Taloushallintoliiton ja Tili-Instituuttisäätiön tehtävä olisi puolustaa jäsentensä ammattitaitoa ja osaamista, mutta mainittakoon tässä useampaakin kirjanpitoyritystä käyttäneenä toimialan puolesta muutamia piirteitä kirjanpitoalasta sijoittajille.
Suomen kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluiden markkina oli noin 1.300 miljoonaa euroa vuonna 2022. Alalla työskentelee 13.100 henkilöä. Yrityskoko on pääosin mikro- ja pienyritykset sekä keskisuuret yritykset. Markkinaan ei syklit vaikuta ja asiakaspysyvyys on korkea.
Alalla oli yrityksiä 6195 vuonna 2022 ja keskimääräinen koko oli 2,1 työntekijää. Alan pirstaleisuus johtuu siitä, että kirjanpitäjä on löydyttävä läheltä - kuittien ja vaikkapa laskutuksen jaksoitussuunnitelun kanssa asioidaan paikallisesti ja naamakkain.
Alan merkittävimpiä suuria toimijoita ovat Accountor, Talenom, Rantalainen, Administer, Azets, Aallon Group sekä julkiseen sektoriin keskittyneet Monetra ja Provincia.
Digitaalisaatio muuttaa tilitoimistojen prosesseja ja kirjanpitäjän roolia leimaa muuttuminen konsultatiiviseen suuntaan neuvontapalvelujen kysynnän kasvaessa. Pienten toimistojen rajallinen kyky investoida voi erotella tilitoimistoyritysten kehitystä. Toisaalta isojen toimistojen jatkuva asianhoitajien vaihtuminen yhdestä toiseen ärsyttää asiakasyrityksiä ja karkottaa niitä pienempiin.
Todellisista osaajista on pulaa. Tyypillinen erikoisala on palkkahallinto, jossa vaikkapa rakennusalan useiden työehtosopimusten hallinta vaatii yhden henkilön kokoaikaista keskittymistä. Kirjanpitäjää pyydetään usein myös perustamaan uusi yritys, lopettamaan vanha, avustamaan kuolinpesää, tekemään oma-aloitteinen konkurssi etc. vaativa asiantuntijatyö. Automatisoinnin tarkoitus on juuri vapauttaa vähien resurssien aikaa asiantuntijatehtäviin. Jälkilaskennasta ollaan menossa reaaliaikaiseen faktatiedolla johtamiseen.
Alalle tulon kynnys on ollut matala, koska tilitoimistopalveluiden tuottaminen ei ole luvanvaraista toimintaa. Kasvu edellyttää investointeja ja toimistojen asiakkaat ovat jo aikaa vaatineet perinteisten kirjanpito- ja palkanlaskentapalveluiden lisäksi lisäarvopalveluita, kuten liiketoiminnan talousohjausta, mikä tarkoittaa controller- ja talouspäällikköpalvelujen tarjoamista.
Pienillä yrityksillä ei yleensä alun perinkään ole ollut omaa taloushallintoa vaan tilitoimisto on aina hoitanut taloushallinnon. Alan muutos on kohdistunut isompiin yrityksiin, jotka ovat alkaneet ulkoistaa omaa taloushallintoa asiantuntijatilitoimistoille.
Tilitoimistoissa yleensä useampi kirjanpitäjä on suorittanut Tili-instituuttisäätiön KLT-tutkinnon. KLT-tutkintoon vaaditaan, että henkilöllä on monipuolista ja laajaa työkokemusta taloushallinnon työtehtävistä vähintään 3 vuotta.
Pohjakoulutuksena edellytetään jokin seuraavista tutkinnoista:
Kuva
Juuri paperinsa saaneella ei ole asiaa tutkintoon, osaamistakin pitää olla.
KLT-kirjanpitäjältä edellytetään vuosittaista osallistumista alan ylläpitokoulutukseen kahdeksana päivänä kolmivuotiskauden aikana, sen kirjallista raportointia Tili-instituuttisäätiölle sekä toimimista monipuolisissa taloushallinnon tehtävissä. KLT-pätevyys lakkautetaan henkilöltä, mikäli hän ei toteuta osaamisen ylläpitoa vaatimusten mukaisesti.
Auktorisoitu tilitoimisto on Taloushallintoliiton tarkastama vakavarainen taloushallintoalan palveluyritys. Auktorisoidut jäsenet ovat käyneet läpi toimintamenetelmien tarkastuksen sekä tietoturvan, tietosuojan ja rahanpesulain vaatimusten tarkastuksen, joka sisältää useita kymmeniä ehdottomia tarkastuspisteitä. Auktorisointi on kilpailutekijä. Se tuo tilitoimiston toimintaan uskottavuutta ja on vahva argumentti asiakkaille ja sidosryhmille.
