Yleisimmät sijoitusstrategiat

Itse tunnustaudun peesailijaksi omien visioiden feattaamana, olen liian laiska ja kyvytön tekemään mullistavia yhtiöanalyyseja, toisaalta pidän mielekkäänä lukea muiden analyysejä.

80% peesaaja, 20% sählääjä.

50% passiiviset rahastot, 50% suomalaiset osakkeet.

Osakesijoitusten motiiveina (tässä järjestyksessä):

1. Tiedonjano
2. Varallisuuden hajautus
3. Profit

Aiemmin pelkästään passiivisia rahastoja, johtuen mustavalkoisesta näkemyksestä edgeen osakemarkkinoilla. Mustavalkoisesta tuli sittemmin harmaata, eikä vähiten sijoitustieto.fi ansiosta, joten thäks! 

Suorien osakesijoitusten aloittamisen suurin motiivi tiedonjano. Eniten kiinnostaa Kaikki. Tykkään lukea ja pohdiskella tätä Kaikkea myös teoriatasolla, mutta konkreettiset panostukset ovat hauskempia. Profitin tekeminen ei kovin merkittävä asia, mutta valehtelisin jos väittäisin etten välitä lainkaan. Olen aina ollut sitä mieltä, että pelissä on mieltä vasta kun maalit lasketaan.

Omat analyysit arvosijoittamisen kautta, jonka lisäksi indeksisijoittamista lähinnä eksoottisemmille markkinoille hajautusmielessä. Toteutan myös ilmeisesti jonkinlaista arvokeskiarvostrategiaa eli lisään kun luulen saavani halvalla ja vähennän kun ei muka ole enää yhtä halpaa.

Olen laatukriteerejä painottava arvosijoittaja. Sikäli olen sukua osta ja pidä -sijoittajille, että pyrin minimoimaan kaupankäyntikustannukset pitämällä kaupankäyntimäärät mahdollisimman pieninä. En harrasta lyhyen tähtäimen veivauksia kuin poikkeustapauksissa, tyypillisesti ostettuja osakkeita on tarkoitus omistaa vuosia. Laatukriteerien painottaminen tarkoittaa sitä, että pyrin ennemmin löytämään järkevän hintaisia erityisen laadukkaita yhtiöitä kuin erityisen halpoja toiminnaltaan keskinkertaisia yhtiöitä. Surkeisiin yhtiöihin en missään oloissa koske.

Datan ja kaiken lukemani perusteella uskon markkinoiden olevan verrattain tehokkaat. Mitä likvidimmät markkinat ja pidempi aikahorisontti sen vaikeampaa markkinoiden voittaminen on. Toisaalta saman datan ja empiirisen kokemuksen myötä on minusta ilmeistä, että markkinoiden tehokkuus ei ole lähellekään täydellistä. Ylituotot ovat mahdollisia, tosin niiden tekeminen ei ole mitenkään helppoa. Suhtaudunkin omiin mahdollisuuksiini nöyrän kriittisesti.

Yhtiöiden analysoiminen on mielenkiintoista ja kehittävää, joten tähän käytetty aika ei ole hukkaan heitettyä vaikka taloudellista palkintoa ei tulisikaan. Aina voi lohduttautua sillä, että mikäli markkinat osoittautuvat tehokkaiksi ei kustannustietoinen ja edes kohtuullisen hajautuksen omaava arvosijoittaja voi juuri hävitäkään.

Olen vielä sijoitushommissa melko rookie, joten sijoituskohteen poiminta itsenäisesti osakeviidakosta on melkoista pimeässä juoksemista. Kokeneimpien vinkit ja analyysit ovat hyvin opettavaisia ja mielenkiintoisia, joiden pohjalta yritän sitten muodostaa omat mielipiteet hyvistä ja halvoista yhtiöistä. Surkeisiin ja flippifirmoihin en enää koske... siitä olen jo oppirahani maksanut! Nyttemmin yritän hieman isommalla paineella ja maltillisimmilla tuotto-odotuksilla kartuttaa salkkuani. Olen todella paljon oppinut tämän lyhyen (alku)matkan aikana ja varmasti jatkan tämän harrastuksen parissa, jos en ihan poikki mene. Eli olen lähtökohtaisesti arvosijoittaja ja ehdottomasti myös peesaaja.

