Ehtisin myydä kaikki osakkeet pois, vaikka tarkoitus oli jättää salkku rauhaan pitkäksi aikaa. Olen ollut kahden vaiheilla indeksisijoittamisen osakepoiminnan välillä. Se oli varmaankin syynä, miksi nojasin yht'äkkiä myyntinappiin. Ajoitus epäonnistui kaikkien muiden osalta paitsi Surgical Science Swedenit myin pois ennen pudotusta, joka taitaa jäädä suht pieneksi. Äkkinäisenä ostin Cityconia tänään alelaarista. Joku mainitsi hihitelleen sitä tehdessä kuinka monetta kertaa, sama vika. Huumorilla täytyy suhtautua, jos kosahtaa toistamiseen. Lomat pidetty ja uutta duunia etsimässä. Salkku pakkasella.
Jim Reid, Deutsche Bankin globaalin talouden ja temaattisen tutkimuksen johtaja, varoitti viime viikolla antamassaan muistiossa, että Yhdysvaltain osakemarkkinat kilpailevat vuosien 2000 ja 1929 kanssa sen suhteen, että ne ovat historiansa keskittyneimmät. Deutsche Bankin uuden tutkimuksen mukaan niin sanotulla "Magnificent 7:llä" on nyt suurempi taloudellinen valta kuin lähes kaikilla suurilla mailla maailmassa. Magnificent 7:n yhdistetty markkina-arvo on huikeat 13 biljoonaa (us englanniksi trillion) dollaria.
Magnificent 7 on nyt noussut 1700 % vuodesta 2015 verrattuna S&P 500:n 140 % nousuun.
”Näillä markkinoilla on yksinkertaisesti liian paljon "passiivista" sijoittamista , periaatteessa onnea, ei huolta maailmasta, ei suunnitelmaa tai irtautumissuunnitelmaa. Riippumatta siitä, kuinka hyvältä markkinat näyttävät, pitäisi aina olla strategiaasi sopiva irtautumissuunnitelma - ellet vain aio ostaa ja pitää ikuisesti, jolloin et tarvitse meitä tai ketään sijoitusneuvojaa jos aiot vain ostaa ja pitää. Rehellisesti sanottuna markkinat muistuttavat minua vuodesta 1999, jolloin CISCO oli niin hallitseva kuin NVDA nyt.”
Itse pidän eräille salkussa oleville magniteknoille liukuvia stoppeja, kilpailu kun yleensä jossain vaiheessa on tavannut hoitaa liiallisen menestyksen ja ylpistymisen (vrt. muuan Nokia).
Toki esim. NVIDIAlle povataan edelleen kovaa kasvua ja että se olisi vain " lievästi yliarvostettu".
Internet ja sen avulla toimivat osakkeita välittävät pankkiiriliikkeet ovat mahdollistaneet piensijoittajille osakekaupan laajasti kaikkiin merkittäviin pörsseihin. Tämä johtanee siihen, että globaalisti tunnetut isot yritykset vetävät sijoittajia puoleensa entistä enemmän ja mahdollistavat kasvuyritysten huikeat arvostuskertoimet.
Lisäksi jatkuvasti lisääntyvät varainhoitoyritykset perustavat kilpaa erilaisia rahastoja sijoittajille kaupattavaksi. Varainhoitoyritykset tietysti rakentavat etupäässä rahastoja sellaisista yrityksistä, joiden uskotaan myyvän parhaiten. Kaikki tämä keskittää sijoituksia entistä enemmän "magnificent 7" tyyppisiin yrityksiin.
Suurten menestyvien yhtiöiden osakkeistakin on tullut entistä enemmän globaaleja hittejä, kuten populäärimusiikissa konsanaan. Samalla tavalliset piensijoittajat muodostavat globaalisti jo niin ison massan, että he pystyvät käytöksellään heiluttamaan yksittäisten miljardiluokan yritysten pörssikursseja.
Maailmasta tulee erikoinen paikka, kun kaikki lukevat ja näkevät samoja uutisia samanaikaisesti ympäri maapallon. Kaikkien altistuminen samoille uutisille ja mainonnalle johtaa siihen, että ihmiset muokkautuvat ajatuksiltaan ja päätelmiltään entistä enemmän samankaltaisiksi. Samalla nämä samaiset ihmiset pystyvät yhdellä klikkausellaan tekemään osto- ja myyntipäätöksen missä päin maailmaa tahansa.
