Aki turhaan soimaa metaforaa nopanheitosta; noppa voidan arvottaa sisältämään sama määrä esimerkiksi lukuja 1 ja 2 jolloin metafora kolikonheitosta toimii myös nopalla.
koira
Kolikko voidaan myös arvottaa sisältämään sama määrä tuloksia kuin noppa.
Koska kohtasin viisastelussani vielä kovemman viisastelijan niin kysytään rehdisti tarkentava kysymys koska tämä jäi vaivaamaan:
Jos nopan arvojoukko on {1,2,3,4,5,6} ja kolikon arvojoukko on {H,T} niin miten kolikko arvotetaan sisältämään sama määrä tuloksia (arvoja) kuin noppa?
Aki turhaan soimaa metaforaa nopanheitosta; noppa voidan arvottaa sisältämään sama määrä esimerkiksi lukuja 1 ja 2 jolloin metafora kolikonheitosta toimii myös nopalla.
koira
Kolikko voidaan myös arvottaa sisältämään sama määrä tuloksia kuin noppa.
Koska kohtasin viisastelussani vielä kovemman viisastelijan niin kysytään rehdisti tarkentava kysymys koska tämä jäi vaivaamaan:
Jos nopan arvojoukko on {1,2,3,4,5,6} ja kolikon arvojoukko on {H,T} niin miten kolikko arvotetaan sisältämään sama määrä tuloksia (arvoja) kuin noppa?
Mikä tahansa entropian lähde voidaan konvertoida miksi tahansa satunnaistulokseksi. Painottamattoman kolikon tapauksessa sen tekeminen jopa optimaalisesti on harvinaisen yksinkertaista binäärilukujen kautta, koska kolikonheitot muistuttavat bittejä.
Nopan simulointi olisi arkijärjellä vielä yksinkertaisempaa kuin seuraava esimerkki, mutta ratkaistaan täysin yleinen tapaus. Asetetaan kuusi mahdollista toivottua tulosta tasan matkalle 0:n ja 1:n välille.
0, 1/6, 2/6, 3/6, 4/6, 5/6 - esimerkiksi kutosta edustaa siis väliä 5/6 - 1.
Sitten aletaan luoda binäärilukua 0:n ja 1:n välille heittämällä kolikkoa. Ensimmäisen bitin arvo on puoli, seuraavan yksi neljäsosa jne. Sanotaan, että tulos on klaava, binäärilukumme on .1, eli 0.5 desimaalilikuna. Koska .100000... ja .111111... väliin mahtuu useampi tulos, tarvitaan toinen kolikonheitto. Kruuna, luku on nyt .10, yhä 0.5.
.100000... ja .101111... olisivat yhä eri tulos, eli tarvitaan vielä uusi kolikonheitto. Kruuna, luku on nyt .100. Nyt sekä suurin että pienin mahdollinen arvo (0.5 ja ~0.625) jonka binääriluku voisi saada osuvat samaan väliin, joten heittäminen voidaan lopettaa, eli nopasta tuli 4.
Aki turhaan soimaa metaforaa nopanheitosta; noppa voidan arvottaa sisältämään sama määrä esimerkiksi lukuja 1 ja 2 jolloin metafora kolikonheitosta toimii myös nopalla.
koira
Kolikko voidaan myös arvottaa sisältämään sama määrä tuloksia kuin noppa.
Koska kohtasin viisastelussani vielä kovemman viisastelijan niin kysytään rehdisti tarkentava kysymys koska tämä jäi vaivaamaan:
Jos nopan arvojoukko on {1,2,3,4,5,6} ja kolikon arvojoukko on {H,T} niin miten kolikko arvotetaan sisältämään sama määrä tuloksia (arvoja) kuin noppa?
Mikä tahansa entropian lähde voidaan konvertoida miksi tahansa satunnaistulokseksi. Painottamattoman kolikon tapauksessa sen tekeminen jopa optimaalisesti on harvinaisen yksinkertaista binäärilukujen kautta, koska kolikonheitot muistuttavat bittejä.
Nopan simulointi olisi arkijärjellä vielä yksinkertaisempaa kuin seuraava esimerkki, mutta ratkaistaan täysin yleinen tapaus. Asetetaan kuusi mahdollista toivottua tulosta tasan matkalle 0:n ja 1:n välille.
0, 1/6, 2/6, 3/6, 4/6, 5/6 - esimerkiksi kutosta edustaa siis väliä 5/6 - 1.
Sitten aletaan luoda binäärilukua 0:n ja 1:n välille heittämällä kolikkoa. Ensimmäisen bitin arvo on puoli, seuraavan yksi neljäsosa jne. Sanotaan, että tulos on klaava, binäärilukumme on .1, eli 0.5 desimaalilikuna. Koska .100000... ja .111111... väliin mahtuu useampi tulos, tarvitaan toinen kolikonheitto. Kruuna, luku on nyt .10, yhä 0.5.
.100000... ja .101111... olisivat yhä eri tulos, eli tarvitaan vielä uusi kolikonheitto. Kruuna, luku on nyt .100. Nyt sekä suurin että pienin mahdollinen arvo (0.5 ja ~0.625) jonka binääriluku voisi saada osuvat samaan väliin, joten heittäminen voidaan lopettaa, eli nopasta tuli 4.
Aivan, kiitos. Jos siis ruvetaan heittämään sarjaa niin totta voidaan käyttää bittejä.
No nyt särähtää blogeissa käytetty kryptokansa-termi. Sinänsä ymmärrän kyllä stereotypian, kun aika iso osa "kryptokansasta" myös toimii sen stereotypian mukaan. Mutta en pidä siitä, että kaikki kryptovaluutat ja niihin näppinsä koskevat leimataan samanlaisiksi ja yhdeksi samaksi massaksi.
On olemassa myös todella paljon kryptovaluuttoihin sijoittajia, joiden tavoitteena ei todellakaan ole tienata lisää fiattia. Tätä voi olla vaikea uskoa jos ei tunne skeneä. Näistä epätyypillisistä ei-fiattia tavoittelevista sijoittajista arvelisin n. 95+ % sijoittavan kryptovaluutoista vain bitcoineihin. Kuten aiemminkin olen todennut, Bitcoin on täydellisen eri asia kuin muut kryptovaluutat eikä näitä tule sekoittaa keskenään. Vähän ontuvana analogiana sähköposti vs WhatsApp.