Sama homma kuin keijokepulilla, eli aloittelija näissä sijoitushommissa ollaan. Pyrin itse löytämään sijoituskohteita ja tutkin vuosikertomuksia / osareita jonkinverran. Kirjallisuutta tulee myös kulutettua kohtalaisesti, lähinnä uusien ideoiden ja ajattelutavan kehittämisen takia. Graalin maljaa en etsi, kuten pokerissa joskus 10v sitten yritin tehdä, se ei tule onnistumaan.
Pitäisin ehkä tällä hetkellä itseäni enemmän spekulatiivisena sijoittajana, koska tulee enemmän roiskittua kuin tehtyä suoria arvosijoituksia. En kuitenkaan lähde tekemään lottokuponkeja, ja pitkäaikainen arvosijoittaminen tulee jatkossa lisääntymään. Peesailen vaihtelevasti, mutta tutkin kuitenkin peesailtavan kohteen puolihyvin ennen ostoa ja mietin koska markkinoille kannattaisi lähteä. Tässä kuitenkin huonosti onnistuneena viime aikoina.

Olen miettinyt omaa sijoitusstrategiaani ja varsinkin sen muutosta viimeisten vuosien aikana. "Sijoittaja" olen ollut koko ikäni, perheessäni on harrastettu osta ja unohda-osakeomistusta aina ja näitä on myös lasten nimiin tehty. Aktiivinen sijoittaminen ei minua liiemmin aikaisemmin kiinnostanut kunnes koin jonkinlaisen yhteiskunnallisen valveutumisen finanssikriisin aikoihin ja aloin pohdiskelemaan onko asuntojen, kesämökkien, pienemmässä määrin myös autojen ja veneiden ,haalimisessa mitään järkeä niiden arvonkehityksen valossa. Totesin että omaisuutta on sen verran että sen aktiivisella hoitamisella voi omaan varallisuuteen, ja erityisesti tulevien sukupolvien varallisuuteen, vaikuttaa. 

Päädyin isoimpana ratkaisuna myymään asunnot ja siirtymään vuokralle, vapautuneen pääoman sijoitin osakkeisiin. Aluksi en luottanut omiin osakevalintoihini ja hajautin puolet kustannustehokkaiden ETFien kautta. Osakevalinnoissa tuli onnistumisia ja lopulta päädyin purkamaan indeksisijoitukset ja siirtymään pelkästään suoriin osakesijoituksiin. Muutama vuosi sitten sijoitin vielä noin vuoden katsannolla, poimin yhtiöitä jotka olivat mielestäni aliarvostettuja, käänneyhtiöitä. Sijoitusoppien hajautusneuvot painoivat kuitenkin takaraivossani ja huomasin etten millään pystynyt pitämään kaikkia sijoituksiani riittävän laadukkaina kun en nostanut erityisen hyvinä pitämieni painoja tarpeeksi, lisäksi olin liian haluton irroittamaan huonoksi havaitsemistani kohteista. 

Viimeisen vuoden aikana olen tiedostanut aikaisemmat rajoitteeni ja sijoittamisestani on tullut paljon aktiivisempaa. Olen myös vähitellen hyväksynyt tosiasian että varainhoitoni on taloudellisesti merkittävämpää kuin palkkatyöni, eikä vain markkinatuoton osalta vaan myös markkinoiden ylittävän tuoton osalta. 

