Maaliskuun rysäyksessä (joka tarttui myös jalometalleihin) ja jolloin esim. S&P 500 notkahti n. 35 %, MTA ei laskenut kuin 1,6 %, WPM 3,4 %, FNV 7,4 % ja RGLD 9,0 %.
Hyvää tekstiä mutta millä periaatteella tämä on tosi? ei ainakaan markkinadataa katsomalla.
Maaliskuun rysäyksessä (joka tarttui myös jalometalleihin) ja jolloin esim. S&P 500 notkahti n. 35 %, MTA ei laskenut kuin 1,6 %, WPM 3,4 %, FNV 7,4 % ja RGLD 9,0 %.
Hyvää tekstiä mutta millä periaatteella tämä on tosi? ei ainakaan markkinadataa katsomalla.
Rojaltiyhtiöiden kurssimuutos maaliskuun osalta (alku- ja lopputilanne) on oikein. S&P 500:n osalta olet oikeassa epätäsmällisyydestä, pudotus (maaliskuun osalta) oli tosiaan noin 20 %. 35 % on indeksin kokonaisnotkahdus keväällä.
Kultarojaltifirmat (ja kultavirtausyritykset) ovat mukava osa salkusta varsinkin näinä erikoisina aikoina, joina kovan turbulenttisuuden voi olettaa jatkuvan ja setelipainokoneiden käyvän kuumina QE4ever-periaatteella. Näiden yhtiöiden liiketoimintamalli on mitä mainioin. Ne rahoittavat kaivoksia ja saavat rojaltin tuotosta tai metallitoimituksen. Rojaltisopimuksia on erilaisia, yleisimpinä NSR ja NPI sekä virtausmalli (streaming). Nämä yhtiöt ovat menestyneet huomattavasti paremmin kuin fyysinen kulta tai kultaosakkeet eri suhdanteissa (ks. alla).
Tämä oli hyvä kirjoitus. Aina pohdiskeltuani kultaan sijoittamista, minulle on tullut tunne, että jotain kokonaiskuvasta on ymmärtämättä. Ja tässä se tunne nyt todistetaan oikeaksi, sillä vaikka ehkä olinkin joskus törmännyt termiin rojaltifirmoista, en ollut niitä ja niiden roolia tätä ennen oikein ymmärtänyt.
Kullan hinnan kehitys on viimeiset 20v. riippunut reaalikoron kehityksestä. Iso kuva on, että korko on romahtanut, jolloin kulta on raketoinut. Poikkeuksena ovat ajanjaksot, kun dollari on liikkunut voimakkaasti. Tällöin kun dollari alas, kulta ylös ja viceversa. En osta "kulta on uusi raha" , "kulta on katastrofisuoja" ja muita vastaavia selityksiä ja myyntipuheita.
Reealikorko on -0,17 % alla olevan mallin mukaan eli tullut pikkasen alas covidin leviämisen jälkeen.
Pieni huomio: Hopea on jäänyt kovasti jälkeen kullasta. Siksi minusta vaikuttaa juuri tällä erää, että hopea, kun odotellaan mm. "kivaa heinä- ja elokuuta 2020".
Molempia kaivostyyppejä treidataan nyt 1980-luvun tasoilla. Kultaan suhteutettuna hopea on kuitenkin ollut näin aliarvostettua vain kaksi kertaa tällä vuosisadalla.
Hopealla menee todella lujaa (toki myös kullalla melko lujaa).
Kiitos hyvästä keskustelusta raaka-aineista. Itse olen sijoittanut Sotkamo Silveriin sekä Kulta ja Hopea sertifikaatteihin.
Rojaltifirmoissa kannattaa ottaa huomioon, että näiden P/E luvut ovat tällä hetkellä absoluuttisesti sekä suhteellisesti historiaan peilaten korkealla.
Kehitys siitä, kun Fedin tasetta alettiin nostaa keväällä:
Kaivososakkeet + 72 %
Hopea + 45 %
Kulta + 34 %
Nasdaq + 34 %
Bitcoin + 11%
S & P 500 +10 %
Varmaa on, että tase ja stimulukset kasvavat lupausten mukaisesti vähintään siihen asti kunnes tehokas rokote tulee, muutoin romahtaa ja kunnolla.
