Psytrance-tapahtumia ja festareita kanmattaa koittaa, vaikkei musiikkityyli olisikaan oma suosikki. Niissä pirskeissä on positiivisessa mielessä paljon samanlaista kulttuuria, kuin sompasaunassa.
Thanks. Voi kyllä olla vähän liian jännää mulle. Anyhow, eilen tuli vähän niinku ahaa-elämys. Sompasaunahan on tätä samaa post modernia hommelia, et suuret modernit tarinat kuolee sinällään mut ei lopullisesti eli pirstoutuu. Eli ja esimerkkejä selventääkseni:
Avioliitto instituutiona menettää valta-asemansa mut silti säilyy osalle hengissä ja loput sit kehittää muita eli ihmiset edelleen haluavat sitoutua mut moninaisimmin. Netti muutti hyvin paljon ja muutos imo jatkuu.
Perinteinen solidi asuminen haurastuu eli enää ei yhtä kattavasti tavoitella omaa taloa omalla tontilla ja koko elämä siinä. Mut jonkinlainen turvan tarve säilyy ihmisillä: osalle siihen riittää lähinnä reppu ja essentials eli känny, läppäri ja vähän vaatteita jne - kuten digi nomadeille joita on ihan merkittävästi maailmalla. Suomessa ei niinkään koska ilmasto.
Moderniin aikaan kuului, että oli jotain vastakulttuureita kuten "muutetaan kaikki viidakkoon" - tyyliin Jonestown. Et se oli joko/tai ja lähes aina nää kosahti ja pahasti koska se muutos oli niin totaalinen. Samoin kävi hippeydelle, totaalisessa muodossa. Mut siis Sompasauna ON ihan HC hippikeidas kaupungin lähellä. Ihan täys hippimeininki pössyttelyineen, talkoomeininkeineen, "yhteisö valvontaviranomainen" - lineineen, alastomuuksineen ja antitavarameininkeineen jota edustaa "kamasi jätetään kaikkien ryöstettävänä". Nyt sitä hippeilyä ei vaan tehdä totaalisesti vaan valta-osa hippeilee sen pari tuntia per sessio - moni konttorityöpäivän jälkeen. Musta toi on tosi siisti maailma ja varmaan tavallaan terveempi kuin että XY ihmistä päättäis perustaa hippisaunakommuunin 24/7 siellä eläen...tosin varmaan tuollakin on jotain HC jengiä, siellähän on liepeillä loppuun ajettuja pakuja jossa jengiä asuu jne.
Näissä ehkä isona kuvana voi myös ajatella sitä että kun "Hippeily" pidetään rajattuna tiettyyn hetkeen/tilaan. Vältetään se iso ongelma, eli valtapelit. Kaikille mukava hippeily väkisin vääristyy merkittävästi sillä hetkellä kun joku onnistuu saamaan vallan yli muiden.
Pienimuotoisemmassa hetkellisessä tilassa ihmiset eivät ole All-in, ja täten aidosti vapaampia, sama tietty myös parisuhteissa esim. Kultti polygamia - vs - Polyamoria.
Näissä ehkä isona kuvana voi myös ajatella sitä että kun "Hippeily" pidetään rajattuna tiettyyn hetkeen/tilaan. Vältetään se iso ongelma, eli valtapelit. Kaikille mukava hippeily väkisin vääristyy merkittävästi sillä hetkellä kun joku onnistuu saamaan vallan yli muiden.
Pienimuotoisemmassa hetkellisessä tilassa ihmiset eivät ole All-in, ja täten aidosti vapaampia, sama tietty myös parisuhteissa esim. Kultti polygamia - vs - Polyamoria.
Olipas fiksua tekstiä, thanks. Tämän tyyppisistä syistä erilaiset avoimmuuden kuviot on usein kivoja, sosiaalisesti. Eli ihmiset on kivoja toisilleen. Kaikille se on vain sivujuttu jossain määrin eikä olla mentaalisti all-in kuten vaikka avioliitto with children joka helposti saa ihmisen pahimmat puolet esiin. Nyt kun omasta erosta on pian jo neljä onnellista vuotta niin ollaan lähinnä taas kivoja toisillemme exän kanssa kun jäljellä oleva ihmissuhde ei ole liikaa ja liian kallitseva. Ihminen on jännä otus ja aika harva meistä on totaalisen paha tai hyvä. Pikemminkin et "epätoivoiset tilanteet ajaa epätoivoisiin tekoihin" ja itsestäni ainakin kokemuksella varma, että kykenen olemaan reippaan kusipää kun tarpeeksi nurkkaan ahdetaan. Onneksi viime vuosina ei ole ahdettu.
