Aallon Groupissa tapahtuu: Inderes teki laajan raportin. Ei juuri ennustemuutoksia ja target ennallaan @12. Mutta kun pörssikurssi oli noussut., muutettiin osta-suositus lisääksi. Kurssi nousikin pitkästä aikaa yhteentoista. Päivä siis 2,78%.
Mie jään hodlailemaan. Defensiivinen kasvu on vaikeasti löydettävä adjektiivin ja substantiivin yhdistelmä.
Kyseessä siis tilitoimisto, jolla Inderesin mukaan P/E 2023 alle 14 ja EV/EBITDA alle 10.
Joku Ajatusten Thames joskus muuten sanoi, että onhan se uutta tietoa se julkaistu analyysikin, eikä kurssireaktiot anaalien päivityksiin ole mikään todiste tehottomista markkinoista😎.
Yritin hetken kaivella, miksi Aallon raportoi EPSiä 0,27 euroa, mutta inderesin mukaan oikaustuna tulee 0,75 euroa. Ymmärrän, että kyseessä ovat kertaluontoiset kulut. Mutta en niitä pikapläräämisellä löytänyt.
Tutkiiko tätä kukaan muu kuin mie ja Atte Riikola?
Yritin hetken kaivella, miksi Aallon raportoi EPRiä 0,27 euroa, mutta inderesin mukaan oikaustuna tulee 0,75 euroa. Ymmärrän, että kyseessä ovat kertaluontoiset kulut. Mutta en niitä pikapläräämisellä löytänyt.
Jotain kertaluontoisia kuluja näyttäisi olevan tosiaan noin 0,3m€, mutta tätä selvästi suurempi vaikutus tulee FASsin sallimista liikearvopoistoista, jotka Inderes huomioi oikaisuissaan ne kun eivät tietenkään ole kassavirtavaikutteisia.
Inderesin laajan raportin mukaan he arvioivat vuodelle 2022 liikearvopoistoja noin 1,5m€ edestä, eli noin 1,5x koko tilikauden tuloksesta. Tuostahan tuo ero taitaa jo umpeen kuroutua, ainakin melkein.
Pääkohta, jota en varsinaisesti ole tullut ajatelleeksi, oli Talenomin oma ohjelmisto, joka työnnetään kaikille ostetuille kioskeille. Aallon Group taas antaa kirjanpitäjien jatkaa vanhoilla ohjelmistoilla. Tässä on selvää että Talenom saattaa skaalautua paremmin jatkossa, mutta lyhyellä aikavälillä Aallon maksaa vähemmän integraatiokuluja - ja menettää vähemmän muutosvastarintaisia työntekijöitä. Näistä jälkimmäinen on omaa päättelyä, mutta aika itsestäänselvyys. Alalla on mieluummin työvomapulaa ja keski-ikäiset eläkevirassa olevat kirjanpitotädit ja -sedät ovat arvokkaita. Mutta näistä osa ei välttämättä ole innostuneita päivittämään osaamistaan uuteen ohjelmistoon. Toki he kirjanpito- ja verolainsäädäntöä seuraavat, mutta ohjelmiston vaihtaminen on varmasti joillekin iso kynnys.
Talenom tähtää myös ulkomaille Aallonin keskittyessä sinne, missä kateus voittaa kiimankin.
Talenomin P/E on 32 ja Aallonin 15.
Miulla on Aallonia, mutta Talenomin näen liian kalliina. Toki jos Talenom räjäyttää Etelä-Euroopassa pankin, niin sitten on eri asia. Ja koko konsernin integroituminen samaan ohjelmistoon tuo onnistuessaan kiistatta skaalaetuja. Työntekijä voi pysyä samassa kioskissa, vaihtaa vaikka puolison mukana paikkakuntaa ja alkaa naputtaa samassa kioskissa päivästä yksi alkaen.
Tilitoimistoilla tuntuu töitä riittävän. Kyselin kirjanpitoa tuttavan aloittavalle yritykselle ja lähetin kyselyn kahdeksalle paikalliselle toimistolle. Kolme ilmoitti olevansa kiinnostunut uudesta asiakkaasta. Positiivista oli, että kaikki vastasivat. Syyksi kieltäytymiseen kerrottin henkilöstöpula.
Näen Aallon Groupille AI:n tehostaman kirjanpidon selkeästi enemmän uhkana kuin mahdollisuutena heidän "monipuolisesta" alustastrategiastaan johtuen, joten laitoin entisen merkittävän omistuksen viime viikolla ulos, vaikka samalla 10,2€ hinnalla oli vielä kuukausi sitten tarkoitus ehkä jopa ostaa lisää.
