Nurmisen Q2:

huhti-kesäkuu 2024 lyhyesti

• Liikevaihto oli 22,5 milj. euroa (31,6) ja laski 28,8 % vertailukaudesta
• Vertailukelpoinen liikevoitto oli 4,0 milj. euroa (5,6) ja laski 29,4 %
• Vertailukelpoinen liikevoitto oli edelleen korkealla tasolla ollen 17,5 % liikevaihdosta (17,7 %)

Näkymät:

Vuoden 2024 liikevaihto jää alle vuoden 2023 liikevaihdon ja vertailukelpoinen liikevoitto jää hieman alle viime vuoden tason.

Edellisen ohjeistuksen mukaan Nurminen Logistics arvioi vuoden 2024 liikevaihdon ja vertailukelpoisen liikevoiton kasvavan vuodesta 2023.

Nyt tullut ulos myös heinäkuun omistajalistan muutokset. Vaihto on ollut todella pientä joten pari omistajaa saa heiteltyä kurssia. 

Ensin kolme eniten myynyttä:

Cyberdyne Invest Oy - 54 293 (1 385 454)

Assai Oy - 99 214 (765 867)

Partnos Oy -54 291 (710 686)

Ja kolme suurinta ostajaa:

Zeroman Oy +100 274 (130 274)

Nordnet Livsforsikring As Fin Branch +63 828 (76 727)

Rytkönen Ritva Irmeli +28 436 (251 611)

Cyberdyne/Assai/Partnos on olleet myyntilaidalla jo pidemmän aikaa (ainakin vuoden 2024, todennäköisesti pidempäänkin). Jos noissa on päätetty irtautua/vähentää reilusti "hinnalla millä hyvänsä" niin laskupainetta on kyllä osakkeella, ellei uusia pyysingejä ilmaannu maisemiin. Reilun parin miljoonan osakkeen dumppaaminen markkinoille joiden päivävaihto on luokkaa 20k on melko tuskaista. 

Osakehan on halpa eikä näkymät tulevaisuuteenkaan aivan onnettomat ole hintaan nähden. Itse aioin jatkaa lisäilyä jos osake jatkaa vielä luisuaan. 

Jaa, olikin huono tuo kohta jonka olin laittanut. 
Tässä selitetty paremmin. 
https://talenom.com/fi-fi/blog/hallinto-ja-laki/holdingyhtio-jarjestelyn-hyodyt/
 

Lähtökohtaisesti henkilöosakkaan osakkeiden luovutus yhtiölle merkitsee suuria veroseuraamuksia luovuttajalle, jos kyseessä on menestyvän yrityksen osakkeiden luovutus. EVL 52f:n mukaisella osakevaihdolla järjestely voidaan kuitenkin toteuttaa veroneutraalisti. Ainoa veroseuraamus on varainsiirtovero 1,6%, jonka hankkiva osakeyhtiö maksaa vaihdossa käytetyn kohdeyhtiön arvosta.

 Kohdeyhtiöitä voi olla yksi tai useampi. Myös osakkeitaan luovuttavia osakkeenomistajia voi useampia. Veroneutraalin osakevaihdon säännöksen soveltaminen edellyttää, että holding-yhtiö hankkii enemmän kuin puolet kohdeyhtiön äänimäärästä.  

Eli tässä tapauksessa luovutus/myynti ei ole ”kannattavaa” koska liiketoimintaa harjoittava yritys on jo sen verran arvokas että veroseuraamukset olisivat melko kovat. Ongelmaksi tulee miten tuon enemmän kuin puolet kohdeyhtiön äänimäärästä saa kikkailtua kummankin osalta kun omistus on tasan 50/50. 
 

Miten olisi järkevä suorittaa osakevaihdolla omistuksen siirtäminen Holding yhtiöön kun operatiivisella yhtiöllä on kaksi omistajaa ja omistus tasan 50/50?

Ymmärtääkseni apportilla ei voi siirtää tässä tapauksessa osakkeita. 

Olisiko vaihtoehto esimerkiksi myydä 1 osake toiselle jolloin toinen voi tehdä siirron ja jonkun ajan (1-3 vuotta?) samanlainen myynti toiseen suuntaan ja toinen tekee siirron? Onko tällaisessa venkslauksessa riskiä että verottaja kiinnostuu asiasta?

Holdingyhtiö ja apportti osakevaihdossa

Osakevaihtoa varten yrittäjän aiemman operatiivisen yhtiön rinnalle perustetaan holdingyhtiö. Holdingyhtiö voi olla myös jo valmiiksi olemassa oleva yhtiö. Holdingyhtiö järjestää osakeannin, jossa vastikkeeksi holdingyhtiön osakkeista yrittäjä luovuttaa omistamiaan operatiivisen yhtiön osakkeita, joista holdingyhtiölle täytyy siirtyä yli 50 prosenttia. Apportti on osakeannin vastike silloin, kun se on muuta kuin rahaa. Tässä tapauksessa apportti ovat nämä operatiivisen yhtiön osakkeet.

Osakevaihdon myötä oman omaisuuden hallinnointi helpottuu toisen osakeyhtiön kautta. Jos ja kun operatiivinen yhtiö maksaa osinkoa holdingyhtiölle, voidaan varoja sijoittaa edelleen, ellei niitä ole tarve saada henkilökohtaiseen käyttöön. Holdingyhtiöstä yrittäjä pystyy muodostamaan itselleen varallisuuden hoitoon keskittyvän yhtiön.

Kiitos!

Juuri näin olin asian myös ymmärtänyt mutta kaipasin vahvistusta omalle tulkinnalle. 

