Työreissu vei erään kerran Tashkentiin ja vaihdoin hotellin respassa 50 euroo paikalliseen valuuttaan. Olin lentää selälleni kun täti alkoi latomaan setelinippuja tiskiin.. niitä oli paljon. Olin liikkeellä vain käsimatkatavaroin.. enkä saanut niitä mahtumaan lentolaukkuuni.. joten pikkutakin taskut täynnä siis vietin aikani maassa.
Eli kyllähän tuolla kultavaluutalla taistellaan laukkaavaa inflaatiota vastaan.. se näyttäisi olevan edessä muuallakin joten eiköhän tuollainen kultavaluutta yleisty
Törmäsin juttuun Uzbekistanin keskuspankin kultakorteista. Eli useassa grammakoossa myytäviä standardoituja pieniä harkkoja, numeroituina ja suojausominaisuuksin jotka näyttävät jos korttia on yritetty avata. Ilmeisesti myyvät lähes kullan hintaan, ja myös ulkomaalaisille, mutta vain konttoreissa. Jos noita saisi netin kautta ostettua niin olisi kovin paljon kätevämpi formaatti kuin kolikot.
Onhan noita suomestakin jossain muodossa saatavina mutta hinta on aika kallis. Ei käytännössä varmaan mitään alle unssin kolikoita kannata ostaa.
Kullan hinta noteerataan Yhdysvaltain dollareissa. Inflaatiosuojaa mietittäessä on hyvä välillä verrata mikä on ollut kullan hinta viimeisen 12 kk aikana euroissa:
Hinta oli alimmillaan maaliskuun puolivälissä ja korkeimmillaan elokuun alussa. Dollari on siitä alkanut heikentyä ja kullan arvo euroissa on laskenut voimakkkaammin kuin dollareissa. Fyysinen kulta ei tässä suojaa US dollarin ostoarvon heikkenemiseltä niin hyvin kuin luulisi.
Asia voi olla toisenlainen kehittyvien maiden valuuttoja vastaan.
Oon kasittanyt vasta tanaan - oikein tai vaarin - etta kultaa ei osteta inflaatiosuojaksi vaan vaihtoehdoksi bondeille. Kulta on raketoinut, koska bondien yieldit ovat olleet lattiassa. Mutta nyt kun yieldit nousee, kulta laskee. Eli ei ehka sittenkaan ole jarkevaa positioitua kultaan tassa markkinatilanteessa?
Kultakaivokset ovat toki viela halpoja nykyisella kullan hinnalla, mutta ehka markkina odottaa bondien yieldien nousua ja kullan luisumista edelleen. Tata kautta nykyisessa lattiaan painetussa valuaatiossa olisi jarkea. Muuan Buffett myi kaivokset.
Oon kasittanyt vasta tanaan - oikein tai vaarin - etta kultaa ei osteta inflaatiosuojaksi vaan vaihtoehdoksi bondeille. Kulta on raketoinut, koska bondien yieldit ovat olleet lattiassa. Mutta nyt kun yieldit nousee, kulta laskee. Eli ei ehka sittenkaan ole jarkevaa positioitua kultaan tassa markkinatilanteessa?
Kultakaivokset ovat toki viela halpoja nykyisella kullan hinnalla, mutta ehka markkina odottaa bondien yieldien nousua ja kullan luisumista edelleen. Tata kautta nykyisessa lattiaan painetussa valuaatiossa olisi jarkea. Muuan Buffett myi kaivokset.
Tuo on yksi näkemys. Mutta kultaa ostetaan todella monista eri syistä ja ei ole vain yhtä "oikeaa" syytä. En minä osaa sanoa onko järkevää positioitua kultaan tässä tilanteessa, mutta longina ollaan ja ihan kohtuullisella painoarvolla. Minulle on silti yhdentekevää mihin hinta kehittyy lähikuukausina. Perustan betsin siihen että vaikka kultaa ostetaan eri syistä niin aina sitä kuitenkin ostetaan. Jos inflaatio lähtee laukalle, olen iloinen että on ajoissa otettu positio kullassa. Jos inflaatio ei lähde lapasesta niin onhan minulla monta muutakin positiota :)
^Ite kevensin eilen 20% kultakaivoksia ja on lahella etta kevennan lisaa. Ehka pitaa kumminkin ensin katsoa tama seuraava stimuluspaketti.