Parempi panikoida ensimmäisten joukossa. PS. kirjoitin jo hitusen pidemmänkin tekstin mutta se katosi bitti-hautausmaalle. Pitäisi aina kopioida teksti ennen lähettämistä.
Päättynyttä vuotta 2023 ei voi kuvailla tapahtumaköyhäksi. Venäjän jatkaman brutaalin hyökkäyssodan rinnalla merkittävää inhimillistä kärsimystä aiheuttaa Gazan sota. Samaan aikaan Suomi liittyi Puolustusliitto Natoon. Näillä asetelmilla on mitä todennäköisemmin myös kauaskantoisia vaikutuksia muun muassa Suomen ja suomalaisten yhtiöiden kansainväliseen toimintaan, investointeihin ja mahdollisesti myös ulkomaisten yritysten toimintaan maassamme.
Oliko tämä Ulkopoliittisen instituutin vuosikatsauksesta? Ei ollut, vaan Aallon Groupin tilinpäätöstiedotteesta. Joku meni loppuvuodesta päin villua, mutta mitä oikeasti tapahtui, ei kerrota.
Jatkuva globaalin talouden epävarmuus on heijastunut myös meille Suomeen. Kotimaan taloudessa, erityisesti alkuvuoden aikana, oli nähtävillä aikaisempaan nähden rajua korkojen ja yleisen hintatason nousua. Tämä oli omiaan heikentämään investointihalukkuutta ja lykkäämään niihin liittyvää päätöksentekoa. Loppuvuoden aikana taloudellinen epävarmuus alkoi näkyä myös konkurssien määrän lisääntymisenä. Näillä kaikilla on ollut kielteinen vaikutus taloudelliseen toimeliaisuuteen kotimaassa, jossa talous ajautui vuoden aikana taantumaan ja BKT:n kehitys jäi nollan tuntumaan.
Aallon on siis tilitoimisto.
Defensiivisellä ja jälkisyklisellä tilitoimistoalalla taloudellisen aktiviteetin hidastuminen, transaktioiden vähentyminen ja tuntuvat hinnankorotukset, muun muassa tietojärjestelmien osalta, alkoivat näkyä selkeämmin toisen vuosipuoliskon aikana. Samaan aikaan taloudellisia heilahteluita tasoittaa usealle toimialalle hajaantunut asiakaskuntamme sekä se, että tuottamiamme palveluita tarvitaan suhdanteista riippumatta.
Tästä ehkä voi päätellä, että Aallon on sössinyt jonkun tietojärjestelmähankinnan tai jotain🤔. Ainoa sanallinen viittaus johonkin relevanttiin. Mutta sitäkään ei kyllä kerrota, mitä oikeasti on tapahtunut.
Mie joka tapauksessa päättelen, etten jatkossa aio uskoa enää sanaakaan, mitä nämä selittävät. Humoristista kyllä, kun olin 365 päivässä pörssiin hauskuuttajana, vastasin esimerkkinä hyvin hoidetusta iposta Aallonin. Kerroin ensin ottaneeni pelkät pikikset, kun en ihan uskonunut tarinaan. Ja sittemmin taas alkanut uskomaan. Ja nyt meni usko taas. Ymmärrän, että tulee vastoinkäymisiä, mutta että osakkaille puhutaan diipadaabaa on aivan sietämätöntä.
"Aluejohtaja sai kenkää, kun se ratkesi ryyppäämään" : Ymmärrän, että näin voi käydä ja tästä on taloudellisia seurauksia.
Gazan sodan vaikutuksia suomalaiseen tilitoimistoon en vain käsitä mitenkään. Kuka oikeasti vakavalla naamalla tuollaista viitsii edes muotoilla?
Vihdoin oli aikaa kirjoittaa Aallon Groupista Seurantalistalle. Olin itse asiassa tehnyt jo tutkimuksen ja pääosin tekstinkin vuoden alussa. Osake tuli Q4-tulosjulkaisuun aika reippaasti alas. Ensimmäinen ajatus oli, että mitenköhän ajan tasalla teksti enää on, ja onko monikin alkuperäisistä johtopäätöksistäni osoittautunut jo vääriksi. Ei mielestäni ollut. Osake vaan tuli alas, koska tulos oli tällä kertaa kieltämättä heikko.
Seurantalista sai uuden yhtiön @almanakka_ kirjoittaessa Aallon Groupista.