Lisäksi tekoäly tuo vielä oman lisänsä tähän kaikkeen. Tekoälyn laskentateho ja nopeus mahdollistavat vielä nopeampia isojen massojen yhtäaikaisia liikkeitä. Todennäköisesti jossain vaiheessa tapahtuu jotakin varsin arvaamatonta, kun tehokkaat tekoälysovellukset ovat riittävän laajasti kaikkien käytössä.
Kullan hinnan nousun syiksi arvellaan reaali- ja nimelliskorkojen laskua inflaatioraportin oltua ennakoidun mukainen, pelkojen paluu pankkisektorille, sijoitusrahan paluu raaka-aineisiin nousevan öljyn hinnan mukana ja FED:n Walkerin kommentti siitä, että hän näkisi mieluiten lyhyempiä valtiolainoja keskuspankin salkussa.
S & P 500 indeksi (ja esim. Nasdaq 100) näyttää hyvältä (vielä) ,
mutta pinnan alla monet megafirmat ovat jo notkahtaneet marraskuun tasoille tai alle eli edellä mainittua varovaisuutta arvostusten suhteen alkaa ilmetä: esim. APPL, GOOGL, TSLA, ADBE, NKE,PANW,MELI,SNOW,CHTR jne. Tässä Apple. Taitaa olla syytä odotella rauhassa ostopaikkoja.
Nvidian osakkeessa oli perjantaina volatiliteettia. Ensin +5% avaus ja sitten -12.5% dippi. Laskin että 926 avauksesta -> 851 after hours = -8% päivä lopulta.
Nvidian osakkeessa oli perjantaina volatiliteettia.
ja klassinen ns. bearish engulfing pattern (jossa todellinen vartalo nielaisee alaspäin edellisen päivän vartalon). Kuinkahan moneen automatisoituun tekoälykaupankäyntisysteemiin ja stop-loss systeemiin se on ohjelmoitu? Oliko tässä huippu (ainakin joksikin aikaa) ja voittojen kotiutusta? Nvidia on ponnistanut 77 % vuoden alusta tähän päivään, ylittäen selvästi S&P 500:n ja Nasdaqin, jotka molemmat ovat nousseet noin 7-8 %.
Inflaatio tuntuu tarrautuvan korkeammalle tasolle kuin keskuspankkien tavoitteet. Jenkkitalous on varsin mukautuvainen muuttuviin tilanteisiin ja näin se tekee myös korkeamman korkotason suhteen. Korkokustannukset ja palkkojen korotukset saadaan vyörytettyä hintoihin, kun kysyntä on pysynyt hyvällä tasolla. Näinköhän Fed joutuukin vielä nostamaan korkoja, jotta jenkkitalouden vauhti ja inflaatio saadaan rauhoittumaan. Yleensähän nämä korkojen nostot kääntyvät laskuiksi vasta sitten, kun talous sakkaa kunnolla.
Yhä useampi firma varoittaa kuluttajien ankeudesta, uusimpina Nike ja Lululemon. Huomionarvoista on että nämä eivät palvele enää vain köyhimpiä, vaan lenkkitossut ja perseennäyttelyhousut menevät osin jo ylemmälle keskiluokalle. Tipahdus näyttää olevan vain ajan kysymys, vaikka Fed ja Biden tekevät parhaansa potkiakseen tölkkiä vaalien yli.
Nordean osingonmaksupäivä oli hyvä Helsingin pörssille ja myös Nordean osakkeelle. Vertailukohteena alimpana Stoxx Europe 600 ETF joka mateli nollan tuntumassa. Olisiko pienen ylituoton mahdollisuudet, jos osingot historiallisesti palaavat Nordean kurssiin samana päivänä? Sijoittavatkohan tietyt rahastot osingot automaattisesti?
Nordean osingot ovat luokkaa 25% kaikista maksetuista osingoista, eli kyseessä on suuri yksittäinen varainsiirron päivä.
