Kohdeyhtiöitä voi olla yksi tai useampi. Myös osakkeitaan luovuttavia osakkeenomistajia voi useampia. Veroneutraalin osakevaihdon säännöksen soveltaminen edellyttää, että holding-yhtiö hankkii enemmän kuin puolet kohdeyhtiön äänimäärästä.
Eli tässä tapauksessa luovutus/myynti ei ole ”kannattavaa” koska liiketoimintaa harjoittava yritys on jo sen verran arvokas että veroseuraamukset olisivat melko kovat. Ongelmaksi tulee miten tuon enemmän kuin puolet kohdeyhtiön äänimäärästä saa kikkailtua kummankin osalta kun omistus on tasan 50/50.
Kohdeyhtiöitä voi olla yksi tai useampi. Myös osakkeitaan luovuttavia osakkeenomistajia voi useampia. Veroneutraalin osakevaihdon säännöksen soveltaminen edellyttää, että holding-yhtiö hankkii enemmän kuin puolet kohdeyhtiön äänimäärästä.
Eli tässä tapauksessa luovutus/myynti ei ole ”kannattavaa” koska liiketoimintaa harjoittava yritys on jo sen verran arvokas että veroseuraamukset olisivat melko kovat. Ongelmaksi tulee miten tuon enemmän kuin puolet kohdeyhtiön äänimäärästä saa kikkailtua kummankin osalta kun omistus on tasan 50/50.
Yrityksen tasetta ei voi siirtää noin vain, mutta liiketoiminnan voi ja ilman veroja: perustakaa uusi yhtiö ja laittakaa se holdareiden taakse. Vanhasta yhtiöstä voi siirtää kaiken tarpeellisen kuten nimen ja sen jälkeen sen taseen voi tyhjentää nostamalla edelleen palkat sieltä tmv. Ainoa hankaluus on uuden y-tunnuksen ”lanseeraaminen” ja mahdollisesti sopimusten siirtäminen/uusiminen, mutta voi olla kuitenkin loppupeleissä halvempaa & helpompaa. Ja toki soveltuu paremmin palveluyritykselle, jossa taseessa ei ole paljon kalustoa yms.
Kuten Velho ehdotti, osakevaihto on hyvä ratkaisu, siinä saa kaupan päälle suurennettua nettovarallisuutta huojennettua osingonjakoa varten. Lisäksi on hyöty liittyen vanhoihin vastuisiin, josta alemmassa kappaleessa. Huono puoli on järjestelyn tuomat kustannukset.
Omppa ei tainnut mainita tarkempia summia. Niiden tietäminen auttaisi parhaan ratkaisun valinnassa. Kevyin ratkaisu on Innilatorinkin ehdottama järjestely, että alkaa vaan kylmästi jatkossa laskuttaa toisella firmalla, joka on muuten fiksuinta perustaa nykyisen yhtiön tytäryhtiöksi, että saa tuotot kätevästi jaettua kokonaan verovapaana osinkona "turvaan" emoyhtiöön. Voi olla että tässä on riski, että verottaja katsoo järjestelyn liiketoimintakaupaksi, josta sitten tulisi verotettavaa tuloa nykyiselle yhtiölle, mutta toisaalta sama summa liikearvoa uuden yhtiön taseeseen, jonka voi vähentää poistoina verotuksessa. Jos riski on tuo, se ei välttämättä ole kovin merkittävä, ellei summa ole mahdottoman suuri. Tässä järjestelyssä vanhojen virheiden tuomilta vahingonkorvausvastuilta yhtiön varat eivät ole turvassa.
Velho nostikin esille nuo vanhat vastuut. Ilmeisesti yleisohje on, että 3kk taaksepäin on palautusvelvollisuus, mutta poikkeuksiakin tähän aikarajaan voi kuulemma olla. Eli siis jos esim. vuonna 2023 on tehty jokin virhe, joka selviää järjestelyn jälkeen. Onko osakevaihdossa syntynyt uusi yhtiö (emo) velvollinen palauttamaan tyttären jakamia osinkoja, joita tytär sitten maksaisi vahingonkorvauksena.