Tämä kryptokansa-termin käyttö on vähän sama asia kuin puhuisi osakepelleistä tai pörssikeinottelijoista. Ja eikös se pokerikin ole vain uhkapeliä, aivan kuin pelikoneet? Leimaavaa ja retoriikka häiritsee niitä jotka eivät stereotypiaan sovi.
Tämä kryptokansa-termin käyttö on vähän sama asia kuin puhuisi osakepelleistä tai pörssikeinottelijoista. Ja eikös se pokerikin ole vain uhkapeliä, aivan kuin pelikoneet? Leimaavaa ja retoriikka häiritsee niitä jotka eivät stereotypiaan sovi.
Olen melko varma, että olen käyttänyt itsestäni ja kaltaisistani olioista sekä termiä osakepellet että pörssikeinottelijat - tai ainakin hyvin lähelle. Näistä on myös valitettu, markkinatalous kun ei ole kuulemma uskonto ja keinottelu oli vasemmiston halventava nimitys pörssisijoittajille jo ennen talvisotaa. Tosin epäilen, että tunnistaisiko TikTok-sukupolvi enää sanaa "keinottelija"🤔.
Nerola antoi ystävällismielisestä https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/haastattelussa-marko-erola-sijoittaja-toimittaja-kirjailija-ja-hiphoppari haastattelustani palauteta tyyliin, että miksen voi kirjoittaa normaalisti. En muista mitä silloin vastasin, mutta nykypäivänä vastaisin: "Koska en halua UPM Kymmenen päälliköksi, mediasuhteet". En ole kiinnostunut kirjoittamaan resursseista, puitteista enkä keskiöistä. Yritän kirjoittaa sellaista tekstiä, että eteläkarjalaisetkin lukisivat. Tämä tarkoittaa, että vedenjakajan väärltä puolelta oleva kansanosa loukkaantuu milloin mistäkin. Ja osa itäsuomalalaisistakin. Kouluissa on opetettu, että ihmisten ulkonäön, heimon tai hiustenvärin kustannuksella ei saa pitää hauskaa, vaan pitää suoda niille turvallinen tila. Ja jos joku loukkaa tätä tilaa, kuuluu ahdistua, hakea masennuslääkkeitä ja ottaa vuosi taukoa opiskelusta ja/tai koulunkäynnistä ja sitten avautua Hesarin vihervasemmistolaiselle toimittajalle, miten life is sooo hard ja tuetkin viedään.
Sitten huomautan, että xitterissä miulle on tullut pahansuopia vittuiluviestejä ylivoimaisesti eniten tileiltä, joissa on tagatty #BTC. Yleensä ovat nimimerkkejä. Livenä trumpetisteja on käynyt kännivittuilemassa (ei nyt sentään selvin päin paitsi Helppi) lähes yhtä paljon kuin "miksi teitä nyt saisikaan kutsua ettette häiriintyisi" -osastoa. Tosin ryhmät risteävät vahvasti.
Tällä vittuilulla tai asiallisillakaan pyynnöillä miuta ei saa vaikenemaan - eikä kirjoittamaan ciscascus-kieltä tai "resurssien puitteissa keskiössä on nyt prosessien kehittäminen" -jargonia.
Vaihtoehtonani ovat joko vähintään omasta mielestäni hauskojen "vaikkakin leimaavien" termien käyttö jatkossakin - tai kirjoittamisen vähentäminen/lopettaminen.
Palautteeni tavoitteena ei ole muutos kirjoitustyyliisi! Enkä nyt siis tästä termistön käytöstä ota itseeni, ainakaan paljoa :) Lähinnä tarkoitus on tuoda ilmi, että kryptopellet eivät kaikki ole samaa kastia. Haastan siis tekstin takaa kumpuavaa näkemystäsi (tai miten sen kirjoituksista tulkitsen). Suomalainen media on yli 10v puhunut Bitcoinista nörttien leikkirahana ja nollan arvoisena roskana, luoden harhaista mielikuvaa todellisuudesta. Ja nämä kaikenmaailman shitcoinit eivät todellakaan helpota tilannetta vaan niistä muodostuneet (pitkälti jopa todenmukaiset) mielikuvat heijastuvat myös Bitcoiniin. Kryptokansa ei asiaa auta, monesti jopa päinvastoin. Suurin osa kryptovaluuttoihin sijoittavista tavoittelee niitä euroja ja dollareita lisää, mikä kertoo siitä, että oleellisin asia, Bitcoinin tarkoitus olla vaihtoehtoinen raha euroille ja dollareille, on selvästi jäänyt huomiotta tai ei kiinnosta. Kaikenlainen skeida, myös oikealta asialta näyttävä skeida, peittää oikeat asiat alleen.
Kommentoin siis näkemyksiäsi tästä kryptokansasta, joka tuntuu perustuvan äänekkään ja provosoivan piirin ulosantiin. On myös aika eri asia puhua osakepelleistä hyvällä maulla / hyvässä hengessä, itseironisesti, kun on tunnettu osakespekulantti. Kaikki ymmärtävät silloin mitä tarkoitat ja mitä et tarkoita. Kullakin saa olla minkälaiset mielipiteet ja näkemykset hyvänsä, sanon vaan että näkemyksesi kryptokansasta perustuu aika pieneen otantaan. Ja ns. "kryptotwitter" on tunnetusti aidosti ja ylpeästi toksinen yhteisö, jossa bitcoinia (muka) ymmärtämättömät ja bitcoiniin vähemmän keskittyvät mitätöidään automaattisesti. Vaikka en edes twitteriä käytä, niin sieltä valuu tavaraa muihin someihin paljon.
Itseäni harmittaa se, että porukka ei edes lähde selvittämään mikä se bitcoin on oikein on ja mitä hyvää se on jo maailmaan tuonut. Bitcoinista on tullut ikäänkuin kirosana monelle. Vähän kuin veroilmoitus. Mielikuvat uhkapelistä ja nörttien leikkirahasta on jo luotu. Bitcoinin todellinen luonne on oikeasti hyvin vaikea oppia ja ymmärtää, tämän tiedän varmuudella. Bitcoinin voi luulla ymmärtävänsä, ja sitten oppiikin jonkun pienenpienen yksityiskohdan joka mullistaa koko käsityksen. Mutta lopulta: ei sillä sinänsä ole väliä mitä muut tekee, sama homma siinä pätee kuin osakemarkkinoillakin: ei se varsinaisesti ole minulta pois, jos muut eivät ymmärrä osakkeista tai sijoittamisesta tuon taivaallista.
