Tuli vilkaistua salkun tilanne, ei ole kesä ihan huonosti mennyt. Alas on tultu, mutta mikään ei ole romahtanut pahasti. En tosin katsonut yksittäisten osakkeiden tilannetta tarkasti. Metsäteollisuusosakkeet ovat varmaan pudonneet, mutta muut ovat ilmeisesti pitäneet pintansa. Surgical science Swedenin osavuositulos taitaa tulla myöhemmin, ihan mitä tahansa voi käydä. Huono tulos ja salkku sulaa vuoden alun tasolle pahimmillaan. Kukkaron nyörit kiinni ja uusia ostoja syyskuussa. Siihen saakka, jos pystyisi pitämään raha-asiat poissa mielestä.
Muutama tekno määrää USA:n pääindeksit. Seitsemän veljestä: Apple, MSFT, Amazon, Alphabet, Tesla, Meta ja Nvidia muodostavat 75 % S % P 500 indeksin tämän vuoden noususta. NYSE:n koko osakemassan muut 2793 osaketta näyttävät olevan vasta heräilemässä.
Alla vihreällä "S & P 494 indeksi", sinisellä S & P 500 indeksi ja punaisella FAANGM indeksi. Teknojen kyytiin kannattaa hypätä oikeassa paikassa (ja pois oikeassa paikassa, kun hype käy liian kuumaksi):
Kiinassa painuttiin deflaatioon. Kun katsoo Euroopan tilannetta täältä käytännön maailmasta, niin hinnat ovat lasketelleet alamäkeen jo varsin laajasti kaikilla niillä aloilla, joissa hankintaa ohjaa korkotaso.
Inflaatiokäyräkin näyttää putoavan kuin kivi ja näin jatkuessaan EKP löytää deflaation peruutuspeilistään. Toki ennen sitä jonkinlainen velkakriisi puhkeaa kiinteistö- ja pankkisektorilla.
Nykyiseen korkotasoon ei juuri kukaan pari vuotta sitten varautunut ja siksi nykyinen korkotaso on kuin kompressori joka työntää painetta, kunnes kupla poksahtaa.
Alla vihreällä "S & P 494 indeksi", sinisellä S & P 500 indeksi ja punaisella FAANGM indeksi. Teknojen kyytiin kannattaa hypätä oikeassa paikassa (ja pois oikeassa paikassa, kun hype käy liian kuumaksi):
Yksi tapa tarkastella asiaa voisi myös olla: "teknojen kyytiin kannattaa hypätä."
HS: ”Kyynelten laakso” – Asuntojen hinnat putosivat historiallisen rajusti Saksassa
Korkojen nousu on ajanut kiinteistösektorin ongelmiin myös Euroopan suurimmassa taloudessa Saksassa. Yhtiöt pyytävät valtiolta apua pitkäkestoisiksi pelättyihin vaikeuksiinsa.
Rakennusala painuu koko euroopassa, kun korko puree tai suorastaan raatelee. Rakennusmateriaaliteollisuus ja siihen liittyvät raaka-aineiden toimittajat ovat jo ajautuneet kovaan hinta-kilpailuun. Hinnat painuvat ja siltä osin inflaatio on kääntynyt jo kevään lopussa kiihtyvästi deflaation puolelle.
Inflaatio oli niin kova, ja isku kuluttajien kukkaroon niin kova, että kyllä deflaatio on täälläkin mahdollinen laajemminkin. Sanoin jo joskus vuosi sitten, että en pidä deflasitots seuraavan 2-3 sisään lainkaan mahdottomana. Silloin sanottiin etten ymmärrä mistä puhun.. Noh, ehkä en, mutta saa nähdä.
Inflaatio oli niin kova, ja isku kuluttajien kukkaroon niin kova, että kyllä deflaatio on täälläkin mahdollinen laajemminkin. Sanoin jo joskus vuosi sitten, että en pidä deflasitots seuraavan 2-3 sisään lainkaan mahdottomana. Silloin sanottiin etten ymmärrä mistä puhun.. Noh, ehkä en, mutta saa nähdä.