"Aallon Group on tylsä yhtiö, jolta voi mielestäni odottaa indeksimäistä tuotto-odotusta vähän heikommassakin skenaariossa, jos vaan jaksaa istua käsiensä päällä."https://t.co/LE93Qsrm5i
Aallon Group ollut omistus omassa salkussa listautumisesta asti. Tuottoa tällä ei ole kyllä juuri tehnyt mutta osinkojen jälkeen positio taitaa olla marginaaliplussalla. Kovin hyvin onnistunut keissi ei siis vielä ollut.
Teesin avasitkin jo laajemmin mutta omat ajatukset tiivistyy näihin.
Defensiivinen kannattava kasvuyhtiö. Bisnes on hyvin vakaata ja liikevaihto joka saadaan sisään on yleensä kestävää. Ostettavaa markkinalta löytyy ja konsolidaation pitäisi edetä pikkuhiljaa.
Ostamalla matalammin arvostettuja kohteita pitäisi tulla lisäarvoa kahdella tapaa. 1) Firman arvostus pörssissä korkeampi. 2) hyväksyttyjen arvostuskertoimien pitäisi nousta kun kokoluokka kasvaa ja likviditeetti paranee.
Tilitoimistoja suomessa yli 4000, joten ostettavaa on. Liian pienten kohteiden ostaminen (kokoluokkaa 100-500k liikevaihtoa tekevät) saattavat silti olla aika työläitä suhteessa saavutettuun hyötyyn. Se voi muodostua riskiksi, eli järkevän kokoiset kohteet joko on jo ostettu tai sitten hintakilpailu syö kannattavuuden.
Orgaanista kasvua kun näkisi hieman enemmän, vaikka 2-3% vuodessa niin olisin merkittävästi positiivisempi. Koska se tarkoittaisi, että asiakkaita tulee lisää muutenkin kuin ostamalla. Toki suomessa yrityksiä taitaa juuri nyt enemmän poistua kuin syntyä että syklin tämä vaihe vääristänee kokonaiskuvaa (toivottavasti).
Tekoäly ja muu teknologinen kehitys voisi varmasti nostaa tehokkuutta. Käytännössä ainakin niin että jokainen tilkkari pystyisi ottamaan 10% lisää asiakkaita. Mahdollisesti enemmänkin mikäli AI pystyisi poistamaan manuaalista datasyöttö ja tarkastustyötä. Tämä on kenties vielä muutaman vuoden päässä ja on yhtälailla riski kuin mahdollisuus. Kilpailijan tehdessä tämän paremmin ja nopeammin (esim Talenom) voi Aallon G joutua vaikeaan hintakilpailuasemaan joka painaisi katteita entisestään.
Arvostus on kuitenkin mielestäni nyt matala. Defensiivinen kasvuyhtiö P/E 13 (inderes 24*) kuulostaa siltä että turvamarginaalia on. Kuuluu omassa salkussa siihen matalariskiseen mutta myös hieman matalatuottoisempaan kategoriaan, joskin nyt alkuvuoden kurssilaskun myötä pidän tuotto-odotusta varsin houkuttelevana. Kyllä tämä voisi treidaa 18-20 P/E luvulla vähintäänkin kun kilpailevat korkotuotot tulisivat alas. (Aallonin suhteellinen houkuttelevuus kasvaa kun vaikkapa UPM IG-reitatusta bondista ei saa enää 6% ).
Ihan kuten Aki aiemmin valitteli, niin olisi kiva jos toimitusjohtaja kertoisi suoraan miksi tämä tulos oli näin heikko. Sillä oletuksella, että se siis on selkeästi normaalia heikompi. Viimeiset kolme vuotta liiketoimintaan sidottu pääoma on kasvanut aika paljon nopeammin kuin liiketulos. Toisaalta ehkä relevantimpaa tarkastella käyttökatetta tai EBITAa tällaisen yhtiön kohdalla, ja käyttökate kasvanut kutakuinkin linjassa sidotun pääoman kanssa.
Nyt kun oma EV/S on luokkaa 1 ei yrityskauppapuolelta ole kuitenkaan tulossa mitään helppoja ja ilmaisia enää. Jos yhtiö osaa allokoida pääomaa, niin tulevaisuudessa toivoisi näkevänsä kassavirran ja velkarahan merkityksen kasvavan yrityskaupoissa. Kyyninen veikkaukseni on silti, että toimitaan ihan kuten ennenkin ja sanotaan tiedotteissa, että ostokohdetta pitää sitouttaa. Oikeasti eivät kuitenkaan sitoudu vaan karkaavat eläkkelle tai puuhaamaan omillaan heti kun lock-up loppuu.