Johonkin toiseen ketjuun kirjoitinkin etta minusta teollisuusmetallikaivokset on parempi inflaatiosuoja. Tai ylipaataan hinnoitteluvoimaiset arvo-yhtiot.
^Ite kevensin eilen 20% kultakaivoksia ja on lahella etta kevennan lisaa. Ehka pitaa kumminkin ensin katsoa tama seuraava stimuluspaketti.
Johonkin toiseen ketjuun kirjoitinkin etta minusta teollisuusmetallikaivokset on parempi inflaatiosuoja. Tai ylipaataan hinnoitteluvoimaiset arvo-yhtiot.
Teollisuusmetallikaivokset voi olla oikein tuottoisa. En ole uskaltanut itse lähteä niihin nyt, koska niiden tuotto riippuu inflaatiota enemmän teollisuuden pyörien pyörimisestä. Joiden mielestä Bitcoin on hyvä inflaatiosuoja.. ja jos sitä osti vaikka 3kk sitten niin what's not to like kun kattoo käyrää. Klassikko kullan ohella on kiinteä omaisuus, kuten maapläntit ja kiinteistöt. Metsä tai vuokra-asunto tuottaa siinä samalla kun se suojaa inflaatiolta. Että onhan näitä vaihtoehtoja jos motiivi on pelkästään halu suojautua inflaatiolta.
Ostin pienet shatsit Barrick Goldia ja Kinross Goldia kun hinnat alkaa olla aika edullisia. Mr. Market ilmeisesti olettaa kullan hinnan putoavan kuin kivi. Ennestään oli jo Agnico Eaglea ja Sotkamo Silveriä salkussa. Nyt alkaa olla jalometallikaivokset positioitu, for good or bad, mutta toivon näkeväni sellaista 30-50% upsidea 1-2 vuoden sisällä näistä.
Kullan hinta on ollut laskussa ja US elvytyksen arvioidaan painavan sitä vielä lisää. Pohdiskelun pointti on, että huiput on nähty - ja milloin hinta on sellainen, että sopivaa, aiheeseen liittyvää positiota voisi hankkia pidempään säilytykseen. Vaikkapa kuoppia kaivavina. Uudet huiput tulevat joskus taas.
Mikä on se mekanismi, jolla elvytys laskee kullan hintaa? Onko kyse siis siitä, että kun korot nousevat, niin velkapaperia saa markkinoilta halvemmalla, joten kannattaa tuupata rahaa sinne kullan sijaan? Vai onko tässä joku muu mekanismi, josta en ole tietoinen?
Mikä on se mekanismi, jolla elvytys laskee kullan hintaa? Onko kyse siis siitä, että kun korot nousevat, niin velkapaperia saa markkinoilta halvemmalla, joten kannattaa tuupata rahaa sinne kullan sijaan? Vai onko tässä joku muu mekanismi, josta en ole tietoinen?
Viimeisin arvio on, että usko keskuspankkeihin on kasvanut:
The best correlation I can find to the price of gold is faith in central banks. Gold collapsed from $850 to $250 under Greenspan's "Great Moderation". Greenspan was viewed as the "Maestro" until the dot-com bubble collapsed.
Gold went on a tear during the housing bubble, but put in a top when ECB president Mario Draghi gave his famous speech: "We will do whatever it takes to save the Euro, and believe me it will be enough."
M1 ja M2 rahan määrä ei näytä nyt kovin hyvin korreloivan kullan hinnan kanssa ja ylläoleva on viimeisin näkökulma asiaan. Kukapa tästä tietäisi - neljän vuoden twiittirumban jälkeen jenkkihallinto näyttäisi saavan jotakin harkittua suunnitelmaa aikaan. Ehkä se rauhoittaa?
