Vuonna 2018 minä voin lähettää rahaa toiselle puolelle maailmaa hetkessä puhelimella tai maksaa kaupassa ostokseni rannekellolla. Osakekaupan toteuttamiseen menee kuitenkin edelleen useita päiviä. Onko tähän joku järkevä syy tai kääntäen mikä estää minua saamasta osakemyynnistä rahoja edes seuraavana pankkipäivänä?
En osaa sanoa nimenomaan osakekaupan osalta, mutta esim. pankkien välisissä tilisiirroissa pankit vaan haluavat pitää rahasi korotta päivän-pari (nyt miinuskorkojen aikana tällä ei ole väliä, mutta muinoin kun korko oli selvästi positiivinen, pankit oikeasti tienasivat tällä).
En osaa sanoa nimenomaan osakekaupan osalta, mutta esim. pankkien välisissä tilisiirroissa pankit vaan haluavat pitää rahasi korotta päivän-pari (nyt miinuskorkojen aikana tällä ei ole väliä, mutta muinoin kun korko oli selvästi positiivinen, pankit oikeasti tienasivat tällä).
En tosiaan tiedä mikä on todellinen syy tälle viiveelle, mutta jos kyseessä olisi pankkien valinta vain hankkia korkotuloja, niin avaisi järjettömän markkinaraon esimerkiksi nordnetille toteuttaa rahaliikenne yhden päivän aikana, välittömästä tilivaikutuksesta puhumattakaan.
En osaa sanoa nimenomaan osakekaupan osalta, mutta esim. pankkien välisissä tilisiirroissa pankit vaan haluavat pitää rahasi korotta päivän-pari (nyt miinuskorkojen aikana tällä ei ole väliä, mutta muinoin kun korko oli selvästi positiivinen, pankit oikeasti tienasivat tällä).
En tosiaan tiedä mikä on todellinen syy tälle viiveelle, mutta jos kyseessä olisi pankkien valinta vain hankkia korkotuloja, niin avaisi järjettömän markkinaraon esimerkiksi nordnetille toteuttaa rahaliikenne yhden päivän aikana, välittömästä tilivaikutuksesta puhumattakaan.
Ja samassa hengessä voisi jatkaa ihmettelyllä miksi vielä vuonna 2018 yhtiön kurssitiedon saaminen pörssistä kestää 15 minuuttia...
Pieni kysymys veromyynneistä. Jos myyn tappiolla olevia osakkeita ja ostan parin pörssipäivän päästä saman määrän tai vähän enemmän saman yhtiön osakkeita takaisin, onko tämä verottajalle ok? Olen itse ymmärtänyt, että verottaja voi näihin jossain tapauksissa puuttua, varsinkin jos kyseisellä osakkeella ei ole käynyt juurikaan muuten kauppaa verovuoden aikana. Nyt kun pörssissä on volaa, näitähän voisi periaatteessa perustella uskolla siihen, että samoja osakkeita voi ostaa parin päivän päästä halvemmalla takaisin.
"""""Keinotekoiset luovutustappiot, jotka on tehty muun omaisuuden luovutuksesta syntyvästä voitosta menevän veron välttämiseksi, eivät ole vähennyskelpoisia. Tästä voi olla kysymys esimerkiksi silloin, kun verovelvollinen myy osakkeet tappiolla ja ostaa samat (samanlajiset) osakkeet samana päivänä takaisin samaan tai lähes samaan hintaan. Jos tällaiselle edestakaiselle osakekaupalle ei selvitetä muuta todellista syytä kuin luovutustappion aikaansaaminen, luovutustappio ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen""""""
Verottaja sanoo ylläolevan mukaisesti.
Jos ostat takaisin eri päivänä niin ei verottajalla pitäisi olla mitään sanomista.
Ainakaan mulla ei ole koskaan ollut asian kanssa ongelmia, mutta aktiivisesti kauppaa käyvälle tuossa ei liene ongelmia. Jos ainoastaan ostat ja pidät, sitten teet muutaman tappiollisen luovutuksen hämmästyttävän tarkasti vastaten pääomatulojesi verotettavaa kokonaissummaa harkitsisin tarkemmin takaisinoston ajankohtaa.