Unohdin artikkelissa kommentoida, mutta sattuiko joku muistamaan tai tietämään mikä oli pohjoisen aluejohtajan nopean visiitin taustalla? Rekryttiin huhtikuussa 2023 ja lähti heti loppuvuodesta. Näyttää aika koomisilta nämä tiedotteisiin väkipakolla kirjoitettavat molemminpuoliset kehut:
Sarkolasta tulee taas Aallon Groupin johtoryhmäläinen ja myyntijohtaja oltuaan pari vuotta hallituksessa. Aiemmin toimi Keski-Suomen aluejohtajana ja oli mukana perustamassa Aallonia. Nykyinen myynti- ja markkinointijohtaja vastaa jatkossa markkinoinnista ja ohjelmistokehityksestä. Tällä pyritään hakemaan orgaanista kasvua. Pääkonttorikulut oletettavasti kasvavat, orgaaninen kasvu tilitoimistoalalla on vaikeaa ja kasvu pitäisi minun kirjoissa jatkossakin hakea yrityskaupoista. Ei kovin vahvaa fiilistä, mutta negatiivinen etiäinen.
Aallon ostaa Countmasterin ja sen 1,1 miljoonan liikevaihdon sekä 11 työntekijää. Eli pienekö reilu 3% liikevaihdon osto ja hintaa ei tiedotteessa kerrota. Aallon on historiassa tiennyt paljonko näistä voi maksaa, että on järkevää, joten eiköhän nytkin hintalappu ole ok. Mielenkiintoista että maksetaan pelkällä käteisellä. Hyvä niin koska osake näyttää halvalta.
Hyvä huusivat lapset. Tilitoimistobisneksessä on turha odottaa mitään läpimurtoja, mutta desimaali pari hyvään suuntaan on aina avuksi.
Tilitoimistokonserni Aallon Groupin kasvu oli ensimmäisen vuosipuoliskon aikana vertailukautta vauhdikkaampaa. Myös kannattavuus kehittyi maltillisesti positiiviseen suuntaan.
Aallon Groupin liikevaihto kasvoi 18,3 miljoonaan euroon tammi–kesäkuun aikana, kun se oli viime vuoden vastaavalla ajankohdalla 17,6 miljoonaa euroa. Yhtiötä seuraava Inderes odotti 18,5 miljoonan euron liikevaihtoa.
Aallon Groupin käyttökate pysyi lähes vertailukauden tasolla ja oli 3,4 miljoonaa euroa, kun vertailukauden käyttökate oli 3,3 miljoonaa euroa. Inderes odotti 3,3 miljoonan euron käyttökatetta.
Mie otin muutaman tuhat Aallonia eilen, vaikka pelkäsin sitä, mikä tänään osoittautui aiheelliseksi: Siellä on joku jantteri kytiksellä myydäkseen koska tahansa mihin tahansa hintaan, kunhan se ei sinä päivänä laske.
Ylläolevan kirjoitin vanhoilla tiedoilla: Nyt siellä on joku lukenut Inderesin analyysin ja ostanut pienellä määrällä ylöspäin. Mutta sinne varoituksen sana: Osaketta pitää ostaa enemmän kuin 3 328 kappaletta päivässä, että se nousisi. Siellä on joku tilitoimistonsa myynyt Tampereen ekonomi aikeissa tehdä keittiöremontin ja lopettaa osakespekulaation.
Kelloniemi kuvaili katsauksessaan vuosipuolikasta "kelvolliseksi". Jos olisin nähnyt pelkästään tämän ennen raportin avaamista, olisin pelännyt jotain hirveää. Nythän siellä oli ihan ok kannattavuutta ja vähän epäorgaanista kasvuakin tarjolla. Aika moni toimari olisi retostellut tällä enemmänkin, jos peilaa osakkeen hinnoitteluun. Pidän sanavalinnasta, koska se lupaa lisää tulevaisuudessa. Tekstin lukaisee muuten aika nopeasti, koska yhtiöstä ei ole kovin helppo keksiä määräänsä enempää kirjoittamista. Ja tämä on omistajan näkökulmasta ihan hyvä asia. Missä olen väärässä, kun näen tämän halpana? Vielä ehditte ehkä pelastaa minut ostonapilta.