Tätä dataa olisi mielenkiintoista seurata koska sen avulla voi todistetusti tehdä ns teknistä analyysiä. Jostain syystä en oikein pääse kärryille näin esitetystä datasta, joku punainen lanka selvästi esitystavasta puuttuu. 

Mutta joo, olen seurannyt myös Nurmisen korpivaellusta kun Hartwall selvästi päätti luopua osakkeesta. Olin melko varma ettei osake pääse nousemaan ennen kuin Hartwall on saanut ulostettua suurimman osan tai tehtyä blokkikaupan. Nyt kuitenkin ostopaine ylitti Hartwallin myyntipaineen. Missähän kurssi olisi nyt ilman Hartwallia?

Hartwall Invest, -1M osaketta (jäljellä 6.4M), ei isoja lisäyksiä eli kaikki menneet piensijoittajille? Samalla päivävaihto moninkymmenkertaistui aikaisempaan.

https://nurminenlogistics.com/fi/osaketieto/osakkaat/

• Nurminen Logistics 1,13
• Wärtsilä 13,34
• Siili Solutions 9,08

4000e alkupanoksella ja sen jälkeen ka n 400e/kk niin 100ke rikkoutui muistaakseni n 8 vuoden kohdilla. (200ke meni tästä n 3v kuluttua.) 

Ka tuotto oli n 11%. Muutama onnistuminen ja pari aivan hirveää epäonnistumista (Talvivaara johon tuli lapattua rahaa sisään mitä alemmas meni…). 

Okei. Tuottomielessä ihan ok mennyt tuo treidaaminen 

Siis neljännesvuoteen neljännesmiljoona tuottoa ja vieläpä pienen riskin vedoilla? Uskaltaako kysyä kuinka isolla positiolla treidaat eli mikä on ollut tuotto kassalle? Ja toki kiinnostaisi tietää hiukan enemmänkin millaisiin treideihin vedät. 

JR kirjoitti:

Teslapositio on toistaiseksi iloisesti tappiolla. Tänään kävi avauksessa -60k, nyt on -37k.

Oon kuitenkin toistaiseksi ihan toiveikas ja tyytyväinen, uutisvirrassa ei mun mielestä ole oikein mitään positiivista Teslan valuaation kannalta. Oon sanonut että ne niiden isot katteet ei voi kestää, ja nythän niitä leikattiin kovasti. Sillä ostettiin taas ensivuodeksi jatkoa volyymin kasvulle, mutta tuloskasvussa tullee tyhjä vuosi.

Tesla pystyy ehkä hintakilpailemaan perinteisten autovalmistajien kanssa toistaiseksi tavalla, johon niiden on hankala vastata, mutta sitten meillä on Byd. Kiina on kova polkemaan hintoja muutenkin, ja on valmis kaikenlaiseen likaiseen kotiinpäinvetoon. Niistä akkumineraaleista, joiden uskotaan muodostavan jonkinlaista pullonkaulaa sähköautojen yleistymiselle, aika iso osa tulee Kiinasta. Voi olla, että toiset saa niitä jossain vaiheesa halvemmalla kuin toiset. USA kykenee kyllä protektionismiin siinä missä Kiinakin, ja pitänee Teslan kotimaanmarkkinat kunnossa vaatimalla kotimaisten akkumineraalien käyttöä, mutta Euroopassa Byd muodostanee Teslalle pahan kilpailijan.

Veikkaisin, että autonhankkijat jakautuu vähän kahteen leiriin - Jos haluaa laatikon joka kulkee lujaa, niin Teslan sijaan usein ehkä valitaan jatkossa Byd. Jos haluaa laadukkaasti kasatun auton, niin ehkä osa maksaa hiukan enemmän jostain klassisesta länsimerkistä.

Teslanhan ei tarvitse kadota mihinkään, sillä on varaa vielä kasvaakin, ja silti nykyinen valuaatio on todella korkea.

Q4 tulos ja ennusteet vuodelle 2023 otettiin vastaan markkinoilla positiivisesti ja jenkeissä odotetaan +6% avausta.

Mites shortti? Vieläkö on uskoa ja kuinka pitkälle uskallat katsoa tämän kortin?

Olet oikeassa että suurin tekijä autojen myynnin lisäämiselle on tarjonta ja ennen kaikkea akkujen tuotannon skaalaaminen ja ennen kaikkea sen nopeus. Mutta jos hiukan tutkii tarjontaa sekä ennusteita sen noususta niin ei autojen sähköistäminen siihen kaadu. Ja tuotantoa ollaan ylösajamassa myös Euroopassa jolloin Kiinan dominanssi on heikkenemässä.

https://www.energy-storage.news/lfp-to-dominate-3twh-global-lithium-ion…

While 90% of the world’s battery manufacturing was in the Asia-Pacific region, and most of that in China, by 2030 that share will have fallen to 69%. Europe will have a 20% share at that stage, Wood Mackenzie forecast. 

That forecasting is broadly in line with recent figures from another analysis group, Clean Energy Associates, which said China — as opposed to Wood Mac’s reporting of Asia-Pacific region percentage — had a share of about 75% of global battery cell production capacity in 2020, set to fall to 66% by 2030.

Another group, Benchmark Mineral Intelligence, calculated that Europe is on track for 27 gigafactories by 18 different producers by 2030, accounting for 789.2GWh of capacity by then, a 14% share of the global total market.

Älytön prosentti on siis nykyään noin 75% ja tulee laskemaan vuosikymmenen loppuun mennessä noin 66%:iin.