Sijoitusjuttuihin palaan varmaan myöhemmin syksyllä, nyt on vielä hiljainen kausi, ehkä selitän myöhemmin. Kaikki on hyvin. Avoimmuuksistakin voi puhua tosi vähän mut sen minkä voi omalta kohdalta huomioida, on se, että yllättäen avoimmuuden maailmassa jonkun tärkeän naissuhteen loppuminen tai etääntyminen on jopa pahemman tuntuista kuin monogamiassa. Jälkimmäisessä koko maailma mahdollisuuksineen on taas auki, ensimmäinen on välillä vain puhdas menetys. Toukokuussa oli vähän tällaista ja yksi tärkeä loppui kuin seinään toisen osapuolen elämäntilanteen muutoksen takia. Onneksi tosi hyvähenkisesti mutta kuitenkin. Puhdas menetys jonka korvaamisessa on kestänyt - nyt on siitä hyvä fiilis. Kyse ei siis MN:sta, se on ihan solid koko ajan vaikka perinteisestä tasaisuudesta ei kyllä voi puhua. Tykkään, että asiat pikkasen kelluu eikä olla ihmissuhteiden valuuttaputkessa. On elämän makuista ja ystävällisempää niin.
ps. kävin Damissa, viihdematka. Hyvä trippi, tätä kuuntelin ripiitillä tunteja kun käveleskelin kanavilla, auringossa:
Niinkuin varmaan huomasitkin/hahmotitkin, sama laulaja molemmissa. Ei ollut itseasiassa musta hyvä versio se mun linkkaamani mut siinä oli hyvä energia varsinkin Armin van Buurenilla. Ehkä vähän laskelmoitu mut what ever works. Tää on musta hyvä versio musiikillisesti mut karmee visuaalisesti, liian häläri:
OT: montakohan prosenttia ton biisin livekuunteluista tehdään MDMA:ssa?
Niin ja kännikinkki, totta, huikeeta et se on kalenterissa. En muista sovittuja rajoja mut oli ainakin alle 1 promille niin nyt voi pystyä pelaamaankin ;D
Ensinnäkin nukuin hyvin. Se on huono-uniselle juhlan paikka! 9h keskeytymätöntä ja päihteetöntä unta, dream.
Toiseksikin voitin just hyvin pokerista. Kiva kun vieläkin jotenkin pärjää. Kovin monta vuotta olen ajatellut, että loppunee jo, et eiköhän aivot kaput. Mutta kovin sitkeää on voitollinen pokeri, ehkä kolmas vuosikymmen on sitten doom.
Kolmanneksi toi ilma tänään ja se tieto, että ollaan siinä vaiheessa vuotta kun epäsäännöllisen säännöllisesti tulee vielä fiilis: "mitä, vieläkin kiva ilma!"
Neljänneksi fiilis, että Pyysäriä lainaten: "Rahaa On". Ei toki samassa mitassa...mut riittävästi mulle.
Viidenneksi jotain epic avoimmuuskuvioita työstyi tänään. Tää on jotenkin niin jäätävää kun tulee tunne, että "tätä fiilistä ei enää voi mitenkään ylittää, nyt voi mennä rauhaisana hautaan". Mut Vilkkumaan sanoin "se ei olekaan niin".
Näiden kunniaksi käytännön porilaisten marssi, maailmanhistorian yksi hienommista biiseistä. Tollasella käärii näköjään neljättä vuosikymmentä, livenäkin:
En nyt laittanut miinusta 9h unista mutta F U ! 2/3 pääsee itse tosta. :) +6h vaatii iltavirkulle karmeet promillet. Työssä käyvänä no go.
Unet on ihan ykkösjuttu. Tehot täböllä kunhan vaan nukkuu ja myös oppiminen menee kaaliin yön yli tiedostamatta.
9h.. hmm, onko liikaa, never know. Tietäjät sanoo 7-8h optimi ja negat molempiin suuntiin samat. Itse en olisi niin jyrkkä, optimisissa on eroja. Mullahan pitäs olla paut 300h univelkaa/v.
Pääseekö täällä monetkaan kokeilemaan omaa just sopivaa unimäärää?
Torstaina oli isän Perunkirjoitus. Saatiin kerralla lähes nollasta perinnönjakoon asti tutun lakinaisen voimalla - käytännön jakoprosesseissa kylläkin vielä kestää. Tälläiset on aika herkkiä teemoja niin en hirveästi viitsi details kertoilla mutta nimet perinnönjakokirjassa niin eiköhän loppuselvittelyt ole aika doable.
Ite vähän vastentahtoisesti otin auton ja nyt sitten autopaikankin. En vitussa aio automieheksi mutta naisjutuissa on ihan käyttistä että pääsee liikkumaan metrolinjojen vierestäkin. Ja mökkihommissa kans. Ja MN kanssa et päästään matkailemaan. Ja tällästä...otetaan tähän väliin auton pitoa niin kauan kuin tuo auto on ajokunnossa tai mieli muuttuu. Sit varmaan taas taukoa autoiluun mut mistä näistä mielen liikkeistä tietää. Maksit aion jatkossakin pyöräillä. Autolla ajaminen ruuhkissa on musta huonoa elämää, pyörällä on vapauden tunne ja saa keho samalla liikuntaa. Usein on pyörällä nopeintakin, Helsingissä.
Perintöön kuului kolmea kiinteistöä eli aikamoista säätöä vielä edessäkin mut ehkä pikkasen vähemmän stressaavaa. Osakkeita taas oli parissa pankissa ja raha-varoja kolmessa että niissäkin vielä kommervenkkinsä mut pikkuhiljaa. 2025 asti menee että saadaan kokonaan pakettiin. Tänään lähetin kasan sähköisiä juttuja Nordeaan, hommia S-pankkiin, kävin rekisteröimässä auton ja varasin autopaikan...eiköhän nyt olisi päikkärien aika.