Ehdin vihdoin kirjoittelemaan Aallon Groupin H1-raportista. Tämähän oli ihan hyvän näköistä tekemistä. Kasvu puuttuu, mutta nyt suojeltiin kannattavuutta menestyksekkäästi. Toimari kuvaili "kelvolliseksi". Pidän tästä sanavalinnasta, koska se vaatii lisäähttps://t.co/RoqB3TJbeo
"Kelvollinen" puolivuotistulos ei riittänyt vaan Kelloniemi sai kenkää. Ei kai tässä muutakaan voi olettaa näillä tiedoilla.
En väitä että Almanakka olisi väärässä hinnanmuodostuksen suhteen, mutta näkemykseni yhtiöstä on yhä negatiivinen. Alalletulokynnys on mielestäni kirjanpidossa erittäin matala, ja ymmärtääkseni Aallonin softapuoli on yhä jonkinlaisen portaali, joka integroituu eri kirjanpitojärjestelmiin, mutta ei itse ole kirjanpitosofta. Sen ylläpidosta koituu kustannuksia, eikä siitä ole kilpailuvaltiksi, vaan se on tehty valinta, jotta ostettavien tilitoimistojen ei tarvitse mukautua uusiin menetelmiin, mikä kääntäen tarkoittaa sitä etten usko Aallonin pystyvän tehostamaan ostokohteiden toimintaa.
Tässä eivät siten kohtaa halpa ja hyvä, vaikka halpa pitäisi paikkaansa.
Hyvin sanottu! Olen täysin samaa mieltä. Aallon Groupista kirjoittamassani ensimmäisessä tekstissä puhuin samaisesta kilpailuhaitasta. Kannattavuuden ei kannata odottaa päätyvän esimerkiksi Talenomin tasolle. Nykyiselläkin kannattavuudella tosin pystyy tekemään ihan järkevää jälkeä uskoakseni. Pääomantuotot ovat kuitenkin tähän riittävät. Jossain vaiheessa törmätään siihen seinään, ettei ostettavaa enää löydä. Kun Aallon ilmoittaa aikanaan lähtevänsä ulkomaille, pitää muistaa hypätä kelkasta pois.
Oletan, että tuossa tiedotteessa kuitenkin tuli pääsyyllinen "kelvollinen"-sanan käyttöön.
"Kelvollinen" puolivuotistulos ei riittänyt vaan Kelloniemi sai kenkää. Ei kai tässä muutakaan voi olettaa näillä tiedoilla.
En väitä että Almanakka olisi väärässä hinnanmuodostuksen suhteen, mutta näkemykseni yhtiöstä on yhä negatiivinen. Alalletulokynnys on mielestäni kirjanpidossa erittäin matala, ja ymmärtääkseni Aallonin softapuoli on yhä jonkinlaisen portaali, joka integroituu eri kirjanpitojärjestelmiin, mutta ei itse ole kirjanpitosofta. Sen ylläpidosta koituu kustannuksia, eikä siitä ole kilpailuvaltiksi, vaan se on tehty valinta, jotta ostettavien tilitoimistojen ei tarvitse mukautua uusiin menetelmiin, mikä kääntäen tarkoittaa sitä etten usko Aallonin pystyvän tehostamaan ostokohteiden toimintaa.
Tässä eivät siten kohtaa halpa ja hyvä, vaikka halpa pitäisi paikkaansa.
Olen hieman eri mieltä alalletulo kynnyksestä. Poistuma on selvästi toiseen suuntaan (sekä epäorgaanisesti) että luontaisen poistuman kautta. Kun mies ja mappi henkisiä excelillä kirjanpitoa tekevät pientä laskutusta (50-200k) vuodessa tekevät yrittäjät vanhenevat. En usko että samaa tahtia syntyy uusia tilkkarifirmoja. (voin hyvin olla väärässäkin).
Ala on hyvin kilpailtu jo valmiiksi sekä skaalaedut järjestelmistä, lisensseistä jne luovat luontaisen vallihaudan. Tarvitset tietyn kokoista laskutusta peittääksesi kiinteät kulut, ja tämä lienee nykymarkkinassa jossa orgaanisesti ei uutta bisnestä synny vähintään haastellinen kasvattaa "tyhjästä".
Tämä siis oma ajatukseni, minkä takia pidän Aallon G keissiä defensiivisenä kun tietty asema ja kokoluokka on jo saavutettu.
Mielelläni kuulisin siis miksi pidät alalletulo kynnystä pienenä?
