Toki parantamisen varaakin jäi, kun yleisindeksi tuotti paremmin ja ilman kuluja käytännössä. Mutta toki taisi olla pienin tappio yleisindeksille coeuksen historiassa, joten siinä mielessä hyvä kvartaali
Kyllä tässä nyt kokisin, että temiä "hyvä kvartaali" vähän venytetään...
On kyllä tosiaan mielenkiintoista nähdä miten on jäbät onnistunut nämä miinat välttämään, vai ovatko? Aika luottavaisilta kuulostanut sijoituscasejensa suhteen vielä osavuosikatsauksia kirjoittaessa, mutta toki herrojen tietotaito ja osaaminen sitä luokkaa, että varmasti kyky myös isompiin muuveihin löytyy. Onnekseni jäi itseltä täysin sokea peesaaminen kyseisiin kohteisiin tekemättä.
Tosiaan viimeisen katsauksen jälkeen mainituissa: Energy Save: 3kk -58%, Waystream: 3kk -45% ja Upsales: 3kk -31%
Mielenkiinnolla odotan seuraavaa katsausta ja toki omistajien kannalta toivon, että väistöliikkeet ovat olleet onnistuneita.
Ei ole ainoat tämän rahaston aikaisemmat suurimmat omistukset, jotka on ottaneet isosti nokkiin aikaisemmin.
Uskon, että rahaston taival olisi ollut varmasti parempi, jos Jens olisi ollut jossain isommassa ammattilaisfirmassa pidempään töissä (lyhyissä harjoitteluissa/intershipeissä harvemmin mestariksi tulee vaan se 10 000 tunnin "sääntö" on aika hyvä tälläkin alalla) ennen kuin omaa pisti pystyyn, vaikka tulot olisivatkin olleet itselle pienemmät hetken aikaa palkkatyöläisenä - se sieltä saatu kovien ammattilaisten (joilla vuosikymmenien kokemus) seurassa saatu oppi olisi maksanut itsensä takaisin exponentaalisesti myöhemmin. Nyt on hyvin kalliita oppirahoja omien ja muiden rahojen kanssa tehty.
Varmaan tulee taas miinusta, kun asiat sanoo suoraan, mutta jonkun se negatiivinenkin asia on ääneen sanottava, kun kyseessä on kuitenkin monille isot rahat, jos rahastoon sijoittamista harkitsee.
Ehkä olisi auttanut, mutta ei välttämättä. Ei nuo pitkän linjan ammattilaisten hallinnoimat rahastotkaan yleensä pärjää, niin tulisiko sieltä sitten niin kovaa oppia? Vaikea sanoa, että mitkä asiat nyt on menneet väärin ja miten virheet olisi voinut välttää?
Oliko syy, että kokemus oli nollakorkoajalta, joka päättyi, joka osui tosi kovaa reunamarkkinan pienfirmoihin? Onko analyysit olleet liian optimistisia tai keskittyneet liikaa potentiaaliin suhteessa riskiin? Onko ollut liikaa riskiä? Onko ulkopuolisen rahan sijoittaminen haitannut omaa tekemistä? Osaan noista saisi varmaan oppia pitkän linjan ammattilaisilta, mutta ei kaikkiin.
Oliko syy, että kokemus oli nollakorkoajalta, joka päättyi, joka osui tosi kovaa reunamarkkinan pienfirmoihin? Onko analyysit olleet liian optimistisia tai keskittyneet liikaa potentiaaliin suhteessa riskiin? Onko ollut liikaa riskiä? Onko ulkopuolisen rahan sijoittaminen haitannut omaa tekemistä? Osaan noista saisi varmaan oppia pitkän linjan ammattilaisilta, mutta ei kaikkiin.
Sellainen kuva sijoittajakatsauksesta on syntynyt, että riskibufferia ei ole juuri arvostettu mekanismina ja markkinan kokonaiskehitystä ja lyhyen aikavälin kehitystrendejä ei olisi järin syvällisesti analysoitu, vaan merkit on lyöty sisään valittujen yhtiöiden long term -fundamenttien puolesta.
