Sanoma jatkanut omien ostoja joka päivä ja nyt jo 341 000 ostettu 900 000 enimmäismäärästä. Kurssi syöksyny vaikka ~21k kpl omia ostopuolella päivittäin ~130k keskivaihdosta. Kurssi nyt vuoden pohjalukemissa 8,195. Konsensustavoitehinta analyytikoilla: 10,23€.
Sanomassa toimi pitkään pompputasona tuo aiempi pohja, 8.385 € tienoilla mutta se murtui toissapäivänä. Valuaatioltaan tämä on houkuttava mutta charteista ei saa nyt tukea. Ostointo ollut valitettavan laiskaa omien ostojen lisäksi.
Sanomalta aamusta ohjeistuksen nosto. Osakettahan on nuijittu Q2 tuloksen jälkeen huolella ja tänäänkin treidannut 1-year-low lukemissa. Toki aamun negatiivinen sentimentti ja kymmenen perättäisen myyntipäivän aalto Helsingin pörssissä näkyy tässäkin. Näillä spekseillä kuitenkin kannattanee ottaa työn alle. Myös toinen erä osinkoa vielä jakamatta.
Sanoma parantaa vuoden 2018 näkymiään operatiivisen liikevoittoprosentin osalta
Sanoma Oyj, Pörssitiedote, 11.10.2018 klo 8.30
Sanoma parantaa vuoden 2018 näkymiään operatiivisen liikevoittoprosentin osalta. Liikevaihdon osalta näkymät säilyvät ennallaan.
Uudet näkymät:
Vuonna 2018 Sanoma odottaa konsernin rakennemuutoksilla oikaistun liikevaihdon olevan hieman pienempi kuin vuonna 2017 ja operatiivisen liikevoittoprosentin olevan yli 14 %.
Aiemmat näkymät (annettu 6.2.2018 ja toistettu 24.7.2018):
Vuonna 2018 Sanoma odottaa konsernin rakennemuutoksilla oikaistun liikevaihdon olevan hieman pienempi kuin vuonna 2017 ja operatiivisen liikevoittoprosentin olevan noin 14 %.
Pääasiallinen syy parempiin vuoden 2018 näkymiin on Sanoma Media Netherlandsin ja Sanoma Learningin liiketoiminnan ja kannattavuuden hyvä kehitys Sanoma Media Finlandin kehityksen ollessa vakaata.
"Toinen erä 0,15 euroa osakkeelta maksetaan marraskuussa 2018. Toinen erä maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus päättää 23.10.2018 pidettäväksi sovitussa kokouksessaan osingonmaksun toisen erän täsmäytyspäivän sekä osingonmaksupäivän. Osingon täsmäytyspäivä olisi silloin arviolta 25.10.2018 ja osingon maksupäivä 1.11.2018."
Sanoman CMD materiaalit käyty läpi. Sekä SEB, että Inderes molemmat kiinnittäneet huomionsa siihen, että Learningin osalta ennusteet olleet liian matalia. Lisäksi tavoitteet saavutettavissa nopeammassa aikataulussa kuin odotettu.
"Sanoma tavoittelee Learning-liiketoiminnossa noin 2-5 %:n vertailukelpoista kasvua ja 20-22 %:n operatiivista liikevoittoa ja Media Finland -liiketoiminnossa vastaavasti +/- 2 %:n kasvua ja 12-14 %:n kannattavuutta. Positiivinen yllätys odotuksiimme nähden oli, että yhtiö kertoi näiden tavoitteiden olevan saavutettavissa Learningin osalta jo lyhyellä aikavälillä (vuonna 2020), ja että lisäksi yhtiön nettorahoituskulut ja verot laskevat rakennejärjestelyjen myötä merkittävästi." (Inderes)
"Lisäksi päivän aikana ilmeni, että odotuksemme Learningin 2020-2021 ennusteesta on liian alhainen, sekä että rahoituskulut ja Iddink PPA-poistot jäävät pienemmäksi kuin olimme odottaneet". (SEB)
Tämä myös huomioitava seikka, että Sanoman liiketoiminnasta iso osa on jo hyvin ennakoitavaa businestä. Lisäksi vaikean liiketoiminnan (kuten printtimainonnan) osuus mennyt jo suhteellisen matalaksi.