Arvosijoittaminen on varmasti hyvä määritelmä osakejoukolle joista sijoitukseni valitsen. Seuraan noin 40 Helsingin osaketta, osa näistä on "laatuyhtiöitä" joita mielelläni omistaisin yleensä niissä tuppaa vain olemaan liian vähän lyhyen aikavälin tuotto-odotusta. Yritän jatkuvasti löytää yhtiöitä jotka ovat merkittävästi aliarvostettuja ja omaavat lähitulevaisuudessa mieluummin useamman katalyytin arvostuksen korjaantumiseen. 

Kaupankäynnistäni on tullut paljon nopeampaa, ostan kunnes osake on mielestäni oikeassa riski/tuottosuhteen mukaisessa painossa tai hinta karkaa. Katalyyttien toteutuessa myyn koska korkeampi arvostus on syönyt nousupotentiaalista merkittävän osan ja joku toinen kohde on silloin houkutttelevampi. Myös jos katalyytti katoaa olen hanakka hankkiutumaan omistuksesta eroon, kuolleen rahan pitäminen salkussa syö tuottopotentiaalia nopeasti. 

Tässä ketjussa on käsitelty peesaamista, myönnän ettei oikeastaan yksikään seuraamistani yhtiöistä ole päätynyt listalleni täysin omana löytönäni. Eli peesaan seuraamalla keskusteluja netissä, lukemalla blogeja ja analyysejä, katsomalla mitä arvostamani varainhoitajat hankkivat, keskustelemalla isompia positioita sijoittavien kanssa ja jopa seuraamalla markkinoiden käyttäytymistä. Jos tuottaisin kaiken tuota kautta löytyvän tiedon itse eivät tunnit vuorokaudessa mitenkään riittäisi. Joskus ostan ensin ja tutkin myöhemmin, varsinkin kun luotan lähteen arvostelukykyyn, pääseehän lapuista yleensä eroon myös yhtä vaivattomasti. Mutta yleensä pureskelen yhtiötä omilla laskelmillani ja katson mihin se sijoittuu muihin vaihtoehtoihin nähden. 

Onpas vaikeata määritellä omaa sijoitusstrategiaa. Ensinnäkin taidan painottaa makroja ja valuuttoja enemmän kuin useat muut. Esimerkiksi nyt voisin hyvin alkaa harkita jotain SEK- pohjaista osaketta kun eurolla saa lähemmäs kymmenen kruunua. Ei vaan oikein ole ollut aikaa perehtyä sikäläisiin lappuihin.

Toinen jaottelu mulle on linjalla arvo- defensiivinen- käänne- kasvuosake. Tällä akselilla liikun sen mukaan miten kuvittelen markkinoiden kehittyvän yleisesti ottaen. Jos on alakuloisempaa niin osakevalinnat painottuvat kahteen ensimmäiseen ja mitä positiivisemmat markkinatunnelmat kuvittelen olevan, niin sitten lisäilen näitä enemmän heiluvia mukaan. 

Kolmas painotus mulla on sijoitusaste. Tällä hetkellä mun sijoitusstackista on ehkä kolmasosa odottamassa sopivaa momentumia. Jos esim. Kreikkaan löytyisi yllättäin joku kestävämpi ratkaisu niin varmaan nostaisin osakepainotusta ylöspäin. Veikkaanpa vaan, että sama vatulointi jatkuu kun kohta on taas seuraava lainan takaisinmaksu. 

Taloutta seuraan useista uutiskirjeistä ja talousaiheisista keskusteluista. Osareita kahlaan jonkun verran, ehkä kymmenkunta on tullut lukaistua tältä kierrokselta. Muutamasta firmasta on tulut luettua kaikki tarjollaoleva presentaatioista pankkiirianalyyseihin. Sijoitusideat tulee useimmiten esiin muiden kynästä. 