Periaatteessa on tosiaan niin että kullan hinta korreloi siihen käänteisesti uskovatko ihmiset keskuspankkeihin, fiat money regimessä on eletään. Mutta sehän on pitkälti uskon asia lyhyellä tähtäimellä, fiiliksiä enemmän kuin rationaalista analyysia. Jos usko valuuttaan / keskuspankkiin romahtaa niin kultakin voi tulla tonttiin lyhyellä tähtäimellä. Näinhän kävi viime keväänä kun kaikki pistettiin samalla hetkellä (pakko)myyntiin.
Pitemmällä tähtäimellä sitten nähdään mitä tapahtuu. Tällä hetkellä kryptot rynnistävät lujaa ja uskoisin että niiden taustallakin on osittain huoli inflaatiosta ja keskuspankkien miinakentästä. Ne ovat vaihtoehto kullalle ainakin nyt tällä hetkellä. Olen hämmästynyt kyllä jos usko keskuspankkeihin kasvaa seuraavien 1-5 vuoden aikana, vaikka se nyt edelliset pari kuukautta on ollutkin suunta.
On aina haastavaa päätellä, että mikä on jonkun osakemarkkinoiden tapahtuman juurisyy. Itse oletan, että kullan syöksy koronakriisin alettua (kuten myös kryptojen?) syynä oli yleinen epätoivo ja synkkyys, jolloin ihmismieli on taipuvaisempi myymään, sekä se, että tarvittiin likviditeettiä muiden positioiden pitämistä varten ja kullasta (tai kryptoista) sitä irtosi. Tai siis että tuollaisessa tilanteessa yleisesti otetaan likviditeettiä, mistä sitä ikinä saadaan riippumatta fundamenteista tai oikein mistään muustakaan. Voin olla väärässä ja tämä on vain oma rajallinen tulkintani tapahtuneesta.
Ja mulla on hyvin rajallinen tieto kullan historiallisesta performanssista, mutta eikö se ole yleensä ollut enemmänkin päin vastoin hedgenä fiat-rahalle? Eli siis, kun usko fiat-valuuttaan menee, niin kulta on turvasatama. Onko tässä nyt sitten haettu luotolla keskuspankkeihin sitä, että luotetaan fiat-järjestelmän pystyssä pysymiseen ja vakauteen? Jos näin, niin eikö korkojen nousu ole tavallaan merkki siitä, että usko keskuspankkeihin laskee? Tai ainakin näin sitä voisi perustellusti tulkita, vaikka siinäkin voi olla väärässä.
Mutta joo, todella jänniä ja vaikeita asioita, sekä usein myös hyvin tulkinnanvaraisia. Mun mielestä on äärimmäisen mielenkiintoista lukea eri mieltä olevien mielipiteitä. Ja omasta puolesta on sanottava, että minun uskomukseni kullasta ja monesta muustakin asiasta lienevät pielessä, koska kulta ei ole käyttäytynyt niin kuin olisin sen olettanut käyttäytyvän. Tai siis se on reagoinut asioihin toisin, kuin sen minun järjen mukaan pitäisi. Toki lyhyellä aikavälillä voi tapahtua mitä tahansa, niin ihan vielä en ole valmis kääntämään takkiani, mutta koko ajan sekin päivä lähestyy.
Ja mulla on hyvin rajallinen tieto kullan historiallisesta performanssista, mutta eikö se ole yleensä ollut enemmänkin päin vastoin hedgenä fiat-rahalle? Eli siis, kun usko fiat-valuuttaan menee, niin kulta on turvasatama. Onko tässä nyt sitten haettu luotolla keskuspankkeihin sitä, että luotetaan fiat-järjestelmän pystyssä pysymiseen ja vakauteen? Jos näin, niin eikö korkojen nousu ole tavallaan merkki siitä, että usko keskuspankkeihin laskee? Tai ainakin näin sitä voisi perustellusti tulkita, vaikka siinäkin voi olla väärässä.