Tässä kylvetään vähän samanlaisia siemeniä kuin aikanaan osakesijoittamisesta. Monet ja heidän lapsensa oppivat sen aikaisesta ilmapiiristä, että osakkeet ovat paha ja sijoittaminen pahinta syntiä. Siitä ovat monet maksaneet mm. henkisellä pääomallaan.
Vielä niistä termeistä. Uskoakseni suurin osa kryptokansasta ei tajua juuri mitään Bitcoinista. Eikä kryptokansaa Bitcoin edes sinänsä kiinnosta. Vaan valitettavasti myös Bitcoinia kutsutaan kryptovaluutaksi. Ei voi mitään?
Suurin osa kryptovaluuttoihin sijoittavista tavoittelee niitä euroja ja dollareita lisää, mikä kertoo siitä, että oleellisin asia, Bitcoinin tarkoitus olla vaihtoehtoinen raha euroille ja dollareille, on selvästi jäänyt huomiotta tai ei kiinnosta.
Näin kryptopellen perspektiivistä, tuo on aika lähelle kryptohörhön määritelmää. Ainakin omasta mielestä.
Suurin osa kryptovaluuttoihin sijoittavista tavoittelee niitä euroja ja dollareita lisää, mikä kertoo siitä, että oleellisin asia, Bitcoinin tarkoitus olla vaihtoehtoinen raha euroille ja dollareille, on selvästi jäänyt huomiotta tai ei kiinnosta.
Näin kryptopellen perspektiivistä, tuo on aika lähelle kryptohörhön määritelmää. Ainakin omasta mielestä.
Kryptohörhö on siis mielestäsi se, joka pitää Bitcoinia ensisijaisesti vaihtoehtoisena rahana? Voitaisiin jättää se "krypto"-liite pois ja puhua vaikka bitcoinhörhöistä. Mieluummin se kuin, että rinnastetaan shittarisekoiluun :)
Itseäni harmittaa se, että porukka ei edes lähde selvittämään mikä se bitcoin on oikein on ja mitä hyvää se on jo maailmaan tuonut.
Hyvä on. Mitä kaikkea hyvää bitcoin on maailmaan tuonut?
Kohteliaisuudesta jätän jopa omat asennoituneet ja sarkastiset vastausehdotukset kirjoittamatta.
En oletettavasti pysty antamaan sinulle kelpaavaa vastausta enkä nyt siksi kunnolla ala yrittämäänkään. Itsekin se jo sanoit, olet jo päättänyt näkemyksesi. Vastaan siis lyhyesti ja kevyellä vaivalla.
Bitcoin on ainoa aito vaihtoehto keskuspankkirahalle. Miksi keskuspankkiraha on monen mielestä ja monelle epäedullinen raha? No koska sitä tehdään surutta itselle ja lähipiirille lisää aina tarpeen vaatiessa eikä säännöt todellakaan ole kaikille samat. Dollari on maailman suurin kyykyttämisen työkalu. Tämä on aika selvää, kun miettii mm. Afrikan velkakuvioita ja petrodollaria. Tai ihan yksilötasolla monetaarista inflaatiota. Ei tuossa rahassa voi säästää. Fiksummat ymmärtävät sen ja sijoittavat, koska tietävät inflaation syövän säästöt pois. Vastapuolella, eli dollareihin säästävät, vähemmän fiksut kustantavat tietämättään muiden menot. Onko dollari liian iso konsepti vai mikä siinä hämää, kun perusfiksutkin ihmiset kyllä ymmärtävät mitä pahaa dollarijärjestelmä aiheuttaa, mutta silti siltä suljetaan silmät? Pitkäänhän sille ei mitään käytännön vaihtoehtoa ollut olemassakaan. Bitcoin on ensimmäinen aidosti erilainen ja toimiva vaihtoehto globaaliksi rahajärjestelmäksi. Ei mua ainakaan kiinnosta olla muiden auktoriteettien alla tässä maailmassa ellei se ole käytännön syistä järkevää tai merkittävän väkivallan uhalla pakollista. Vapaaehtoisessa yhteistyössä on voimaa. Miksi ehdoin tahdoin käyttäisin läpimätää rahajärjestelmää kun sille on vaihtoehto? Vaihtoehto jossa kukaan tai mikään ei sanele mitään, kaikki on täydellisen vapaaehtoista ja mahdollisimman tasapuolista jokaiselle mistään riippumatta. Ei ole eikä voi olla johtajaa.
Täällä Suomessa ollaan hyväosaisia kauttaaltaan, uskoakseni tuon kyykyttämisjärjestelmän saamapuolella. Ei siis paljoa kiinnosta yhtikäs ketään, jos nyt joku Afrikan valtio on orjuutettu dollareilla tai jos mummot ja papat menettävät inflaation kautta rahansa. Suomessakin on nähty vuosikymmenten aikana, että varallisuus on alkanut kasautumaan seiniin, kun rahassa ei varoja ole voinut pitää menettämättä niitä. Bitcoinkin on lopulta vain työkalu, sitä pitää siis osata käyttää oikealla tavalla ja ymmärtää mitä sillä voi tehdä ja mitä ei. Itselleni Bitcoin toimii säästämiseen. Mitään nollavolan säästöinstrumenttiahan ei ole mahdollista olla olemassakaan, joten bitcoinien ostoarvon volatiliteetti ei minua haittaa.
Lisäksi Bitcoin on jo nyt mahdollistanut köyhemmissä maissa eläville tavan säästää ja siirtää varoja mm. rajojen yli. Monissa valtioissa kansallinen raha on jo siinä pisteessä, jossa se on täysin käyttökelvoton varsinkaan säästämismielessä. Ja paljon muita asioita, jotka varmaan paremmin ja selkeämmin löytyy muiden teksteistä blogeista ja kirjoista yms.
Melkein häpeän tunnustaa etten ole ikinä miettinyt Afrikan velkakuvioita tai petrodollareita. En myöskään itke verta, jos Euroopassa mummeleiden patjanalussäästöjen ostovoima hupenee 2% vuosivauhtia.
Ratkaistavat ongelmakohdat ovat selvästi liian globaaleja, jotta minä niitä voisin ymmärtää.