"""""Keinotekoiset luovutustappiot, jotka on tehty muun omaisuuden luovutuksesta syntyvästä voitosta menevän veron välttämiseksi, eivät ole vähennyskelpoisia. Tästä voi olla kysymys esimerkiksi silloin, kun verovelvollinen myy osakkeet tappiolla ja ostaa samat (samanlajiset) osakkeet samana päivänä takaisin samaan tai lähes samaan hintaan. Jos tällaiselle edestakaiselle osakekaupalle ei selvitetä muuta todellista syytä kuin luovutustappion aikaansaaminen, luovutustappio ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen""""""
Verottaja sanoo ylläolevan mukaisesti.
Jos ostat takaisin eri päivänä niin ei verottajalla pitäisi olla mitään sanomista.
Dile
Kiitokset. Tuossahan tuo lukee selvästi. Eli ei pitäisi olla ongelmaa, jos ostaa takaisin eri päivänä.
Pieni kysymys futuurien verotuksesta. Olen nyt jonkin aikaa paperitreidaillut SP500 ja DAX indeksiä ja tarkoitus olisi nyt kokeilla mitenkä se onnistuisi ihan oikealla rahalla. Tarkoitus oli ottaa myös selville miten verottaja kohtelee näitä futuureja ettei tulisi myöhemmin sitten ikäviä yllätyksiä.
Eli: Kävisin kauppaa siis yksityishenkilöna, eli sovellettava laki on tuloverolaki. Verottajan ohjeista poimittuna: "Termiinisopimusten eräs alalaji ovat futuurit." (kohta 3.1- https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48914/johdanna…) ja "Luovutustappioon rinnastetaan TVL 50 §:n 3 momentin 1) kohdan mukaan sellaisen johdannaissopimuksen raukeaminen tai siitä aiheutunut tappio, jolla käydään kauppaa kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla." (kohta 3.3 - https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48914/johdanna…).
Eli tämä tarkoittaa siis sitä, että jos käyn kauppaa Dax-futuureilla (FDAX) tai Mini-DAX futuureilla (FDXM), niin tappiot saa vähentää. Ja kappas kappas, jos kävisin kauppaa E-mini SP 500 futuureilla niin tappioita ei saakkaan vähentää, koska tuloverolain mukaan en toimisi säännellyllä markkinalla.
Tarkoitus oli kysyä menikö tämä meikäläisen selvitys nyt oikein?
Pieni kysymys futuurien verotuksesta. Olen nyt jonkin aikaa paperitreidaillut SP500 ja DAX indeksiä ja tarkoitus olisi nyt kokeilla mitenkä se onnistuisi ihan oikealla rahalla. Tarkoitus oli ottaa myös selville miten verottaja kohtelee näitä futuureja ettei tulisi myöhemmin sitten ikäviä yllätyksiä.
Eli: Kävisin kauppaa siis yksityishenkilöna, eli sovellettava laki on tuloverolaki. Verottajan ohjeista poimittuna: "Termiinisopimusten eräs alalaji ovat futuurit." (kohta 3.1- https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48914/johdannai...) ja "Luovutustappioon rinnastetaan TVL 50 §:n 3 momentin 1) kohdan mukaan sellaisen johdannaissopimuksen raukeaminen tai siitä aiheutunut tappio, jolla käydään kauppaa kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla." (kohta 3.3 - https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48914/johdannai...).
Eli tämä tarkoittaa siis sitä, että jos käyn kauppaa Dax-futuureilla (FDAX) tai Mini-DAX futuureilla (FDXM), niin tappiot saa vähentää. Ja kappas kappas, jos kävisin kauppaa E-mini SP 500 futuureilla niin tappioita ei saakkaan vähentää, koska tuloverolain mukaan en toimisi säännellyllä markkinalla.
Tarkoitus oli kysyä menikö tämä meikäläisen selvitys nyt oikein?
Periaate ainakin on oikein. Mikä tuote on säännellyllä ja mikä ei, en ota kantaa. Yhtiömuodossa voi treidata verotehokkaasti myös ei-säännellyillä.