Noin minä sen ymmärrän. Korkojen nousua voidaan toki (ainakin tilapäisesti) hillitä imuroimalla ne markkinoilta keskuspankin/valtion taseeseen, mutta eihän se varmaan lisää uskoa keskuspankkiin ja sen valuuttaan.
Kryptoscenen yksi vaikutus on tarjota kullan rinnalle vaihtoehtoista hedgeä. Jää vielä auki tässä ajanhetkessä mikä sen tulevaisuus on.
Kullalle on myös tehty historiassa "temppuja", kuten 1933 vuoden Gold Confiscation Act. Valtiolle ei kelvannut että kulta olisi hedge dollarin ongelmia vastaan, vaikka dollari oli toisaalta kultaan sidottu valuutta. Vaikea ymmärtää nykymaailman perspektiivistä, mutta suhde kullan ja valtion keskuspankin / valuutan arvon välillä on ollut sangen kiemurainen.
Tässä suhteessa pankkijärjestelmä tuntuu kuuntelevan markkinaa, katsoo asiaa vakauskannalta ja valmistelee omaa ehdotustaan.
Jääkö kulta tarpeettomaksi? No ei tietenkään, sen käyttö on valtavan laajuista - krypto ei ratkaise lukutaidottomien varojen säilytysongelmaa, kulta kylläkin vaikka korvissa kannettuna. Vaihtoehtoja kyllä tarvitaan ja agendalla näyttävät olevan.
Tässä suhteessa pankkijärjestelmä tuntuu kuuntelevan markkinaa, katsoo asiaa vakauskannalta ja valmistelee omaa ehdotustaan.
Näitä hankkeita on muillakin mailla. En oikein ymmärrä mitä kuluttaja niistä saa - eurot ja dollarit ovat nytkin varsin digitaalisia. Useimmat makselevat jollain kortilla tai lähimaksulla, eikä käteisellä. Bitcoiniin verrattuna voidaan varmaankin arvata että keskuspankki-coinin lukumäärää ei ole rajoitettu. Kullankin olennainen ominaisuus on että alkemia ei toimi ja sitä ei ilmesty jostain maagisesti lisää, vaan supply on hyvin rajallinen.
Tässä suhteessa pankkijärjestelmä tuntuu kuuntelevan markkinaa, katsoo asiaa vakauskannalta ja valmistelee omaa ehdotustaan.
Näitä hankkeita on muillakin mailla. En oikein ymmärrä mitä kuluttaja niistä saa - eurot ja dollarit ovat nytkin varsin digitaalisia. Useimmat makselevat jollain kortilla tai lähimaksulla, eikä käteisellä. Bitcoiniin verrattuna voidaan varmaankin arvata että keskuspankki-coinin lukumäärää ei ole rajoitettu. Kullankin olennainen ominaisuus on että alkemia ei toimi ja sitä ei ilmesty jostain maagisesti lisää, vaan supply on hyvin rajallinen.
Digitaalinen euro tarkoittaa, että meille tulee keskuspankkiin tili, jolloin kaikista ostoista ja siirroista jää jälki (Kiinassa tämä on jo ja siellä myös pisteytetään ihmisiä, tuon kun yhdistää rokotepassiin niin johan Gosbankkisaatio edennyt). Samalla keskupankki alkaa myös kilpailemaan liikepankkien kanssa.
Olen miettinyt käteisen parkkipaikaksi iShare Physical Gold ETC:tä.
- Kun arvopaperistettua fyysistä kultaa voi nykyisin ostaa ja myydä alhaisin kuluin, tällainen sijoitus toimii tavallaan valuuttatalletuksen tyyppisesti.
Kryptovaluutat ovat nousseet voimakkaasti, mutta kulta ei. Kumpikaan ei tuota mitään, vaan arvo syntyy ostajien ja myyjien .kesken
Kryptovaluutat ovat nousseet voimakkaasti, mutta kulta ei. Kumpikaan ei tuota mitään, vaan arvo syntyy ostajien ja myyjien .kesken
-Mikä selittää viime vuosienkin arvonkehityseron?