Melkein häpeän tunnustaa etten ole ikinä miettinyt Afrikan velkakuvioita tai petrodollareita. En myöskään itke verta, jos Euroopassa mummeleiden patjanalussäästöjen ostovoima hupenee 2% vuosivauhtia.
Ratkaistavat ongelmakohdat ovat selvästi liian globaaleja, jotta minä niitä voisin ymmärtää.
Afrikan velkakyykytys on sinänsä simppeli ja selkeä juttu. Velkaa on annettu dollarimääräisenä ja se myös peritään dollarimääräisenä. Dollareita saa vain myymällä resurssinsa eli käytännössä valtavat luonnonvarat sovittuun hintaan. Tuosta ja petrodollarista kannattaa oikeasti lukea, vaikka aloittamalla Wikipediasta. Mielenkiintoista settiä ellei muuta.
Onko sinun mielestä eurojen tai dollareiden ostovoima huvennut 2 % vuosivauhtia? Mielestäni ollaan pikemminkin jossain luokkaa 6-7 % vuositasolla, eli ostoarvo n. puoliintuu kymmenessä vuodessa. Vaikea sinänsä arvioida kun jokaisen kulutus on yksilöllistä... Virallisia inflaatiolukuja en jaksa tuijottaa, kun niiden laskentamekanismit eli inflaatiokorin sisältö muuttuu (osittain ihan ymmärrettävistä syistä) jatkuvasti. Maailman osakeindeksit antavat osviittaa, ne nimittäin kuvastavat kaiken arvoa jossain määrin ja pitkällä aikavälillä, näyttäen samalla rahan inflaation!
Monetaarinen inflaatio on mielekkäämpi asia tarkastella, mutta eipä sekään kaikkea kerro. Monetaarinen inflaatio on ollut moninkertaisesti yli tuon 2 % tavoitteen. Rahan määrän muutoksen luulisi siirtyvän jossain muodossa ja ajan kanssa kaikkiin hintoihinkin, vaikka esim. reaalisten tuotantokustannusten pienentyminen yms. hämääkin. Mielestäni on kuitenkin päivänselvää, että jos joku jossain tekee rahaa nappia painamalla tyhjästä ja minä teen töitä ja saan sitä vastaan samaista rahaa, niin se on kaukana kunnollisesta rahajärjestelmästä.
Ongelmat ovat globaaleja ja isoja ja sinänsä luonnollisia eikä niitä edes saa kunnolla tunnistettua. Haitat näkyvät valtavalla viiveellä. Mutta yksinkertaisista epäkohdista, kuten tuo esimerkkini työnteosta ja siitä saatavasta korvauksesta, riittänee siihen johtopäätökseen, että homma ei ole OK.
Eli isoin (ainoa?) ero on, että toinen systeemi on inflatorinen ja toinen deflatorinen. En ole oikein vakuuttunut deflatorisen ylivoimaisuudesta.
Suosittelen lukemaan jokusen kirjan aihepiiristä. Suomeksi kirjoja löytyy mm.: https://bitcoinbook.shop/collections/finnish Osa kirjoista löytyy maksutta netistä ainakin englanniksi.
Melkein häpeän tunnustaa etten ole ikinä miettinyt Afrikan velkakuvioita tai petrodollareita. En myöskään itke verta, jos Euroopassa mummeleiden patjanalussäästöjen ostovoima hupenee 2% vuosivauhtia.
Ratkaistavat ongelmakohdat ovat selvästi liian globaaleja, jotta minä niitä voisin ymmärtää.
Afrikan velkakyykytys on sinänsä simppeli ja selkeä juttu. Velkaa on annettu dollarimääräisenä ja se myös peritään dollarimääräisenä. Dollareita saa vain myymällä resurssinsa eli käytännössä valtavat luonnonvarat sovittuun hintaan. Tuosta ja petrodollarista kannattaa oikeasti lukea, vaikka aloittamalla Wikipediasta. Mielenkiintoista settiä ellei muuta.
Onko sinun mielestä eurojen tai dollareiden ostovoima huvennut 2 % vuosivauhtia? Mielestäni ollaan pikemminkin jossain luokkaa 6-7 % vuositasolla, eli ostoarvo n. puoliintuu kymmenessä vuodessa. Vaikea sinänsä arvioida kun jokaisen kulutus on yksilöllistä... Virallisia inflaatiolukuja en jaksa tuijottaa, kun niiden laskentamekanismit eli inflaatiokorin sisältö muuttuu (osittain ihan ymmärrettävistä syistä) jatkuvasti. Maailman osakeindeksit antavat osviittaa, ne nimittäin kuvastavat kaiken arvoa jossain määrin ja pitkällä aikavälillä, näyttäen samalla rahan inflaation!
Monetaarinen inflaatio on mielekkäämpi asia tarkastella, mutta eipä sekään kaikkea kerro. Monetaarinen inflaatio on ollut moninkertaisesti yli tuon 2 % tavoitteen. Rahan määrän muutoksen luulisi siirtyvän jossain muodossa ja ajan kanssa kaikkiin hintoihinkin, vaikka esim. reaalisten tuotantokustannusten pienentyminen yms. hämääkin. Mielestäni on kuitenkin päivänselvää, että jos joku jossain tekee rahaa nappia painamalla tyhjästä ja minä teen töitä ja saan sitä vastaan samaista rahaa, niin se on kaukana kunnollisesta rahajärjestelmästä.
Ongelmat ovat globaaleja ja isoja ja sinänsä luonnollisia eikä niitä edes saa kunnolla tunnistettua. Haitat näkyvät valtavalla viiveellä. Mutta yksinkertaisista epäkohdista, kuten tuo esimerkkini työnteosta ja siitä saatavasta korvauksesta, riittänee siihen johtopäätökseen, että homma ei ole OK.
Kiitos tuon velkahimmelin yksinkertaisesta selityksestä. Kuulostaa huonolta diililtä afrikkalaisten osalta, mutta en toden nimissä viitsi perehtyä tarkemmin. Oletan että taustalla on näitä perinteisiä heimopäälliköistä ylöspäin johtajia, jotka tehneet valkoisen miehen kanssa bisnestä omaan napaan katsoen, johdettavien ja alistettujen kustannuksella. Ja tietenkin siirtomaahommat.
Kaivoin joutaessani K-plussasta kuitin kahden vuoden takaa marraskuulta:
Kalapuikkojen hinta noussut 2,55€ -> 2,65€. Kahdelle vuodelle laskettuna hinnannousu on sattumoisin melko tasan 2%...