Niinpä - EKP seisoo jalka jarrulla vaikka talous taantuu kovaa vauhtia. Täältä reaalimaailmasta näkee sen, minkä EKP katsoo tilastoista loppuvuodesta.
Juuri noin. Ja korjaustoimenpiteet, joihin olisi pitänyt jo ryhtyä, purevat taas noin vuoden viiveellä. Olettaen ettei lumipallo ehdi pyörimään liian kovaa ja isoksi niitä odotellessa.
Juuri noin. Ja korjaustoimenpiteet, joihin olisi pitänyt jo ryhtyä, purevat taas noin vuoden viiveellä. Olettaen ettei lumipallo ehdi pyörimään liian kovaa ja isoksi niitä odotellessa.
Juuri niin. Inflaatio, jota mitataan tänään, on syntynyt viime vuonna. Tällä hetkellä inflaatio on jo monilta osin kääntynyt deflaatioon, kun mittaus tehdään edeltäviin kolmeen kuukauteen.
Jenkeissä talous porskuttaa korkeista koroista huolimatta. Sotateollisuus on vahvaa ja Eurooppa on joutunut turvautumaa heihin venäjäpakotteiden vuoksi. Sota auttaa heidän teollisuutta valtaisasta Ukrainan tukemisesta huolimatta sekä myös siitä johtuen. Heidän suuret FAANG yhtiöt ovat vielä lisäksi aivan oma lukunsa vahvan lähellä monopolia olevan asemansa vuoksi.
Kiinan talous on painunut koronan jäljiltä ja nyt korkoja painetaan alas niin vahvasti, että talous saadaan varmastikin kääntymään ja kilpailukykyiseksi.
Euroopan talous painuu painumistaan korkeiden korkojen, sodan ja siitä johtuvien pakotteiden vuoksi. Lisäksi iso joukko eurooppalaisia yrityksiä on joutunut kirjaamaan alas venäjän toiminnot ja velkaantumaan voimakkaasti. Samalla kaikki venäjän kauppa on ajettu alas ja osaltaan aiheuttanut tuotannon supistumista.
Ei voi välttyä ajatukselta, että EKP on jonkin verran ymmärtämätön Euroopan ongelmille ja isolle riskille siitä, että Eurooppa ontuu useamman vuoden ja sillä aikaa Aasia ja Jenkit vain kasvattavat eroa meihin.
Inflaatio on toki ongelma, mutta se ei todellakaan ole ainoa asia, mistä pitäisi huolehtia.
Jenkeissä talous porskuttaa korkeista koroista huolimatta. Sotateollisuus on vahvaa ja Eurooppa on joutunut turvautumaa heihin venäjäpakotteiden vuoksi. Sota auttaa heidän teollisuutta valtaisasta Ukrainan tukemisesta huolimatta sekä myös siitä johtuen. Heidän suuret FAANG yhtiöt ovat vielä lisäksi aivan oma lukunsa vahvan lähellä monopolia olevan asemansa vuoksi.
Kiinan talous on painunut koronan jäljiltä ja nyt korkoja painetaan alas niin vahvasti, että talous saadaan varmastikin kääntymään ja kilpailukykyiseksi.
Euroopan talous painuu painumistaan korkeiden korkojen, sodan ja siitä johtuvien pakotteiden vuoksi. Lisäksi iso joukko eurooppalaisia yrityksiä on joutunut kirjaamaan alas venäjän toiminnot ja velkaantumaan voimakkaasti. Samalla kaikki venäjän kauppa on ajettu alas ja osaltaan aiheuttanut tuotannon supistumista.
Ei voi välttyä ajatukselta, että EKP on jonkin verran ymmärtämätön Euroopan ongelmille ja isolle riskille siitä, että Eurooppa ontuu useamman vuoden ja sillä aikaa Aasia ja Jenkit vain kasvattavat eroa meihin.
Inflaatio on toki ongelma, mutta se ei todellakaan ole ainoa asia, mistä pitäisi huolehtia.