Investcoon voi tosiaan olla yhteydessä jos osakevaihto tai muu järjestely kiinnostaa. Meidän kautta saa maksuttoman verojuristin kartoituksen, olettaen että järjestelylle on edellytyksiä.
Tästä: ”joka on muuten fiksuinta perustaa nykyisen yhtiön tytäryhtiöksi, että saa tuotot kätevästi jaettua kokonaan verovapaana osinkona "turvaan" emoyhtiöön.”
Ei varmaan tytäryhtiöksi, koska se menisi myös konkurssissa vaan nimenomaan uusi yhtiö vanhan emoyhtiöksi, jolloin vanhan (tytäryhtiön) voi päästää tarvittaessa konkurssiin.
Kaikkien listaamattomien yritysten väliset osingot ovat verovapaita eli ei tarvitse olla edes samaa konsernia vaan täysin erillisetkin yritykset kelpaavat.
Avaan tätä vielä tarkemmin niin ei jää epäselvyyksiä. Nykyinen yhtiö viittaa tässä yhtiöön, joka on tällä hetkellä ainoa yhtiö ja se laskuttaa palveluistaan. Ajatus on, että tämä em. nykyinen yhtiö perustaa uuden yhtiön 100% omistukseensa. Uusi yhtiö on näin nykyisen yhtiön tytäryhtiö ja nykyinen yhtiö tämän jälkeen konsernin emoyhtiö. Jatkossa uusi tytäryhtiö jatkaa laskutustoimintaa ja emoyhtiö jää sijoitusyhtiöksi. Kun tytäryhtiö tekee voittoa laskutustoiminnallaan, sen on järkevää jakaa voittonsa osinkona turvaan emoyhtiöön, jotta ne eivät ole vastuun alla, mikäli tytäryhtiö joutuu vahingonkorvausvastuisiin. Tässä ratkaisussa tosiaan nykyisen alkuperäisen yhtiön mahdollisten vanhojen virheiden vastuu ei katoa.
Kaikkien suomalaisten listaamattomien yritysten väliset osingon ovat verovapaita, mutta osinkoahan jaetaan osakkeenomistajille. Miten voit jakaa osinkoa yhtiöstä A yhtiöön B, mikäli yhtiö B ei omista yhtiötä A?
Kohdeyhtiöitä voi olla yksi tai useampi. Myös osakkeitaan luovuttavia osakkeenomistajia voi useampia. Veroneutraalin osakevaihdon säännöksen soveltaminen edellyttää, että holding-yhtiö hankkii enemmän kuin puolet kohdeyhtiön äänimäärästä.
Eli tässä tapauksessa luovutus/myynti ei ole ”kannattavaa” koska liiketoimintaa harjoittava yritys on jo sen verran arvokas että veroseuraamukset olisivat melko kovat. Ongelmaksi tulee miten tuon enemmän kuin puolet kohdeyhtiön äänimäärästä saa kikkailtua kummankin osalta kun omistus on tasan 50/50.
Tuo 50-50 henkilöomistus on yleinen haaste osakevaihdon kannalta, kun tosiaan vaatimuksena veroneutraalille siirrolle on yli 50% siirtyminen. Linkkaan alemmas vielä lainauksen verottajan ohjeesta. Olen kuullut, että joskus on kikkailtu myymällä ensin osakkaalta toiselle pieni määrä osakkeita, tehty osakevaihto tälle yli 50% omistavalle. Parin vuoden päästä sitten on myyty toiseen suuntaan sen verran osakkeita että toiselle tulee yli 50% ja tehty sitten hänellekin osakevaihto. Tässä on varmasti veroriskiä, pitää pystyä perustelemaan liiketaloudellinen peruste noille osakemyynneille.
Meille kävi KPMG:n verojuristi pari vuotta sitten esittelemässä aihepiiriin liittyviä parhaita "innovaatioitaan". Heillä oli ratkaisu tähän 50-50 henkilöomistuksen muuttamiseen sellaiseksi, että järjestelyn jälkeen molemmilla henkilöillä on omat 100% omistamat holdingyhtiöt, jotka sitten omistavat 50% alkuperäisestä operatiivisesta yhtiöstä. En osaa sitä tarpeeksi hyvin avata, mutta muistaakseni hän kutsui ratkaisua nimellä "vastikkeeton fuusio".