Riisin hinta laskenut 2,89€ -> 2,69€. Riisinostovoimani on siis kasvanut!
Kuusi karjalanpiirakkaa sai 1,99€ -> Sama hinta on nykyään viidelle karjalanpiirakalle eli yksittäin 0,33€ -> 0,40€. Laskennallinen nousu noin 10% vuodessa.
Kuten sanot, kulutuksessa on hyvin yksilöllisiä eroja, jopa saman kategorian (elintarvike) kohdalla. Kymmenen vuotta sisältäisi todennäköisesti vähemmän kohinaa.
En ymmärrä tuota että joku keskuspankkiiri tekee rahaa nappia painamalla. Eikö Bitcoin-mainaaja tee aivan samaa? Hän on tehnyt alkupanostuksen rigiin, eli ostanut sen jostain, kytkenyt sen nettiin ja sähköverkkoon. Tuon työn jälkeen hän painaa nappia ja nostaa jalat pöydälle joka päivä sähkön ollessa halpaa. Todennäköisesti meistä kumpikaan ei tiedä paskan vertaa mitä tuo keskuspankin nappihenkilö oikeasti tekee työpäivänsä aikana, paitsi kaivaa aarteita nenästään.
En ymmärrä tuota että joku keskuspankkiiri tekee rahaa nappia painamalla. Eikö Bitcoin-mainaaja tee aivan samaa? Hän on tehnyt alkupanostuksen rigiin, eli ostanut sen jostain, kytkenyt sen nettiin ja sähköverkkoon. Tuon työn jälkeen hän painaa nappia ja nostaa jalat pöydälle joka päivä sähkön ollessa halpaa. Todennäköisesti meistä kumpikaan ei tiedä paskan vertaa mitä tuo keskuspankin nappihenkilö oikeasti tekee työpäivänsä aikana, paitsi kaivaa aarteita nenästään.
Muuhun en nyt jaksa ottaa kantaa, paitsi tuohon. Uusien Bitcoinien määrä on kirjattu koodiin. Eli niitä tulee 900kpl/päivä tällä hetkellä. Sitä ei voi kasvattaa, sitä ei voi pienentää. Ja se puolittuu 4 vuoden välein, kunnes 2140 viimeinen Bitcoin mainataan. Eli kaikkien uusien Bitcoinien määrä on tiedossa tästä ikuisuuteen ja millä tahdilla niitä tulee, kunnes 21 miljoonan raja tulee vastaan. Keskuspankki tekee uutta rahaa käytännössä melkein nappia painamalla. Tuossa M2 käppyrä: https://fred.stlouisfed.org/series/M2SL
En ymmärrä tuota että joku keskuspankkiiri tekee rahaa nappia painamalla. Eikö Bitcoin-mainaaja tee aivan samaa? Hän on tehnyt alkupanostuksen rigiin, eli ostanut sen jostain, kytkenyt sen nettiin ja sähköverkkoon. Tuon työn jälkeen hän painaa nappia ja nostaa jalat pöydälle joka päivä sähkön ollessa halpaa. Todennäköisesti meistä kumpikaan ei tiedä paskan vertaa mitä tuo keskuspankin nappihenkilö oikeasti tekee työpäivänsä aikana, paitsi kaivaa aarteita nenästään.
Tämä on hyvä kysymys. Ydinhän ei ole siinä, tuleeko järjestelmään lisää rahaa vai vähemmän rahaa, vaan ennustettavuudessa. Bitcoin on deflatorinen, bitcoinien maksimimäärän ollessa varmuudella tiedossa (n. 21 miljoonaa). Asian voi mieltää niin, että kaikki bitcoinit ovat jo olemassa. Osa on löydetty, osa ei ja louhijat etsivät niitä vielä löytymättömiä bitcoineja itselleen. Louhijat eivät luonnollisesti löydä enää uusia bitcoineja sen jälkeen kun niitä ei ole enää löydettävissä. Louhijoiden palkkiot tulevat kahdesta lähteestä: löytymättömistä bitcoineista sekä jo kierrossa olevista bitcoineista siirtomaksuina, louhinta ei siis tule loppumaan koskaan vaikka löydettävissä olevat bitcoinit loppuvat.
Kysymys on siis rahan määrästä nyt ja tulevaisuudessa. Euroilla ja dollareilla rahan määrän ennusteet eivät ole pitäneet, kuten viimeksi koronakriisissä nähtiin. Kun ennusteet eivät ole historiassakaan kovin kauaa pitäneet, miten voisi olettaa niiden pitävän tulevaisuudessakaan?
Toissijaisena kysymyksenä rahan printtauksesta: kenelle tehty raha menee? Kuka päättää kuka saa painotuoreet setelit lapaan? Miten tuon edes voisi tehdä reilusti?? Kenen pitää puolestaan tehdä töitä saadakseen näitä uutukaisia seteleitä? Itse en usko pätkääkään mihinkään oikeudenmukaisuuteen uusien rahojen jaossa, minä en ainakaan ole saanut tyhjästä rahaa kertaakaan.
Bitcoineja louhivat joutuvat sentään vaihtamaan sähköä palkkioihinsa. Jok'ikinen bitcoin on vaihdettu alunperin sähköön (ja louhintakaluston valmistukseen). Tyhjästä ja vastikkeetta niitä ei ole saanut kukaan koskaan. Keskuspankkiraha taas on tehty "aivotyöllä".
Kolmas eroavaisuus liittyy tuohon deflatorisuuteen vs inflatorisuuteen. Se ei oikeastaan liity tähän, ne vain ovat erilaisia järjestelmiä. Mikäli se olisi mahdollista, satavarma ennustettavuus tekisi inflatorisestakin järjestelmästä ihan käyttökelpoisen.
Olen joskus pohtinut miten Bitcoin-maailma tulee pyörimään 2140 jälkeen, kun uusia kolikoita ei enää tule. Olen ymmärtänyt (ehkä virheellisesti) mainarien tavallaan pitävän pyörät pyörimässä ja saavan siitä palkkioksi kolikoita. Mitä tapahtuu, kun kolikoita ei enää tule?
Sortsit Akille siitä, että blogista tuli hetkellisesti kryptohörhellystä...
