Jostakin luin että kultaa myydään nyt koska pitää paikata muualta tulleita kuoppia. En tiedä pitääkö paikkansa, mutta kuulostaa kai järkevältä. sama kävi 2008 kriisin aikaan, eli kulta tippui ensin mutta lähti vähän ajan päästä nousuun. Ja ei kai fyysinen kulta ole loppunut? Tavexilta saa ainakin verkkokaupasta.
Löysin muutaman yrityksen, jotka harjoittavat kullan malminetsintää Suomessa. Ovat listattuna Toronton pörssissä (tsx.com) . Onko kenelläkään kokemusta sijoittamisesta näihin?
Vähän vanhaan viestiin vastaan, mutta itsellä on noin 7-8 vuoden sijoituskokemus Junior miners & Exploration -segmentistä. En ole mikään ammattilainen, mutta kantapään kautta on tullut monenlaista opittua näistä. Matkaan on mahtunut parhaillaan yli 2000% osakekohtaisia tuottoja, mutta tälläkin hetkellä on salkussa useita yrityksiä, joista en ole osannut irtautua ajoissa ja niistä on tullut yli 90% turskaa.
Tässä on muutamia ajatuksia/vinkkejä, jotka toivottavasti säästää jonkun nuoren miehen rahoja:
Älä usko kaikkia tarinoita. Alalle on pesiytynyt kaikenmaailman käärmeöljykauppiaita, jotka syystä tai toisesta hypettävät tiettyjä osakkeita. Lisäksi on paljon maailmanlopun ennustajia, jotka saarnaavat kullan ylivoimaisuudesta sijoituskohteena. Kannattaa suhtautua näihin tarinoihin vähän kuin käytettyjen autojen kauppaa. Totuus saattaa olla lähtökohtana, mutta jotakin jätetään lähes varmasti sanomatta. Muista myös, että vaikka tarina olisikin totta, niin silti on suuri todennäköisyys, että homma tulee tavalla tai toisella epäonnistumaan. Itselläni siijoitusuran pahin tappio on tullut kenties maailman parhaasta nikkeli-platina -esiintymästä. Se on vieläkin salkussa odottamassa tappioiden realisointia, näyttäisi olevan -97,8 % tällä hetkellä.
Riskit. Kaivostoiminta on bisneksenä jo itsessään todella riskistä, mutta Junior mining & Exploration on vielä moninverroin riskisempää toimintaa kuin useita vuosia toimineen kaivoksen operointi. Kaivostoimintaan liittyy usein myös huomattavia poliittisia riskejä, joita voi olla vaikea arvioida. Monet parhaista esiintymistä sijaitsevat kehittyvissä maissa ja alueilla voi olla levottomuuksia tai voi tapahtua yllättäviä laki- ja veromuutoksia. Toimilupa voidaan myös evätä ympäristösyistä. Toimintaympäristössä voi myös tapahtua yllättäviä muutoksia, esim. sähkökatkot ovat joissakin kehittyvissä maissa yllättävän usein realisoituva riski.
Rahoitustilanne. Matka hyvästä esiintymästä kannattavaan kaivostoimintaan on usein tuskallisen pitkä ja kallis. Jos yrityksen rahoitustilanne ei ole poikkeuksellisen hyvä, niin kannattaa valmistautua siihen, että rahaa tullaan keräämään ja alkuperäinen sijoituksesi usein liudentuu matkan varrella.
Swingit. Nämä ei ole mitään Nesteitä tai Revenioita, joita voi rauhassa holdailla ja odottaa maltilista kurssikehitystä. +/-10%-20% päivittäiset heilahtelut ovat ihan tavallisia "normaalissakin" markkinatilanteessa. Metallin hinnan vaihtelut vaikuttavat usein todella suurella kertoimella osakkeiden hintaan. Sijoituksesi arvo tulee myös välillä laskemaan kymmeniä prosentteja ilman mitään näkyvää syytä. Myös FOMO tulee hyvin tutuksi, kun seuraamasi yritys yllättäen ottaakin jonkun +150% nousun lyhyessä ajassa. Tappiollisista sijoituksista irtaantuminen on myös poikkeuksellisen vaikeaa, kun alat tottua siihen, että omistuksesi voi olla välillä -75% tappiolla ja ensi vuonna voit hyvinkin olla jo +100% voitolla.