Minun sijoitustyylin on nassimtalebmainen, suurin osa käteisenä/matalan tuoton kohteissa pienellä riskillä ja kyttään paikkoja tehdä isoa tiliä esim OTM-puteilla indekseissä. Näpit palaa useimmissa kaupoissa, stopparit kunnossa, toivottavasti sitten yhdellä kertaa pamahtaa kunnon tili kerran kymmenessä vuodessa. Toisaalta sijoitan vähät rahani myös itseeni ostamalla paljon kirjoja, oppimalla ja muutenkin panostamalla omaan tulevaan tuotontekokykyyni.

Nordnetin kyselytutkimus aiheesta: http://www.nordnetblogi.fi/mihin-suomalaiset-perustavat-sijoituspaatoksensa/19/08/2015/

Kyselyyn saatujen vastausten perusteella suomalaiset perustavat sijoituspäätöksensä ensisijaisesti seuraaviin tekijöihin:

35,2 % omaan tuntumaan
19,0 % osakekurssin kehitykseen
18,8 % analyytikoiden suosituksiin
10,7 % yhtiön osavuosikatsaukseen tai tilinpäätökseen
5,9 % uutisiin
5,4 % muiden sijoittajien toimintaan
5,0 % yhtiön osingonjakoon

Olisi kiinnostava tietää kuinka suuri osa Helsingin pörssin osakevaihdosta on ns. tuulipukusijoittajien osuutta...

Yli 90 % aktiivisesti pyöriteltyjen rahastojen hikisistä, punaposkisista, monasti geelitukkaisista mutta joka tapauksessa  aina hyvin kiireisistä  lähihoitajista  ei jostain syystä valitettavasti pitemmän päälle pärjää lainkaan vertailuindeksilleen. 

Miksi joku sijoittaa niihin? Hyväntekeväisyyden vuoksi, tukeakseen rahallisesti ahkeria  poikia ja tyttöjä?

Taitaapi olla kaikessa  yksinkertaisuudessaan kuitenkin  siis siten, että tilastollisesti ottaen ei kannata nähdä vaivaa ja kaivaa hiki hatussa neulaa heinäsuovasta, vaan ostaa itse heinasuova eli sopiva matalakuluinen ETF.

Kuva

Varallisuuden hoitoa V80A ETF-portfoliolla ja käyttäen strategiana tulouttaa SP500 indeksiä sen huipuissa

Heinäsuovaa kaivellessani olen salkun kasvaessa päätynyt tulouttamaan välillä voittoja vähäkuluisuudestaan tunnetun Vanguardin pienikuluiseen (0,25%) sateenvarjo-etf:ään, jolla on minulle sopiva 80/20-allokaatio kasvuosuuksin.

Kyseessä on tikkeri V80A eli Vanguard LifeStartegy 80% Equity UCITS ETF. Rahasto tuli markkinoille vasta joulukuussa 2020 eli sillä on kohta neljä vuotta takanaan. Kolmen vuoden Sharpen luku on 0,83 ja alfa 0,31. Nordnet antaa lainoitusasteeksi 85% vipuihmisille.

Toteumakäyrä näyttää kuinka V80A on pärjännyt indekseille. Rahasto on sininen, varjostettu käyrä sen Euroopan markkinoille tulemisen alusta. Omat ostoni näkyvät vihreinä pallukoina.

Kuva

Vertailukäyrinä ovat jenkkilä SP500 (keltainen), ruotsinaapuri OMXSGI(punainen) osinkoineen, helsinkipörssi OMXHGI (vihreä) osinkoineen ja NASDAQ Composite (sinipunainen). Laaja portfolio häviää indeksien ryntäillessä, mutta pysyy pienemmällä volallaan pinnalla indeksien - erityisesti teknon - laskiessa. Tällä hetkellä jenkkilä, tekno ja ruotsalaiset pinkovat hiki otsalla, joten nipsaisen niistä palaset ja ostan nousussa ja huipulla V80A:ta.

V80A on nyt Nordnet-salkun suurin positio. Tosin minulla on kahta SP500 indeksiä seuraavaa etf:ää, joten suurin todellinen paino on näissä indekseissä.