Jos linja pitää ja herrat ovat oikeassa, niin isosti täytyy hattua nostaa. Edelleen tulokset näkee varmasti pidemmällä aikavälillä kuin vuodessa tai kahdessa, jossa markkinan kehitys ja toimijoiden liiketoiminnan kehitys vasta ottaa vauhtia, jos on ottaakseen. Toisaalta jatkuvat annit ja rahan lypsäminen markkinoilta näiden valittujen kasvuyhtiöiden toimesta jättää rahaston "panttivangiksi" ja kasvuyhtiöiden loputon omistajien lompakon lypsäminen harvemmin on hyvä juttu.
Siinä vaiheessa jos positioita aletaan realisoida yli 20% tappioilla voinee todeta, että vituiks män, vaikka selitys olisi kuinka hyvä.
Ehkä olisi auttanut, mutta ei välttämättä. Ei nuo pitkän linjan ammattilaisten hallinnoimat rahastotkaan yleensä pärjää, niin tulisiko sieltä sitten niin kovaa oppia? Vaikea sanoa, että mitkä asiat nyt on menneet väärin ja miten virheet olisi voinut välttää?
Oliko syy, että kokemus oli nollakorkoajalta, joka päättyi, joka osui tosi kovaa reunamarkkinan pienfirmoihin? Onko analyysit olleet liian optimistisia tai keskittyneet liikaa potentiaaliin suhteessa riskiin? Onko ollut liikaa riskiä? Onko ulkopuolisen rahan sijoittaminen haitannut omaa tekemistä? Osaan noista saisi varmaan oppia pitkän linjan ammattilaisilta, mutta ei kaikkiin.
Kyllä uskon, että ainakin Susquehanna International Groupissa olisi tullut paljonkin erinomaista oppia ja henkilökohtaista kehitystä pidemmän päälle. Suomalaisissa firmoissa tuskin olisi saanut huipputason kansainvälistä opetusta ja kokemusta, vaikka rahaston markkinat onkin erit. Hyvää analyysia sinulta, että mitkä syyt sitten mahdollisesti aiheuttivat niitä virheitä rahaston hoidosta. Ulkopuolelta sitä on tosiaan aika vaikea arvioida.
Oma veikkaus on, että yksi tekijä voi olla, että on liikaa luotettu eri yrityksien johtohenkilöihin sanoihin, siihen mitä yrityksen johtohenkilöt ovat heille kertoneet yrityksen tilanteesta ja johdon näkymyksestä tulevaisuuden arvioista ja päätöksien tekemisessä on liikaa siihen nojattu. Se sijoittajakirjeistä on ilmi tullut, että tälläistä keskustelua on suht. paljon harrastettu eri yrityksien johtohenkilöiden kanssa.
Merta wrote:
Sellainen kuva sijoittajakatsauksesta on syntynyt, että riskibufferia ei ole juuri arvostettu mekanismina ja markkinan kokonaiskehitystä ja lyhyen aikavälin kehitystrendejä ei olisi järin syvällisesti analysoitu, vaan merkit on lyöty sisään valittujen yhtiöiden long term -fundamenttien puolesta.
Jos linja pitää ja herrat ovat oikeassa, niin isosti täytyy hattua nostaa. Edelleen tulokset näkee varmasti pidemmällä aikavälillä kuin vuodessa tai kahdessa, jossa markkinan kehitys ja toimijoiden liiketoiminnan kehitys vasta ottaa vauhtia, jos on ottaakseen. Toisaalta jatkuvat annit ja rahan lypsäminen markkinoilta näiden valittujen kasvuyhtiöiden toimesta jättää rahaston "panttivangiksi" ja kasvuyhtiöiden loputon omistajien lompakon lypsäminen harvemmin on hyvä juttu.
Siinä vaiheessa jos positioita aletaan realisoida yli 20% tappioilla voinee todeta, että vituiks män, vaikka selitys olisi kuinka hyvä.