Isä oli jo vanha ja elämä loppu eli siinä ei ollut draamaa - pahimmat tuskat jäi vain kärsimättä. Koitan pitää ja käyttää perintöään järkevästi vaikkakin mun järkevä voi olla vähän eri kuin isäni olisi ollut. Isä lähinnä osti koneita ja välillä useita kappaleita samaa. Mä vihaan tavaraa ja käytän sen mitä käytän niin elämyksiin eli lapsiin, matkoihin ja naisiin. Aika vähän jää enää tuhlattavaksi kun tosiaan vihaan ylimääräistä tavaraa varsin tiukasti. Minimalisti.
Lähikuukaudet menee varmaan säädeskelyssä ja elämän jatkamisessa. Pelejä, sporttia, lapsia, naisia. Kavereitakin. Isoja muutoksia en halua kun elän hyvin itseni näköistä elämää. Talvella kovin haluun/haluisin Aasiaan reissaamaan kaverien kanssa mut täytyy kattoa miten menee. Pidän lapsia jonkin pätkän jotta Exä pääsee lomalle nyksän kanssa (haluan tukea elämistänsä) ja toisen ja pidemmän pätkän hoitelen MN kun hällä terveysoperaatio jossa tyttö laitetaan kuntoon mutta siinä on ennen sitä toipumista ja avulle käyttöä. Kunniakseni mut oli kuulemma rekisteröity lähimmäksi omaiseksi sairaalan papereihin niin koitan olla tittelin arvoinen. Riippuen MN operaation aikataulun tarkentumisesta saatan piipahtaa Aasiaan jo syksylläkin jos on epävarmaa, että ehtiikö keväällä lainkaan. Koko talvea en mielellään Suomessa kahlaa: talvi on ihan kiva mutta sitä on suhteessa liikaa. Talven osalta siis normiline: "Asialliset asiat hoidetaan ja muuten ollaan kuin Ellun kanat".
Citycon alkaa kyllä kiinnostelemaan noihin 5,28e hintoihin.
Hieno juttu, että saitte perintöhommelit jiiriin ilman sen kummempaa draamaa. Ohimennen, autoista pääsee nykyisin aika helposti eroon https://autovex.fi/ kaltaisten palveluiden avulla. Eli vaikka sinun olisi "täytynyt" ottaa auto vastaan, niin voi sen melko helposti muuttaa rahaksikin, tai vaihtaa johonkin paremmin omaan käyttötarkoitukseen sopivaan autoon.
Ei nyt suoraan tähän kuulu, mutta itseäni ihmetyttänyt parissakin lähiomaisten perintöhommissa, että mikä niissä kestää niin tajuttoman kauan. Ihan peruskeissitkin ottaa helposti puoli vuotta vähintään. Eikö tuota prosessia muka voisi yhtään nopeuttaa? Tuntuu vierestä katsoessa että asiaa hoitavat maksimoivat vain oman tulovirtansa ja asiat hoituvat maaliin sitten joskus, jos sittenkään.
Kenelläkään vinkkiä jostain tahosta joka hoitaa asiat kuten omaa hoitaisi?
Ei nyt suoraan tähän kuulu, mutta itseäni ihmetyttänyt parissakin lähiomaisten perintöhommissa, että mikä niissä kestää niin tajuttoman kauan. Ihan peruskeissitkin ottaa helposti puoli vuotta vähintään. Eikö tuota prosessia muka voisi yhtään nopeuttaa? Tuntuu vierestä katsoessa että asiaa hoitavat maksimoivat vain oman tulovirtansa ja asiat hoituvat maaliin sitten joskus, jos sittenkään.
Kenelläkään vinkkiä jostain tahosta joka hoitaa asiat kuten omaa hoitaisi?
Ei se mitään ydinfysiikkaa ole eli ihan hyvin voi hoitaa itsekin ellei pesä sitten ole riitainen.
Kai se vähän riippuu mitä "perintöhommiin" kuuluu. Periaatteessahan prosessissa on kaksi osaa: perunkirjoitus ja perinnönjako. Perunkirjoitushan on aika pitkälle omaisuuden (ja velkojen) luettelointia ja arviointia, ja sen kestoon vaikuttaa tietysti kuinka paljon (lähinnä lukumäärä, ei niinkään arvo), kuinka monessa paikassa ja kuinka vaikeasti arvioitavaa se on. Toki perunkirjassa pitää luetteloida myös kaikki pesän osakkaat, ja tähän taas vaikuttaa kuinka paljon niitä on, missäpäin maailmaa, löytyykö yllättäviä lehtolapsia jne. Lisäksi tulevat vielä erilaiset hautajais- jne kulut, jotka osaltaan vaikuttavat pesän säästöön, ja viimeisimpien laskujen saapumista voi joskus joutua hetken odottelemaan - harvoin nämä kuitenkaan prosessia paljon pidentävät. Perunkirjoitukselle on kuitenkin lain asettama määräaika, joten ei sen tuhottoman kauaa pitäisi kestää.
Perinnönjako taas on sitten aika paljon siitä kiinni miten nopeasti perilliset pääsevät yhteisymmärrykseen perinnön jaosta, minkälaisia testamenttimääräyksiä on, jääkö leski asumaan puolisoiden yhteiseen asuntoon jne. Sehän voi kestää vuosikymmeniäkin, ja kun matkan varrella voi tulla uusia perijöitä edesmenneiden sijaan jne, se voi mutkistua paljonkin.