S&P 500:n sektorikehitys ja -rotaatio maaliskuussa 2024 on kiinnostava. Markkinaa pitkään vetänyt teknologia on siirtynyt peränpitäjien joukkoon (vain kaksi menestyi heikommin) . Johtajuuden otti energia.
S&P 500:n sektorikehitys ja -rotaatio maaliskuussa 2024 on kiinnostava. Markkinaa pitkään vetänyt teknologia on siirtynyt peränpitäjien joukkoon (vain kaksi menestyi heikommin) . Johtajuuden otti energia.
Indrid Cold wrote:
jos haluaa ottaa suojausta niin vivukas öljycalle on siihen sopiva, Israel odottaa iskua jo perjantaina ja aikoo sitten vastata siihen
Näitä tulikin uumoiltua eilen ja toissapäivänä myymällä teknorahastoista merkittäviä osuuksia ja ostamalla paria laajaa maailma-etf:ää ja energiapuolelta Shelliä.
Shelliä ei pitkään aikaan ole ollutkaan. Kaikenlaisia järjestelyjä ja oikeudenkäyntejä. Nyt Lontoossa noteerattu osake lienee joten kuten tasapainossa sijoittajaympäristönsä kanssa.
Onkos Euroalueen menestymistä tukeva rahapolitiikka lainkaan EKP:n mandaatissa? Olen antanut itselleni ymmärtää, että heidän mandaattinsa rajoittuisi inflaation torjuntaan. Tai ainakin se on paljon suppeampi kuin FED:n. Eli ei tavallaan voi odottakaan, että EKP toimisi niinkuin FED vastaavassa tilanteessa toimisi.
Onkos Euroalueen menestymistä tukeva rahapolitiikka lainkaan EKP:n mandaatissa? Olen antanut itselleni ymmärtää, että heidän mandaattinsa rajoittuisi inflaation torjuntaan. Tai ainakin se on paljon suppeampi kuin FED:n. Eli ei tavallaan voi odottakaan, että EKP toimisi niinkuin FED vastaavassa tilanteessa toimisi.
Mikäli noin on, niin sehän selittääkin EKP:n kyyhkyilyt. Melkoinen koneisto yksinkertaisen asian kimpussa.
Toisaalta kysymys, miksi EKP painoi korot aikanaan negatiivisiksi ja aiheutti tällä tavoin inflaation nopean nousun yli viisinkertaiseksi tavoitetasoon nähden, jos heidän ainoa tehtävä on huolehtia inflaation pysymisestä max 2% tasolla?
Toisaalta kysymys, miksi EKP painoi korot aikanaan negatiivisiksi ja aiheutti tällä tavoin inflaation nopean nousun yli viisinkertaiseksi tavoitetasoon nähden, jos heidän ainoa tehtävä on huolehtia inflaation pysymisestä max 2% tasolla?
Inflaatiolla kesti reilut seitsemän vuotta lähteä nousuun, joten syy-seuraus-suhdetta nykyiselle inflaatiolle en lähtisi ensimmäisenä EKP:n korkopäätöksestä hakemaan.
EKP painoi korot aikanaan negatiivisiksi koska euroalueen pankkien väliset luotonantohalut olivat ruvella finanssikriisien, Kreikan ja hitaan toipumisen jälkimainingeissa. Matala korkotaso ei asiaa auttanut toivotusti, joten kokeiltiin negatiivistä korkoa, josko pankit saataisiin kannustettua lainaamaan sen sijaan että lojuuttaisivat rahojaan tileillä ja maksaisivat niistä negatiivistä korkoa.
Druuge wrote:
Onkos Euroalueen menestymistä tukeva rahapolitiikka lainkaan EKP:n mandaatissa? Olen antanut itselleni ymmärtää, että heidän mandaattinsa rajoittuisi inflaation torjuntaan. Tai ainakin se on paljon suppeampi kuin FED:n. Eli ei tavallaan voi odottakaan, että EKP toimisi niinkuin FED vastaavassa tilanteessa toimisi.