Jäseniltä edellytetään alan osaamista, joihin esimerkiksi KLT-, PHT- ja TNT-pätevyydet kuuluvat.
Suomessa on 600 auktorisoitua yritysjäsentä. Henkilökuntaa jäsentoimistoissa on yhteensä 11 200.
Erityisen tärkeää auktorisoidun tilitoimiston käyttö on pienille yrityksille, jos ne eivät ole vielä tilintarkastusvelvollisia, koska silloin taloushallinnon, eli käytännössä veroilmoitusten laatu on kokonaan yksittäisen kirjanpitäjän osaamisen varassa. Kirjalliset toimeksiantosopimukset, pakollinen vastuuvakuutus ja tilitoimistotarkastukset mahdollistavat, että tilitoimistolle voi uskoa raha- ja veroasioidensa hoidon.
Mikro- ja pienyritykset eivät ole Suomessa loppumassa mihinkään. Juuri näille on tärkeintä keskittyä yritystoiminnan oleelliseen puoleen - rakentaja rakentaa, korjaamo korjaa, myyntiyhtiö ostaa ja myy jne. - ja taloushallintoyritys hoitaa laskennan ja mielellään kuukausiraportoinnin viranomaisille. Ja jatkuvassa riidanalassa olevan palkanlaskennan maksatuksineen.
Tilitoimistoissa kyllä tiedetään kuinka olemattomalla taloushallinnon perusteiden tuntemuksella suomalaisia yrityksiä useinkin johdetaan. Tarinoita riittää puolin ja toisin, mutta ahkeraa yrittäjää auttaa pätevä talouspuoli välttämään isoimmat kivet vesillä, varsinkin verohallinnon siirryttyä verotuksesta pienten vihreiden ja satunnaisten viiveiden kohtuuttomaan sakotukseen.
Osakeyhtiön hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Jos yhtiöön on valittu toimitusjohtaja, kuuluu hänen tehtäviinsä huolehtia, että yhtiön kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Hallituksella on siis tällöin ainoastaan valvontavastuu näistä osa-alueista; se varmistaa, että toimitusjohtaja hoitaa asianmukaisesti velvollisuutensa.
Yhtiö voi ulkoistaa kirjanpidon hoitamisen tilitoimistolle tai kirjanpitäjälle. Tämä ei kuitenkaan poista hallituksen (tai toimitusjohtajan) vastuuta kirjanpidon lainmukaisuudesta – hallituksella on tehtävien delegoimisesta huolimatta velvollisuus aktiiviseen valvontaan, joka tulee osakeyhtiölain huolellisuusvelvoitteesta. Kirjanpidon lainmukaisuudesta vastaa kuitenkin toimitusjohtaja, joka taas on vastuussa hallitukselle. Hallitus on vastuussa tehtävien järjestämisestä, ei niiden toteuttamisesta.
Kokeneiden yrittäjien kesken sana kulkee. Parhaat kirjanpitotoimistot eivät etsi asiakkaita vaan saavat uusia asiakkaita oman asiakkaansa vinkistä toiselle yrittäjälle. Kukaan yrittäjä ei halua rosikseen helppoheikin rustauksista ja vielä vähemmän palkkajohtaja.
Sijoittajan kannalta laajempaa kuvaa saa vaikka sijoittajasivuilta:
Tilintarkastuspuoli on sitten oma alansa. Tilinpäätöksiä lukevana sijoittajan aloitan lukemisen yleensä lopusta eli tilintarkastajien lausunnosta. Vähäinenkin poikkeama vakiomuodoista saa tutkimaan koko sepustuksen erittäin tarkkaan.
Tilitoimistoon osakkaaksi voi päätyä myös juristi, hr-konsultti, rakennusinsinööri tms. erikoisosaaja, kun pienempi tilitoimisto kasvaa vaikkapa tekemään vaikkapa taajaman asunto-osakeyhtiöiden kirjanpitoja ja asiakkaat kaipaavat satunnaisia isännöintitoimia tai rekisteröity yhdistys muita asiantuntijatehtäviä. Sellaisen osakashankkeen tullessa omalle kohdalle eteen on hyvä ottaa selvää toimiston henkilöiden pätevyyksistä, joista todistukset yleensä näkyvätkin seinille ripustettuina.