Perustapauksiin ei tarvita mitään ulkopuolisia, jos vaan mukana on joku täyspäinen johon muutkin luottavat, ja joka surultaan pystyy toimeen tarttumaan.
Mutta yleensä kai riitely on se, johon eniten aikaa palaa.
Tiedä sitten miten huono säkä näissä keisseissä on ollut, mutta mitään riitoja ei ole ollut ja asioita on hoitanut niin pankki kuin asianajotoimistot eikä mikään etene mihinkään. Toki itse en ole sen syvemmin tietoinen asioista kuin että kaikki perilliset ihmettelevät, mikä kestää kun mikään taho ei saa hoidettua asiaa maaliin.
Kiitos vastauksista ja pahoittelut PP:lle ketjun hyväksikäytöstä.
Tiedä sitten miten huono säkä näissä keisseissä on ollut, mutta mitään riitoja ei ole ollut ja asioita on hoitanut niin pankki kuin asianajotoimistot eikä mikään etene mihinkään. Toki itse en ole sen syvemmin tietoinen asioista kuin että kaikki perilliset ihmettelevät, mikä kestää kun mikään taho ei saa hoidettua asiaa maaliin.
Kiitos vastauksista ja pahoittelut PP:lle ketjun hyväksikäytöstä.
Ei ole mitään hyväksikäyttöä, päinvastoin! Mun pointti tai yksi pointeista on nostaa jotain juttuja keskusteluun ja pohdintaan, mitkä kulttuurissamme usein jätetään "esiripun taakse". Yksi tällainen on perinnönjako: sieltä putkahtelee vain lopputuloksia ja niistäkin usein ollaan aika low profile - kaikki mutkat ja kiekurat yleensä jätetään kertomatta vaikka noi on aika monimuotoisia keissejä. Auttaa kyllä, kun jengi saa jotain vertaistukea.
Ei nyt suoraan tähän kuulu, mutta itseäni ihmetyttänyt parissakin lähiomaisten perintöhommissa, että mikä niissä kestää niin tajuttoman kauan. Ihan peruskeissitkin ottaa helposti puoli vuotta vähintään. Eikö tuota prosessia muka voisi yhtään nopeuttaa? Tuntuu vierestä katsoessa että asiaa hoitavat maksimoivat vain oman tulovirtansa ja asiat hoituvat maaliin sitten joskus, jos sittenkään.
Kenelläkään vinkkiä jostain tahosta joka hoitaa asiat kuten omaa hoitaisi?
Itse olen tehnyt muutamia kymmeniä perukirjoja työkseni. Suurimmaksi osaksihan se on odottelua, josta ei koidu kuluja pesälle. Perukirjaa varten pitää saada kattava sukuselvitys vainajasta ja lisäksi selvitykset perillisistä. Jos rintaperilliset puuttuvat tai ovat kuolleet niin heistä sitten samanlainen täysi sukuselvitys jne. Aika ongelmallisia olivat pesät joille selvityksiä tein ja muistelisin, että pahimmillaan 50-60 virkatodistusta joutunut yhtä perukirjaa varten tilailemaan (toimitus hidasta) ja välillä kyseisiä todistuksia joutuu tilaamaan myös ulkomailta. Monesti uuden todistuksen tarve ilmenee vasta siinä kohtaa, kun edellisen todistuksen on saanut käsiinsä ja sitten taas odotellaan... Myös velkaiset pesät, joissa uusia velkoja ja laskuja putkahtelee sieltä sun täältä voivat olla aika pitkiä prosesseja selvittää ja niistä erinäisiä saldotodistuksia tilailla. Säädöksethän sanoo, että perukirja pitäisi toimittaa verottajalle 3kk kuluessa, mutta etenkin sotkuisimmissa pesissä ei edes tuo aika riitä vaikka kuinka nopeasti prosessia pyrkisi puskemaan eteenpäin vaan lisäaikaa on anottava... Eli tiivistetysti voisin todeta, että yleensä prosessin hitaus ei johdu perukirjan tekijästä vaan muusta prosessin ympärillä olevasta byrokratiasta.
Hieno juttu, että saitte perintöhommelit jiiriin ilman sen kummempaa draamaa. Ohimennen, autoista pääsee nykyisin aika helposti eroon https://autovex.fi/ kaltaisten palveluiden avulla. Eli vaikka sinun olisi "täytynyt" ottaa auto vastaan, niin voi sen melko helposti muuttaa rahaksikin, tai vaihtaa johonkin paremmin omaan käyttötarkoitukseen sopivaan autoon.
Kiitti vinkistä. Mä kumminkin nyt leikin hetken automiestä. Kaikenlaiset leikkimiset on kivempia musta kuin et tosissaan. Niinku kodin leikkiminen on musta kivaa. Mähän leikin kahta kotia tällä hetkellä ja sit kolmas on omani.
On ihan hauskaa olla hetki auton, autotallin ja mökin kanssa. Vähän oikaisee prosesseja kun aiemmin on aina aluksi pitänyt mennä exälle ja lainata sieltä puoliksi omistamani auto käyttöön. Ens kesänä vois myös tutustua Itä-Helsingin luontokohteisiin, muuhunkin kuin sun ja Kani-Salosen Jollakseen. ;) Kani tuli muuten eilen metron portaissa vastaan. Katoin et kuka toinen hullu menee portaita pyörällä ja viel ylöspäin. Mut siellä se tuhatvuotinen kantaa sähköpyörää (!) ylämäkeen...tolleen just eletään tuhatvuotiseksi, kanikunnossa. Siksi mullekaan toi auto ei tule arkikäyttöön, todellakaan.