"Liiketoimintarakenteen osalta yhtiö kertoi mm. että rakennemurroksesta voimakkaimmin kärsivien liiketoimintojen osuus on laskenut matalaksi (mm. printtimainonta n. 6 %), hyvin ennustettavien tuottojen osuus on noussut noin 2/3-osaan (Learning ja median tilaustuotot) ja portfolion kasvupotentiaali on parantunut (orgaaninen kokonaiskasvu positiivista)." (Inderes)
CMD:n jälkeen SEB nosti Sanoman takaisin BUY suositukseen ja targetin 11 €. Inderes 10 € ja Lisää. Isompana pihvinä tässä casessa, se että liiketoiminnan muutoksien mukana tultaneen sallimaan korkempia arvostuskertoimia.
Itse lähestyn tätä näiden lisäksi teknisestä näkökulmasta ja tähtäimessä nuo entiset huiput 12.03 €, mitkä tehtiin 18.12.2017.
Nordealta tuli aamusta päivitys Sanoman suositukseen:
"Plenty has happened since our post-Q3 downgrade. In a well-orchestrated manner, Sanoma has announced the divestment of its Dutch media arm and is planning to re-allocate capital to its Learning franchise. New long-term targets and positive guidance provided at the December CMD offer upside to consensus. We like the developing equity story and management still enjoys the benefit of the doubt when it comes to M&A-driven growth. We raise our estimates on a strong outlook for Learning and lower net financial costs. We upgrade our rating to Buy (Hold), with a DCF-based target price of EUR 11.0."
Tässä hyvin näkee miten saman tarinan toisto isolta pankilta tuo hyvin ostoflow:ta. (Toki myös tarkoittaa, että uutta narratiivia aletaan hinnoittelemaan toistojen kautta)
Sanoma avaa +5,05 % nousuún 10.20 € ja jatkaa siitä päivän ajan yläviistoon. Päätös 10.67 €, 9,89 %. (Day high 10,72 €)
Sanoman tilinpäätös tulee huomenna. Vaikka edelleen näenkin, että nuo aikaisemmat huiput tänä vuonna käytäneen rikkomassa niin menen ilman positiota huomiseen. Ohessa Inderesin ennusteet.
Sanoma on liiketaloudellista kokoaan aika paljon isompi firma Suomessa. Heräsin tähän taas, kun Arvopaperista luin, että tuli Q4 liikevoittoa ihan 2 miljoonaa ennen hankintamenojen (!) poistoja.
Vaihtoahan tämä teki toki yli 900 miljoonaa vuodessa, mutta se on melkein 100 miljoonaa alle miljardin.
Kun markkina-arvoa on 1,7 miljardia ja toimittajaenemmistö agendajournalismia tekeviä vihervasemmistolaisia, en ota. Tämä ei siis tarkoita, että kaikki ovat. Mutta valtaosa on ja mie luotan kaikesta huolimatta logiikan ja puolueettoman journalismin voittoon. Eli epäilen lukijavuotoa vielä tulevan. En tosin tiedä mihin. Itse toki jatkan Hesarin kestotilaamista luultavasti hiekkahoitoon asti juurikin vaihtoehtojen puutteessa.
Hilpeää on, että vihervasemmistolaiset pitävät Hesaria oikestopropagandan airueena. Joten jotain siellä tehdään oikeinkin - ja miun näkemys saattaa pohjautua yksittäisiin verenpainetta nostattaviin juttuihin - tai pelkästään Tuomo Pietiläiseen.
Eli epäilen lukijavuotoa vielä tulevan. En tosin tiedä mihin. Itse toki jatkan Hesarin kestotilaamista luultavasti hiekkahoitoon asti juurikin vaihtoehtojen puutteessa.
Tämäpä juuri. Moni on Hesarin kestotilaaja, koska Hesarin tilaaminen on perinne josta ei voi luopua. Hesari on tullut paperisena kotiin jo nykytilaajien lapsuudesta saakka ja tästä ei haluta luopua. Ja juuri vaihtoehtojen puute takaa että Hesari on valtakunnallinen lehti.