Olen joskus pohtinut miten Bitcoin-maailma tulee pyörimään 2140 jälkeen, kun uusia kolikoita ei enää tule. Olen ymmärtänyt (ehkä virheellisesti) mainarien tavallaan pitävän pyörät pyörimässä ja saavan siitä palkkioksi kolikoita. Mitä tapahtuu, kun kolikoita ei enää tule?
Sortsit Akille siitä, että blogista tuli hetkellisesti kryptohörhellystä...
Juuri tuossa ylemmässä viestissä kerroin, että louhijat saavat palkkionsa kahdesta lähteestä: uusista bitcoineista ja siirtomaksuista (= jo olemassa olevia bitcoineja). 2140 jälkeen siis vain siirtomaksuista, kun uusia bitcoineja ei tule.
Ja joo, nyt menee ihan offtopiciksi. Piti antaa vain lyhyt palaute kryptokansan käsittelystä artikkelissa. Toki en tiennyt Akin kokemasta häirinnästä. Kiva olla bitcoineri kaikenmaailman urpojen -- jotka myös väittävät olevansa bitcoinereita -- kanssa, mutta minkäs teet!
Vielä pikainen kommentti: jos joku ottaa ja tekee sijoituksensa blogikirjoittelujen vuoksi niin on edelleen täysin itse vastuussa sijoituksistaan. On mielestäni lähes moraalitonta edes koittaa pehmentää tuota tosiasiaa. Jokainen on itse vastuussa sijoituspäätöksistään ja se pitää kaikkien omaa vastuutaan karttavienkin ymmärtää. Muu on haitallista.
Onko sinun mielestä eurojen tai dollareiden ostovoima huvennut 2 % vuosivauhtia? Mielestäni ollaan pikemminkin jossain luokkaa 6-7 % vuositasolla, eli ostoarvo n. puoliintuu kymmenessä vuodessa.
...
Maailman osakeindeksit antavat osviittaa, ne nimittäin kuvastavat kaiken arvoa jossain määrin ja pitkällä aikavälillä, näyttäen samalla rahan inflaation!
MSCI World Index 189.61 tammikuu 1984 ja 3437.76 tammikuu 2024 --> Kasvua 7.5% World GDP 12k USD billion 1983, 105k USD billion 2023 --> Kasvua 5.6%
Yksi k GDP-tuotantoa 1983 oli siis pörssissä 15.80 indeksipisteen arvoinen Yksi k GDP-tuotantoa 2023 oli siis pörssissä 32.74 indeksipisteen arvoinen --> Inflaatio näin laskettuna on siis 1.8%
Voimme rajata myös USA:han...
NYSE Composite 997.31 tammikuu 1984 ja 16911 tammikuu 2024 --> Kasvua 7.3% United States GDP 3.63k USD billion 1983, 27.4k USD billion 2023 --> Kasvua 5.2%
Valitsen NYSE Compositen koska se sisältää laajemmin ja enemmän firmoja kuin joku S&P 500.
Yksi k GDP-tuotantoa 1983 oli siis pörssissä 275 indeksipisteen arvoinen Yksi k GDP-tuotantoa 2023 oli siis pörssissä 617 indeksipisteen arvoinen --> Inflaatio näin laskettuna on siis 2.0%
Tämä ei sitten ole oikea tapa laskea inflaatiota tai pörssikurssien yhteyttä siihen (puutteet alkaen siitä, että pörssikurssit edustavat oletuksia tulevasta tuotannosta eivätkä toteutunutta tuotantoa, ja että MSCI World Index edustaa enemmän kehittyneitä länsimaita kun taas maailman BKT:stä vain noin puolet on näitä), kunhan vain havainnollistaa että ero pörssin arvostuksen ja todellisen kansantalouden tuotannon välillä ei välttämätä todista että inflaatiolaskelmat olisivat pielessä.
Onko sinun mielestä eurojen tai dollareiden ostovoima huvennut 2 % vuosivauhtia? Mielestäni ollaan pikemminkin jossain luokkaa 6-7 % vuositasolla, eli ostoarvo n. puoliintuu kymmenessä vuodessa.
...
Maailman osakeindeksit antavat osviittaa, ne nimittäin kuvastavat kaiken arvoa jossain määrin ja pitkällä aikavälillä, näyttäen samalla rahan inflaation!
MSCI World Index 189.61 tammikuu 1984 ja 3437.76 tammikuu 2024 --> Kasvua 7.5% World GDP 12k USD billion 1983, 105k USD billion 2023 --> Kasvua 5.6%
Yksi k GDP-tuotantoa 1983 oli siis pörssissä 15.80 indeksipisteen arvoinen Yksi k GDP-tuotantoa 2023 oli siis pörssissä 32.74 indeksipisteen arvoinen --> Inflaatio näin laskettuna on siis 1.8%
BKT ja pörssi-indeksin vertaaminen keskenään ei kerro mitään (monetaarisesta) inflaatiosta. Niiden vertaaminen mittatikkuun eli rahayksikköön, kertoo. Kaikki kun mitataan rahassa, niin BKT sekä maailmanindeksi kertoo oikeastaan vain kuinka paljon rahaa maailmassa on. Aikavälillä tarkasteltuna saamme selville toteutuneen inflaation.
Tämä ei sitten ole oikea tapa laskea inflaatiota tai pörssikurssien yhteyttä siihen (puutteet alkaen siitä, että pörssikurssit edustavat oletuksia tulevasta tuotannosta eivätkä toteutunutta tuotantoa, ja että MSCI World Index edustaa enemmän kehittyneitä länsimaita kun taas maailman BKT:stä vain noin puolet on näitä), kunhan vain havainnollistaa että ero pörssin arvostuksen ja todellisen kansantalouden tuotannon välillä ei välttämätä todista että inflaatiolaskelmat olisivat pielessä.
Monetaarinen inflaatio on mielekkäämpi asia tarkastella, mutta eipä sekään kaikkea kerro. Monetaarinen inflaatio on ollut moninkertaisesti yli tuon 2 % tavoitteen.
Ei ole pörssikursseja mielekkäämpi, koska monetaarinen inflaatio mittaa vain kierrossa olevan rahan määrää eikä sitä suhteuteta BKT:hen tai mihinkään muuhun ostettavissa olevaan tuotantoon. Se ei myöskään ole sama asia kuin ostovoiman inflaatio, kuten oletat tuon 2% tavoitteen kanssa.