Yksi iso ongelma onkin juuri se, että rahasto ei selvästikään ole toiminut sijoituskatsomuksen mukaan ainakaan rahaston yhtiöiden osalta joissa ollut isoimmat sijoitukset vaan ne ovat vaihtuneet suht. nopeaan tahtiin ja myyty isollakin tappiolla ja kuten joku käyttäjä sanoikin, että se ei sitten ole hyvä perustelu, että "myytiin nyt -20% tappiolla, kun viikon/kuukauden/etc. päästä olisi myyntitappio ollut jo luokkaa -40%" ja tätä pidettiin hyvänä ideana, kuten yhdessä osavuosi sijoittajakirjeessä perusteeltiin muuveja, kun tietyistä yhtiöistä jätettäydyttiin pois ja tilalle otettiin jotain muuta.
Saa nähdä mitä tästä tulee pidemmän päälle. Jos suht. lyhessä ajassa pääasiassa ostaa osuuksia yhtiöistä kalliimmalla ja myy tappiolla niin vaikea nähdä, että sellaiset strategiset päätökset isoimpien omistusten kohdalla pidemmällä aikavälilläkään hyvään lopputulokseen johtaisi (edes poikkeusaikoina) koko rahastoakaan ajatellen. Sitä että miksi näin on tehty niin voi vain arvailla, varsinkin kun moni näistä yrityksistä on sittemmin noussut odotetusti kunnolla ja rauhassa odottaminen ja sitoutuminen olisi ollut paljon järkevämpää - ainakin viimeistään näin jälkiviisaana.
Mielenkiinnolla odotan seuraavaa sijoituskirjettä.
Yksi iso ongelma onkin juuri se, että rahasto ei selvästikään ole toiminut sijoituskatsomuksen mukaan ainakaan rahaston isoimpien yhtiöiden osalta vaan ne ovat vaihtuneet suht. nopeaan tahtiin ja myyty isollakin tappiolla ja kuten joku käyttäjä sanoikin, että se ei sitten ole hyvä perustelu, että "myytiin nyt -20% tappiolla, kun viikon/kuukauden/etc. päästä olisi myyntitappio ollut jo luokkaa -40%" ja tätä pidettiin hyvänä ideana, kuten yhdessä osavuosi sijoittajakirjeessä perusteeltiin muuveja, kun tietyistä yhtiöistä jätettäydyttiin pois.
En oikeastaan haluaisi kirjoittaa tähän ketjuun, koska ei kiinnosta haukkua rahastoa sillä perusteella että sillä on mennyt huonosti (enkä edes omista), mutta tuohon samaan olen kiinnittänyt huomiota. Aika tuuliviirimäiseltä on vaikuttanut välillä. Otetaan isoja positioita yhtiöihin kuten Stockmann, mutta hätäisen oloisesti pannaan koko positio sileäksi, vaikka keissin perusteet (esim. Stockmannissa Lindexin piilevä arvo) eivät ole erityisesti muuttuneet. Vastaavia keissejä on ollut muitakin. Tämä on mielestäni isossa ristiriidassa rahaston sijoitusfilosofian kanssa, jonka mukaan "Tarkastelemme sijoituksia lähes aina usean vuoden horisontilla. Monen sijoittajan katse on 6-12 kuukauden päähän, ja tällä aikajänteellä suurin osa tuotoista tulee arvostuskertoimien muutoksista (ja tätä on vaikea ennustaa)."
Veikkaan, vaan en tietenkään tiedä, kavereilla olevan valtava tarve osoittaa pärjäävänsä (selvästi keskivertoa paremmin). Kun heti lähdössä tulee lunta tupaan paine kasvanee. Ainakin itselläni tällaisessa tilanteessa default on tehdä asialle jotain. Elämä on kyllä muutamaan kertaan ainakin yrittänyt opettaa, että usein tällaisessa tilanteessa olisi kuitenkin viisaampaa vain ottaa rauhallisesti ja tehdä normaalia vähemmän.
Tämä todennäköisesti "nolla lisäarvon" keittiöpsykologisena kommenttina.