Edellisessä näen sellaisen riskin, että jos paperisen sanomalehden jakelua heikkenetään, moni tilaaja jättää tilaamisen tekemättä. Hesari yksinkertaisesti kuuluu lukea aamupalan yhteydessä ja sähköinen versio (näköislehti) on melkoisen hankala käyttöliittymältään. En lue näköislehteä edes silloin, kun sitä ilmaiseksi tyrkytetään (kun on jakeluhäiriöitä).
Aki Pyysing kirjoitti:
Hilpeää on, että vihervasemmistolaiset pitävät Hesaria oikestopropagandan airueena. Joten jotain siellä tehdään oikeinkin
Itse lopetin Hesarin tilaamisen, kun kyllästyin tuohon viher-vasemmislaiseen linjaan. Lue nykyisin ainoastaan ilmaista nettiversiota ja se riittää, pitäköön maksumuurin takana olevat ideologiset juttunsa. Ja nykyisen jousrnalismin taso on niin surkeaa jopa Hesarissa, etten missän tapauksessa läpyskästä maksa. Jos juttu ei ole kopioitu tai kyhätty nopeasti kasaan 5 minuutissa nettitietojen perusteella, se on varmasti Ideologisesti värittynyt. Ja yleensä selkeästi tarkoitushakuinen.
Mitenkä Sanomalla tuo koulutuspuoli? Tuleeko siitä kasvua?
Hesari yksinkertaisesti kuuluu lukea aamupalan yhteydessä ja sähköinen versio (näköislehti) on melkoisen hankala käyttöliittymältään.
Paperijakelu muuttuu lopulta niin kalliiksi, että jäljelle jää pelkkä digi. Nuori polvi ei lue lehteä eikä katso TV:tä mutta lukee ja katsoo kännykkää.
Mitä tulee HS-toimituksen poliittiseen linjaan, se tuntuu kovin Helsinki-keskeiseltä ja melko konservatiiviselta. Kansan Uutisissa on paljon vasemmistolaisempi meno ja sammumatonta aatteen paloa. Kannattaa verrata.
Paperijakelu muuttuu lopulta niin kalliiksi, että jäljelle jää pelkkä digi. Nuori polvi ei lue lehteä
Yllättäen kuitenkin pari-kolmekymppiset sinkut tilaavat edelleen Hesarin paperisena. Syy on usein "koska näin on aina tehty". Eli ei ole vielä täydellinen digi-murros edessä .Kestää vielä varmaan vuosikymmeniä ennen täydellistä digiä.
TILASTO: Vuonna 2018 Hesarin digi-tilaajia oli 70.000 ja lehden levikki oli 325.000 tilaajaa. Melkoinen ero.
Hesarin Digi-versiota tilataan muissa kaupungeissa ja maakunnissa, missä jakelua on heikennetty eli Hesari ei ehdi aamuksi keittiön pöydälle. Myös ulko-Suomalaiset tilaavat digi-versiota ahkerasti - ymmärrettävästä syystä. En tiedä kuinka monta ulkomailla olevaa on tilannut Hesarin, mutta uskoisin heitä olevan kymmeniä tuhansia.
von Fyrckendahl kirjoitti:
Nuori polvi ei lue lehteä eikä katso TV:tä mutta lukee ja katsoo kännykkää.
Mutta mitä ne katsoo kännykästä. Tuskin lukevat Hesaria tai sen näköislehteä! Ne somettaa ja katsoo youtubea. Näin karrikoidusti.
Tätä paperilehti loppuu mantraa on levitetty noin 20 vuotta eli koko 2000-luvun. Muistan hyvin kun netti tuli ja mantra alkoi. Vaikutti mm. sanomalehtipaperia valmistavien firmojen tulevaisuuden näkymiin ja osakekurssit laskivat.
Mitenkä Sanomalla tuo koulutuspuoli? Tuleeko siitä kasvua?
Yleisenä trendinä koulutuksessa kaikenlainen digitaalisuus tulee lisääntymään. Tilinpäätöstiedotteesta poimittua:
Viimeaikaisten yritysostojen myötä olemme kasvattaneet asiakasmäärämme 50 %:lla 15 miljoonaan oppilaaseen, jotka opiskelevat peruskouluissa, toisen asteen koulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Samalla olemme laajentaneet tarjoomaamme perinteisistä digitaalisista ja painetuista oppikirjoista oppimateriaalien jakeluun, digitaalisiin oppimisalustoihin ja testaus- ja analytiikkatyökaluihin.