Vuoden loppuun vielä ehkä hölmömpi kysymys: mistä näen parhaiten toiminko säännellyillä/ ei säännellyillä markkinoilla? Cake, mainitsit e-min SP500 futuurin, miksi tuo ei ole säännellyillä markkinoilla käyty kauppa?
Vuoden loppuun vielä ehkä hölmömpi kysymys: mistä näen parhaiten toiminko säännellyillä/ ei säännellyillä markkinoilla? Cake, mainitsit e-min SP500 futuurin, miksi tuo ei ole säännellyillä markkinoilla käyty kauppa?
Laki kaupankäynnistä rahoitusvälineillä, 1 luvun 2 §:n 1 momentin 5 kohta: "säännellyllä markkinalla pörssin tai sitä muussa ETA-valtiossa vastaavan markkinoiden ylläpitäjän ylläpitämää monenkeskistä järjestelmää, jossa markkinan ylläpitäjän laatimien sääntöjen mukaisesti saatetaan yhteen rahoitusvälineitä koskevia osto- ja myyntitarjouksia tai tarjouskehotuksia siten, että tuloksena on rahoitusvälinettä koskeva sitova kauppa". Samat speksit ja 7 kohta: " pörssillä suomalaista osakeyhtiötä, joka ylläpitää säänneltyä markkinaa Suomessa".
Noi e-mini futuurit on listattu käsitykseni mukaan Chicagon markkinapörssin kautta (Chicago Mercantile Exchange, CME) ja näin ollen ei täytä yllämainittua säännellyn markkinan käsitettä (ETA-alueen ulkopuoli). Ja tästä johtuen yksityishenkilö ei tuloverolain nojalla/verottajan ohjeistuksen perusteella saa vähentää noiden tappioita. En tiedä menikö toi oikein. Noista DAXin futuureistakaan (FDAX, FDXM) en ole ihan varma onko ne vähennyskelpoisia. Jokatapauksessa tulin semmoiseen lopputulokseen, että verotus voi joskus vaikuttaa aika hankalalta ja mikäli tarkoitus on lähteä veivaamaan johdannaisia, niin kannattaa selvittää liikkeellelaskijalta, välittäjältä tai muulta luotettavalta taholta voiko tappiot vähentää. Ja kaupankäynti yhtiön kautta tietenkin oma lukunsa. Taidan pitäytyä tutussa osta- ja unohda sekä X määrä euroja/kk rahastoon sijoittamisessa. :)
Kiitos vastauksesta. Taidan itse sijoittaa tänä vuonna vain kohteisiin, jotka ymmärrän hyvin :), kyllä Helsingin/USA osakkeet muutamalla rahastolla höystettynä riittävät.
Nyt jopa oikeaan ketjuun: Mitä hyötyjä / haittoja jokaisen tai lähes jokaisen kotimaisen pörssiyhtiön yhden osakkeen omistuksesta on?
"Reaaliosingot" / mahdollisuus osallistua yhtiökokouksiin on käsittääkseni se merkittävin plussa. Mutta mitä miinuksia tästä tulee? Nordea siis sijoituspaikkana, menevätkö sijoitustiedot automaattisesti verottajalle jne.
Nordealta menee tiedot automaattisesti verottajalle esimerkiksi osingoista, mutta veroehdotuksen tarkastaminen voi olla työlästä. Muutenkin kirjanpito itselle/verottajalle voi olla pidemmän päälle työlästä kun tulee splittejä, reverse-splittejä, osakeanteja, jakaantumisia yms.
Ennen kuin joku sanoo kulut, niin Nordealla on korkeimmat kaupankäyntikulut Helsinkin pörssissä 1 % / kauppa, ettei tuosta tule kovin kummoista kustannusta.
Jos pelkän yhtiökokousoikeuden takia haluaa ostaa osakkeita niin eikö osto kannatta ajoittaa juuri ennen yhtiökokousta ja myydä vaikka heti kokouksen jälkeen pois. Osimko vahvistetaan ko. kokouksessa ja seuraavana päivänä pörssissä osake hinnoitellaan jo ilman osinkoa. Näppärähän voisi tehdä tiliäkin tuossa mutta ei yhden osakkeen kaupoilla kuitenkaan.