Olen ymmärtänyt, että ainakin osa ostetuista toiminnoista kärvistelee ostajan leivissä pakollisen ja sovitun ajan, jonka jälkeen jää joko eläkkeelle tai perustaa uuden toimiston. En tiedä onko joku ostaja saanut sovittua siten, että ei saa alalle tulla, mutta kuullostaa vaikealta sovittavalta. Sitten kun on uusi toimisto perustettu niin soitot vanhoille kontakteille saattavat kantaa kylmämyyntiä paremmin hedelmää. Asiakkaan pitäisi olla tehokkaammassa tai paremmassa palvelussa ostajan hoivissa, ja ehkä näin onkin. Minäkään en silti pidä alalle tulon kynnystä järin korkeana. Luulen että olet kyllä oikeassa kokonaismäärän pienenemisestä. Aallonilla tuntuu olevan silti kilpailuhaitta isompiin kilpailijoihinsa nähden, jolloin sen pitäisi vaikuttaa henkilökohtaisemmalla palvelullaan tai mukavammilla henkilöillään, mikä on sekin aika vaikea polku.
Hinta huomioiden pidän tätä kuitenkin Helsingin houkuttelevimpana kirjanpitofirmana.
"Kelvollinen" puolivuotistulos ei riittänyt vaan Kelloniemi sai kenkää. Ei kai tässä muutakaan voi olettaa näillä tiedoilla.
En väitä että Almanakka olisi väärässä hinnanmuodostuksen suhteen, mutta näkemykseni yhtiöstä on yhä negatiivinen. Alalletulokynnys on mielestäni kirjanpidossa erittäin matala, ja ymmärtääkseni Aallonin softapuoli on yhä jonkinlaisen portaali, joka integroituu eri kirjanpitojärjestelmiin, mutta ei itse ole kirjanpitosofta. Sen ylläpidosta koituu kustannuksia, eikä siitä ole kilpailuvaltiksi, vaan se on tehty valinta, jotta ostettavien tilitoimistojen ei tarvitse mukautua uusiin menetelmiin, mikä kääntäen tarkoittaa sitä etten usko Aallonin pystyvän tehostamaan ostokohteiden toimintaa.
Tässä eivät siten kohtaa halpa ja hyvä, vaikka halpa pitäisi paikkaansa.
Olen hieman eri mieltä alalletulo kynnyksestä. Poistuma on selvästi toiseen suuntaan (sekä epäorgaanisesti) että luontaisen poistuman kautta. Kun mies ja mappi henkisiä excelillä kirjanpitoa tekevät pientä laskutusta (50-200k) vuodessa tekevät yrittäjät vanhenevat. En usko että samaa tahtia syntyy uusia tilkkarifirmoja. (voin hyvin olla väärässäkin).
Ala on hyvin kilpailtu jo valmiiksi sekä skaalaedut järjestelmistä, lisensseistä jne luovat luontaisen vallihaudan. Tarvitset tietyn kokoista laskutusta peittääksesi kiinteät kulut, ja tämä lienee nykymarkkinassa jossa orgaanisesti ei uutta bisnestä synny vähintään haastellinen kasvattaa "tyhjästä".
Tämä siis oma ajatukseni, minkä takia pidän Aallon G keissiä defensiivisenä kun tietty asema ja kokoluokka on jo saavutettu.
Mielelläni kuulisin siis miksi pidät alalletulo kynnystä pienenä?
Postumasta olet varmasti oikeassa. Kirjanpitäjän ammatissa ei ole sellaista vetovoimaa, että siihen tällä erää olisi uusia tulijoita enemmän kuin kokeneempia eläköityy. Näin olen kuullut niin sanotusti kentältäkin.
Kynnyksen kannalta arvioinkin siis mitä vaatimuksia on sille, että alkaisin yrittäjänä tuottamaan kirjanpidon palveluita muille yrityksille. Käytännössä tarvitsen siihen vain tietokoneen ja tietotaitoa. Tässä mielessä jokainen tilitoimistossa palkollisena töitä tekevä kirjanpitäjä pystyisi jättämään duuninsa ja siirtymään kilpailevaksi yrittäjäksi ilman että hänen tarvitsee investoida määräänsä enempää tehtaaseen, tiloihin, työvoimaan, välineisiin, lupa-asioihin jne.