Näen tuossa paljon kehitysmahdollisuuksia, jolloin kysymykseksi jääkin, että pystyykö Sanoma kehittymään oikeasti johtavaan rooliin segmentissä? Yritysostoilla tuo laajentuminen nyt näyttäisi tapahtuvan, ja se ei mielestäni ole huono strategia Sanomalle. Media-puoli jyllää tasaista kassavirtaa Learningin investointeja varten, kun Median investointimahdollisuudet itsessään vaikuttavat kovin rajallisilta kaikenlaisten suoratoistopalveluiden puristaessa tv-puolta ja printtimedioiden jatkaessa muutosta digitaaliseen sisällön suuntaan, missä vallihaudat ovat lähes olemattomia.
Etenkin opiskelijoille Helsingin Sanomien tilaus paperisena ei maksa hirveästi enempää kuin pelkkä digi, mikä varmasti vaikuttaa. Jos jakelun kallistuessa ero kasvaa, niin tilanne varmasti muuttuu. Ymmärrän kuitenkin hyvin: itse luen henkilökohtaisesti mieluiten kirjani ja lehteni aivan analogisessa muodossa, tietokoneella tulee roikuttua muutenkin liikaa ja se rasittaa silmiä (enkä halua kantaa läppäriä poreammeeseen).
Itse en ole koskaan Helsingin Sanomien tilauksesta maksanut, mutta nyt joutuu arkisto-oikeuksien takia varmaan maksamaan koska gradu. Lehden taso on välillä todella huono, ja tosiaan vihervasemmistolainen sävy näkyy etenkin talousjutuissa suoraan lävitse. Ja etenkin poliittisissa jutuissa tuo vihervasemmistolainen asenne ja heikko laatu näkyy läpi, kun ei ymmärretä miten politiikka toimii (etenkin ulkomailla, jenkkien vaalijärjestelmää ei tunnu ymmärtävän kunnolla juuri kukaan Suomen politiikan toimittajista).
Yllättäen kuitenkin pari-kolmekymppiset sinkut tilaavat edelleen Hesarin paperisena.
Voi olla. Tarkoitinkin nuoria, teinejä. Jos paperi-Hesari ei ehdi aamuksi, kuka lukee illalla jotain toissapäivän uutisia? Ne on jo sometettu ja meemitetty.
Tinggeli kirjoitti:
Tätä paperilehti loppuu mantraa on levitetty noin 20 vuotta eli koko 2000-luvun. Muistan hyvin kun netti tuli ja mantra alkoi.
Samoin. Muistan senkin ajan, kun oma TV-kanava oli lupa painaa rahaa.
Silti jo monta lehteä on tuhoutunut netin takia. Toimittajat työttöminä. Paperikoneita suljettu. Jokunen paperilehti vielä sinnittelee. Muutos on kestänyt toki kauan, mutta on se nyt älytöntä kaataa puita, valmistaa paperia, raahata kertakäyttöisiä paperipinoja, sitten viedä ne jätteeseen, kun sama menee langattomasti päätelaitteeseen halvemmalla ja nopeammin. Vanhempi kuluttajapolvi haraa vielä vastaan, mutta eiköhän sellainen päätelaite keksitä, että paperin raijaus loppuu. Mainostajallekin on sähköinen laite huomattavasti mielekkäämpi mainosalusta kuin staattinen paperi. Mainosten kohdennus ja hinnoittelu on verkossa fiksumpaa kuin paperilla, johon painetaan sama mainos kaikille. Mainoseurot ovatkin jo menneet paljolti verkkoon.
vihervasemmistolainen sävy näkyy etenkin talousjutuissa suoraan lävitse. Ja etenkin poliittisissa jutuissa tuo vihervasemmistolainen asenne ja heikko laatu näkyy läpi
Saisiko konkreettisia esimerkkejä vihervasemmistolaisesta asenteesta? Onko vihreää tai punaista radikalismia näkyvissä ja miten?