"EVL 52 f §:n mukaan osakevaihto on järjestely, jossa osakeyhtiö hankkii sellaisen osuuden toisen osakeyhtiön osakkeista, että sen omistamat osakkeet tuottavat enemmän kuin puolet toisen yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai jos osakeyhtiöllä jo on enemmän kuin puolet äänimäärästä, hankkii lisää tämän yhtiön osakkeita."
Kuten Velho ehdotti, osakevaihto on hyvä ratkaisu, siinä saa kaupan päälle suurennettua nettovarallisuutta huojennettua osingonjakoa varten. Lisäksi on hyöty liittyen vanhoihin vastuisiin, josta alemmassa kappaleessa. Huono puoli on järjestelyn tuomat kustannukset.
Omppa ei tainnut mainita tarkempia summia. Niiden tietäminen auttaisi parhaan ratkaisun valinnassa. Kevyin ratkaisu on Innilatorinkin ehdottama järjestely, että alkaa vaan kylmästi jatkossa laskuttaa toisella firmalla, joka on muuten fiksuinta perustaa nykyisen yhtiön tytäryhtiöksi, että saa tuotot kätevästi jaettua kokonaan verovapaana osinkona "turvaan" emoyhtiöön. Voi olla että tässä on riski, että verottaja katsoo järjestelyn liiketoimintakaupaksi, josta sitten tulisi verotettavaa tuloa nykyiselle yhtiölle, mutta toisaalta sama summa liikearvoa uuden yhtiön taseeseen, jonka voi vähentää poistoina verotuksessa. Jos riski on tuo, se ei välttämättä ole kovin merkittävä, ellei summa ole mahdottoman suuri. Tässä järjestelyssä vanhojen virheiden tuomilta vahingonkorvausvastuilta yhtiön varat eivät ole turvassa.
Velho nostikin esille nuo vanhat vastuut. Ilmeisesti yleisohje on, että 3kk taaksepäin on palautusvelvollisuus, mutta poikkeuksiakin tähän aikarajaan voi kuulemma olla. Eli siis jos esim. vuonna 2023 on tehty jokin virhe, joka selviää järjestelyn jälkeen. Onko osakevaihdossa syntynyt uusi yhtiö (emo) velvollinen palauttamaan tyttären jakamia osinkoja, joita tytär sitten maksaisi vahingonkorvauksena.
Investcoon voi tosiaan olla yhteydessä jos osakevaihto tai muu järjestely kiinnostaa. Meidän kautta saa maksuttoman verojuristin kartoituksen, olettaen että järjestelylle on edellytyksiä.
Tästä: ”joka on muuten fiksuinta perustaa nykyisen yhtiön tytäryhtiöksi, että saa tuotot kätevästi jaettua kokonaan verovapaana osinkona "turvaan" emoyhtiöön.”
Ei varmaan tytäryhtiöksi, koska se menisi myös konkurssissa vaan nimenomaan uusi yhtiö vanhan emoyhtiöksi, jolloin vanhan (tytäryhtiön) voi päästää tarvittaessa konkurssiin.
Kaikkien listaamattomien yritysten väliset osingot ovat verovapaita eli ei tarvitse olla edes samaa konsernia vaan täysin erillisetkin yritykset kelpaavat.
Kaikkien suomalaisten listaamattomien yritysten väliset osingon ovat verovapaita, mutta osinkoahan jaetaan osakkeenomistajille. Miten voit jakaa osinkoa yhtiöstä A yhtiöön B, mikäli yhtiö B ei omista yhtiötä A?
Tarkoitin, ettei tarvitse olla tytäryhtiö vaan mikä tahansa omistusosuus riittää verovapaiden osinkojen maksamiseen. Esim. jos osakkaita on useampia.
Kiitos kaikille kommentoijille, tarinaa tulikin enemmän kuin arvasinkaan. Pitää nyt rauhassa perehtyä näihin kunhan päivänpolttavalta operatiiviselta toiminnalta aikaa liikenee.