Juuri näin. FED:n homma on ongelmallisempi sen takia, että matala inflaatio ja matala työllisyys ovat lähtökohtaisesti ristiriidassa keskenään, joten FED joutuu tekemään kompromisseja päättäessään mikä on oikea inflaatio- ja työllisyystaso. Lopputuloksena voidaan olla tilanteessa jossa kumpikin ovat huonosti ja maalitolppia joudutaan siirtelemään jotta voidaan sanoa että ollaankin tavoitteessa. EKP:n homma on helpompi, kun niiden tehtäviin ei kuulu työtätekevästä väestöstä huolehtiminen 🙄
Mikäli noin on, niin sehän selittääkin EKP:n kyyhkyilyt. Melkoinen koneisto yksinkertaisen asian kimpussa.
Toisaalta kysymys, miksi EKP painoi korot aikanaan negatiivisiksi ja aiheutti tällä tavoin inflaation nopean nousun yli viisinkertaiseksi tavoitetasoon nähden, jos heidän ainoa tehtävä on huolehtia inflaation pysymisestä max 2% tasolla?
TuuriTuulilta jo tulikin hyvä vastaus siihen miksi korot olivat negatiivisia. Huomauttaisin vielä erikseen, että EKP:n ja muidenkin keskuspankkien inflaatiotavoite ei tarkoita maksimirajaa, vaan tavoitearvoa. 1% inflaatio ei ole onnistuminen tavoitteen kannalta sen enempää kuin 3% olisi. EKP oli pitkään jumissa nollakoroissa, joiden talousteorian mukaan pitäisi saada inflaatio laukkaamaan, mutta euroalueella ei noussut kuin nuorella miehellä.
Jos virhettä hakee, niin mielestäni se oli siinä että koronan jälkimainingeissa korkoja ei lähdetty nostetamaan ajoissa. Shokki talouteen oli laaja, mutta merkillisen lyhyt. Lisääntynyt kotoilu ei pysäyttänyt talouden pyörimistä, mihin osaltaan vaikutti myös se, että valtiot laittoivat elvytyksen kanssa ison vaihteen silmään. Peräpeilistä on nähtävissä, että pakkohan tuon viimeistään oli saada inflaatio nousuun, mutta vuodet nollakorkoa ja silti mitätöntä inflaatiota ehkä sokaisivat EKP:n.
FED oli tuossa mielessä myös myöhässä, mutta se aloitti koronnostot jo 2022 toukokuussa ja ehti tehdä yli kahden prosenttiyksikön edestä koronnostoja heinäkuun loppuun mennessä, kun EKP lähti peesiin.
EKP:n taitaa olla melkein pakko peesailla FED:iä korkopolitiikassa. EU alue taitaa olla enemmän vientipuolella Usaan päin ja jos dollari vahvistuu suhteessa euroon, niin alkaa tuotot takkuilla. Toki halvempi euro mahdollisesti lisäisi vientiä, mutta raaka-aineita tuodaan muualta ja ne kallistuisi samalla. Ja sitten tietty myös dollari-pohjaiset lainat kallistuu, jos aletaan EKP:n toimesta korkoja pudottamaan ennen FED:iä. Ongelma on tietty vaan siinä, että Usan talous kestää paremmin & pidempään korkeat korot.
Euroopan keskuspankilla on heidän nettisivujen mukaan yli 5000 työntekijää ja harjoittelijaa eri puolilta Eurooppaa. Katselin tuosta alla olevasta grafiikasta kuinka hyvin Lagarde sai EKP:n jalan osumaan lankulle inflaation hillitsemisessä. Eihän tuo nyt kovin hyvin osunut. Voi kysyä mitä tuo porukka on touhunnut vuonna 2021, kun reagointi inflaation rajuun nousuun kesti reilun vuoden verran? Taitaa paino työntekijöiden osalta olla enempi harjoittelijoissa, kun reaalitalouden seuraaminen on niin kovin jälkijättöistä.
Jos jotain voi historian perusteella päätellä, niin tuskinpa he ajoituksissa kovin kummoisesti onnistuvat tulevaisuudessakaan.
Paljon on puhetta siitä, kuinka Eurooppa jää jälkeen Usan ja Kiinan talouskasvusta. Voisiko EKP ottaa enemmän roolia euroalueen kilpailukyvyn edellytyksien parantamisesta toimimalla enemmän proaktiivisesti rahapolitiikassa? Nyt tuntuu, että EKP peesailee toimissaan FEDiä ilman omaa selkeää tavoitetta.