Itse olen noteerannut Hesarin kannattavan perinteisiä porvarillisia hyveitä kuten kansainvälisyyttä, koulutusta, lain noudattamista, EU:ta, Natoa, maanpuolustustakin. Jopa verotusjutut ovat usein oikein eikä vääristellen niin kuin SDP:n, Vasemmistoliiton ja vihreiden kirjoituksissa.
mutta eiköhän sellainen päätelaite keksitä, että paperin raijaus loppuu.
Totta. Muutoksen esteenä on juuri se päätelaite / käyttöliittymä. Sanomalehteä parempaa siis edelleen odotellessa (tulee kyllä varmasti). Känny, padi tai tietokone se ei ole, jos sovellus on HS:n näköislehti. Tarvitaan parempi ratkaisu.
von Fyrckendahl kirjoitti:
Mainostajallekin on sähköinen laite huomattavasti mielekkäämpi mainosalusta kuin staattinen paperi. Mainosten kohdennus ja hinnoittelu on verkossa fiksumpaa kuin paperilla, johon painetaan sama mainos kaikille. Mainoseurot ovatkin jo menneet paljolti verkkoon.
Tällä ei taas ole tilaajan kannalta merkitystä, päinvastoin. Sanomalehden mainokset eivät hypi silmille kuten mahdollisesti sähköiset. Tosin en tiedä noista sähköisistä mainoksista, kun käytän AD-Blokkereita pakotetusti juuri niiden ärsyttävien vilkkkuvien ja päällekäyvien mainosten takia. Sanomalehdessä ne eivät häiritse mutta niitä ei voi myöskääni suodattaa. Netissäkään ne häiritse, kun ne suodattuu automaattisesti blockerilla.
Mainosten merkitys on tietysti lehden tulonlähteenä. Tilaajalle mainokset näkyvät joko lehden ilmaisuutena tai halvempana tilausmaksuna. Sähköisellä kanavalla on mainonnassa vahva tehokkuusetu, mm. koska mainokset voidaan kohdentaa kohderyhmiin, mitä paperilla ei voida. Sama määrä mainospaikkoja saadaan tuottamaan enemmän euroja, kun mainostajien ei tarvitse maksaa "turhista" silmäpareista. Jos/kun lukijat siirtyvät digilaitteisiin, niiden kyky poimia mainoseuroja vahvistuu. Osa mainoseuroista ja paino/jakelukuluista voidaan siirtää digiasiakkaalle halvempana tilaushintana. Paperilehdestä tulee lopulta suhteessa niin kallis ja hidas media, että lukijat valitsevat digitilauksen. Ad-blokkerit täytyy tietysti estää lehdenlukusovelluksessa ja lehden varmistua, etteivät mainokset ärsytä asiakkaita liikaa.
En ole ollenkaan varma, että tabloid-kokoinen näköislehti on se paras formaatti tabloidia pienemmälle lukulaitteelle. Jättikokoinen näyttö täytyy upottaa ruokapöytään, että siitä voi kätevästi lueskella isoja näköislehtiä... Näköislehti saattaakin jäädä vain välivaiheeksi, jolla "oikea" lehti saadaan näytölle siksi aikaa, että asiakkaat tottuvat digiin.
vihervasemmistolainen sävy näkyy etenkin talousjutuissa suoraan lävitse. Ja etenkin poliittisissa jutuissa tuo vihervasemmistolainen asenne ja heikko laatu näkyy läpi
Saisiko konkreettisia esimerkkejä vihervasemmistolaisesta asenteesta? Onko vihreää tai punaista radikalismia näkyvissä ja miten?
Itse olen noteerannut Hesarin kannattavan perinteisiä porvarillisia hyveitä kuten kansainvälisyyttä, koulutusta, lain noudattamista, EU:ta, Natoa, maanpuolustustakin. Jopa verotusjutut ovat usein oikein eikä vääristellen niin kuin SDP:n, Vasemmistoliiton ja vihreiden kirjoituksissa.
Disclaimer: Hups, tästä tuli pitkä kirjoitus. TL;DR.
Selkeimmin tämä näkyy toki kulttuuripuolella ja Nyt-liitteessä. Nämä "arvostelut" ovat jo legendoja huonoudessaan ja luovat uuskieltä kuten "toksinen maskuliinisuus": https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005747355.html .