Rahan kylväminen markkinoille pistänee jalometallien bullmarkkinaan todella vauhtia, kun tämä alkuverrytteluvaihe siirtyy historiaan.
Rojaltisalkullakin menee parahultaisesti, esim. tuossa yllä 13.7 . mainitsemani salkkulisäys MTAkin on noussut siitä kolmessa viikossa noin 80 % eli ”ihan tyydyttävästi” (ja tuskinpa pelkästään tässä ketjussa vierailevien Suomen Robin Hoodien ansiosta ;-D).
Kiitos vielä Heikin Ashi MTA ja rojalti tipseistä. Tankkkasin kanssa MTA:ta tuolloin ja nousu ollut vähintäänkin kiitettävää. Hopea bullin kyydissä ollut kanssa toooodella kiitettävää ratsastaa aallolla. Kulta oli jo aiemmin longi sijoituksena itsellä ja se siellä pidettäköön. Seuraavaksi odottelemaan ensi syksyn/talven Bitcoin bullin starttia kunhan tästä ensin selvitty.
Kullan viirimuodostelmalla saattaisi taas olla kohtapuolin painetta pohjeta ylöspäin, kun ensin sulkeutuu tasoilla $1985~$1990 ( ja hopea ja platina tietysti sitten perässä). Erityisesti, jos taala jatkaa laskuaan. Kullan seuraava targetti voisi siinä tapauksessa olla $2200~$2250:n heitteissä.
- valittajana Interactive Brokers (=halpa dollarilaina)
- pienet kulut tarkempaa kuin maksimaalinen turvallisuus
- mahdollisuus myyda kulta instana pienella spreadilla - optimitapauksessa seka euro- etta jenkkiporssien aukioloaikaan
Se Sinun pitää itse ratkaista tutkimalla tarkkaan eri vaihtoehdot ja mm. riippuen omasta sijoituskokemuksesta ja sijoitusten seurantaan käytettävissä olevasta ajasta. Vaihtoehtoja on paljon ja monensorttisia.
Esim. seuraavassa linkissä on kohtuullisen hyvä selvitys kulta- ja hopeasijoitusvaihtoehdoista.
Jutussa mainittuja instrumentteja löytyy lätäkön molemmilta puolin. (myös eräitä samoja kaivosyhtiöitä noteerataan molemmin puolin)
Itse sijoittelin aikoinaan amerikkalaisen välittäjän - optionsxpressin (jonka Schwab osti jossain vaiheessa) - kautta jalometallijohdannaisiin. Nyttemmin olen siirtynyt pääasissa rojaltiyhtiöihin ja joihinkin kaivosyhtiöihin. Joskus sopivissa tilanteissa tulee vähän vivutettuakin.
Kultaa ostettu longina ja isolla vivulla tuolta päivän rommista.
Toivon että Cape Canaveressa lasketaan 543210
Kuinka tämä kullan longina ostaminen käytännössä toimii, eli mitä ehtoja ja sääntöjä asiaan liittyy?
on non tarjoama johdannaispaperi, joka seuraa ilmeisestikin eurokurssia (vaikka RAt on taaloissa). Ostetaan kuin osake. Jos tippuu päivässä -46% niin arvoton. X15 jolla touhuilin -2% ja hyvästi. Stoplossit ei välttis toimi. Eli kun posa auki, niin istut vieressä käsi napilla.
Kannattaa sitten huomioida, että sahaava liike syö arvoa sertifikaatilta, eli häviät rahaa aina kun kurssi heiluu, koska sertifikaatin arvonmuodostuksessa mekanismi toimii siten. Spreadit vaihtelee sertifikaattikohtaisesti paljonkin ja arvonmääritys hektisesti minuutti minuutilta seurattaessa ei välttämätyä käyttäydy alkuunkaan 1:1 kohde-etuuden arvonmuodostuksen kanssa.