Muistaakseni Esko Seppänen (toimittaja,kansanedustaja, meppi) omisti aikoinaan juuri yhden osakkeen pörssisyhtiöistä jotta pääsisi yhtiökokoukseen. Vaikka olisi Eskon maailmankatsomuksesta täysin eri mieltä niin täytyy tunnustaa että hänellä oli hyvin vahvat tiedot pörssiasioista juuri tuolla 70/80-luvulla.
Hei! Minulla olisi kysymys liittyen Nordnetissä myytäviin sertifikaatteihin. Jos katsotaan esimerkiksi instrumenttiä nimeltä BULL NQ100 X10 NORDNET F, pitäisi kohde-etuutena olla nasdaq100 indeksiin oleva futuuri sopimus, mutta sertifikaatin arvo ei näyttäisi olevan muuttunut samassa suhteessa kuin futuurin (ottaen huomioon vipu x10). Johtuuko edellä mainittu pelkästään valuuttakursseista vai mistä?
Tein vuonna 2011 ison virheen ja ostin eräältä pankkiiriliikkeeltä eläkevakuutuksen.
Olen maksnut siihen vuosina 2011-2015 4800€. Nyt kun käyn tätä läpi niin huomaan että rahaston investmen plan on 50% bondeissa ja loput maailmanlaajuisesti hajautettuna osakkeisiin. Liäksi kulut ovat melkomukavat:
Onko siis kulut yhteensä 3,76% ??
Onneksi olin ymmärtänyt lopetta sisäänmaksut 2015, ja nyt huomasin että tämä pitää lopettaa välittömästi koska noilla kuluillahan tämä ei lähtökohtasesti tuota juuri mitään VS. noin 8% osakemarkkinatuotto, okei riski on pienempi mutta olen sentään vielä alle kolmekymppinen.
Pyysin pankkiiriliikkeeltä ehdot jos lopetan vakuutuksen, Surrender value tänään 2906€.
Pysynkö mukana vai otanko tästä heti tappion ja hyvän läksyn?
Tiedän että kukan ei tiedä tilannettani, joten varmaan vaikea vastata kysymykseen. Aloitin osakesäästämisen 2010 ja siitä asti olen pyrkinyt toteuttamaan strategiaa" osta laatua, kun hinta on edullinen"
Horisonttini on 30-40 vuoden päässä. En käytä velkaa sijoituksissa enkä halua juurikaan olla bondien kanssa tekemisissä.
Kiitos!
Edelleen askarruttaa tämä kysymys, jotain ajattelin pian tehdä.
Kokonaiskulut ovat 1,49%/v (TER). Issuing commission (2,5%) on käsittääkseni merkintämaksu, kun ostat rahastoa. Korjatkaa, jos olen väärässä (voiko olla noin helvetisti?).
"Pysynkö mukana vai otanko tästä heti tappion ja hyvän läksyn?
Tiedän että kukan ei tiedä tilannettani, joten varmaan vaikea vastata kysymykseen. Aloitin osakesäästämisen 2010 ja siitä asti olen pyrkinyt toteuttamaan strategiaa" osta laatua, kun hinta on edullinen"
Itse ottaisin tappion ja jatkaisin mainitsemallasi strategialla. Pienikuluiset ja osingot uudelleen sijoittavat indeksi-ETF:t ajaisivat varmasti myös asiansa, jos ei markkinoiden jatkuva seurailu niin hirveästi kiinnosta.
Teoreettinen kysymys, joka aavistuksen heijastelee omaa tilannetta. Kuinka maksimoida perheen varallisuus 20 vuoden kuluessa? Olettamat:
- Taloudessa 2 aikuista. 40k/v brutto molemmilla.
- Aikaisempi varallisuus ei merkityksellistä
- Perhe saa vakuudellista lainaa käytännössä 0-marginaalilla 300k€. Lainaa ei saa käyttää liiketoimintaan.