Eloonjäämisharha. Tutkiessasi vanhoja kurssikäyriä löydät paljon yrityksiä, jotka on selviytyneet yhdestä tai useammasta yli 90% romahduksesta ja ottaneet aina niiden jälkeen isot jopa tuhansien prosenttien nousut. Suurin osa vastaavista yrityksistä on mennyt nurin ja niiden käyriä et löydä pörssiä tutkimalla. Kun sijoitat tämän segmentin yritykseen, niin aina todennäköisin skenaario on, että sinulle ei jää lopulta muuta kuin tuulenhuuhtoma perse.
Pienennä normaalia panoskokoasi. Kun olet mielestäsi löytänyt hyvän kohteen, niin todennäköisesti tekisi mieli painaa isosti kiinni. Näät varmasti mielessäsi 1000% nousut. Muista kuitenkin, että suurin osa sijoituksistasi tulee olemaan tappiollisia. Suosittelen, että jaat ainakin viidellä normaalin panoskokosi. Todennäköisesti joudut myös heittämään hyvää rahaa huonon perään, mahdollisesti useampaan kertaan.
Tiimi. Yritä löytää sellainen yritys, jota operoi tiimi, jolla on näyttöjä aiemmista onnistuneista hankkeista. Lisäksi avainhenkilöillä tulisi mielellään olla merkittävän kokoisia sijoituksia yhtiössä.
All-in costs (AIC). Arvio AIC -luvusta kertoo siitä, kuinka paljonko tuotanto maksaa kaivoksen elinkaaren aikana (kullan tapauksessa $/oz). Jos luku on matala, niin kaivostoiminta on kannattavaa matalammalla metallin hinnalla. Luvun ollessa korkea hinnan pitää olla hyvällä tasolla, jotta kaivostoiminta on ylipäätänsä kannattavaa. Korkean AIC:n kaivoksen toimintaan saattaminen on riskisempää ja myös vipuvaikutus metallin hintaan on suurempi.
Hajautus. Älä mene all-in tähän segmenttiin. Junior miners & Exploration näyttää paljon houkuttelevammalta kuin onkaan. Toistan vielä kerran, että suurin osa sijoituksistasi tulee olemaan tappiollisia, jos teet tätä vähänkään pidempään.
Mieti mistä etusi tulee. Vastapuolella on ammattimaisia sijoittajia ja geologeja, joilla voi lisäksi olla sinua parempaa paikallistuntemusta. Onko kovin realistista ajatella, että suomalainen piensijoittaja osaa määritellä heitä paremmin esim. Perussa sijaitsevan esiintymän arvon.
Itse olen tässä hommassa niin sanotusti "omillaan tai vähän voitolla", mutta olen viime aikoina omalta kohdaltani pohtinut tuota viimeistä bullettia. En usko, että itselläni on etua markkinaan verrattuna Junior miners & Exploration -segmentissä, vaan hyvällä onnella on todennäköisesti ollut osuutta asiaan. Olenkin viime aikoina muuttanut sijoitusstrategiaa, enkä ole tehnyt uusia sijoituksia ko. yrityksiin. Kaivosliiketoimintaan toki tulee edelleen sijoitettua, mutta ainakin itselleni Junior mining & Exploration on liian vaikea alue hallittavaksi, niin että voisin kuvitella olevani ns. smart moneyn puolella.
Kiitos hyvästä ja kattavasta vastauksestasi! Sinulla tuntuu olevan todella vahva kokemus tämän alan sijoittamisesta. Oletko sijoittanut mahdollisesti myös Suomessa toimiviin kullan malminetsintäyhtiöihin? Suomi on kuulemma alietsitty kullan suhteen ja potentiaalia on ilmeisesti, kuten muissakin vastaavissa maailman vihreäkivivyöhykkeissä.
Fyysisen kullan preemiota selittää osittain se että jalostamoja on tilapäisesti suljettu koronan takia. Preemio voi sulaa kun jalostamot ja toimitusketju taas pyörii normaalisti.