Välillä sinänsä ihan kohtuulliset jututkin on otsikoitu tai ainakin ingressi kirjoitettu aivan totaalisen asenteellisesti, esimerkiksi talouspuolella. Tämä on sääli, koska keskivertolukija yleensä silmäilee läpi vain otsikot ja ingressit, etenkin pitkissä jutuissa: https://www.hs.fi/talous/art-2000006371372.html
Suuri ongelma on myös se, että "asiantuntijoina" käytetään SAK:n lobbareita ja heidän väitteitään ei koskaan kyseenalaisteta, vaikka he puhuisivat silkkaa potaskaa.
Politiikassa vihervasemmistolainen bias näkyy eniten jenkkien politiikan uutisoinnissa. Toimituksissa ei ymmärretä jenkkien politiikasta edes perusteita, ja cherrypickataan eniten omaan maailmaan sopivia käännösjuttuja joita sitten käännetään google translatorilla. Numeroiden ja tiukkojen analyysien sijasta julkaistaan valtakunnallisia kannatusmittauksia, joiden pohjalta julistetaan Hillary Clintonin voittoa kun ei tajuta vaalijärjestelmää. Kenellekään jenkkipolitiikan lainalaisuuksia ja edes lähihistoriaa muistavalle ei voi tulla yllätyksenä, että enemmän ääniä saanut ei voita (Hillary 48,2% ääniä vs. Trump 46,1%, Al Gore 2000 48,4% vs. Bush2 47,9%).
Uskon että ongelma on osittain näiden toimittajien kyvyttömyydessä käsitellä numeroita ja monimutkaisia asioita, ja osittain siinä että HS lukijat ovat niin laiskoja/tyhmiä etteivät usein jaksa lukea monimutkaisia juttuja, etenkin jos niiden tulos ei sovi heidän maailmankuvaansa ja HS yksityisrahoitteisena toki priorisoi klikkejä ja näkyvyyttä kerääviä juttuja journalismin laadun kustannuksella.
Helsingin Sanomat lehtenä itsessään on joskus ollut perinteisen porvariston äänenkannattaja, mutta asiat ovat muuttuneet. On itsestään selvää että toimittajien voimakkaat poliittiset asenteet ja näkemykset heijastuvat myös toimitustyöhön. Myös toimittajakoulutuksen voimakas punaisuus etenkin Tampereen yliopistossa on jo vuosikymmeniä vaikuttanut toimittajiin ja nykyisin sinne hakeutuu lähinnä jo valmiiksi vasemmistoon kallellaan olevat henkilöt.
Suomen uutisiin (eli persujen äänenkannattajiin) kannattaa samoin suhtautua varauksella kuten kaikkiin poliittisiin julkaisuihin, mutta tämä juttu on mielestäni pääosin ihan ansiokas: https://www.suomenuutiset.fi/nyt-se-on-tutkittu-journalistiyliopistot-lapikotaisin-punavihreita/ . Kun toimittajaopiskelijoista 75 prosenttia on vihreitä ja vasemmistoa kannattavia ei varmasti tee juttujaan huomioimalla esimerkiksi vastuullisen taloudenpidon ja kohtuullisen verotuksen hyödyt. Puhumattakaan kaivosteollisuudesta.
Juttuihin vaikutus ei välttämättä näy julistamalla (ellei kyseessä ole "kolumni"), mutta toimittajat pääosin itse päättävät ketä haastattelevat, mitkä asiat he poimivat juttuunsa ja mistä näkökulmasta asiaa lähestyvät. On täysin järjetöntä väittää että sellainen taho olisi olemassa kuin "puolueeton toimittaja" ja on ihmispopulaatiossa aivan luonnollista että haetaan juttuja sieltä niiltä henkilöiltä joiden kanssa ollaan eniten samaa mieltä (ja joita he myös tuntevat).
Jos Helsingin Sanomat keskittyisi enemmän asialliseen uutisointiin, panostaisi laadukkaaseen journalistiseen sisältöön ja taso olisi edes sitä mitä se on nykyisessä talouden uutisoinnissa ja kotimaan politiikan uutisoinnissa esimerkiksi Junkkarin tasoa niin voisin hyvin tilata lehteä.