Näkemyksen saaminen kohde-etuuden arvonmuutoksesta on haastavaa jollei mahdotonta, mutta jos osuu lyhyellä tähtäimellä oikeaan ja in iso vipu, niin arvonnousut ovat massiivisia etenkin korkeammilla vipukertoimilla. Ongelmana keskimäärin on, että keskimäärin tuo arvonmuutos ei mene kuten ajattelisi, ja sitten tuleekin saman verran selkään.
Sertifikaatit tosiaan tarkoitettu lyhyisiin vetoihin.
Trendaavassa markkinassa ne tuottaa enemmän kuin osoitettu vipukerroin, sahaavassa puolestaan heikommin, kuten Merta kirjoitti. Päivänsisäisesti vipukerroin toimii "luvatusti". Jalometalleilla kohde-etuutena on metallin futuuri, eikä esim kullan spot-hinta, mikä saattaa aiheuttaa kummallisuutta arvonmäärityksessä jos sertifikaattia vertaa spottiin.
Valuuttariskin takia olen ostellut vähin erin kultakaivosyhtiö-etf:ää: iShares Gold Producers UCITS ETF USD (Acc) (EUR) | IS0E, ISIN: IE00B6R52036.
Se liikkuu rauhallisemmin kuin kullan hinta, mutta noudattaa samaa trendiä. Vaihtelu on ajan mittaan ollut suurta.
ETF muodostuu 54:stä kaivosyhtiöstä, joista 10 suurinta muodostaa vajaa kaksi kolmasosaa etf.n arvosta. Toiseksi suurin sijoitus on Barrick Gold Corp., johon Warren Buffett sijoitti isolla painolla kaikkien yllätykseksi. Yhtiöiden markkina-arvossa on tapahtunut muutoksia suuntaan ja toiseen, mutta vastakkaiset suunnat ovat kompensoineet myös toisaan.
Yhtiöiden sijainnin 5 suurinta aluetta:
Kanada 52%, Aasia ja Australia 15%, Yhdysvallat 13%, Afrikka 12% ja Kehittyvä Eurooppa 4%
Yhtiöiden talous on verraten hyvä, mutta ne eivät ole mielestäni ylihinnoiteltuja vaikka kullan hinta nyt on korkea - se näkyy kassavirran kasvuna yhtiössä.
Yksittäisillä yhtiöillä on varmasti jännää treidata, mutta itselleni katson tämän sopivan paremmin salkkuun. Hintakin on sellainen, että sitä on helppo keräillä pienin erin. Vastaavia etf:ä löytyy varmasti useampia.
Törmäsin juttuun Uzbekistanin keskuspankin kultakorteista. Eli useassa grammakoossa myytäviä standardoituja pieniä harkkoja, numeroituina ja suojausominaisuuksin jotka näyttävät jos korttia on yritetty avata. Ilmeisesti myyvät lähes kullan hintaan, ja myös ulkomaalaisille, mutta vain konttoreissa. Jos noita saisi netin kautta ostettua niin olisi kovin paljon kätevämpi formaatti kuin kolikot.
Törmäsin juttuun Uzbekistanin keskuspankin kultakorteista. Eli useassa grammakoossa myytäviä standardoituja pieniä harkkoja, numeroituina ja suojausominaisuuksin jotka näyttävät jos korttia on yritetty avata. Ilmeisesti myyvät lähes kullan hintaan, ja myös ulkomaalaisille, mutta vain konttoreissa. Jos noita saisi netin kautta ostettua niin olisi kovin paljon kätevämpi formaatti kuin kolikot.
Kyllä. Toki näitä muutkin toimijat voisivat tuoda myyntiin, koska pieniä laattoja myydään jossain Tavexin tiskillä kyllä. Jos ajattelee fyysistä kultaa pitkän tähtäimen hedgenä esim. keskuspankkien printtereitä vastaan, sillä ei ole kuitenkaan suurta väliä onko kolikoita vai jotain tuollaista. Ei niillä makseta ruokakaupassa.
Mielenkiintoista nähdä myös miten hopean asema kehittyy suhteessa kultaan. Monetary metal sekin on ollut aina historiassa ja sillä on myös teollisuuskäyttöä. En kuitenkaan pidä mielekkäinä analyyseja gold:silver ratiosta, koska emme elä enää1800-lukua :) Hopealla voisi maksaakin ruokakaupassa.