Sen verran korjaan ettei tosiaankaan kaikkea Venäjänkauppaa ole ajettu alas. Moni suuryrityskin tekee kauppaa vanhaan malliin, mitä etelämmäs mennään sitä enemmän.
Jenkeissä talous porskuttaa korkeista koroista huolimatta. Sotateollisuus on vahvaa ja Eurooppa on joutunut turvautumaa heihin venäjäpakotteiden vuoksi. Sota auttaa heidän teollisuutta valtaisasta Ukrainan tukemisesta huolimatta sekä myös siitä johtuen. Heidän suuret FAANG yhtiöt ovat vielä lisäksi aivan oma lukunsa vahvan lähellä monopolia olevan asemansa vuoksi.
Kiinan talous on painunut koronan jäljiltä ja nyt korkoja painetaan alas niin vahvasti, että talous saadaan varmastikin kääntymään ja kilpailukykyiseksi.
Euroopan talous painuu painumistaan korkeiden korkojen, sodan ja siitä johtuvien pakotteiden vuoksi. Lisäksi iso joukko eurooppalaisia yrityksiä on joutunut kirjaamaan alas venäjän toiminnot ja velkaantumaan voimakkaasti. Samalla kaikki venäjän kauppa on ajettu alas ja osaltaan aiheuttanut tuotannon supistumista.
Ei voi välttyä ajatukselta, että EKP on jonkin verran ymmärtämätön Euroopan ongelmille ja isolle riskille siitä, että Eurooppa ontuu useamman vuoden ja sillä aikaa Aasia ja Jenkit vain kasvattavat eroa meihin.
Inflaatio on toki ongelma, mutta se ei todellakaan ole ainoa asia, mistä pitäisi huolehtia.
Sen verran korjaan ettei tosiaankaan kaikkea Venäjänkauppaa ole ajettu alas. Moni suuryrityskin tekee kauppaa vanhaan malliin, mitä etelämmäs mennään sitä enemmän.
Totta tuo ja kauppaahan käydään toimialasta ja maasta riippuen vielä varsin paljon siihen nähden, mitä poliittisesti on julistettu.
Olipa ruma päätös kesälle. Yhden kortin varassa salkku, muut laput ovat menneet pakkaselle. Salkku on edelleen yli 10% voitolla, vaikkei tunnu siltä, eikä tee mieli tutkia yksityiskohtia. Surgical sciencekin meni tonttiin, vaikka on vielä kruunuissa voitolla, mutta eihän sitä lasketa. Jonkun nivaskan vielä syyskuussa ostan, mutta sitten omatkin rahanäkymät ovat heikot. Aika pienistä puroista pitää säästää. Ruotsalaisilla varmaan edelleen, vaikka kotimaisetkin lienevät halpoja.
Pääsalkku on sen 10% voitolla, mutta osakesäästötili on melkein saman tappiolla, eli jonkun verran johdossa tämän vuoden osalta. Osakkeiden hinnat näyttivät olevan alhaalla, sen puolesta on vaihtoehtoja.
Markkina tänään näyttää tältä.Mihin näistä sijoittaisit?
Amazon TTM revenues: $514 billion
United Arab Emirates GDP: $508 billion
Thailand GDP: $495 billion
Austria GDP: $471 billion
Singapore GDP: $467 billion
Denmark GDP: $395 billion
Apple TTM revenues: $394 billion
Pakistan GDP: $377 billion
Berkshire TTM revenues: $302 billion
Alphabet TTM revenues: $282 billion
Finland GDP: $281 billion
Näistä joku voi olla tulevia10 baggereitä myös tulevaisuudessa eli “tremendous innovators.”Tuskin tikkeri Finland ,mutta luultavasti edelleen AAPL (kun Warren-setäkin malttaa pitää lähes 50 % varoistaan siinä kiinni). Kuten myös em.listan ulkopuolelta MSFT, META,NVDA,TSLA (pitää vain katsoa se lisäostojen ajoitus tarkkaan) ja parhaat ja samalla riskisimmät löytyvät monasti pienemmästä kastista kuten esim.MNMD,APLT,ATRA,
Russell 1000 indeksissä 33 yhtiötä nousi yli 1000% vuodesta 2013 vuoteen 2023.Esim.Nvidia (NVDA), Tesla (TSLA), Plug Power (PLUG), AMD (AMD), Enphase Energy (ENPH) ja Broadcom (AVGO).