- Vakuuksia tällä hetkellä noin 100k€ lainaan. Hyvillä perusteilla(talo, asunto tms.) löytyy takaaja tuohon 300k€ saakka.
- Horisontti >20v.
Omat maalaisjärjen päätelmät on:
- Kulut pienenä.
- Laina-ajat asuntoon/taloon/metsään tms. osittain vakuutena toimiviin kohteisiin mahdollisimman pitkinä ~20-25v ja mahdollisimman suurella lainaosuudella.
- Oman vakuusarvon kasvatus, jotta velkavipua saadaan mahdollisimman paljon käyttöön. Eli säästöt pörssiin/muualle +EV kohteisiin, mutta kuitenkin siten, että nämä on joko likvidejä tai sopii vakuutena pankille.
- Todennäköisesti "sallitun rajoissa" eli ei tulkita liiketoiminnaksi, on asunnon osto omaan käyttöön => muutto jonkun vuoden jälkeen ja vanhan jättö vuokralle.
Ideoita?
Toinen kysymys. Edullisin tapa sijoittaa asuntolainan koronnousua vastaan? Esimerkin vuoksi 100k laina ja 4% ylittäviä korkoja vastaan halutaan hedgata siten, että korkomenot 4% ylityksen jälkeen on +-0.
Verkkokauppa.comin ketjussa sivuttiin välittäjäkaaviota. Eli siis kaaviota josta näkee eri välittäjien netto-ostot/myynnit tietyltä ajanjaksolta. Näitä on näkynyt muutamissa eri postauksissa eri tahoilta. Tietääkö kukaan löytyykö tuollaista dataa mistään ilmaispalvelusta? Itselläni on tunnukset Investing.comiin josta olen tykännyt pyöritellä kynttilöitä mutta tuota välittäjästatistiikkaa en ole sieltä löytänyt. Fokusyhtiöissä olen seuraillut yhtiöiden omilta sivuilta suurimpien omistajien myyntejä ja ostoja mutta tuo välittäjäkaavio auttaisi silloin tällöin ostopäätösten teossa.
Kumpi on halvempi ETF-Sijoittamisessa, Nordea vai Nordnet? Ajatuksena sijoittaa MSCI world taikka MSCI All country worldiin tai MSCI world + kehitysmaat jolloin kai sais saman hajautuksen kuin MSCI all country, mutta pienemmillä kuluilla jonkun blogin mukaan.
Mitenkä ees löydän nuo nordeasta? Tosi vaikeasti löytää mitään tiettyä etf nordeasta kun pitää periaatteessa käydä kaikki yksitellen läpi ainakin mobiilissa.
Painin seuraavan ongelman äärellä: Olen alkanut osakesijoittamisen ohella laittamaan pientä summaa kuukausittain Bank Norwegianiin, jolla on tarkoitus kattaa kuuden ja seitsemän vuoden päästä varmuudella tapahtuvat investoinnit, joiden summat ovat jo melko tarkasti tiedossa. Norwegianin 0,75 prosentin korko on tietysti parempi kuin ei mitään, mutta ei silti tunnu mielestäni riittävältä horisontin ollessa noinkin kaukana. Osakemarkkinoille sijoittamiseen tuo sama aika puolestaan tuntuu ehkä liian lyhyeltä, sillä en haluaisi kantaa riskiä esimerkiksi viiden vuoden päästä mahdollisesti tapahtuvasta romahduksesta.
Mikä olisi siis paras keino säästää pientä summaa kuukausittain, kun realistointipäivämäärät ja summat ovat jo etukäteen tiedossa?
Deutsche Telekom aiheuttaa päänvaivaa. (DTE Dextrassa ja DTEGY ADR OTCQX:ssä)
Yhtiön sijoittajasivuilla vuosittaisessa Dividend Announcementissa sanotaan näin:
(sama teksti löytyy ainakin vuodesta 2012 lähtien, ko. teksti finanssivuodelta 2016)
As the dividend for the 2016 financial year is to be paid in full from the tax contribution account in accordance with § 27 (“Contributions other than into nominal capital”) of the Corporation Tax Act (Körperschaftsteuergesetz – KStG), no capital gains tax or solidarity surcharge will be deducted. Dividends paid to shareholders in Germany are not subject to taxation. This applies both to dividends paid in cash and – where available – also to dividends paid in shares. Dividends do not entail tax refunds or tax credits. In the German tax authorities’ view, the dividend payment reduces the acquisition costs of the shares for tax purposes.