Suomessa toimii kultakaivoksia, mutta kullan etsiminen on hyvin epävarma busines. "Junior" firmat ovat kaikissa maissa isojen tappioiden ja isojen voittojen riskipelejä, myös meillä.
Moni "riskitön" kultafirma on noussut pohjilta kuukaudessa 50%. Harkitsin sijoittamista esim. Agnico Eagleen, mutta se on jo ottanut kivat 45% nousut kuukaudessa.
Olen kyllä long kulta. Perusteluja long-näkemykselleni:
Kulta, erityisesti fyysisenä mötikkänä, ei ole niinkään sijoitusinstrumentti. Enemmänkin store of value jos ei halua pelata koko kassalla bingoa osakemarkkinoilla tai kulta-johdannaisilla. Reaaliarvon säilyttävät store of valuet ovat nyt aika vähissä. Kasvanut preemio kertoo että moni näkee asian näin ja on valmis maksamaan sen preemion.
Money printer go brr. Kun keskuspankit nyt ovat aloittaneet helikopterirahoituksen, hyperinflaation vaara on olemassa. Kulta hyötyy, koska siihen virtaa rahaa inflaation pelossa, vaikka hyperinflaatiota ei lopulta tulisikaan.
Keskuspankit ovat siirtyneet nettomyyjistä netto-ostajiksi viime vuosien aikana. Erityisesti Venäjä ja Kiina, joiden ruokahalu on melko iso jos fyysistä kultaa saa halvalla.
Hyperinflaatioskenaarion toteutuessa kulta on hyvä hedge henkilökohtaiselle taloustilanteelle.
Itse olen ihan aloitteleva sijoittaja malminetsinnässä ja kulta kiinnostaa.
En uskalla ulkomaisiin kohteisiin sijoittaa, mutta ajattelin tutkia näitä kotimaassa malminetsintään keskittyviä. (Suomessa on kuitenkin Euroopan isoin kultakaivos agnicoeagle.fi)
Tarkemmin tutkittuani huomasin, että Suomessa kultaa etsivä aurionresources.com oli noussut noin +11 000% vuosina 2014-2017 ja eilen osake nousi +29%. Iso kultayhtiö Kinross Gold Corporation omistaa 9,9% Aurionista.
Toinen iso kultayhtiö Agnico Eagle osti 10. helmikuuta 2020 9,9% omistuksen 13 miljoonalla rubertresources.com:sta, joka myös etsii kultaa Suomessa.
Mietityttää, mihin näistä itse kannattaisi sijoittaa vai pitäisikö hajauttaa ja ottaa vähän kaikkia. Ehkä pitää vielä perehtyä ja tutkia tarkemmin. Tuo on kuitenkin kiinnostavaa, että isot globaalit kultayhtiöt ovat tehneet noin isoja sijoituksia näihin yhtiöihin ja ilmeisesti uskovat Suomen kultapotentiaaliin. Isoilla yhtiöillä on varmasti osaamista ja kapasiteettia tehdä mittavat analyysit sijoituksia tehdessään.
Itse olen ihan aloitteleva sijoittaja malminetsinnässä ja kulta kiinnostaa.
..
Mietityttää, mihin näistä itse kannattaisi sijoittaa vai pitäisikö hajauttaa ja ottaa vähän kaikkia. Ehkä pitää vielä perehtyä ja tutkia tarkemmin. Tuo on kuitenkin kiinnostavaa, että isot globaalit kultayhtiöt ovat tehneet noin isoja sijoituksia näihin yhtiöihin ja ilmeisesti uskovat Suomen kultapotentiaaliin. Isoilla yhtiöillä on varmasti osaamista ja kapasiteettia tehdä mittavat analyysit sijoituksia tehdessään.
malminetsintä on riskipeli, jossa tulee joskus isot voitot ja joskus isot tappiot. Itselleni liian hapokasta.. omistan Sotkamo Silveriä ja sekin on ollut aika hapokas, vaikka Sotkamolla oli jo valmiiksi katsottu kaivos ja malmivarat :)
Isoilla yhtiöillä on varaa pyörittää kerralla 20-30 lupaavaa etsintä/kartoitus projektia. Jos haluat sijoittaa malmin etsintään (junior mining companyihin) niin ihan vapaasti, mutta jos haluat sijoittaa kultakaivoksiin niin esim. se mainitsemani Agnico Eagle on riskittömämmästä päästä kaivoksia.. huomioidn sen että kaivosala on aina riskinen ja syklinen.