Holding-yhtiö saa osinkoja pörssilistatusta suomalaisesta yhtiöstä. Osakkeet on kirjattu pysyviin vastaaviin.
Meneekö saatujen osinkojen kirjanpito yksinkertaisesti tuloksessa osinkotuloihin ja taseessa pankkitilille vai vaatiiko jotain muuta?
Miten verotus, näistähän pitää maksaa 20% tuloveroa. Maksetaanko se vasta tilikauden veroilmoituksen jättimisen (tai verotuksen vahvistumisen) yhteydessä? Pitääkö tilikauden loppuun kirjata laskennallinen verovelka/jaksotus esim. taseen siirtovelkoihin ja tuloksen tilikauden verojaksotukseen? Joka puretaan sitten kun varsinainen maksu suoritetaan.
Holding-yhtiö saa osinkoja pörssilistatusta suomalaisesta yhtiöstä. Osakkeet on kirjattu pysyviin vastaaviin.
Meneekö saatujen osinkojen kirjanpito yksinkertaisesti tuloksessa osinkotuloihin ja taseessa pankkitilille vai vaatiiko jotain muuta?
Miten verotus, näistähän pitää maksaa 20% tuloveroa. Maksetaanko se vasta tilikauden veroilmoituksen jättimisen (tai verotuksen vahvistumisen) yhteydessä? Pitääkö tilikauden loppuun kirjata laskennallinen verovelka/jaksotus esim. taseen siirtovelkoihin ja tuloksen tilikauden verojaksotukseen? Joka puretaan sitten kun varsinainen maksu suoritetaan.
Joo ja joo. Verot masketaan tosin kokonaistuloksesta, holdarin kulut vähentävät tulosta. Voi maksaa etukäteenkin ja ellei likviditeetti ole tiukka tai rahoille parempaa tuottoa kannattaakin, selviää ilman viivästyskorkoja. Ja kokonaistuloksen verovelka kirjataan velkoihin ja tulokseen. Ja kun verot maksetaan, velka puretaan.
Holding-yhtiö saa osinkoja pörssilistatusta suomalaisesta yhtiöstä. Osakkeet on kirjattu pysyviin vastaaviin.
Meneekö saatujen osinkojen kirjanpito yksinkertaisesti tuloksessa osinkotuloihin ja taseessa pankkitilille vai vaatiiko jotain muuta?
Miten verotus, näistähän pitää maksaa 20% tuloveroa. Maksetaanko se vasta tilikauden veroilmoituksen jättimisen (tai verotuksen vahvistumisen) yhteydessä? Pitääkö tilikauden loppuun kirjata laskennallinen verovelka/jaksotus esim. taseen siirtovelkoihin ja tuloksen tilikauden verojaksotukseen? Joka puretaan sitten kun varsinainen maksu suoritetaan.
Joo ja joo. Verot masketaan tosin kokonaistuloksesta, holdarin kulut vähentävät tulosta. Voi maksaa etukäteenkin ja ellei likviditeetti ole tiukka tai rahoille parempaa tuottoa kannattaakin, selviää ilman viivästyskorkoja. Ja kokonaistuloksen verovelka kirjataan velkoihin ja tulokseen. Ja kun verot maksetaan, velka puretaan.
Okei tänks! Miten tuo etukäteen maksaminen käytännössä toimii, pitääkö hakea ennakkoveroa jollain lomakkeella vai voiko maksaa itsenäisesti summan x joka sitten vaan otetaan lopullisessa verotuksessa huomioon?
Verovelan kirjaamisesta: Pitääkö se saada laskettua sentilleen oikein mahdolliset viivästyskorot huomioiden, jotta maksettaessa summa täsmää ja velan purkaminen menee oikein? Mietin tilannetta, jossa kirjaan tuloksesta 20% verovelkaan, mutta maksettaessa summa onkin isompi koska se sisältää myös korot. Niin mitehän tuo maksutapahtuma ja velan purku menisi sitten kirjanpidossa..
Holding-yhtiö saa osinkoja pörssilistatusta suomalaisesta yhtiöstä. Osakkeet on kirjattu pysyviin vastaaviin.