Laitoin Cityconia ostolaitoihin ja JR:nä tein 10k veroille just maksusuunnitelman vero.fi niin on tilaa elää ennen kuin serious bulletteja alkaa vapautua. Ei nyt jaksa ottaa likvidistressiä turhaan.
Cityconin lisäksi alkaa vähän kiinnostaa kattella kämppiä. Pitäiskö ostaa joku sijoituskämppä, ehkä. Kontraaminen on aika mun juttu ja nyt olis kontraamisen ajat ainakin. Voi kyllä olla myös liian aikaista vielä, jos talous sakkaa niin voi tulla rumaakin jälkeä asunnoille vielä.
Tiedä sitten miten huono säkä näissä keisseissä on ollut, mutta mitään riitoja ei ole ollut ja asioita on hoitanut niin pankki kuin asianajotoimistot eikä mikään etene mihinkään.
Itse olen valitettavasti yhtä perunkirjoitusta juuri hoitamassa ja kovasti kaikki pankit ja lakimiehet haluavat ojentaa auttavan kätensä. En tiedä sitten auttaakseen vai vain saadakseen osansa, sillä mitään monimutkaista hommassa ei meidän tapauksessa ole.
Jos ei oteta huomioon sitä, että jokainen pankki on tehnyt selväksi, että jos toimeksiantoa ei tehdä heidän kauttaan niin mitään tietoakaan ei sitten saa ilman putkipihtejä. Esim. tiliotteita ei saa kuolemaa edeltävältä ajalta edes valtakirjalla ennen kuin perukirjoitus on valmis. Ja sen valmiiksi saamiseen pitäisi tietää onko tililtä maksettu ennakkoperintöä tms.
Sijoitusvakuutuskin on yllättäen laitettu vainajan jo ollessa sairaalassa saattohoidossa kiinni kohteisiin joista ei saa rahoja pois ennen kuin 2025. Missään ei ole merkintää siitä kenen valtuutuksella, mutta eipä tässä nyt ole kauheasti energiaa lähteä tuosta käräjillekään.
Esim. tiliotteita ei saa kuolemaa edeltävältä ajalta edes valtakirjalla ennen kuin perukirjoitus on valmis. Ja sen valmiiksi saamiseen pitäisi tietää onko tililtä maksettu ennakkoperintöä tms.
Onko oletuksena/syytä epäillä, että ennakkoperintöä olisi annettu? Normaalitapauksissa jos kaikki pesän osakkaat ovat sitä mieltä ettei kukaan ole saanut mitään, lähtisin siitä, että näin on. Sitten tietysti jos kaikki osoittelevat toisiaan ja sanovat "saithan sinäkin sitä ja tätä" (ks. riitely aiemmasta postauksestani) on tilanne ihan toinen.
Esim. tiliotteita ei saa kuolemaa edeltävältä ajalta edes valtakirjalla ennen kuin perukirjoitus on valmis. Ja sen valmiiksi saamiseen pitäisi tietää onko tililtä maksettu ennakkoperintöä tms.
Onko oletuksena/syytä epäillä, että ennakkoperintöä olisi annettu? Normaalitapauksissa jos kaikki pesän osakkaat ovat sitä mieltä ettei kukaan ole saanut mitään, lähtisin siitä, että näin on. Sitten tietysti jos kaikki osoittelevat toisiaan ja sanovat "saithan sinäkin sitä ja tätä" (ks. riitely aiemmasta postauksestani) on tilanne ihan toinen.
Tähän "riitelyyn" muuten konkretiacase joka itteä huvitti. En yritä sanoa, että kaikki aina sujuu tai sujunut max smooth mutta tuli siis tuosta autosta ja peräkärrystä (jonka kanssa "jouduin" ottamaan) case, jossa molempia osapuolia kiinnosti raha vähemmän kuin että jäisi toiselle rahan takia hampaankoloon. Ehdotin siis, että ottaisin noi harmikseni ja sisko saisi x määrän enemmän rahaa. Arvioin varmaankin yläkanttiin auton ja peräkärryn arvon. Sisko tähän vastasi, että kaikki käy mutta hänestä kävisi autosta esim. 30% alempi ja peräkärrystä 40% alempi. Tähän perusmove multa eli "rahariita" poikki ja keskihinta noista ja locked se.
Hauskaa saada kerran elämässä aidosti käänteinen huutokauppa. Jos joltain jäi epäselväksi niin ostaja (=minä) tinkasi hintoja ylöspäin, myyjä alaspäin. Eikä tossa ollut mitään leveliä missään vaiheessa, molempien intressi varmaankin oli välttää kauna hinnan suhteen ja molemmat varmaan tiedosti, että tällaisissa caseissa sen saa helposti aikaiseksi.
Luulen, että hinnat on nyt aika ok tasolla. Toki olisin mielummin ottanut cash mutta sisko on säätänyt muuten enemmän pesän kanssa niin fair.