-Ovatko markkinat rationaalisia?
Nuoret ei innostu kullasta. Bitcoin on paljon kätevämpi omistaa ja siirtää. Eikä sitä tarvitse säilöä kalliisti mihinkään. Ja nuorille on ihan luontevaa omistaa digitaalista omaisuutta, kun he ovat kasvaneet internet-aikana ja ymmärtävät digitaalisen omaisuuden arvon.
Ja tähän kun ottaa huomioon, että toinen on useita tuhansia vuosia vanha markkina ja toinen on vasta kasvava, niin tottakai kasvavalta markkinalta saa paremmat tuotot. Ja kun samalla on käynnissä todella iso arvon siirto suurilta ikäluokilta nuoremmille perintöinä jne, niin se todennäköisesti kasvattaa huomattavasti enemmän krypto-markkinoita, kuin kultamarkkinoita.
Muuttuuko tosiasia epätodeksi, jos sitä alapeukuttaa? Sinäänsä paradoksaalista, että nimenomaan peukutus-systeemiä käytetään välineenä tässä asiassa merkitsemään erimielisyyttä, kun peukutus on nimenomaan digitaalista omaisuutta. Digitaalinen reputation systeemi ja sitä kautta rakentuva digitaalinen identiteetti on nimenomaan digitaalista arvoa.
EDIT: Ja esim Paul Tudor Jonesin ja Ray Dalion tapaiset sijoittajat ovat sitä mieltä, että Bitcoin on kultaa parempi vaihtoehto. Uskoisin, että heidän tietämyksellään ja maineellaan pystyy olemaan samaa mieltä.
Viikkokäyrät ovat taas näiden yhtiöiden osalta juuri nyt teknisesti varsin kiinnostavassa vaiheessa. Tässä esim. kanadalainen rojaltiyhtiö Altius Minerals (ALS.TO), joka takoi viime vuonna 25 hengen voimin 82 miljoonan Kanadan dollarin liikevaihdon ja 38 miljoonan nettotuloksen.
Kullan hinnan käyttäytyminen kiinnostaa juuri nyt, kun tämän arvonsäilyttäjän pitäisi suojata salkkua hankalassa talousympäristössä. Kullan hinta ei ole kevään aikana juuri muuttunut - alla kymmenen vuoden unssihintakäyrät, vasemmalla dollareina ja oikealla euroina.
Hinta nousi Ukrainan sodan alkaessa, mutta palasi nopeasti ja on itse asiassa sitä lähtien vain laskenut. Asia näkyy helpommin SPDR Gold Shares ETF:n (GLD) päiväkynttilöissä:
Liukuvissa keskiarvoissa näkee kuinka 50 päivän (sininen) ja 200 päivän (punainen) liukuvat tekivät Death Crossin viikko sitten. GLD on suurin fyysistä kultaa omistava pörssinoteerattu rahasto. Kullan futuurien spottihinnat ovat olleet laskevia.
Osakemarkkinat ovat volatiileja, mutta kullan hinta näyttäisi pysyvän vielä 1.700 dollarin unssihinnan yläpuolella. Sitä uhkaa ehkä enemmänkin yksityisten kuluttajien kulutuskyvyn heikkeneminen - yleinen inflaatio vähentää varojen käyttöä ylellisempiin tai kestävämpiin tavaroihin, joissa kulta on raaka-aineena.
Varoituksen sanojakin kuulee kullan hinnan laskiessa alle pandemiaa edeltävien arvojen:
"A major capitulation event may be unfolding in gold," said Daniel Ghali, senior commodity strategist at TD Securities. "Gold bugs are falling like dominoes. With prices challenging pre-pandemic levels, risks of a significant capitulation event in precious metals are growing."
Kulta on laskenut kohta kaksi vuotta peräjälkeen - ja US dollari noussut.
Vasta tänään kullan hinnassa tapahtui pieni nousukäänne dollarin lipsuttua viimeisestä huippuarvostaan. Alla valkoinen käyrä on kullan spot-hinta ja sininen on Bloombergin US dollarin indeksiarvo (DXY) valuutalle.