Luin pikaisesti lopputyön ja on ihan ok historiakatsaus kultaan mm. rahajärjestelmän ja treidauksen näkökulmasta. Se on ok mm. siksi, että se ei ole yksipuolista kultahehkutusta vaan kriittisiäkin näkökohtia tuodaan esille. Olennaisin puute on, että korkotason merkitystä kullan hintaan ei mainita millään tavalla. Pikkasen epäilen myös, että kultadinaari olisi ollut uhka dollarihegemonialle (libyakeissi). Itse treidaan aktiivisesti kultaa mutta vain intraday.
Huomasin tällaisen kommentin eräältä sijoittajalta Suomen kullan malminetsintätoimialalta: "mulla on ollut FireFoxin osakkeita firman perustamisesta lähtien. Ostin niitä sillä mielellä, että katson 10 vuotta löytyykö mitään. Rupertin markkina-arvo on CAD 242M (noussut 100% tällä viikolla), Aurionin CAD 101M ja FireFoxin CAD 4,4M. Jos jokin niistä löytää tarpeeksi kultaa hyvän kaivoksen perustamiseen (luokkaa Suurkuusikko), arvo voi nousta esim. CAD 2000M:aan. FireFoxille tulisi siis suurin prosentuaalinen nousu".
Kuulostavat huimilta liikkeiltä ja erittäin riskipitoisilta sijoituskohteilta. Riski tosin näyttää olevan molempiin suuntiin. En tiedä mitään muuta toimialaa, jossa olisi tuollaisia hintaliikkeitä. Tuo kommentti kuitenkin avaa hyvin tilannetta Suomessa kullan malminetsinnässä operoiviin firmoihin ja niiden arvostussuhteisiin.
Kuulostavat huimilta liikkeiltä ja erittäin riskipitoisilta sijoituskohteilta. Riski tosin näyttää olevan molempiin suuntiin. En tiedä mitään muuta toimialaa, jossa olisi tuollaisia hintaliikkeitä. Tuo kommentti kuitenkin avaa hyvin tilannetta Suomessa kullan malminetsinnässä operoiviin firmoihin ja niiden arvostussuhteisiin.
Tämä riskipitoisuus koskee kullan etsintää kaikissa maissa. Suomi on sentään melko vakaa poliittisten riskien osalta, mutta joku E-Amerikka ei välttämättä olekaan..
Omat pienet kaivospositiot tällä hetkellä Agnico Eagle ja Sotkamo Silver. Kummankaan core ei ole etsiä uusia esiintymiä vaan kaivaa olemassaolevissa kaivoksissa. Pienemmät riskit, pienemmät tuotot.
Jos haluaisi spekuloida kullan hinnanmuutoksilla vain pörssiyhtiöiden kautta (Dax / Jenkit), niin mitkä yhtiöt perusliiketoiminnaltaan soveltuisivat tähän tarkoitukseen lähtökohtaisesti parhaiten? Royal Goldia löytyy jo ennestään salkusta.
Sai ainakin minut vakuuttuneeksi etta tietyssa markkina- ja varallisuustilanteessa kullan omistaminen on jarkevaa.
Minulle epaselvaksi kumminkin jai, miksi maksaisin preemiota siita etta omistamani kulta on fyysista kultaa Suomessa. Mita havian ostamalla selvasti pienikuluisempaa kulta-ETF:aa? Onko tassa kyse vain maksimaalisesta riskin valttamisesta. Eli jos vaikka yhteiskuntajarjestys maailmalla on hajoamassa niin voin vaan tulla ja hakea kultani pois. Vai onko muita pointteja?
Mita havian ostamalla selvasti pienikuluisempaa kulta-ETF:aa? Onko tassa kyse vain maksimaalisesta riskin valttamisesta. Eli jos vaikka yhteiskuntajarjestys maailmalla on hajoamassa niin voin vaan tulla ja hakea kultani pois. Vai onko muita pointteja?