Kuva

V80A noudattaa aika tavalla globaalia 'wealth management' konseptia, jossa jenkkilän osuus on alle kaksi kolmasosaa.

Kuva

Linkki FT Wealth Family Offices: https://www.ft.com/ft-wealth-management

V80A omistukset jakautuvat portfolioajattelun mukaisesti alarahastojen kautta maailmalle niin, että yksi viidesosa on osakkeiden sijasta velkakirjoja.

Kuva

Aluejakauma takaa, että yksittäinen geopoliittinen rähinä ei sössi rahaston tuottoja tai jenkit päällepäsmäreinä.

Kuva

Tässä ovat mukana mielestäni aika sopivalla osuudella myös kehittyvät markkinat, eikä niiden kanssa ole liioiteltu. Kehittyvistä yhtiöistä voi sitten välillä innostua yksittäisiä osakkeita salkkuun ostamalla.

Sektoreittain katsottuna tekno erottuu voimakkaalla painolla, neljännes rahastosta saa tuottonsa teknosta.

Kuva

Tämä on minusta liikaa ja salkussa olen tätä teknopainoa tasapainottanut salkussa REIT-yhtiöillä, Cibuksella etc. jotka tuovat myös osinkovirtaa uudelleen sijoitettavaksi.

Miksi näin - osa selityksestä tulee hinnoittelusta. Osaksi näen myös teknon jo saaneen rahaa, joka ei oikein löydä tuottavaa paikkaa. Keksintöjä kyllä satelee, mutta ne eivät tyydytä todellista tarvetta. Asia näkyy rahavirroissa temaattisiin rahastoihin, joissa huippu oli jo kolme vuotta sitten ja virran suunta kääntynyt.

Kuva

Linkki WSJ: How to Lose Money on the World’s Most Popular Investment Theme - WSJ

Perussyy tuloutella V80A:han on siinä, että oikean teeman tai osakkeen  valitseminen perustuu paljolti onneen ja ajoittaminen se vasta hankalaa onkin. Laajaan säkkiin varojen pudotteleminen ajoittain on minulle tuottavaan turvasatamaan säilömistä. Onhan siinä tietysti oma viehätyksensä hikoilla yksittäisen osakkeen kurssin nousua ylös ja laskua alas, käydä välillä puntarissa ja syödä purkkiruokaa, kun otsapantaa kiristää. Se ei ole minua varten.

Tässä painaa myös yhtiöiden sisäpiirin tunnelmat. Viime kuukausina yhtiöiden johto on vähentänyt omien osakeiden ostamista.

Followers of insider sentiment believe the trades of company executives and board members, who ought to be well-informed about the prospects for their own businesses, can collectively provide a signal about the future performance of the market as a whole. In recent months, that signal hasn’t been promising.

Kuva

Berkshire on lähinnä keskittynyt kassan lisäämiseen, Amazon ja Meta ovat myyneet miljardeilla dollareilla omia osakeitaan.

“Insider trading is a very strong predictor of aggregate future stock returns,” said Nejat Seyhun, a professor at the Ross School of Business at the University of Michigan. “The fact that they are below average suggests that the stock returns in the future will be below average as well.”

Lähde WSJ: Corporate Insiders Are Sitting Out the 2024 Stock-Market Rally - WSJ

Fennoskandisen syksyn pimetessä rahan säilöminen niin, että sitä kertyy omistamaani rahastoon joka puolelta muuta maailmaa rauhoittaa itseäni samaan aikaan kun äksyt itänaapurit ja lapsenvarastajan kätyrit kolkuttelevat täällä ilkeästi holvien ja sähkömuuntajien ovia.

Heikin Ashi wrote:

Yli 90 % aktiivisesti pyöriteltyjen rahastojen hikisistä, punaposkisista, monasti geelitukkaisista mutta joka tapauksessa  aina hyvin kiireisistä  lähihoitajista  ei jostain syystä valitettavasti pitemmän päälle pärjää lainkaan vertailuindeksilleen. 