Pörssikursseista eli indekseistä varmaan saakin mielekkäämmin inflaation selville, eli tuon n. 7,5 % 40 vuodessa vuositasolla.
Tarkoitin, että monetaarinen inflaatio on ennustusmielessä mielekkäämpi tarkastella, sen vaikutukset kun näkyvät viiveellä. Eli kun nyt printataan rahaa niin vaikutukset nähdään vasta myöhemmin. Hyödyttää sijoittajia..
Ostovoima-inflaatio onkin eri vempele, ottaen huomioon teknologisen ja muun kehityksen: ostovoimaa pitäisi olla ihan rutosti enemmän kuin vaikkapa 40 vuotta sitten. No sopassa on muutakin: ihmisiä on paljon enemmän, hyväosaisia ihmisiä on paljon enemmän, ostettavat asiat ovat muuttuneet jne..
Ehditkin lukea ja vastata ennen kuin poistin sekoilun monetarisen inflaation kanssa... Haluan vain korjata, että keskuspankithan asettavat nimenomaan monetarisen inflaatiotavoitteen, ostovoimaan ne eivät voi edes puuttua koska se riippuu tulokehityksestä. Tarkoitus oli enemmän sanoa, että rahavarannon itsensä muutosta ei voi verrata.
Olet siis siinä asiassa oikeilla linjoilla.
Pörssikursseista eli indekseistä varmaan saakin mielekkäämmin inflaation selville, eli tuon n. 7,5 % 40 vuodessa vuositasolla.
Luepas uudestaan minkälaisen laskutoimituksen yllä tein...
BKT on reaalista ja kertoo nimenomaan tuotannon volyymin. Tuotanto, eli kierrossa olevaa rahaa vastaava tavaran, palveluiden yms. määrä todellakin lisääntyy sellaisella tahdilla, että lisääntyvä rahan määrä jättää todellisen inflaation tasoon "rahan kasvu-% - tuotannon kasvu-%".
BKT on reaalista ja kertoo nimenomaan tuotannon volyymin. Tuotanto, eli kierrossa olevaa rahaa vastaava tavaran, palveluiden yms. määrä todellakin lisääntyy sellaisella tahdilla, että lisääntyvä rahan määrä jättää todellisen inflaation tasoon "rahan kasvu-% - tuotannon kasvu-%".
Eli rahan ostovoiman halutaan pysyvän tasaisena kasvavaa tuotantoa vastaan, joten rahan määrää täytyy lisätä. Jos rahan määrää ei kasvatettaisi, deflaatio iskisi kovaa.
Mielestäni tuo menee hieman nurinkurisesti, koska rahaa voidaan tällöin printata vastapainoksi ihan vaan tuottamalla mitä hyvänsä tarpeetontakin. Se ei ole millään muotoa markkinavoimien alaista toimintaa.
Jotenkin näitä kahta, eli rahan määrää ja tuotannon määrää, ei pitäisi sekoittaa kovin herkästi. Tuotannon tulisi vastata vain kysyntään. Kuinka huono asia se sitten olisi kaikelle taloudelle, jos rahan määrä olisi vakio? Ainakin säästämisestä tulisi taas "kovaa valuuttaa" :)
Kuinka huono asia se sitten olisi kaikelle taloudelle, jos rahan määrä olisi vakio?
Kaivele vanhoja viestiketjuja tai kysy tekoälyltä. Näitä asioita on puitu jo aikaisemminkin enkä aio toistaa samoja asioita turhaan.
Pointtini oli vain osoittaa että olet väärässä olettamuksessasi että virallisten inflaatiolaskelmien ja pörssiarvostuksista johdettavien inflaatiolukujen välillä olisi jokin omaa käsitystäsi piiloinflaatiosta tukeva suunnaton ero vähänkään pidemmällä aikavälillä jos noudatetaan esittämääsi ihan pätevää olettamusta siitä että pörssiarvostukset edustavat rahan kysynnän ja tarjonnan suhdetta. Lyhyellä aikavälillä (esimerkiksi alle taloussykli) taas ei ole mitään mieltä tehdä olettamuksia pysyvistä olotiloista.
BKT on reaalista ja kertoo nimenomaan tuotannon volyymin. Tuotanto, eli kierrossa olevaa rahaa vastaava tavaran, palveluiden yms. määrä todellakin lisääntyy sellaisella tahdilla, että lisääntyvä rahan määrä jättää todellisen inflaation tasoon "rahan kasvu-% - tuotannon kasvu-%".
Eli rahan ostovoiman halutaan pysyvän tasaisena kasvavaa tuotantoa vastaan, joten rahan määrää täytyy lisätä. Jos rahan määrää ei kasvatettaisi, deflaatio iskisi kovaa.
Mielestäni tuo menee hieman nurinkurisesti, koska rahaa voidaan tällöin printata vastapainoksi ihan vaan tuottamalla mitä hyvänsä tarpeetontakin. Se ei ole millään muotoa markkinavoimien alaista toimintaa.
Jotenkin näitä kahta, eli rahan määrää ja tuotannon määrää, ei pitäisi sekoittaa kovin herkästi. Tuotannon tulisi vastata vain kysyntään. Kuinka huono asia se sitten olisi kaikelle taloudelle, jos rahan määrä olisi vakio? Ainakin säästämisestä tulisi taas "kovaa valuuttaa" :)
Bicoinia markkinoidaan tuolla ajatuksella, että sen määrä on rajattu. Tätä vastaan markkinoidaan sen "jatkuvaa" arvonnousua juuri sillä, että se on määrältään rajattu. Toki muitakin perusteita sen arvolle on.
Sijoitusyhtiön tilikauden päätösjuhlissa tänään söimme uunilohta ja keitettyjä pakastevihanneksia. Juomaksi oli vuoden 2024 Pellegrinoa. Yllätyksekseni Nordnet näytti +1,78%. Luulin 12kk olevan miinuksella. Vuodenvaihteen jälkeen kirjoitan kolumnin, jossa kerron miten törkeän tyhmää on vertailla salkkuaan mihinkään indeksiin ainakaan lyhyellä aikavälillä ja vähintään kerran pörssipäivässä.
Jos joku vuosi pääsemme taas maksamaan jotain tuloverojakin, saatamme syödä saman, mutta lisäämme alkusnapsit, valkoviinin ja Cafe Normalin.