Meneekö saatujen osinkojen kirjanpito yksinkertaisesti tuloksessa osinkotuloihin ja taseessa pankkitilille vai vaatiiko jotain muuta?
Miten verotus, näistähän pitää maksaa 20% tuloveroa. Maksetaanko se vasta tilikauden veroilmoituksen jättimisen (tai verotuksen vahvistumisen) yhteydessä? Pitääkö tilikauden loppuun kirjata laskennallinen verovelka/jaksotus esim. taseen siirtovelkoihin ja tuloksen tilikauden verojaksotukseen? Joka puretaan sitten kun varsinainen maksu suoritetaan.
Joo ja joo. Verot masketaan tosin kokonaistuloksesta, holdarin kulut vähentävät tulosta. Voi maksaa etukäteenkin ja ellei likviditeetti ole tiukka tai rahoille parempaa tuottoa kannattaakin, selviää ilman viivästyskorkoja. Ja kokonaistuloksen verovelka kirjataan velkoihin ja tulokseen. Ja kun verot maksetaan, velka puretaan.
Okei tänks! Miten tuo etukäteen maksaminen käytännössä toimii, pitääkö hakea ennakkoveroa jollain lomakkeella vai voiko maksaa itsenäisesti summan x joka sitten vaan otetaan lopullisessa verotuksessa huomioon?
Verovelan kirjaamisesta: Pitääkö se saada laskettua sentilleen oikein mahdolliset viivästyskorot huomioiden, jotta maksettaessa summa täsmää ja velan purkaminen menee oikein? Mietin tilannetta, jossa kirjaan tuloksesta 20% verovelkaan, mutta maksettaessa summa onkin isompi koska se sisältää myös korot. Niin mitehän tuo maksutapahtuma ja velan purku menisi sitten kirjanpidossa..
Itsenäisesti voi maksaa. Ei ole niin sentin päälle, voi kirjailla sinne päin ja paikkailla korjauskirjauksilla jälkeenpäin. Ja kun verottajalle maksaa jotain, se karhuaa/palauttaa kyllä loput.
Tilintarkastuslaissa: ''Jollei muussa laissa toisin säädetä, tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta yhteisössä, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä:
1) taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa; 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa; tai 3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.''
Mihin tuo ''joka toinen vuosi liikevaihto alle 200k'' -neuvo viittaa? Ainakin oman ymmärrykseni mukaan tarvitsee olla nimenomaan kaksi edellytykset täyttävää vuotta, jos haluaa jättää tilkkarin nimeämättä. Se ei tarkoita, että tilkkari täytyisi nimetä vain, jos kaksi peräkkäistä vuotta edellytykset ei täyty. Eli jos vaikka joka toinen vuosi edellytykset täyttyy, niin tilkkari täytyy nimetä joka vuosi.
Hypoteettinen tilanne: Velaton 500k (käypä arvo ja hankintahinta) asuntosalkku veljen kanssa yhteisomistuksessa 40/60. Haluttaisiin perustaa sijoitusyhtiö johon asunnot myytäisiin 25% alennuksella. Näin saadaan yhteensä 125k henk koht myyntitappiota, jotka voi vähentää verotuksessa muista pääomatuloista + kevyempi verotus tuleville vuokratuloille. Apportissa tuota 25% alennusta ei ilmeisesti voi hyödyntää.
Käteistä siirrettäväksi yhtiöön 0eur (pl. pieni alkupääoma jolla maksetaan varainsiirtoverot yms pienet kulut) eli tavoitteena myydä asunnot yhtiölle niin, ettei raha käytännössä liiku mihinkään. Yhtiöhän voi ostaa asunnot velaksi minulta ja veljeltäni, mutta miten tuo velka kuitattaisiin? Voisimmeko esim tehdä svop rahastoon merkinnät ja kuitata merkintähinnat asuntokauppojen velkoja vastaan?
Mihin tuo ''joka toinen vuosi liikevaihto alle 200k'' -neuvo viittaa? Ainakin oman ymmärrykseni mukaan tarvitsee olla nimenomaan kaksi edellytykset täyttävää vuotta, jos haluaa jättää tilkkarin nimeämättä. Se ei tarkoita, että tilkkari täytyisi nimetä vain, jos kaksi peräkkäistä vuotta edellytykset ei täyty. Eli jos vaikka joka toinen vuosi edellytykset täyttyy, niin tilkkari täytyy nimetä joka vuosi.