Osakkeethan arvostetaan kuolinpäivän mukaiseen kurssiin mutta ystäväni väitti, että verotta saa myydä vasta vuoden päästä? Ystäväni on näissä yleensä tietävä mutta itse en ole yhtään tietoinen tuollaisesta rajoitteesta?
Hauturi nyt salee ainakin tietää... <3
Eka AO-tili on nyt siirtoprosessissa niin olisi hyvä tietää ennen kuin ovat mulla ja ennen kuin keksin herätemyyntejä. Aika peruskamaa näyttäs olevan tää tili: Finda, Nokia, Outokumpu, Saga (uh, ei voi olla hyvä nyt koska lintuinfluenssa tms), SSAB molemmat sarjat, Suominen, Telia, Ålandsbanken ja parituhatta UPM. Åb ja UPM on varmasti ollut sieltä asti, kun olivat 10 ja tyyliin 7e. Muistelisin itse vinkanneeni UPM 2009 ja Åb myöhemmin. Ite olisin varmasti laittanut UPM lihoiksi matkan varrella mut isällä oli enempi kärsivällisyyttä.
Piti myös käyttötilillä viime vuosina yli 200.000e. Se on aina hyvä olla sukanvarressa jotain jos tulee joku hyvä tarjous vastaan...#Oldschool
Isä ei ollut tunne-ihminen vaan oldschool tekijä. Siitä tekemisestään saa nyt toivottavasti mun jälkeinenkin polvi iloa. Ihan salee olen kyllä parempi sijoittaja kuin isäni ja hyvä niin koska kyllä mä koen vastuuta, että en kaikkea nyt-2025 tulevaa hassaisi vaan menisi pojillekin asti jotain ja mieluusti vasta kun ovat +25v.
-----------
Jännä, miten on kiva pelata, stressittä. Eilenkin 8h ja +300e. 300 Eurolla ostaa paljon muroja tai tyyliin 400 purkkia ketsuppia pojille Lidlistä. Positiivinen kassavirta on positiivista ja tosiaan koen henkistä velvoitetta hoitaa isän perintöä eteenkin päin.
Osakkeethan arvostetaan kuolinpäivän mukaiseen kurssiin mutta ystäväni väitti, että verotta saa myydä vasta vuoden päästä? Ystäväni on näissä yleensä tietävä mutta itse en ole yhtään tietoinen tuollaisesta rajoitteesta?
Hauturi nyt salee ainakin tietää... <3
Myynnissä eka kysymys on myykö kuolinpesä ennen perinnönjakoa vai myykö perillinen osakkeet perinnönjaossa saatuaan?
Kuolinpesän osakkaat voivat yhteishallinnon aikana, ennen perinnönjaon toimittamista myydä pesään kuuluvaa omaisuutta, mm. pörssiosakkeita. Myynti on muuten normaalia, mutta vaatii kaikkien pesän osakkaiden suostumuksen ja myös perukirjan, jolla kukin osakas osoittaa osakevälittäjälle oikeutensa antaa suostumus.
Hankintamenona kuolinpesä käyttää perukirjaan merkittyä osakkeiden arvoa (eli kuolinpäivän päätöshintaa, jos kyseessä on pörssinoteerattu osake). Myynnistä voi syntyä luovutusvoittoa, jota verotetaan kuolinpesän pääomatulona.
Kysyjän ystävän tarkoittama vuosi voi tulla siitä, että luovutusvoittoveroa laskettaessa hankintahinnaksi katsotaan perintöverotuksessa käytetty ja hyväksytty verotusarvo (yleensä sama kuin perukirjaan merkitty arvo). Perintöverotuksen vahvistamisessa voi vuosi vierähtääkin.
Kun perunkirjoitus on tehty, perinnön voi jakaa. Kuolinpesän jakamista varten ei tarvitse odottaa perintöverotuspäätöstä Verohallinnolta.
Perinnönjaosta täytyy tehdä jakokirja. Perinnönjakokirjan perusteella kuolinpesän omaisuus siirtyy perillisille.
Jakokirjasta täytyy käydä ilmi
- mitä on jaettu - jaetun omaisuuden arvo jakohetkellä - mitä kukin perillinen on saanut - mitä on mahdollisesti jäänyt jakamatta - onko jako tehty kokonaan.
Jokaisen kuolinpesän osakkaan täytyy allekirjoittaa perinnönjakokirja.
Perintönä tai lahjana saadun arvopaperin hankintamenoksi katsotaan se verotusarvo, jota on käytetty toimitetussa perintö- tai lahjaverotuksessa. Osituksessa tai perinnönjaossa käytettyä arvopaperin arvoa ei voida vähentää hankintamenona. Maksettua perintö- tai lahjaveroa ei voida lukea hankintamenoon eikä muutenkaan vähentää luovutusvoiton verotuksessa.
Eli jakokirjaan voi tulla pörssiosakkeen jakohetken mukainen arvo, mutta sitä saaja ei voi käyttää luovutusvoittolaskelmassa, vaan on käytettävä perukirjan arvoa. Tämä voi hämmentää, jos jako viivästyy pitkään.
Arvopaperin perintöverotusarvo vähennetään hankintamenona sekä silloin, kun arvopaperin luovuttaa jakamaton kuolinpesä että silloin, kun perillinen luovuttaa perinnönjaossa saamaansa omaisuutta.