En ole paljon tätä päiväkirjaa päivitellyt, koska olisi tullut katkeraa tilitystä siitä, miten elämänhaluni on mennyt, koska en pysty pienen köhän takia käymään salilla. Nyt olen (toivottavasti) terve ja valkaisen nenää & treenailen pienillä miinuskaloreilla. Elän siis melko tylsää elämää. Toiset on luotuja makaamaan ja toiset on liikkeellä luonnostaan. Lisäksi toiset eivät tahdo saada enää kengännauhoja kiinni kuin vaivoin.
En välttämättä enää koskaan pääse kuntosalilla ath-kuntoon😭. Mutta sellaista on elämä, jossain vaiheessa se tulee kaikille. Kaarlo Kangasniemellä tämä tilanne tuli vastaan jo alle kolmekymppisenä.
En muuten ymmärrä yhtään kiinteistösijoitusyhtiöiden tämän viikon kovaa laskua. Ainoa asia mikä muuttaa rakennusten valueta lyhyellä aikavälillä paljonkin on korko. Ja korkonäkymät ovat tulleet koko syksyn alas. Joten olen tankkaillut tällä viikolla kaikenlaista. Jopa vähän Kojamoa😱. Onni on karhumarkkinalla ammuksia lippaassa
AY-liikkeen tonttikavallusyhtiön nimen kirjoitin vasta pienen pohdinnan jälkeen. Olen herkempi arvostelulle kuin luulinkaan ja yksi out of blue omalla nimellä xitterissä vittuilu sai varomaan sanomasta mitään sijoituksistaan. Koska kohta joku mölö ostaa sitä, sitten se laskee ja se syyttää laskusta miuta. Siihen oli muitakin syitä kuin kortinpeluuhimoni, että vaihdoin omaisuudenhoidosta pokeripöytiin. Muitten rahojen häviäminen sattuu edelleen paljon enemmän kuin omien.
Toisaalta periaatteisiini kuuluu myös olla vaikenematta, vaikka Poliisihallitus, rahapelimonopoli tai koko vihervasemmisto yrittäisi. Ja näiden kolmen lisäksi myös liikekumppanit ja muut läheiset aika ajoin ovat kehottaneet pitämään päätä vähän alempana. Mutta kaakko ei pakita.
Enkä rupea jakamaan mitään disclaimereita, että omillanne ajelette, enkä jaa mitään sijoitusneuvoja. Pidän näitä vastaavana pelleilyinä kuin Humun, Niinistön ja Lindströmin raporttien teettämistä. Paljon paperia täyttyy täysin turhasta tekstistä.
SaiPa on muuten voittanut viisi (5) peliä peräjälkeen. Edellisen kerran tämä tapahtui 2019 helmikuussa. Life is Good.
Melkein häpeän tunnustaa etten ole ikinä miettinyt Afrikan velkakuvioita tai petrodollareita. En myöskään itke verta, jos Euroopassa mummeleiden patjanalussäästöjen ostovoima hupenee 2% vuosivauhtia.
Ratkaistavat ongelmakohdat ovat selvästi liian globaaleja, jotta minä niitä voisin ymmärtää.
...Virallisia inflaatiolukuja en jaksa tuijottaa, kun niiden laskentamekanismit eli inflaatiokorin sisältö muuttuu (osittain ihan ymmärrettävistä syistä) jatkuvasti...
Tarkastelen inflaatiokorin painotuksia noin 10 vuotta sitten verrattuna uudempiin tietoihin:
Merkittävimmät muutokset pääryhmissä:
Asuminen ja energia
2014: noin 23-24%
Kasvanut nykyiseen 25-30% Syy: Energian hinnan vaihtelut ja asumiskustannusten nousu
Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat
2014: noin 13%
Pysynyt melko samana (13-15%)
Liikenne
2014: noin 15%
Laskenut hieman nykyiseen 12-14% Syy: Etätyön lisääntyminen ja liikkumistottumusten muutos
Kulttuuri ja vapaa-aika
2014: noin 11-12%
Pysynyt melko samana, mutta sisältö muuttunut digitaalisemmaksi
Tietoliikenne
2014: noin 3-4%
Laskenut nykyiseen 2-3% Syy: Tietoliikennepalvelujen hintojen lasku
On huomioitava, että indeksin laskentamenetelmät ovat myös kehittyneet tänä aikana, joten suora vertailu ei ole täysin yksiselitteistä. Lisäksi koronapandemia (2020-2022) vaikutti merkittävästi kulutustottumuksiin ja sitä kautta painotuksiin.
johan pomppas korot, odotetusti toki kun tietää mitä Trump on lupaillut. Kongressin ja senaatin enemmistö näyttäisi menevän myös rebuille. Tämä on negari raskaassa velkataakassa uiville firmoille jotka odottivat pelastavia koronlaskuja
Perusteli, että yhtiössä oli uudenlainen osakepalkkausjärjestelmä, minkä rakenne oli hänelle tuntematon. Olisin hallituksen jäsenenä keksinyt jotain muuta. Ihan mitä vaan muuta.
Sellaisia professoreita kuin Puttonen ei 1986 HKKK:ssa ollut. Tässäkin osuu lehmänsilmään: Jos ei hallituksen jäsen ymmärrä osakepalkkiojärjestelmää, on se väärässä paikassa. Ja tämän myöntäminen on nolompaa kuin veropetoksen. Ehkä Pertti Voutilaisen lievä tuomio korkean iän ja terveydentilan vuoksi olikin ihan perusteltua?
Luulen muuten, että Perttiä ovat neuvoneet vanhemmat tieteenharjoittajat. Jotka olivat olleet aikana ennen internettiä menestyksekkäästi ulkomaisissa hallituksissa eikä niistä tuloista siihen aikaan kiinni jäänyt.
En siis tuomitse Voutilaista kuin huonoista taustatöistä tai hallituspaikan vastaanottamisesta jo vähän hapantuneella kompetenssilla. Pelasin 1990-luvulla Marcel Lusken hoolissa nelistään Lusken, Devil Fishin ja yhden irlantilaisen kanssa, jolle Devil Fish ei pyynnöstä huolimatta lainannut rahaa (Luske ei antanut kenellekään) ja pelit loppuivat siihen. En ilmoittanut voittamiani hiluja verottajalle. Vaikka laittomalla kasinolla voitetut rahat ovat verollisia. Tämä ihan tiedoksi niille, jotka ovat kuvitelleet, että sama homma hoolissa kuin Casino Helsingissä. Ei ole.