Ensin pitää olla alla 2 vuotta, jossa nuo ehdot täyttyvät. Sen jälkeen riittää, että joka toinen vuosi täyttyy
Mihin tuo ''joka toinen vuosi liikevaihto alle 200k'' -neuvo viittaa? Ainakin oman ymmärrykseni mukaan tarvitsee olla nimenomaan kaksi edellytykset täyttävää vuotta, jos haluaa jättää tilkkarin nimeämättä. Se ei tarkoita, että tilkkari täytyisi nimetä vain, jos kaksi peräkkäistä vuotta edellytykset ei täyty. Eli jos vaikka joka toinen vuosi edellytykset täyttyy, niin tilkkari täytyy nimetä joka vuosi.
Ensin pitää olla alla 2 vuotta, jossa nuo ehdot täyttyvät. Sen jälkeen riittää, että joka toinen vuosi täyttyy
Olenko ymmärtänyt oikein, että ulkomaille maksetut erilaiset transaktioverot osakekauppojen yhteydessä, kuten leimaverot, ovat Suomen verotuksessa verovähennyskelvottomia, vaikka liittyvät olennaisesti yrityksen liiketoimintaan?
Onko ulkomailta takaisin haettu ylimääräinen osinkovero sama kuin Suomen verottaja maksaisi veron palautusta, joten se on verovapaata?
Olenko ymmärtänyt oikein, että ulkomaille maksetut erilaiset transaktioverot osakekauppojen yhteydessä, kuten leimaverot, ovat Suomen verotuksessa verovähennyskelvottomia, vaikka liittyvät olennaisesti yrityksen liiketoimintaan?
Onko ulkomailta takaisin haettu ylimääräinen osinkovero sama kuin Suomen verottaja maksaisi veron palautusta, joten se on verovapaata?
Leimaverot ym. on kuluja siinä missä muutkin kulut, miksi luulet ettei niitä saa vähentää yrityksen kuluina?
Ne ylimääräiset verot on vähentäneet aikanaan yhtiön tulosta, ja jos saat niitä takaisin, niin ne lisää tulosta ko. tilikautena, joten ovat normaalisti verollisia
Transaktiokulut eivät taida olla suoraan transaktiovuonna vähennyskelpoista vaan aktivoidaan ostohintaan, eli vähennyskelpoisia vasta kun ko. omistus aikanaan myydään?
Leimaverot ym. on kuluja siinä missä muutkin kulut, miksi luulet ettei niitä saa vähentää yrityksen kuluina?
Ne ylimääräiset verot on vähentäneet aikanaan yhtiön tulosta, ja jos saat niitä takaisin, niin ne lisää tulosta ko. tilikautena, joten ovat normaalisti verollisia
Kiitos vastauksestasi.
Hatara muistikuva, että olisin lukenut jonkun esimerkin Usan osavaltion verosta (harmiksi en muista, mikä vero oli kyseessä), jota ei hyväksytty verovähennyskelpoiseksi, joten tästä olen vetänyt johtopäätöksen, että eri maiden erilaisia veroja ei saa vähentää kuluina. Täytyy yrittää etsiä se esimerkki paremmalla ajalla.
Ihmettelen itsekin, miksei tuota voisi vähentää kuluna, kun kuuluu olennaisesti yrityksen toimintaa, siksi halusin kuulla muiden mielipiteitä, miten olette toimineet asian suhteen.
Ne ylimääräiset verot on vähentäneet aikanaan yhtiön tulosta, ja jos saat niitä takaisin, niin ne lisää tulosta ko. tilikautena, joten ovat normaalisti verollisia
Nyt, kun aloin tarkemmin miettiä, niin tuo on väärin, mitä sanoit.
Verot vähentää tilikauden tulosta, mutta ei sitä, mistä lasketaan verot.
Esim. jos saat 1000 euroa osinkoa ja siitä otetaan liian suuri esim. 30 % ennakonpidätys ja maksimi, mitä Suomi hyväksyy on 15 %.