Mutta itse en halua tukea eurollakaan noita kommunistisia kulttuuritoimittajia ja Nyt-lehden paskajournalismia. Valitettavasti se tuotanto on mikä näkyy HS panostuksena yhteiskuntaan. Otetaan esimerkkinä täysin kritiikitön mainosjuttu tästä "puolueettomasta" Silakka-liikkeestä ja sen läpipoliittisesta ylisilakasta (fem. puolue), joka ajaa melkoista sensuuria: https://www.hs.fi/nyt/art-2000006391795.html
Siirryin jokin aika sitten tilaamaan hesarin muodossa digilehti päivittäin + kk-liite paperisena. Minulla tämä on toiminut hyvin. Digilehden luen lähes poikkeuksetta näköislehtenä 27" isoresoluutioiselta näytöltä. Kk-liite (Suomen heittämällä paras aikakauslehti) taas toimii hyvin vessalukemisena.
Selkeimmin tämä näkyy toki kulttuuripuolella ja Nyt-liitteessä. Nämä "arvostelut" ovat jo legendoja huonoudessaan ja luovat uuskieltä kuten "toksinen maskuliinisuus": https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005747355.html .
Luetko noita osastoja? Kulttuuriin kuuluu vasemmistolaisuus olennaisena osana. Köyhät taiteilijat jne.
Nyt-liite on muutettu tv-osastoksi, kun se ennen oli nuortenosasto.
Farseer kirjoitti:
älillä sinänsä ihan kohtuulliset jututkin on otsikoitu tai ainakin ingressi kirjoitettu aivan totaalisen asenteellisesti, esimerkiksi talouspuolella. Tämä on sääli, koska keskivertolukija yleensä silmäilee läpi vain otsikot ja ingressit, etenkin pitkissä jutuissa: https://www.hs.fi/talous/art-2000006371372.html
Suuri ongelma on myös se, että "asiantuntijoina" käytetään SAK:n lobbareita ja heidän väitteitään ei koskaan kyseenalaisteta, vaikka he puhuisivat silkkaa potaskaa.
On siellä äänessä myös yritysjohtajat, työnantajapamput ja muu talouseliitti. Onko uutismedian tehtävä negata haastateltaviaan vai onko se ajattelevan lukijan oma tehtävä?
Otsikoinnin täytyy saada lukija lukemaan juttu. Tuo oli hyvä pointti, ettei OST ole köyhille. En näe otsikoinnissa asenteellisuutta, näkemyshän on perusteltu tekstissä.
Sen sijaan häiritsevämpää on, että mielipiteitä ("kolumneja") julkaistaan uutisten seassa. Uutismedia saisi keskittyä uutisten välittämiseen. Mielipiteen muodostus kuuluu lukijoille.
Farseer kirjoitti:
Toimituksissa ei ymmärretä jenkkien politiikasta edes perusteita
Voi olla. Uutisointia on paljon mutta yksien henkilöiden varassa.
USA-uutisia on esim. presidentinvaalista sen verran usein, että joku voi pitää sitä merkkinä oikeistolaisesta, Amerikka-myönteisestä toimituksesta.
Farseer kirjoitti:
Myös toimittajakoulutuksen voimakas punaisuus etenkin Tampereen yliopistossa on jo vuosikymmeniä vaikuttanut toimittajiin
Tampereen punaisuus on tunnettua historiaa. Vastapaino oli Sanoman oma porvarillinen toimittajakoulu.
Farseer kirjoitti:
Kun toimittajaopiskelijoista 75 prosenttia on vihreitä ja vasemmistoa kannattavia ei varmasti tee juttujaan huomioimalla esimerkiksi vastuullisen taloudenpidon ja kohtuullisen verotuksen hyödyt. Puhumattakaan kaivosteollisuudesta.
Toimittajien palkat ovat matalat ja työllistyminen vaikeaa. Ei ihme, jos vasemmisto saa kannatusta.