Vaikka tunnistan kirjanpidon asiantuntijatyöksi, niin esimerkiksi toisen asteen merkonomitutkinto riittää perusteiksi, eikä siihen vaadita pätevyyttä esimerkiksi yliopistosta kuten joihinkin muihin asiantuntija-ammatteihin. Käytännössä mitään vaadittua muodollista pätevyyttä ei ole. Länsinaapurissa on Suomea tavallisempaa, että yrittäjät eivät ulkoista kirjanpitoaan vaan tekevät sen itse, eikä se täälläkään olisi mahdoton rasti suurelle osalle pienyrittäjistä jotka tilitoimistopalveluita hyödyntävät. Tarkoitan siis sitä, että skaala tuolle asiantuntijuuden tarpeelle on hyvin laaja, missä toisessa päässä tarvitaan vuosien työkokemus, jotta osaisi neuvoa tietynlaista yrittäjää, kun taas toisella puolella skaalaa on enemmän mekaanista naputtelua koska yrittäjä itse ei halua ymmärtää numeroita (mikä on ihan sallittua).
Väitän vailla todisteita, että skaalaedut ohjelmistokustannuspuolella ovat puhtaasti ohjelmistokohtaisia, ainakin sille tilitoimistoyrittäjälle joka itse lähtee mies ja mappi toiminnalla liikkeelle. En tunne kaikkia kilpailijoita tuossa markkinassa, mutta uskon joukosta löytyvän myös niitä, joiden hinnoittelu ei ole könttä per tilitoimisto, vaan skaalautuu asiakasmäärän mukaan. Kaikki kirjanpitäjät eivät halua uutta ohjelmaa opetella, mutta en siis pidä suuren tilitoimiston ohjelmistolisenssejä isona kilpailuetuna.
Asiakkuuksien hankinnan vaikeutta (tai helppoutta joillekin hyvin verkostoituneille?) en ota huomioon alalletulokynnyksessä. Jos uusi tilitoimistoyrittäjä ei löydä asiakkaita kokopäiväiseen duuniin, niin hän voinee tehdä ohessa muuta osa-aikatyötä tienatakseen voita leivän päälle. Ollaan kumminkin aika kaukana esimerkiksi kahvilasta, jossa määritellään tietyt aukioloajat, jolloin pitää olla valmiina palvelemaan asiakkaita, oli heitä tai ei. Tilitoimiston pitää tehdä asiat vain määräaikaan mennessä; Asiakkaiden yhteydenottoihin vastaaminen minuutissa parantaa asiakaskokemusta, mutta on harvoin pakollista.
Vaikka tunnistan kirjanpidon asiantuntijatyöksi, niin esimerkiksi toisen asteen merkonomitutkinto riittää perusteiksi, eikä siihen vaadita pätevyyttä esimerkiksi yliopistosta kuten joihinkin muihin asiantuntija-ammatteihin. Käytännössä mitään vaadittua muodollista pätevyyttä ei ole.
Tuo on itse asiassa aika hämmentävää. Tilintarkastajalla on oltava joku KHT tms. mutta kirjanpitäjällä ilmeisesti ei.
Kirjanpitäjä on kuitenkin pienyrittäjän tärkeä liittolainen. Monet pienyrittäjät käyttävät kirjanpitäjää tärkeänä apuna verosuunnittelussa ja omien talousasioidensa suunnittelussa ja kyse on silloin muustakin kuin kuittien tiliöinnistä oikeisiin kustannuspaikkoihin. Siitä voi myös laskuttaa enemmän kuin pelkästä taselaskelman tuottamisesta.
Tässähän oli pari viikkoa sitten lehdessäkin kun luotettu kirjanpitäjä oli neuvonut perheyrityksen sukupolvenvaihdoksen jälkeen yrittäjää päin helvettiä, mistä oli tullut n. 60K ylimääräistä veroa. Kirjanpitäjä tuomittiin korvaamaan koko summa. Eli vaikkei muodollisia pätevyysvaatimuksia olekaan (minäkin olen joskus leikkinyt kirjanpitäjää), niin kannattaa silti tietää mitä on tekemässä.
Vaikka tunnistan kirjanpidon asiantuntijatyöksi, niin esimerkiksi toisen asteen merkonomitutkinto riittää perusteiksi, eikä siihen vaadita pätevyyttä esimerkiksi yliopistosta kuten joihinkin muihin asiantuntija-ammatteihin. Käytännössä mitään vaadittua muodollista pätevyyttä ei ole.
Tuo on itse asiassa aika hämmentävää. Tilintarkastajalla on oltava joku KHT tms. mutta kirjanpitäjällä ilmeisesti ei.