Perusrahoitusoperaatioiden korko on edelleen 0,00 %, maksuvalmiusluoton korko 0,25 % ja talletuskorko -0,50 %.
Symmetrisen kahden prosentin tavoitteensa ja rahapolitiikan strategiansa pohjalta EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykytasolla tai sitä alempina, kunnes inflaatiovauhti nopeutuu kestävästi kahteen prosenttiin jo hyvissä ajoin ennen arviointijakson loppua ja EKP:n neuvosto katsoo pohjainflaation kehityksen olleen riittävää, jotta inflaation voidaan odottaa vakaantuvan kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä. Inflaatio voi tilapäisesti olla myös tavoitetta jonkin verran nopeampaa."
Tuo lausunto kuulostaa korvaan varsin erikoiselta verrattuna esimerkiksi tämän päiväiseen lausuntoon, koska tuolloin edellisen kuukauden vuosi-inflaatio oli ollut 4,9 %. Tämän päiväisen lausunnon ja korkopäätöksen antamishetkellä viimeisin vuosi-inflaatio luku on 2,6%.
Osaisikohan joku selittää mihin EKP oikeasti perustaa nämä korkopäätöksensä? Tuo joulukuun 2021 tiedote on ihan mielenkiintoinen lukea rinnan esim. tämän päiväisen tiedotteen kanssa.
EKP:n taitaa olla melkein pakko peesailla FED:iä korkopolitiikassa. EU alue taitaa olla enemmän vientipuolella Usaan päin ja jos dollari vahvistuu suhteessa euroon, niin alkaa tuotot takkuilla. Toki halvempi euro mahdollisesti lisäisi vientiä, mutta raaka-aineita tuodaan muualta ja ne kallistuisi samalla. Ja sitten tietty myös dollari-pohjaiset lainat kallistuu, jos aletaan EKP:n toimesta korkoja pudottamaan ennen FED:iä. Ongelma on tietty vaan siinä, että Usan talous kestää paremmin & pidempään korkeat korot.
Etkö siis usko EKP:n alkavan laskea korkoja kesäkuussa? Jenkeissä nimittäin tuskin aloitetaan. Siellä kolme huonoa printtiä putkeen, ja melkein koronnosto lähempänä kun lasku. Ainakin markkina hinnoittele kesäkuulle laskua Eurooppaan..
EKP:n taitaa olla melkein pakko peesailla FED:iä korkopolitiikassa. EU alue taitaa olla enemmän vientipuolella Usaan päin ja jos dollari vahvistuu suhteessa euroon, niin alkaa tuotot takkuilla. Toki halvempi euro mahdollisesti lisäisi vientiä, mutta raaka-aineita tuodaan muualta ja ne kallistuisi samalla. Ja sitten tietty myös dollari-pohjaiset lainat kallistuu, jos aletaan EKP:n toimesta korkoja pudottamaan ennen FED:iä. Ongelma on tietty vaan siinä, että Usan talous kestää paremmin & pidempään korkeat korot.
Etkö siis usko EKP:n alkavan laskea korkoja kesäkuussa? Jenkeissä nimittäin tuskin aloitetaan. Siellä kolme huonoa printtiä putkeen, ja melkein koronnosto lähempänä kun lasku. Ainakin markkina hinnoittele kesäkuulle laskua Eurooppaan..
Tottakai voi aloittaa jo kesäkuussa. Ei se vielä merkittävää eroa tee, jos EKP aloittaa koronlaskut paria kuukautta aiemmin kuin FED.
FEDin on kommentoitu joutuvan pidättäytymään kaikista liikkeistä vaalien alla ettei heitä syytettäisi vaaleihin vaikuttamisesta. Jos näin on, ja kesäkuussa ei tehdä mitään, seuraava avoin paikka on joulukuussa. Tämä taas tarkoittaisi puolen vuoden eroa eurokorkoihin jos EKP niitä kesäkuussa alkaa pudottelemaan.