Eilen ja tänään on pitkästä aikaa päässyt keventelemään. Puhuakseni höpönpöpöjä, niin suurin osa Helsingin osakkeista treidasi epätoivorangessa lähes koko elokuun. Eli "Nauruhalpaa, mutta ei voi vielä ostaa, kun näyttää niin synkältä taantumalta".
Mie taas en ole koskaan ymmärtänyt teoriaa, jonka mukaan ostetaan vasta kun osakkeet ovat lähteneet nousuun. Siksi olen netto-ostanut koko osakkeita koko syksynalun.
Mistä ne muut erottavat kuolleen kissan pompun ja nousuun kääntymisen, on sellaista salatiedettä miulle, että olen kovasti kateellinen. Mie en ainakaan erota, joten etsin juustohöylättävää juuri nyt, vaikka tämä saattaa olla härkäbileiden alkumylvintää. Tai sitten kuolleen kissan pomppu.
Eilen ja tänään on pitkästä aikaa päässyt keventelemään. Puhuakseni höpönpöpöjä, niin suurin osa Helsingin osakkeista treidasi epätoivorangessa lähes koko elokuun. Eli "Nauruhalpaa, mutta ei voi vielä ostaa, kun näyttää niin synkältä taantumalta".
Mie taas en ole koskaan ymmärtänyt teoriaa, jonka mukaan ostetaan vasta kun osakkeet ovat lähteneet nousuun. Siksi olen netto-ostanut koko osakkeita koko syksynalun.
Mistä ne muut erottavat kuolleen kissan pompun ja nousuun kääntymisen, on sellaista salatiedettä miulle, että olen kovasti kateellinen. Mie en ainakaan erota, joten etsin juustohöylättävää juuri nyt, vaikka tämä saattaa olla härkäbileiden alkumylvintää. Tai sitten kuolleen kissan pomppu.
Olisiko kuitenkin vain maahan mätkähteneen sisään hengityksestä kyse eikä mistään pompusta. Toki kissa elää vielä ja se on positiivista.
Itsellä sellainen tunne, että kiinteistösektorilla poksahtaa tässä syksyllä jonkinlainen ketjureaktio, joka saa värinää aikaiseksi vähän enempi tai siis niin paljon, että järjestelmää joudutaan tukemaan ja korot taipuvat alaspäin.
Eilen ja tänään on pitkästä aikaa päässyt keventelemään. Puhuakseni höpönpöpöjä, niin suurin osa Helsingin osakkeista treidasi epätoivorangessa lähes koko elokuun. Eli "Nauruhalpaa, mutta ei voi vielä ostaa, kun näyttää niin synkältä taantumalta".
Mie taas en ole koskaan ymmärtänyt teoriaa, jonka mukaan ostetaan vasta kun osakkeet ovat lähteneet nousuun. Siksi olen netto-ostanut koko osakkeita koko syksynalun.
Mistä ne muut erottavat kuolleen kissan pompun ja nousuun kääntymisen, on sellaista salatiedettä miulle, että olen kovasti kateellinen. Mie en ainakaan erota, joten etsin juustohöylättävää juuri nyt, vaikka tämä saattaa olla härkäbileiden alkumylvintää. Tai sitten kuolleen kissan pomppu.
Olisiko kuitenkin vain maahan mätkähteneen sisään hengityksestä kyse eikä mistään pompusta. Toki kissa elää vielä ja se on positiivista.