Suomalaisen yksityissijoittajan näkövinkkelistä kysymyksiä:
Miten menee osinkojen verotus? Rinnastaako kotimainen rakas verottajamme tämän pääoman palautukseen eikä verota sitä, vai verottaako ehkä jopa Saksankin edestä, eli ottaa koko 25,5 prosenttia, vai mitenköhän menee? Vai meneekö "normaalin" mukaan, eli Saksa yliverottaa verosopimuksen vastaisesti liikaa ja sitten se pitää anoa myöhemmin itse takaisin.
Tekstissä puhutaan toki saksalaisista osakkeenomistajista, joten oma veikkaukseni on, että Saksa yliverottaa ja Suomi verottaa lisää ja töitä joutuu tekemään yliverotuksen hyvittämiseksi. Mutta kun en veikkaa, niin kyselenkin siksit tietoa palstalaisilta.
Kun salkkuun jääneistä Talvivaaran osakkeista tulleet tappiot tulivat 2018 verotuksellisesti tappioiksi, eikä ko. vuodelta ole riittävästi voittoja kuitattavaksi niin meneekö homma nyt niin, että
a) on viisi vuotta aikaa vähennellä näitä tappioita verotuksessa pääomatuloista ja
b) Ne vähentävät myös muista kuin osakkeista kertyviä verotettavia pääomatuloja, eli ei ole väliä tuleeko voittoa osakkeista, metsästä, yritystoiminnasta (pääomatulo-osuudesta) tai vuokratuloista.
Vastasin itse, että juuri näin asia (vuodesta 2017 alkaen) menee, mutta aloin sitten pohtia, mahtaako erilaisten pääomatulojen ja menojen vähennyskelpoisuuksissa sittenkin olla jotakin poikkeuksia sääntöön vai ovatko ne aina vähennyskelpoisia keskenään?
Verkkokauppa.comin ketjussa sivuttiin välittäjäkaaviota. Eli siis kaaviota josta näkee eri välittäjien netto-ostot/myynnit tietyltä ajanjaksolta. Näitä on näkynyt muutamissa eri postauksissa eri tahoilta. Tietääkö kukaan löytyykö tuollaista dataa mistään ilmaispalvelusta? Itselläni on tunnukset Investing.comiin josta olen tykännyt pyöritellä kynttilöitä mutta tuota välittäjästatistiikkaa en ole sieltä löytänyt. Fokusyhtiöissä olen seuraillut yhtiöiden omilta sivuilta suurimpien omistajien myyntejä ja ostoja mutta tuo välittäjäkaavio auttaisi silloin tällöin ostopäätösten teossa.
Bongasin ja hieman muokkasin alla olevan tekstin toiselta keskustelupalstalta. Tämä on ainoa, mihin minä olen törmännyt. Itsekin mielelläni kuulisin jos jollain löytyy parempia linkkejä.
trader.di.se -sivuston “mäklarstatistik” auttaa seuraamaan ainakin kumulatiivisesti 1kk ja 1v aikana tapahtunutta toimintaa. Tässä pari esimerkkiä
Kuka keksii tälle toiminnalle jonkun loogisen selityksen:
Välittäjän Y kautta myydään joka päivä loppuhuutariin muutama (tai niin monta kuin tarvitaan) yhtiön X osake ja näin saadaan osakekurssi tiputettua/pidettyä ostolaidassa.
Kiinnitin tuohon joku aika sitten huomiota yhdessä nakkikiskatason omistuksessani, ja nyt tuo sama on jatkunut jo noin kuukauden. Se, että joku keinotekoisesti nostaisi kurssia olisi paljon loogisempaa (ei loogista, mutta loogisempaa), mutta mikä ihme tuossa toiminnassa voi olla takana?