Dollarin vahvistuminen pysähtyi tiistaina ja antoi kultaharkoille tilaa niiden hintojen nousta noin 1,1%. Vaikka kultaa on pidetty tiukkojen talousaikojen turvasatamana, koko maailmantalouden taantumaa koskeva pelko kaikkien keskuspankkien tiukentaessa rahapolitiikkaansa on johtanut vihreäselkäisen valuutan yksipuoliseen vahvistumiseen.
Muiden valuuttojen heikentyessä - punta ja jeni mukaan lukien - muutos alkaa tuntua hyödykkeiden dollaripohjaisessa hinnoittelussa. Raaka-aine- ja energiamarkkinat ovat myös saaneet siipeensä, mitä osoittaa Bloombergin Commodity Spot Indeksin laskettua alimpaan arvoonsa sitten helmikuun.
“The focus is still on dollar strength, and it could continue to weigh on the precious metal,” said Gnanasekar Thiagarajan, director at Commtrendz Risk Management Services. Sentiment remains very negative as “more rate hikes to tame inflation will dent gold’s safe-haven status,” he said, adding he expects bullion to head toward $1,550 an ounce in coming weeks.
Kultatavara on karhumarkkinassa painuttuaan 20% alas vuoden 2020 heinäkuun huippuarvostaan - sijoittajat ovat muuttaneet käteiseksi etf- ja futuuripositioitaan. Näiden sijoitustuotteiden summat ovat lähellä matalimpia arvojaan tänä vuonna, noustuaan lähelle huippujaan Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa.
Spot gold climbed 0.8% to $1,635.30 an ounce at 9:14 a.m. in London, after falling 1.3% on Monday. The Bloomberg Dollar Spot Index declined 0.3%, after rising to a record at the start of the week. Silver, platinum rose and palladium all fell.
Salkkujen yli kolme viidesosaa oleva jenkkipaino on kyllä ollut tuottava, kun positioita on kasvatettu merkittävästi silloin kun dollari oli viidenneksen halvempi euroissa. Nyt sekä osinkotuotto, että jenkkibondin myynti tuo jo pelkkänä valuuttavoittona laskettuna mukavasti lisätuottoa sisään.
Tällaisina aikoina olen tavannut myydä jenkkipositiota ja lisätä kauppasummalla eurooppapositiota. Joskus aikanaan valuuttaero ryömii lähemmäksi pitkän ajan keskiarvojaan, jahka jenkkituristit alkavat taas liikkua lompakoineen ja vanhan mantereen rauniot kerätä lipputuloja ja kahvimaksuja.
Samaa kertoo kullan spot-hintaa träkkäävän, aitoja kultaharkkoja omistavan SPDR Gold Trustin eli GLD etf:n viikkokynttilät, jotka ovat olleet viimeiset puoli vuotta nousussa. Rahaa on virrannut sisään turvaan.
The SPDR Gold Trust (GLD), the largest gold ETF, has pulled in $489 million so far this year, etf.com data shows. That’s a reversal from the more than $1 billion in outflows the fund saw in the last quarter of 2022, the data shows.
Last week, gold prices surged beyond $2,000 an ounce on rekindled fears of a banking crisis in the wake of the Credit Suisse takeover. That’s the first time bullion has traded above $2,000 since March 2022.
Kuluvan viikon kynttilä näyttäisi olevan lyhyellä ylälangalla oleva doji, ehkä tähdenlento mutta ei selkeä. Ennustaako se trendin käännettä on aikaista sanoa, koska meneillään on piinaviikot. Itseruoskintaa voi sitten harjoittaa ensi viikolla, jos olisikin pitänyt myydä.
Kullan korkea hinta on yleensä viitannut epäluottamukseen keskuspankkien toimia kohtaan, kuten edellä olevissa viesteissä on tullut ilmi. Tällä kertaa epäluottamuksen kohteena on enemmänkin koko pankkijärjestelmä - ensin jenkkipankkien kaatuessa ja eurooppapankkien seuratessa perässä.