Riippuu perspektiivistä. Itse aktiivisena toimijan lasken kolmen prosentinkin pompun pompuksi. Varsinkin kun se kuroo kolmen viikon miinuksen kiinni. Mihin markkina tästä jatkaa on sitten sumuisempaa🤔.
Pysyvä nousu alkaa, kun negatiiviset uutiset eivät enää ole aiempia uutisia negatiivisempia. Jotenkin en luota siihen, että keskuspankit muuttaisivat valittua korkojen nostolinjaa ilman, että ensin tulee nykyistä selkeästi huonompia uutisia taloudesta. Kun linja ei sitten muutu, niin silloin vääjäämättä alkaa tulla nykyistä negatiivisempaa dataa korkojen kurittaessa taloutta.
Konkurssien määrä vaikuttaa olevan edelleen kiihtyvällä polulla jopa siinä määrin, että ketjureaktioitakin alkaa syntyä eli terveetkin toimijat saattavat kaatua muiden konkurssien vuoksi.
Keskiviikkona 6.9.23 on aika juhlia Helsingin pörssin romahduksen 2-vuotispäivää. Pörssi (OMX-Helsinki) on vuoden 2021 huipulta notkunut alas 27% ja osingot huomioiden long-sijoittajat 20% tappiolla. Kippis!
PS. Onko nämä suuret juhlat nyt samalla jonkinmoinen kontraindikaattori?
Vain jos teki long-sijoituksensa vuoden 2021 huipulla...
Tuossa on rivien välissä sellainen ärsyttävä olettamus, että long-sijoittajan pitäisi laskea treidaajan logiikalla tuottoaan eli ostaen ja myyden kurssinytkähdysten mukaan, sen sijaan että katsoisi pitkän ajan realisoitunutta kassavirtaa.
Ja tässä minun kirjoituksessani on sellainen ärsyttävä olettamus, että long-sijoittajaa ei yhtään vituttaisi nähdä kurssien laskeneen 20% tilanteesta jossa kuitenkin tiesi että tässä saattaa olla mopo lähtenyt vähän käsistä ja olisi voinut tehdä kivan tilin ottamalla kurssinousuna viiden vuoden osingot ja odottamalla korjausliikettä tai etsimällä kohtuullisemmin arvostettuja papereita 😛
Muistellaanpa ja katsotaan taakse nollakorkoaikaan...
Moni muistanee takavuosien kestodilemman. -Oikein mikään ei tuottanut ja narratiivi osakkeiden puolesta kertoi ettei osakkeille ollut vaihtoehtoja vaikka olivat kalliita. Korkeat arvostustasot -sanotaanko vain piti vain hyväksyä nollakorkojen olosuhteesta johtuen?
Oli kaksi koulukuntaa. Toisen mielestä osakkeet olivat historiallisen kalliita perinteisten tunnuslukujen perusteella. Toinen puolestaan puolusti osakkeita, -ne eivät ole kalliita vallitsevassa korkoympäristössä!
Nyt voitaneen ehkä jotain todeta mitä ja ketä kannatti uskoa.
Tiedän.- Ei ole yksioikoista. Tuli tekoälyboomi (J. Kataista siteeraten toki 'Ei koske Suomea'). Holdaaja saa yli ajan osingoista kassavirtaa ja osakkeet salkkuun ostettuna pitkän aikavälin aikana. Myyminen realisoi kuluja ja veroja. jne.
Lähinnä analyytikkokunnan helmasyntiä mietin. Ostokehotukset ovat business:ta myyntiin kehottamiseen verrattuna. Oliko jälleen edellisten työn luonne ja sisältö lopulta aina etsiä perusteluja osakkeiden puolesta?
Sijoittaja ja ihminen ihmisenä ei voi valita aikaa jossa elää. Joudutaan toimimaan ajassa joka on. Mutta hyvä olisi osata oppia. Holdaaminen, -onko se menestyskonsepti? Kuinka suuri osuus sijoittajista puolestaan kykenee generoimaan lisäarvoa myymällä ja ostamalla yli ajan?