Varmuudesta sitä kai maksetaan. Väki ostaa myös krugerrandeja paljon isommalla preemiolla. ETF:ssäkin on vastapuoliriski, pienehkö kuitenkin.
Lisäksi varmuudella vaikuttaa olevan paljon kysyntää. Voi katsoa vaikka ifin tuloksesta.
Videolla väitetään, että kulta on tuottanut viimeisen 10 vuoden aikana paremmin kuin s&p500 indeksi osingot mukaan laskettuna. Pitääkö tämä tosiaan paikkansa? Käppyröitä nopeasti vilkaisemalla minusta vaikuttaa ettei.
Videolla väitetään, että kulta on tuottanut viimeisen 10 vuoden aikana paremmin kuin s&p500 indeksi osingot mukaan laskettuna. Pitääkö tämä tosiaan paikkansa? Käppyröitä nopeasti vilkaisemalla minusta vaikuttaa ettei.
Tietämättä vastausta kysymykseen sanoisin, että myyntimiehen puheisiin kannattaa suhtautua myyntipuheena: Voihan se vahingossa olla vaikka tottakin. Toinen on korkean volatiliteetin tuote, toinen ei niinkään.
Tällaiset yleiset heitot ovat vaarallisia, koska ne ovat tarkoituksella epäselviä ja vaikeasti todennettavia. Tarkoitettiinko juuri haastatteluhetken päivämäärää ja siitä tasan kymmenen vuotta taaksepäin? Vai ehkä jotain tiettyä päivämäärää? 1.1.2020 ja 1.1. 2010? Vai oliko sattumalta (hehe) valittu joku muu päivä, esim. 18.3.2020? (Statistan viikkograafin mukaan se oli viikko, jolloin S&P 500 oli alimmillaan tänä vuonna - toistaiseksi)
Vastaväite: Kulta on tuottanut viimeisen noin yhdeksän vuoden aikana todella paljon huonommin kuin S&P 500. Kullan kilohinta 1.9.2011 oli 58,7 k$ kun se tänään on 56,8 k$. Eli alas on tultu. Ei paljon, mutta markkinamiehen puheena "trendi on selvä." S&P 500 oli 16.9.2011 lukemissa 1200 pistettä kun se nyt on 3000.
Ettei nyt mene ihan nollapostaukseksi, niin Tetlock ja Gardner kiinnittivät tähän täysin aiheesta huomiota kirjassaan Superennustajat. On muuten hyvä kirja.
Videolla väitetään, että kulta on tuottanut viimeisen 10 vuoden aikana paremmin kuin s&p500 indeksi osingot mukaan laskettuna. Pitääkö tämä tosiaan paikkansa? Käppyröitä nopeasti vilkaisemalla minusta vaikuttaa ettei.
Tietämättä vastausta kysymykseen sanoisin, että myyntimiehen puheisiin kannattaa suhtautua myyntipuheena: Voihan se vahingossa olla vaikka tottakin. Toinen on korkean volatiliteetin tuote, toinen ei niinkään.
Tällaiset yleiset heitot ovat vaarallisia, koska ne ovat tarkoituksella epäselviä ja vaikeasti todennettavia. Tarkoitettiinko juuri haastatteluhetken päivämäärää ja siitä tasan kymmenen vuotta taaksepäin? Vai ehkä jotain tiettyä päivämäärää? 1.1.2020 ja 1.1. 2010? Vai oliko sattumalta (hehe) valittu joku muu päivä, esim. 18.3.2020? (Statistan viikkograafin mukaan se oli viikko, jolloin S&P 500 oli alimmillaan tänä vuonna - toistaiseksi)
Vastaväite: Kulta on tuottanut viimeisen noin yhdeksän vuoden aikana todella paljon huonommin kuin S&P 500. Kullan kilohinta 1.9.2011 oli 58,7 k$ kun se tänään on 56,8 k$. Eli alas on tultu. Ei paljon, mutta markkinamiehen puheena "trendi on selvä." S&P 500 oli 16.9.2011 lukemissa 1200 pistettä kun se nyt on 3000.
Ettei nyt mene ihan nollapostaukseksi, niin Tetlock ja Gardner kiinnittivät tähän täysin aiheesta huomiota kirjassaan Superennustajat. On muuten hyvä kirja.