Yleinen menettely on myydä kaikki arvopaperit nopeasti ja jakaa rahat - kukin perillinen voi sitten hankkia haluamansa arvopaperit itse rahoillaan. Tämä voi olla välillä vaikeaa esimerkiksi vanhojen puhelinosakkeiden kohdalla, joille ei helposti löydy käypää arvoa tai markkinaa.
Jos osakkeet saa perinnönjaossa, niiden omistusoikeus osoitetaan osakevälittäjälle jakokirjalla ja luovutusvoittolaskelmaan hankintameno otetaan perukirjasta. Myymistä ei tarvitse odotella, jos hinta on sopiva.
Osakkeethan arvostetaan kuolinpäivän mukaiseen kurssiin mutta ystäväni väitti, että verotta saa myydä vasta vuoden päästä? Ystäväni on näissä yleensä tietävä mutta itse en ole yhtään tietoinen tuollaisesta rajoitteesta?
Tämä melko tuoreen selvittelyn tulos, sillä uusimmassa Taloustaidossa oli aiheesta juttu, jossa sanottiin asia moneen kertaan eri tavalla. Verolakeja en kuitenkaan tutkinut. Olettaisin, että tappionkin saisi vähentää, jos myy alle hankintamenon, mutta joku irtohauturi voisi tämän vahvistaa.
Bibgoille tähän kommentti: "Yleinen menettely on myydä kaikki arvopaperit nopeasti ja jakaa rahat - kukin perillinen voi sitten hankkia haluamansa arvopaperit itse rahoillaan. Tämä voi olla välillä vaikeaa esimerkiksi vanhojen puhelinosakkeiden kohdalla, joille ei helposti löydy käypää arvoa tai markkinaa.".
Taas kerran me mennään niin, että jaetaan osakkeet ja kukin tekee sitten niillä mitä haluaa. Mä luultavasti enemmän kuin siskoni...;D. Säästyy siinä nyt ainakin välityspalkkioita, no, en ota kantaa kumpi järkevämpi mut varmaan järkevämpi se, kummassa vähämmän paikkoja tulla riitaa ja säätöä ja tämä me otetaan ja osin jo otettiin. Valuena ainakin nyt se, että niin kauan, kun isoin osa on osakkeissa niin ei ole niin kiireen tuntua kun taas jos olisi noin kaikki rahana ja konkreetinen shippailu jostain syystä XY kestäisi, niin karmeaa katsoa kun isän perintö sulaa inflaan...toki taitaa olla enemmän mentaalijuttu mut silti.
Osakkeissa omaisuus on paremmin imo turvassa - vaikka kurssit laskisikin ennen jakoa.
Olettaisin, että tappionkin saisi vähentää, jos myy alle hankintamenon, mutta joku irtohauturi voisi tämän vahvistaa
Tappion tosiaan voi vähentää Suomen verotuksessa jos myydään alle kuolinpäivän eli perinnön saamisen hinnan.
Joissain muissa maissa sitten perillinen perii myöskin kiinteän omaisuuden hankintahinnan ja maksaa pahimmillaan ensin perintöveron koko summasta ja sitten päälle myyntivoittoveron lähes samasta summasta.
Juu. Pesän arvopapereiden rahaksi muuttaminen perustuu paljolti siihen, että ne yleensä muodostavat vain osan kuolinpesän arvosta. Perukirja on tehtävä kolmessa kuukaudessa ja se on samalla vainajan veroilmoitus.
Perintöverot tulevat melko nopeasti maksuun perukirjan toimittamisen jälkeen eli ensimmäinen erä kolmen kuukauden kuluttua perintöveropäätöksestä. Perilliset yleensä käyttävät perintöveron maksuun mieluummin pesästä saamiaan varoja kuin itse ansaitsemiaan.
Siksi osittainen perinnönjako talletuksista ja muista säästöistä on monille käypä ratkaisu.
Cityconia shoppaillut laskeviin, kiinnostaa semisti ja kiinnostaa varmaan lisempää jos laskee. Isommassa kelassa edelleen lähinnä odotellaan prosesseja maaliin. Liikut aktivoituvat sitten kun on niiden aika, en itsekään usein tiedä mitä elämässä tulee huomenna - tai tänään - tapahtumaan. Ja todella tykkään siitä...kuten Akin kanonnasta "Tosi TV:n ja jääkaapin väliin kuolemaan".
Vierivä kivi ei sammaloidu on hiton kulunut mutta todella osuva vastafraasi edelliseen.
Tämä, että en tiedä välillä mitä tulee tapahtumaan näkyy vaikka siinä, että parissa päivässä eskaloitui asuntovaihto-idea MN kanssa nollasta. Mesetin jostain syystä jonkun kämpän linkin, en edes muista miksi. Homma jotenkin eskaloitui ja seuraavana päivänä näytöllä pilvenpiirtäjän penthousessa. En tiedä, otammeko. Pari päivää sitten ei ollut ideaakaan muutosta tahi yhteen muutosta mutta mulla on näistä asioista yleisemminkin sellainen line, että "liian isot päätökset voi tehdä vaikka läpällä" kun ne kerran ovat liian isoja etukäteen järkevästi tehtäviksi. Like lasten hankinta...kyse on vain 20v tai käytännössä loppuelämän päätöksestä, mistä hitosta sitä voi logiikalla etukäteen päätyä tekemään oikeaa ratkaisua. Paitsi tuurilla. Itse nyt tykkään, että tuli tehtyä vaikka etukäteen ei ollut mielipidettä ja sanoinkin sen exälle etukäteen. Vahinkolapseenkin olen supertyytyväinen, että tuli. Saas nähdä, mikä niiden lukumäärä lopulta tulee olemaan. Toki näkemykseni voisi olla eri, jos rahat olisivat jossain kohtaa loppuneet. Rahattomana lasten kanssa on nihkeetä, se on vahva näkemykseni.