Kirjanpitäjä on kuitenkin pienyrittäjän tärkeä liittolainen. Monet pienyrittäjät käyttävät kirjanpitäjää tärkeänä apuna verosuunnittelussa ja omien talousasioidensa suunnittelussa ja kyse on silloin muustakin kuin kuittien tiliöinnistä oikeisiin kustannuspaikkoihin. Siitä voi myös laskuttaa enemmän kuin pelkästä taselaskelman tuottamisesta.
Kirjanpitäjille on tarjolla KLT-tutkinto, mikä ainakin hintapolitiikan puolesta vastaa kiinteistönvälittäjien LKV-tutkintoa, mahdollisesti siis laajuudeltaankin. Mene ja tiedä. Mutta siinä missä kiinteistönvälitysliikkeeltä vaaditaan että välittäjiltä vähintään puolilta löytyy kyseinen tutkinto, niin tilitoimistoilla ei vastaavanlaista vaatimusta kirjanpitäjille ole. Ero syntyy varmaan lobbaamisesta.
Vaikka tunnistan kirjanpidon asiantuntijatyöksi, niin esimerkiksi toisen asteen merkonomitutkinto riittää perusteiksi, eikä siihen vaadita pätevyyttä esimerkiksi yliopistosta kuten joihinkin muihin asiantuntija-ammatteihin. Käytännössä mitään vaadittua muodollista pätevyyttä ei ole.
Tuo on itse asiassa aika hämmentävää. Tilintarkastajalla on oltava joku KHT tms. mutta kirjanpitäjällä ilmeisesti ei.
Kirjanpitäjä on kuitenkin pienyrittäjän tärkeä liittolainen. Monet pienyrittäjät käyttävät kirjanpitäjää tärkeänä apuna verosuunnittelussa ja omien talousasioidensa suunnittelussa ja kyse on silloin muustakin kuin kuittien tiliöinnistä oikeisiin kustannuspaikkoihin. Siitä voi myös laskuttaa enemmän kuin pelkästä taselaskelman tuottamisesta.
Kirjanpitäjille on tarjolla KLT-tutkinto, mikä ainakin hintapolitiikan puolesta vastaa kiinteistönvälittäjien LKV-tutkintoa, mahdollisesti siis laajuudeltaankin. Mene ja tiedä. Mutta siinä missä kiinteistönvälitysliikkeeltä vaaditaan että välittäjiltä vähintään puolilta löytyy kyseinen tutkinto, niin tilitoimistoilla ei vastaavanlaista vaatimusta kirjanpitäjille ole. Ero syntyy varmaan lobbaamisesta.
Tilitoimistoalalla tosiaan on tuo kirjanpitäjän KLT -tutkinto, joka tietääkseni on korkealle arvostettu kirjanpitäjien keskuudessa. Epäilen että asiakkaat kuitenkaan tuota tuntevat kovin hyvin, kuten tässäkin jo vähän kävi ilmi. Tilitoimistoilla sitten on erillinen tilitoimistojen auktorisointi-menettely, jota ylläpitää Taloushallinto-liitto. Muistelen että Auktorisoinnin vaatimuksena on että toimistossa on vähintään yksi KLT-kirjanpitäjä, ja tämä auktorisointi saattaakin sitten olla asiakkaille se tutumpi 'laadun tae'.
Tässähän oli pari viikkoa sitten lehdessäkin kun luotettu kirjanpitäjä oli neuvonut perheyrityksen sukupolvenvaihdoksen jälkeen yrittäjää päin helvettiä, mistä oli tullut n. 60K ylimääräistä veroa. Kirjanpitäjä tuomittiin korvaamaan koko summa. Eli vaikkei muodollisia pätevyysvaatimuksia olekaan (minäkin olen joskus leikkinyt kirjanpitäjää), niin kannattaa silti tietää mitä on tekemässä.
Neuvonantajana oli tilintarkastaja, eikä kirjanpitäjä. Pakollinen tutkintovaatimus siis oli olemassa, mutta eipä auttanut.
Tässähän oli pari viikkoa sitten lehdessäkin kun luotettu kirjanpitäjä oli neuvonut perheyrityksen sukupolvenvaihdoksen jälkeen yrittäjää päin helvettiä, mistä oli tullut n. 60K ylimääräistä veroa. Kirjanpitäjä tuomittiin korvaamaan koko summa. Eli vaikkei muodollisia pätevyysvaatimuksia olekaan (minäkin olen joskus leikkinyt kirjanpitäjää), niin kannattaa silti tietää mitä on tekemässä.
Neuvonantajana oli tilintarkastaja, eikä kirjanpitäjä. Pakollinen tutkintovaatimus siis oli olemassa, mutta eipä auttanut.