Juuri tuolloin 2010/11 minä ehdotin vaimolle että ostetaan kultaa (rahasto danske).
Lunastettiin se 2018 oli koko salkun ainoa punainen paperi.
Vaikeaa hahmottaa lähteekö raketoimaan vai ei. Oletettu turvasatama, mutta tuossakin ihan kysyntä määrää hinnan.
Onko sellaista kulta rahastoa tms tuotetta joka maksaa osinkoa? En kyllä keksi millä perusteella, mutta kuhan tuli mieleen.
Videolla väitetään, että kulta on tuottanut viimeisen 10 vuoden aikana paremmin kuin s&p500 indeksi osingot mukaan laskettuna. Pitääkö tämä tosiaan paikkansa? Käppyröitä nopeasti vilkaisemalla minusta vaikuttaa ettei.
Sai ainakin minut vakuuttuneeksi etta tietyssa markkina- ja varallisuustilanteessa kullan omistaminen on jarkevaa.
Minulle epaselvaksi kumminkin jai, miksi maksaisin preemiota siita etta omistamani kulta on fyysista kultaa Suomessa. Mita havian ostamalla selvasti pienikuluisempaa kulta-ETF:aa? Onko tassa kyse vain maksimaalisesta riskin valttamisesta. Eli jos vaikka yhteiskuntajarjestys maailmalla on hajoamassa niin voin vaan tulla ja hakea kultani pois. Vai onko muita pointteja?
Mä mietin ihan samaa joskus aikoinaan, mutta en enää. Se fyysinen kulta on vaan niin next level, eli se klassinen kultakuume on todellakin niin totta kuin olla ja voi. Ei sitä tajua, ennen kuin lähtee itse siihen mukaan. Olo on kuin Frodolla sen sormuksen kanssa, vähintään.
Kullan lumooon uskon kylla. Valittavasti tasta Viinikan Markosta, taman hintakehitus BS:n jalkeen, jaa nyt aika used car salesman -vaikutelma ainakin itselle. Lisaksi mietin, etta jos varmuudesta nain paljon maksaisin, tykkaisinko todella siita etta kulta on Suomessa. Esim. Ruotsi tai Kanada tuntisi akkiseltaan paremmilta vaihtoehdoilta jos paska todella osuu tuuletimeen.
Pieni huomio: Hopea on jäänyt kovasti jälkeen kullasta. Siksi minusta vaikuttaa juuri tällä erää, että hopea, kun odotellaan mm. "kivaa heinä- ja elokuuta 2020".
Molempia kaivostyyppejä treidataan nyt 1980-luvun tasoilla. Kultaan suhteutettuna hopea on kuitenkin ollut näin aliarvostettua vain kaksi kertaa tällä vuosisadalla.
" Silver prices are forecast to rally strongly towards the $19 mark before year-end as institutional investment builds."
Mikähän toimiala hyötyy tästä valtavasta rahan painannasta ja levityksestä. jonka seurauksena USA:n hallinnon ja Fedin taseeseen on ilmestynyt jostain 10 biljoonaa USD uutta hauskaa velkaa? Jos Fed painaa esim. 100 USD ja ostaa 100 USD:n (roska)bondin, jonka arvoksi defaultin jälkeen jää 40 USD, Fed voi myöhemmin poistaa "palautusnappulallaan" rahan kierrosta vain 40 USD ja jonnekin jää keikkumaan 60 USD.
PS. Newton, Darwin, Einstein ja Faraday aloittivat uudet juttunsa normaalisti sanoilla "Minusta vaikuttaa...."
NON vain yksi Long Johdannainen (nordicmarkets) ostettu.
En laittanut kaikkia kiinni että voi lisäillä.
Tuossa on -43% päivässä Knock-out.
Tietysti jos tulee 2musta joutten niin sitten ne meni siinä.
Toinen mielenkiintoinen on bull x3 hopea NON.
Siinä on 100% tai enemmän päivässä arvottomuus lauseke (3 tosiaan kerroin)
Noissa on se ongelma että ne on open ended ja ei ole kiinteää knock outtia. Joten joutuu katsomaan hiukan perään.