Miksi joku sijoittaa niihin? 

Erinomainen kysymys. Tämä liittyy enemmän psykologiaan ja käyttäytymiseen kuin taloudelliseen menestykseen.

Vastaus numero 1

Jos en itse osaa tai ehdi hoitaa rahojani, tarvitsen jonkun muun tekemään sen puolestani. Kuka se on? Se on salkunhoitaja. Taitava salkunhoitaja tekee minulle tuottoa. Minun täytyy vain valita sopiva salkunhoitaja. Silloin minun ei tarvitse valita oikeita osakkeita eikä ostaa ja myydä niitä oikeaan aikaan. Sen on liian vaikeaa. Salkunhoitaja osaa tehdä sen. 

Salkunhoitaja on edullinen. Hän ottaa vain 2 % tai 3 % varoistani. Niin vähän! Loput saan pitää itse. Sitä paitsi tuotto ratkaisee, ei kulut. Tuottoa tulee... katsotaanpas kurssikäyrästä... helposti 10-20 % vuodessa. Kyllä siitä voi pari prossaa antaa pois.

Vastaus numero 2

Keskimääräinen tuotto ei minulle kelpaa. Haluan taitavan ja aktiivisen salkunhoitajan, joka tietää asiat eikä vain osta samaa kuin kaikki muutkin. Se maksaa, mutta hyvää ei saa halvalla. Ei kannata ostaa halpaa pilipalirahastoa. 

Taitavimman salkunhoitajan löytää helposti... katsotaanpas kurssikäyrästä! Siellä on melkein aina aktiivinen rahasto kärjessä.

Vastaus numero 3

Asiakas ei aina osta sitä, mikä olisi taloudellisesti paras valinta. Asiakas haluaa helpon ja turvallisen ratkaisun. Asiakkaalla ei ole aikaa eikä kärsivällisyyttä paneutua sijoitustuotteen valintaan tunti- tai päiväkausiksi. Hän ei halua opiskella hankalia lyhenteitä kuten ETF, SICAV, TRN tai UCITS. Hän ei halua tietää, mitä on physical replication, overcollateralized tai optimized sampling. Hän ei halua ostaa ulkomaisesta pörssistä ja tehdä ulkomaisia veroilmoituksia. Sitä paitsi ulkomaat ovat epäilyttäviä. Entä jos ulkomaanpelle vie rahat?

Opiskelulta ja valinnan vaikeudelta säästyy, kun ostaa tutusta kotipankista mukavan tuntuisen asiantuntijan suositteleman sijoitusratkaisun. Jos tulee ongelmia tai kysymyksiä, voin aina ottaa yhteyttä tähän tuttuun paikkaan. Pankin parhaan rahaston erottaa tietenkin... katsotaanpas kurssikäyrästä.

Vastaus numero 4

Tutun ja turvallisen paikan ei kannata tarjota 0,05 %:n palkkion tuotteita vaan mieluummin paljon palkitsevampia 2-3 %:n tuotteita. Sitä kannattaa myydä, mikä menee kaupaksi. 

Katsotaanpas kurssikäyrästä, mikä rahasto seuraavaksi perustetaan.

”Salkunhoitaja on edullinen. Hän ottaa vain 2 % tai 3 % varoistani.” Siis varoista, ei tuotoista? Ja jotkut käyttää niitä?

“The Bet” 

”In Berkshire’s 2005 annual report, I argued that active investment management by professionals – in aggregate – would over a period of years underperform the returns achieved by rank amateurs who simply sat still.

I publicly offered to wager $500,000 that no investment pro could select a set of at least five hedge funds – wildly-popular and high-fee investing vehicles – that would over an extended period match the performance of an unmanaged S&P-500 index fund charging only token fees. I suggested a ten-year bet and named a low-cost Vanguard S&P fund as my contender. I then sat back and waited expectantly for a parade of fund managers – who could include their own fund as one of the five – to come forth and defend their occupation. After all, these managers urged others to bet billions on their abilities. Why should they fear putting a little of their own money on the line? What followed was the sound of silence. Though there are thousands of professional investment managers who have amassed staggering fortunes by touting their stock-selecting prowess, only one man – Ted Seides – stepped up to my challenge.