Investors are flocking to gold exchange-traded funds following weakness in the banking sector and a subsequent slump in confidence.
Voi kuitenkin olla, että korkea hinta kuvaa enemmänkin eri intressipiirien erilaisia odotuksia keskuspankkien korkohuipun asettamisen suhteen kuin varsinaisesti epävarmuutta yleiseen talouteen ja pankkien pystyssä pysymiseen.
kaikkien kaivosyhtiöiden osakkeisiin vaikuttaa kustannusinflaatio, myös kultakaivoksiin. On mielenkiintoista nähdä mihin kullan hinta asettuu kun kaivostoiminnan kustannukset nousevat, mutta epäilen että kaivostoiminta ei lopu.
Otavio "Tavi" Costa ja muutama muu sijoittaja ovat esittäneet, että commodity boom alkaisi kohta ja kulta kipittäisi ylöspäin. Olen jonkinlaisella siivulla sijoittanut kultaan, mutta en ole kyllä lisäämässä panoksia tässä tilanteessa.
Otavio "Tavi" Costa ja muutama muu sijoittaja ovat esittäneet, että commodity boom alkaisi kohta ja kulta kipittäisi ylöspäin.
Tuota olikin hiukan tutkittava ja onhan se näköjään niin, että kaivannaisteollisuuden arvostus on ollut alamaissa. Vaikka kullan hinta on nousussa, kullan kaivajien arvostus on alhaisimmillaan. Asiaan on monenlaisia syitä ja eräs näistä on kaivannaisteollisuuden kysynnän suuntautuminen perinteisistä arvometalleista akkuteollisuuden raaka-aineisiin ja muihin mineraaleihin, joissa toteutuu vihreän ajattelun idea. Tämä on saanut kultaan suuntautuneet kaivannaisyhtiöt supistamaan tuotantoaan.
Samaan aikaan tuotehinta on ollut nousussa
Tuotannon vähentymistä ja varastojen pienentymistä on yleensä seurannut hinnan nousun jatkuminen. Kuinka kauan alasmeno voi jatkua?
"We're at a key inflection point for the gold industry today. Due to the overwhelming pressure to adopt the green revolution, there has been a declining interest from miners in deploying capital to gold-focused projects."
Kaivannaisyhtiöitä painaa yleinen ESG-paine, joka ohjaa sijoitusrahaa akkumetalleihin, aurinkopaneelien raaka-aineisiin, tuulivoiman ja sähkönjakelun aineksiin, jotka kaikki ovat vihreän siirtymän keskiössä. Samaan aikaan kaivannaisyhtiöiden arvostus on tippunut matalimmilleen pitkiin aikoihin.
Kullankaivajat eivät ole pystyneet parantamaan tuloksiaan samaan aikaan kun arvometallien hinnat ovat korkeimmillaan
Asiaan voi vaikuttaa juuri edellä Hynägranden mainitsema kustannusinflaatio:
Toisaalta voi olla hyvä tarkastella asiaa Buffettin tupakantumppiteorian pohjalta ja aprikoida olisiko kenties hyvä ajankohta hankkia hiukan sellaista, mikä ei juuri nyt ole muodissa.
To recall, the energy sector went through a similar issue over the last 2 years. As ESG mandates gained popularity, oil & gas companies became uninvestable for many institutions. Nonetheless, the energy sector still managed to have two of its best annual performances in 30 yrs.
A similar scenario is setting the stage for mining companies today. It wouldn’t surprise me if these stocks lead the market in the 12 months.
Pääsiäisen aikaan voi myös olla onnea matkassa ja löytyä kullattuja munia kätköstä samaan aikaan, kun väistelee Kyöpelinvuorelle lenteleviä vanhoja ja kiukkuisia ESG-piikoja.
Entisenä kultabugina ja nykyisenä öljybugina esitän että raaka-ainefirmoihin kannattaa sijoittaa silloin kun raaka-aineen hinta on matalalla. Kultafirmat tuskin tarjoavat ylituottoa näillä tasoilla.