Tuosta näyttökämpästä muuten tuli näkemys, otoksella yksi, että ei ole markkina asunnoissa täydellinen. Kuulemma Turkulainen sijoittaja vuokraa ja uusi kämppä on ollut puoli vuotta tyhjillään. Juu, yritti kuulemma myydäkin mikä sinällään mielenkiintoista, että mitään tuottoahan tuolla ei voi tehdä jos on rakentaminen 2021 alkanut ja 2023 toukokuussa koittaa uutta myydä. Eli paniikki. Hintaa ei voi laskea koska mentaali ei kestä tunnustaa tosiasioita. Niinpä uusi iso Penthouse on ollut puoli vuotta tyhjillään. Näkemykseni tästä, että asuntosijoittamisessa on perusfiksuille tyypeille tilaa. Et sä nyt vaan voi päätyä pitämään uutta penthousea sijoittajana puolta vuotta tyhjillään.
Toinen johtopäätös, että asuntomarkkinalla on patoutunutta tarjontaan vahvistui myös yhden casen verran. Välittäjä suoraan sanoi, että omistaja myynee kun menee kaupaksi "järkevään hintaan". Tämäkin on mielenkiintoista sijoittajanäkökulmasta - kivan rehellistä toki mutta aika sekoilua....puoli vuotta tyhjillään, sitten koitetaan vuokralle ja torpedoidaan kysyntää sanomalla, että "tässä perhekämpässä tuskin kauaa saa olla".
Sitten kun joku kettuilee (en sano, että nimimerkki Aki, mutta joku ;) ) miten on mulle tullut pallo jalkaan niin kyllä oleellista tuossa kuviossa on se, että vieressä on hotelli. Eikä kyllä kenelläkään osapuolella ole mitään intressiä sulkea suhdetta. Niinkuin sanonta menee: "never stop the madness ja kohta vedetään taas". Tuossa kämpässä olisi muuten myös erilliset makkarit mulle ja MN:lle, monethan ottavat tämän ratkaisun suhteen loppupäähän niin taitaa olla toimiva ratkaisu eikä malta olla kokeilematta heti alkuun ;D
Oikeastaan aioin kirjoittaa ajastamme. Kuinka ihmeellistä aikaa elämme. Like, ystäväni on sijoittaja ja kuten mulla, vähän erikoisemmat aivot. Hän on vapaaehtoisesti asunnoton ja sijoittelee läppäriltään ympäri maailmaa. Nyt taitaa olla Medellinissä Kolumbiassa, kuten sanoin, erikoisemmat aivot. Eihän tällaista elämää olisi mitenkään voinut elää edes 30 vuotta sitten, 1993. Jos haluat olla sijoittaja 1993 niin oot jossain määrin sidottu johonkin lokaatioon. Tarvitset livepankkia toimintaasi; puhelinta, faksia ja postilaatikkoa kommunikaatioosi. Paperit allekirjoitetaan livenä.
Nyt sä voit valita biitsisi tai vuoresi yhden pallon valikoimasta. Huikeaa. Mikä aika olla elossa!
Eilen kännikinkkiä...ja meni ihan teeman mukaan eli eskaloitu hommat. Aloitettiin 5e piste ja reippaat bonukset mutta lopulta 20e piste ja reippaammat bonukset. Jatkoihin pääsi alussa JJ edessä, sitten TT edessä ja menikö jopa 99 edessä lopussa. Joka tapauksessa painoin pitkään vanhoilla säännöillä eli sillä JJ...
Pikku kankkusessa sitten pyörällä Allas Sea poolille koska aurinko. Laitoin MN videota ja kommentoi "eiks sun pitäis olla nyt krapulassa?". "Tällä se lähtee", vastasin, mut itse asiassa meri oli vielä 15c eli ei oikeestaan. Pyöräilin kostoksi auringossa Jätkäsaaren perukoille.
Kun en itse juuri enää saa mitään aikaiseksi, niin leuhkin lapsillani. Nuorin tuli koulusta vastaan pyöräillessäni ja tää puhuu totta, ei liioittele ja muunna asioita. Oli ollu matikankoe tänään koulussa, nopeuskoe. 10 min aikaa tehdä 70 laskua. Nuorin teki ne 4min 22sec. 70/70 oikein. Luokan toisiksi nopein kuulemma oli 5min jotain ja 61/70 oikein. Ope oli kommentoinu "aivan huikeeta" ja uskon kyllä - oon pelannu tota vastaan shakkia satoja pelejä ja looginen/matemaattinen ajattelu tällä 8v kulkee. Tost jätkästä tulee jotain jos sitä huvittaa, sen näkee jo nyt. Hyvä musiikissa, hyvä urheilussa, paljon kavereita, hyvä rahankäytössä ja siinä matikassa kans. Itsenäinen ja reipas - aina ajoissa.