Rehellisyyden nimessä voidaan todeta, että tämä ei nyt toiminut. Tappiot esim. jenkki-indekseihin verrattuna ovat niin suuret, että niitä ei saa kiinni edes seuraavan vuosikymmenen aikana, jos koskaan. Pelkästään Nasdaq on tuottanut tänä vuonna +40%. Ollaan varmaan kaikki samaa mieltä, että pankkimaailmassa tällaiset rahastot kuopattaisiin kaikessa hiljaisuudessa.
Veikkaan, että kukaan ei epäile Jensin ja Arimatin taitoja, mutta olisikohan suurin ongelma ollut se pelipaikan valinta?
Voitko menestyä pokeripöydässä, jossa rake on niin suuri, että voitollinen pelaaminen on lähes mahdotonta?
Miksi pelata Veikkaukselle, jos voit hypätä suoraan jenkkien isoimmalle bookerille pelaamaan?
Eurooppa ja varsinkin pohjoismaismaat ovat pysyvästi ns. paskapörssejä varsinkin kun ottaa huomioon esim. geopoliittisen tilanteen ja megatrendit esim. AI.
Kannattaisikohan nyt tehdä strategian muutos ja keskittyä jenkkimarkkinoihin? Veikkaan, että se olisi Jensille ja Arimatille se oikea pelipöytä, kun sielä on oikeasti megatrendien harjalla ratsastavia erinomaisia pieniä ja keskisuuria yhtiötä.
Pointtina, että eikö se ole hieman resurssien hukkaamista, että Suomen parhaimmat sijoittajat analysoivat Nordic Small Cap - osakkeita, kun voisivat isommalla scopelle haravoida esim Russell 2000 - osakkeita. Voisin kuvitella, että äärimmäisen kapean pelipaikan valinnan takia tuotto-odotus voi kärsiä merkittävästi esim. muuttuvan toimintaympäristön takia.
Toki ymmärrän, että strategiaksi on valittu juuri pohjoismaiset-osakkeet, mutta mielestäni juuri se valittu strategia laskee turhaan tuotto-odotusta.
Korostan vielä, että valittu pelikenttä on äärimmäisen kapea. Sen takia väitän, että strategiaa olisi hyvä muuttaa jos pelikenttä muuttuu merkittävästi (geopolitiikka, taloustilanne, megatrendit etc.). Nämä seikat voivat pysyvästi muuttaa kapeaksi valittua pelikenttää, ja tehdä siitä tappiollisen tietotaidosta riippumatta.
Pointtina, että eikö se ole hieman resurssien hukkaamista, että Suomen parhaimmat sijoittajat analysoivat Nordic Small Cap - osakkeita, kun voisivat isommalla scopelle haravoida esim Russell 2000 - osakkeita. Voisin kuvitella, että äärimmäisen kapean pelipaikan valinnan takia tuotto-odotus voi kärsiä merkittävästi esim. muuttuvan toimintaympäristön takia.
Toki ymmärrän, että strategiaksi on valittu juuri pohjoismaiset-osakkeet, mutta mielestäni juuri se valittu strategia laskee turhaan tuotto-odotusta.
Korostan vielä, että valittu pelikenttä on äärimmäisen kapea. Sen takia väitän, että strategiaa olisi hyvä muuttaa jos pelikenttä muuttuu merkittävästi (geopolitiikka, taloustilanne, megatrendit etc.). Nämä seikat voivat pysyvästi muuttaa kapeaksi valittua pelikenttää, ja tehdä siitä tappiollisen tietotaidosta riippumatta.
Jens on tuota joskus ennen Coeusta avannut, että tulisi löytää sellainen pelipöytä, missä voi nähdä itsellään olevan etua. Yksi osa kapeaa pelikenttää on juuri se, että kilpailua ja analyysiä on paljon vähemmän, mikä avaa suurempia mahdollisuuksia hinnoitteluvirheille kuin missä tahansa kymmenen kotimaisen ja ulkomaisen analyytikon seuraamassa large capissa.