EKP:n taitaa olla melkein pakko peesailla FED:iä korkopolitiikassa. EU alue taitaa olla enemmän vientipuolella Usaan päin ja jos dollari vahvistuu suhteessa euroon, niin alkaa tuotot takkuilla. Toki halvempi euro mahdollisesti lisäisi vientiä, mutta raaka-aineita tuodaan muualta ja ne kallistuisi samalla. Ja sitten tietty myös dollari-pohjaiset lainat kallistuu, jos aletaan EKP:n toimesta korkoja pudottamaan ennen FED:iä. Ongelma on tietty vaan siinä, että Usan talous kestää paremmin & pidempään korkeat korot.
Etkö siis usko EKP:n alkavan laskea korkoja kesäkuussa? Jenkeissä nimittäin tuskin aloitetaan. Siellä kolme huonoa printtiä putkeen, ja melkein koronnosto lähempänä kun lasku. Ainakin markkina hinnoittele kesäkuulle laskua Eurooppaan..
Tottakai voi aloittaa jo kesäkuussa. Ei se vielä merkittävää eroa tee, jos EKP aloittaa koronlaskut paria kuukautta aiemmin kuin FED.
Pointti olikin, että jenkeissä ei välttämättä ala. Eikös näillä CPI luvuilla siellä seuraava ole mieluummin nosto kun lasku?
Huhtikuu näyttää puolivälissä hetkeksi pysähtyvän salkun putsaamiseen ja sen pahnojen polttoon
DAX (sininen) on kivunnut aprillipäivään asti seuranaan jenkki-indeksi S&P 500 (ruskea) ja ranskalainen Pariisin pörssin CAC 40 (keltainen). Brittien FTSE 100 (haalean keltainen) on roikkunut joten kuten kyydissä. Käyrät ovat viime lokakuun puolivälistä alkaen eli puoli vuotta.
Tässä kuussa korkonäkemys kellahti, huonoja uutisia kertyi eri suunnista ja odotukset tulevaisuuden suhteen muuttuivat. The Wall Street Journal kysyi 69 ekonomistilta korkoarvausta tästä pari vuotta eteen päin. Näkemys on hajanainen, mutta FED:n ohjauskoron nähdään asettuvan melko hitaasti niin, että se tulee olemaan vasta kahden vuoden kuluttua kolmen prosentin yläpuolella.
Tälle vuodelle ennustetaan nyt vain kahta koronlaskua aiemman kolmen sijaan - vuosi päättyisi ehkä 4,75%:n tasoon.
Lehti kysyi myös haastatelluilta talouden tuntijoilta kumman presidenttiehdokkaan politiikka olisi parempi jenkkien oman talouden kannalta - alla vastaus.
Lisäksi nämä kysyivät myös kumpi uuden kauden tavoittelijoista hyötyisi FED:n ohjauskoron laskemisesta enemmän.
Talouden kasvu on ylittänyt odotukset. Ajavina tekijöinä ovat olleet julkinen kulutus, lisääntynyt maahanmuutto ja kestävä kuluttajakysyntä. Työntekijät ovat varmoja työpaikkojen säilymisestä ja pysyttelevät ostotottumuksissaan. Taantumasta ei ole tietoakaan.
Joten tässä sitä pyöritellään muutamaa myyntiä ja muutamaa ostoa salkkua säätäessä, roskia siivotessa ja kirppuisia pahnoja poltellessa. Kunhan eivät syttyisi pellot ja aitat niin kuin peltopitäjissä tuppaa ajoittain käymään - varmaan naapurin trulleja.
Opin eilisestä hesarin uutisesta että pieni korjausliike SP 500 johtui myös liian hyvästä kauppadatasta, joka voi hidastaa korkojen laskua. Eli koronlaskuihin perustunut ralli ottaa nyt takapakkia. https://www.hs.fi/talous/art-2000010364106.html
Wall Streetin "suurimman härän" Tom Leen Fundstrat yhtiön SP500 target on 5200. Tom Leen mukaan se on hänen mielestään "liian alhainen", mutta liian aikaista nostaa vielä. Hyvä kokonaisanalyysi jenkkitalouden nykytilanteesta. https://www.youtube.com/watch?v=Kc8lM4NXjDA
SP 500 jatkaa tänään korjausliikettä laskupäivällä 5000 rajalla.