Täällä on itseäni fiksumpaa väkeä ja olisi mielenkiintoista kuulla näkemyksiä miten meni? Voiko olla rehellisesti tyytyväinen omaan suoritukseen?
''Ken on mestari kärsivällisyydessä on mestari kaikessa!''
-edellä mainittu ollut ohjenuorana itselle. Tulokset puolestaan ovat olleet sanalla sanoen vaihtelevia.
Missasin täysin mm. ostopaikan joka muodostui jenkkiteknojäteissä korkojen noustua. Arvostukset putosivat kun tulevaisuuden hinnoittelu tiukkeni korkojen nousun myötä. Nyt kurssitasot jälleen - ''etwas besonderes''!
Minulle on jäänyt sellainen käsitys, että ei nollakorkoaikaan mainitsemisen arvoista tuottoa oikein saanut kuin osakkeista ja vuokratuloista. Korkopaperit, oblikaatiot ja muut tarjosi lähinnä nollaa. Joten kyllä osakkeissa ja asuntosijoittamisessa oli ihan oma logiikkansa nollakorkoympäristössä. Se iso juttu on, että olisi pitänyt nähdä eteenpäin mitä seuraa korkojen noususta. Lähinnä analyytikoiden suulla taideltiin puhua, että sitten kun korot nousevat yli 3 prosentin, alkaa korkotuotot olla sitä luokkaa että varsinkin institutionaaliset sijoittajat alkavat siirtämään enemmän sijoituksia pois osakkeista ja kurssit laskevat.
Se mitä nyt sitten tapahtui, olikin Ukrainan sota, energiakriisi, kova inflaatio, jne. Tuskin voi edellyttää, että analyytikot olisi noita osanneet ennustaa (ehkä inflaatiota lukuunottamatta). Eli se mitä tapahtui markkinoilla ei todellakaan ole seurausta pelkästään korkotason muutoksesta. Eli kysymys siitä, mitä koulukuntaa olisi kannattanut uskoa kuulostaa ainakin minun korvaan kyllä jälkiviisastelulta. Mutta jos jälkiviisastellaan, niin näkisin että olisi kannattanut uskoa ensin jälkimmäistä koulukuntaa ja sitten oikealla hetkellä hypätä ensimmäisen koulukunnan kyytiin.
Olen kyllä saman huomannut, että tuskinpa analyytikoilta ikinä kuulee että nyt on sellainen makrotilanne että kannattaa laittaa osakkeet lihoiksi jos pystyy ja odotella hyviä ostohetkiä vaikkapa vuoden päästä. Sinänsä olisi kiva kuulla jonkun ekonomistin suulla (Aki?) miten luottavaisin mielin tällaista näkemystä oikeasti pystyy ottamaan edes oman salkkunsa osalta, toisen rahoista puhumattakaan. Luulen, ettei ole ollenkaan niin helppoa kuin ehkä luulisi. Vuosi on pitkä aika ja paljon voi tapahtua. Kuten nähtiin.
Edit. Lisään vielä, että tätäkään keskustelua ei ehkä käytäisi jos asuisimme vaikkapa Saksassa tai Jenkeissä, jossa kurssikehitys on ollut aika paljon mukavampaa. Suomen pörssi taitaa olla ihan maailman kärkeä viimeaikaisen kyntämisen osalta.
Jo toteutuneet kehityskulut näyttäytyvät aina selvinä ja päätöksenteon olisi pitänyt olla selviö pois lukien ulkopuoliset shokit. -Siis peräpeiliin katsottaessa!
'' Se iso juttu on että olisi pitänyt nähdä eteenpäin...'' -kai se oli yhtä vaikeaa silloin kuin nytkin. Jos ja kun nyt pitäisi nähdä eteenpäin vuosien päähän.
Kuitenkin osakkeiden yleinen arvostustaso kertonee tilastollista osviittaa onko hyvä hetki ostaa pitkään pitosalkkuun?
Samalla pitää muistaa ja hyväksyä ettei tiedä. Perfektionismista on pelkkää haittaa -ja erityisesti pörssimarkkinoilla.