Mutta luotan että jos osakkeet jatkaa yliarvostusta ja jopa kuplaan saakka niin metallit nousee ja sivuuttavat hyödykkeen kulutuksen tippumisen. Arvonnousu ei luonnollisesti ole pysyvää, joten täytyisi osata luovuttaa huipulla.
Ihmettelen tätä, että Suomen Lapista näyttää oikeasti löytyvän kultaa.
Rupertresources.com julkisti merkittäviä malminetsinnän kairaustuloksia Pahtavaara projektistaan.
Kultaa löytyy siis näköjään Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeeltä: https://finance.yahoo.com/news/rupert-resources-drills-13m-grading-0900…
En havainnut tässä ketjussa mainintoja USA:ssa ja Kanadassa noteeratuista kultarojaltifirmoista. Mielestäni ne ovat paitsi sopivan tuntemattomia (toistaiseksi) myös sopivan "ladattuina" parhaimmasta päästä kultasijoitussektorilla.
Kultarojaltifirmat (ja kultavirtausyritykset) ovat mukava osa salkusta varsinkin näinä erikoisina aikoina, joina kovan turbulenttisuuden voi olettaa jatkuvan ja setelipainokoneiden käyvän kuumina QE4ever-periaatteella. Näiden yhtiöiden liiketoimintamalli on mitä mainioin. Ne rahoittavat kaivoksia ja saavat rojaltin tuotosta tai metallitoimituksen. Rojaltisopimuksia on erilaisia, yleisimpinä NSR ja NPI sekä virtausmalli (streaming). Nämä yhtiöt ovat menestyneet huomattavasti paremmin kuin fyysinen kulta tai kultaosakkeet eri suhdanteissa (ks. alla).
Kullan hinnan noustessa - minkä jatkumiseen monetkin merkit, esim. dow–to–gold -suhde, nyt kovasti viittaavat - näissä yhtiöissä on nousupotentiaalia kullan hintaa enemmän, koska
-niillä on hyvin hajautettu portfolio korkean tason aktiiveja kaivoksia (kymmeniä tai parisataa sopimuskohdetta, eräillä sekä kultaa että hopeaa)
-rahaa ei kulu kalliiseen etsintään ja projektien kehittämiseen
-kulut ovat kiinteät, jalometallin hinnan nousu sataa kasvavina rojalteina tai virtausmallissa metallitoimituksina suoraan laariin.
-parhaita ovat rojaltikohteet, jotka laajentavat toimintaansa, lisäävät reservejään ja tuottavat pitempään kun alunperin odotettiin.
Viime kullan nousumarkkinassa 2000- 2011 rojaltiyhtiöiden kurssi päihitti noin 5 kertaa kullan hinnan nousun (joka sekin nousi 7-kertaiseksi). Kullan hinnan laskiessa laskupaine on metallin hintaa vähäisempi.
Esim. suurin kultarojaltiyhtiö FNV on voittanut reippaasti kultaharkot sekä kultaosakkeet sekä bull- että bear-markkinoilla.
Se on myös nostanut osinkoa 13 vuotta peräkkäin (myös tänä vuonna).
Työntekijöitä näillä yhtiöillä on luonnollisesti aivan minimaalisesti verrattuna kaivos- ja muihin yhtiöihin. Esim. FNV:n nettotulos työntekijää kohden 2019 oli n. 7 kertaa Facebook tai 6 kertaa Apple. Myös maailman suurimman kaivosETF:n (GDX) salkussa on 10 suurimman joukossa kahta kultarojaltiyhtiötä.
Omassa kulta-hopeasalkussa on ollut pitkään kolmikko WPM, FNV, RGLD ja olen lisäillyt niitä muutaman viime kk.n aikana reippaanlaisesti sekä ihan uutena tulokkaana pienempi Metalla Royalty and Streaming (Torontossa tunnuksella (MTA.V). Tämä putiikki kasvoi jo sen verran, että hyväksyttiin listaukseen myös USA:n puolella tammikuussa 2020 (MTA).
Maaliskuun rysäyksessä (joka tarttui myös jalometalleihin) ja jolloin esim. S&P 500 notkahti n. 35 %, MTA ei laskenut kuin 1,6 %, WPM 3,4 %, FNV 7,4 % ja RGLD 9,0 %.