Kuulostaa varmasti paperilla toimivalta ratkaisulta, että laajentaa katselukulmaa vaikka koko maailman kattavaksi ja ottaa sieltä kerman päältä. Tästä tullaan sitten ihmetykseen, että aikaa ei riitä haravoimaan kaikkia ja jostain on karsittava. Karsiminen todennäköisesti tapahtuu niistä, missä muilla on etua verrattuna itseen. Mitä ukot edes voisivat tietää syvällisemmin täältä käsin joistain markkinoihin vaikuttavista kehittyvien maiden tilanteista, Japanin geopoliittisesta ympäristöstä tai Yhdysvaltojen osavaltiotason talouksista?
Nopea analyysi omista eduista voisi sisältää sellaisen, että ymmärtää tarpeeksi kotimaisia ja kotimaan läheisiä markkinoita, sekä on kartalla niiden tapahtumista.
Osakemarkkinat tuottavat pitkässä juoksussa kumminkin, osakeyhtiön tehtävä kun on tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Markkinaa ei voi valita niin väärin, että siellä olisi vain tappiota hamaan tulevaisuuteen (okei, Venäjä tai Pohjois-Korea ehkä). En näe mitään pointtia jossitella, että kaverit mahdollisesti pärjäisivät paremmin ulkopuolella niistä eduista mitä ovat itse analysoineet omaavansa. Nordic Small Cap ei ole kuitenkaan niin kapea, että se kokonaisuutena olisi tyhjä arpa kuten "parhaat hevosyhtiöt" autojen tulemisen aikaan.
Jos sattuu niin, että omaksi eduksi katsottu alakohtainen ymmärrys olisikin päin helvettiä ja sen takia tulee vääriä valintoja, niin haravoinnin laajentaminen tuskin auttaa asiaa yhtään.
Eikös rahastolla välillä ole ollut top 5 omistuksissa samaan aikaan esim.evolution, qt ja citycon, niin onko miljardifirmoihin sijoittavalle rahastolle myöskään small cap oikea vertailuindeksi?
Eikös rahastolla välillä ole ollut top 5 omistuksissa samaan aikaan esim.evolution, qt ja citycon, niin onko miljardifirmoihin sijoittavalle rahastolle myöskään small cap oikea vertailuindeksi?
Nimestään huolimatta nuo sisältävät pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Esim tuon toisen rahaston top5 sijoituksissa on SECTRA AB, jonka markkina-arvo 33 525 MSEK ja Holmen AB 63 229 MSEK.
Taisin alussa kysyä täällä jossain ketjussa tirehtööreiltä että mikä pointti aloittaa kireimmässä markkinassa. No ei vastausta tietenkään, "sijoitus kannattaa aina they say". Liipasimella oli pistää pieni betsi kys. Hommaan. No en lähteny.
Onnistumme ihan omin päin samaan tuottoon. Jos puhutaan pitkäaiksisista sijoituspäätöksistä ja tehdään lyhytaikaisia, koen että sijoittajia on kusetettu. Se että ollaan pienellä markkina-alueella on oikea päätös jos sitä edgeä tarvitaan halutaan vaaditaan.
Se että näissä ankkuri yms sijoituksissa mieli muuttuu ihan vuoden sisään herättää punavalon.
Palaan alkukyssäriin, minkäsista mielikuvaa tyypit mahtsis rakentaa jos aloittaisivat huomenna...
GRIT Rahastoyhtiö Oy:n (jäljempänä ”GRIT”) hallitus on 25.07.2023 päättänyt lakkauttaa Coeus Invest GRIT Erikoissijoitusrahaston (jäljempänä ”Rahasto”) toiminnan välittömästi. Päätöksen taustalla on epätyydyttävät tuotot ja heikot markkinaolosuhteet, jotka johtavat vaikeuksiin houkutella pääomaa Rahastoon tulevaisuudessa. Tässä tilanteessa GRIT on katsonut, että rahasto-osuudenomistajien parhaan edun ja yhdenmukaisen kohtelun varmistamiseksi Rahasto tulee lakkauttaa.
Sivusta seuranneena ainoa oikea päätös. Hommahan meni jo täysin rahaston periaatteita vastaan (pitkäjänteisiä sijoituksia tms.) kun aloitettiin suunnilleen treidaamaan tappioita takaisin. Sekin taisi mennä vielä enemmän vaan pieleen.