Silloin veroa maksetaan 300 euroa ulkomaille ja vielä 50 euroa Suomeen, kun yhteisövero on 20 %.
Haet 15 % eli 150 euroa takaisin ulkomailta ja saat sen seuraavalla tilikaudella, niin silloin se on verovapaata.
Kokonaisverotus palautuu 35 prosentista takaisin 20 prosenttiin eli maksat 200 euroa veroa 1000 euron osingosta.
Löysin sen esimerkin, josta aiemmin mainitsin. Nyt, kun luin asian oikein ajatuksella, niin kysehän oli ulkomaisista tuloveroista tai niihin rinnastettavista veroista.
Jos asia kiinnostaa, niin kohta löytyy "Kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistaminen yhteisöjen verotuksessa" ja sieltä kohta "2.2.6 Hyvityskelvottoman veron vähentäminen tulonhankkimismenona".
Tässä vielä ote kyseisestä kohdasta, josta selviää, että esim. leimaverot ovat vähennyskelpoisia.
Suomessa yleisesti verovelvollinen yhteisö voi olla velvollinen suorittamaan ulkomailla myös muuta kuin tuloveroa, kuten kiinteistöveroa, varallisuusveroa, varainsiirtoveroa, arvonlisäveroa ja muita välillisiä veroja. Tällaiset hyvityskelvottomat verot voivat olla yhteisön tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuvia verotuksessa vähennyskelpoisia menoja. Vähennyskelpoisuus edellyttää, että ulkomainen vero ei ole tulovero.
Osaako kukaan sanoa miksi Roschierin Asianajotoimisto Oy on merkitty 96 eri yrityksen omistajaksi? Yhtiöitä on aina kiinteistösijoitusyhtiöistä monen miljoonan liikevaihtoa tekeviin yrityksiin. Selvää on ettei asianajotoimisto ole näiden tosiasiallinen omistaja, vaan jotain tässä pyritään kikkailemaan. Alkuperäinen omistaja häivyttämään? Ehkä, mutta miksi? Listalla on kuitenkin monta sellaista yritystä, jonka kohdalla en näe mitään syytä tälle. Vai jonkinlainen vakuutuskuori kikkailu? Tällekään en oikein mitään syytä näkisi useamman listalla olevan yhtiön kanssa, kun valtaosan alkuperäisiä omistajia kuitenkin olleet yrityksiä.
Kyseessä lienee asianajotoimiston alun perin perustamia ”pöytälaatikkofirmoja”. Jos joku haluaa nopean lähdön ilman PRH:n rekisteröintiprosessia, asianajotoimistoilla on monesti nollapääomalla perustettuja tyhjiä firmoja ”varastossa”. Nämä myydään halukkaille jollain nimellisellä hinnalla tai pienellä korvauksella. Ostajan vastuulla päivittää omistaja-/edunsaajatiedot PRH:lle, taitaa monelta ilmoituksen tekeminen unohtua, eli tämä lienee syy miksi noita näkyy noin paljon, vaikka todellisuudessa tuskin noita toimivia yhtiöitä eri toimialalta omistavat.
PRH:n sivuilla on kuitenkin mainittu, että edunsaajatietojen päivitys on tehtävä viipymättä, mikäli ei ole enää yrityksen edunsaaja. Kummankin asianajotoimiston "omistuksista" löytyy useita jopa toistakymmentä vuotta vanhoja yhtiöitä, jotka harjoittavat todellista liiketoimintaa eivätkä varmasti ole enää todellisuudessa asianajotoimiston omistuksessa. Esimerkiksi Danx Oy:n tapauksessa omistajaksi on päivittynyt jokaisen vuoden joulukuussa yhtiön tanskalainen emoyhtiö, mutta Roschier ilmenee siitäkin huolimatta yhtiön tosiasiallisena omistajana, ja kuvan perusteella näyttäisi siltä että hekin jostain syystä päivittyvät edelleen aktiivisesti omistajiksi.
Jos joku osaa avata tuota Orbiksen omistajatietojen sielunelämää tarkemmin, niin voisi saada jonkinlaisen selvyyden tähän.