Instead we operated in what I would call a “neutral” environment. In it, the five funds-of-funds delivered, through 2016, an average of only 2.2%, compounded annually. That means $1 million invested in those funds would have gained $220,000. The index fund would meanwhile have gained $854,000.

February 25, 2017       Warren E. Buffett 

                                       Chairman of the Board"

M.O.T.

Sivut 21-24

https://www.berkshirehathaway.com/letters/2016ltr.pdf

Kyllä 1-2 % varoista on kova veloitus kyseenalaisesta palvelusta. 

Itselläni iso melkein 10-bagger sitjoitus PYN-Eliteen. Se käyttää High Watermark veloitusta, joka on siinä mielessä reilu, että ei kuluja jos ei tulosta. Mutta onhan Deryng saanut mojovat palkkiot tuolla High Watermark menetelmäälläänkin. 

Lisäksi on pakko käyttää Nordean rahastoja, kun aikoinaan n. 30 vuotta sitten avasin sinne vapaaehtoisen eläkevakuutuksen. Se on toiminut vain sen takia hyvin, että olen osannut siirtää oikeina aikoina (heikot ajat  edessä kovan nousun jälkeen) välillä 100 % lyhyen koron rahastoon. 

PS. Tein Nordealle reklamaation finanssikriisin alussa, kun heidän lyhyen koron rahaston arvo tippui. Olivat laittaneet rahastoon sinne kuulumattomia johdannaisia. Nordea antoi kohtuullisen rahakorvauksen tuosta. Reilua. 

Vulpes Capital wrote:

Kyllä 1-2 % varoista on kova veloitus kyseenalaisesta palvelusta. 

Niin onkin. Suuruus riippuu kuitenkin siitä, mihin vertaa. Jos käsitys tuotto-odotuksesta on 10 %, kulu on vain pieni osuus tuotoista. Se on matala myös verrattuna esimerkiksi lainakorkoon.

Rahasummilla vertaillen jos sijoittaa 10 000 €, kulu on satanen pari vuodessa, kun taas voitolla ei ole ylärajaa.

Itselläni iso melkein 10-bagger sitjoitus PYN-Eliteen. 

Huimasta tuottokäyrästä huolimatta tälläkin rahastolla menestyminen on vaatinut sekä oikeaa rahastovalintaa että oikeaa ajoitusta.

Tasan 10 vuotta sitten PYN Elite oli Rahastoraportin vertailussa luokkansa paras sijalla 1/24. Silloinen luokka oli Osakerahastot maailma. Tuotto 19,2 %/v kulujen jälkeen. Juokseva kulu 1,1 %/v. (Rahastoraportti syyskuu 2014)

Nyt PYN Elite on luokassaan sijalla 13/16. Nykyinen luokka on Osakerahastot kehittyvät markkinat Kaukoitä. Tuotto 6,4 %/v kulujen jälkeen. Juokseva kulu 1,05 %/v. (Rahastoraportti syyskuu 2024)

Tuotto vajosi kolmasosaan aiemmasta. Monet aivan tavalliset ja tylsät indeksirahastot eri markkinoilla tuottivat enemmän kuin PYN:n jännittävä aktiivirahasto. Seuraavista 10 vuodesta on vaikea sanoa mitään. 

Tällä hetkellä Suomen kymmenen vuoden tuottoisin rahasto on Danske Invest Teknologia Indeksi K. Tuotto 20,4 %/v. Kyseessä on passiivinen rahasto, jonka juoksevat kulut ovat 0,50 %/v. Tämäkin rahasto on hävinnyt vertailuindeksilleen selvästi, enemmän kuin kulujensa verran.