Mutta näkyykö se HS:n linjassa? Jatkuvasti siellä kirjoitellaan valtionvelasta, valtion suurista menoista ja veroista. Verojutut Hesarissa ovat yleensä oikein. Ei ole vedetty mutkia suoriksi niin kuin poliitikot tai iltapäivälehdet tekevät. Muistetaan mainita verodetaljeja ja selittää.
Ei olisi kovin puolueetonta, jos lehti vaatisi veroja alas ja menoja leikkuriin. Tai tukia ja vapauksia kaivosteollisuudelle.
Farseer kirjoitti:
esimerkkinä täysin kritiikitön mainosjuttu tästä "puolueettomasta" Silakka-liikkeestä ja sen läpipoliittisesta ylisilakasta (fem. puolue), joka ajaa melkoista sensuuria: https://www.hs.fi/nyt/art-2000006391795.html
Mielenkiintoinen kauppa tänään Sanomalta ja Almalta. Harvoin pääsee yrityskaupoista näinsanomaan, mutta haiskahtaa win-win-kaupalta. @Inderes tarkemmat kommentit
Sanoman & Alman markkina-arvot pyöreästi +190meur aamulla. Vaikuttaa mielettömältä kaupalta, kun kauppahinta on 115m - Alma mcap +54m ja Sanoma +134m (molemmat päässälaskettuja, varmasti pientä heittoa)
Oma kuukauden vanha Sanoma-positio ulostettiin tämän myötä.
Varmasti tuossa synergioita on Sanomallekin, mutta epäilen että vähemmän ja vaikeammin saavutettavissa kuin Sanomassa luullaan. Omaan makuun suolainen kauppahinta niin näen tässä reseptin lähitulevaisuuden kurssilaskulle, josta Learningin kasvuun ehkä pääsee mukaan halvemmalla.
Hyvä että edes joku kommentoi näkymiään. Koronan ja lock downien jälkeen ollaan suurimmassa osassa yrityksiä aika oudossa tilanteessa, kun yritykset ovat antaneet 2020 näkemyksiä ja analyytikot myös. Kaikki tietävät että näkemykset eivät ole missään määrin realistisia, mutta niitä ei ole kuitenkaan juuri päivitetty. Tietenkään kukaan ei tiedä lopullisia taloudellisia vaikutuksia, mutta eikö näkymät pitäisi päivittää heti, kun on varmaa ettei aiempaan ennusteeseen päästä. Suurin osa suomalaisista yrityksistä ohjeistaa joka tapauksessa niin epämääräisesti, ettei paljon tarvitse sanamuotoja muuttaa.
Emme ohjeista tulevaisuutta ei ole osakkaiden kannalta myöskään kovin hyödyllinen linja. Ohjeistaisivat edes lähitulevaisuutta ja/tai sellaisia suureita tai liiketoimintoja, joita voi ennustaa.
Sanoma taas noussut mukavasti. Itsellä niitä onnistuneimpia viime vuosien sijoituksia sillä onnistuin aloittamaan ostot koko lailla pohjalla ja otin kantaa omaan kassaan nähden ihan kohtuu summallakin.
/end disclaimer/leuhkiminen
Täällä on keskusteltu siitä, miten Hesari on perseestä ja siksi ei (ehkä) sijoiteta kun ei itse tykätä tuotteesta. Itse ennemmin ajattelen siten, että on mukava bonus jos pääsee "hedgettämään vitutusta" (en tiedä onko tälle jotain oikeampaa termiä): Siis jos ihmiset lakkaavat lukemasta Nyt-liitettä ja Sanoman kurssii laskee, niin jos menetänkin vähän rahaa niin ainakin ihmiset lakkaavat lukemasta Nyt-liitettä. Samaan tapaan jos ei poliittisesti pidä turkistarhauksesta tai lihansyönnistä, voi ostaa Sagaa tai HK:ta, tai jos ei tykkää kylmistä talvista voi ostaa Fortumia. AA:n jäsen ostaa Altiaa että jos sortuukin niin ainakin tulee rahaa... Nojoo, näitä voi keksiä monenlaisia. Toki on firmoja vaikkapa IT-puolella, joissa on etu jos tajuaa ajoissa tuotteen olevan ihan oikeasti hyvä, mutta tässä klikkisisällöntuottamisbisneksessä se ei mielestäni ole kovin olennaista.