Vähän tätä pelkäsi kun Q2 raporttia ei näkynyt. Paljon täälläkin puhuttiin että ei voida arvioida tekemistä lyhyellä aikavälillä. Noh nyt voi rapiat 1.5v se sitten kesti.
Ikävä kyllä nyt ei ollut nuorisolla sitä pitkäjänteisyyttä, paniikki varmaan iskenyt päälle kun turskaa tulee kokoajan. Vähän sen siitä kans huomasi kun kohteet vaihteli tiuhaan.
Vähän turhan nopee ja ruma tää nyt oli kokonaosuudessaan. Tsemppiä kaikille osallistujille.
Yleisellä tasolla mietin että onko rahastoilla oikeus lopettaa toiminta koska vaan. Esim tilanne jossa kurssit on dropannut isosti ja High Watermark value on kaukana. Rahaston asiakkaan edun voisi ajatella olevan että rahasto jatkaa kun mukana voi pysytellä maksamatta provikkaa. Rahaston perustajalla taas voisi kiinnostus hiipua.
Yleisellä tasolla mietin että onko rahastoilla oikeus lopettaa toiminta koska vaan. Esim tilanne jossa kurssit on dropannut isosti ja High Watermark value on kaukana. Rahaston asiakkaan edun voisi ajatella olevan että rahasto jatkaa kun mukana voi pysytellä maksamatta provikkaa. Rahaston perustajalla taas voisi kiinnostus hiipua.
Nythän tämä selvisi.
Kieltämättä tämä vähän nauratti. Avaintietoesitteessä mainittiin, että rahasto ei välttämättä sovi henkilöille, jotka aikovat lunastaa alle viiden vuoden omistamisen jälkeen. Toivottavasti tässä lopettamisessa nyt kuitenkin ajalteltiin omistaja-arvoa, eikä rahastonhoitajien palkkioita.
No johan oli nihkeä uutinen. Etukäteen tuli mietittyä yhtenä riskinä, että miten nopeasti kaverit heittää pyyhkeen kehään jos päivätyöt ei pidemmän päälle maistukaan tai jos tulokset eivät olisi odotetun mukaisia. Arvioin riskin hyvin pieneksi enkä olisi ajatellut, että luovutus tulisi juuri missään skenaariossa näin nopeasti. Tulosten valossahan on mennyt vihkoon, mutta sijoitusten odotusarvostahan ei vielä tällä otannalla pysty päättelemään kovinkaan paljoa.
Erityisesti kyllä harmittaa se, että tässä olisi aika isot palkkiovapaat nousuvarat sisällä. Vähän jää nihkeä fiilis ja näyttää kuin tässä olisi freerollattu hyviä palkkiotuottoja, mutta kun tuli turskaa ja seuraaville vuosille matalat palkkiot, niin päätetään lopettaa koko homma. En kylläkään lainkaan usko, että tässä olisi näin toimittu tai ajateltu, mutta jos kaikkien oppien mukaan 1,5 vuotta on hyvin lyhyt aika markkinoilla, niin mielellään olisin kuitenkin katsellut vähän pidemmän periodin ja nähnyt päähenkilöiden efortin myös tappioden kirimiselle. Ja jos usko osuudenomistajilla loppuu, niin aina voi vetää rahansa pois. Toisin sanoen ne, joiden rahat olivat vielä sisällä, uskoivat touhuun riittävästi. Ja ulkopuolelta huutelijoiden mielipiteellähän ei ole väliä. Se on tietysti ongelmallista, jos myös päähenkilöiden usko omaan tekemiseen loppui, lähinnä siinä tapauksessa luovutuksen voi ymmärtää.
Tiedote jättää tulkinnanvaraa eli olisi mukava tietää, että laittoiko johtokaksiko pillit pussiin vai laittoivatko muut piuhat kiinni. Veikkaa johtokaksikkoa koska ei tämä taida olla tuonut heillekkään pennin jeniä tai ainakin siihen viittaa Coeus Invest Oy:n turskat viime tilikaudelta.
