kaleeri

+86
Liittynyt:
5.8.2014
Viestejä:
260

Blogi julkaistaan osoitteessa www.sijoitusyhtio.net ja myös täällä, jos se vaan ylläpidon mielestä on sopivaa.

Kun yhteisöveroaste vuoden 2014 alusta laskettiin 20 prosenttiin, heräsi mielenkiintoni omaa sijoitusyhtiötä kohtaan. Miksi maksaisin 30% pääomatuloveroa, kun yhtiössä tarvitsee maksaa vain 20%? Asia ei toki ole aivan näin yksiselitteinen, vaan tilanne on monissa tapauksissa yhtiön kannalta vielä parempi! Pääomatuloveroon on viime vuosina tuotu mukaan myös progressio, ja 30 000 euroa ylittävältä osalta veroaste on jo 34%. Uskon näiden muutosten herättävän mielenkiintoa sijoitusyhtiöitä kohtaan lähiaikoina.

Tietoa sijoitusyhtiön perustamiseen, verotukseen ja taloushallintoon liittyen on kyllä saatavilla, mutta tieto on pirstaloitunut eri blogeihin, artikkeleihin, verohallinnon ohjeistuksiin ym. Tämän sivuston tarkoituksena on koota monipuolista tietoa samaan paikkaan. Tieto koostuu kirjoittajan lyhyistä blogiteksteistä, jotka jäsennellään blogiarkistoon.

Itsestäni sen verran, että olen pyörittänyt omaa sijoitusyhtiötä noin puolentoista vuoden ja tilitoimistoliiketoimintaa noin vuoden verran. Sijoittamista on tullut harrastettua enemmän tai vähemmän jo pitkään, eniten kokemusta on osake/etf- ja asuntosijoittamisesta. Osakesijoittamisen perustana on aina ollut fundamenttianalyysi tilinpäätöksestä saatavien tietojen pohjalta. Näin on saatu lista potentiaalisia yhtiöitä, josta sijoitukset on valittu laadullisesti mm. kasvunäkymien, toimialan, tuotteen ym. perusteella. Johdannaisiin olen päässyt tutustumaan työni kautta, joskaan en ole niihin itse sijoittanut.

Tämä blogi ei ole päiväkirja, vaan asiapohjaisten kirjoitusten sarja. Raskaahkosta aihepiiristä johtuen, pyrin pitämään tekstit lyhyinä. Sarja alkaa yleisemmistä aiheista kuten “mikä on sijoitusyhtiö” ja “miksi perustaa sijoitusyhtiö”, josta siirrytään pikku hijaa yksityiskohtaisempiin teksteihin. Tervetuloa siis seuraamaan sijoitusyhtiön perustamiseen, verotukseen ja taloushallintoon keskittyvää informaatiopohjaista blogia. Kommentit, kysymykset ym. ovat lämpimästi tervetulleita!

0
0
8.10.2016 - 18:52

jani54321

+10
Liittynyt:
12.7.2014
Viestejä:
29

Ehdottomasti seurantaan! Itse olen samaisen muutoksen sijoitusyhtiön käyttöön tehnyt. Aikaisemmin yhtiön kautta sijoitettin lähinnä voittovaroja (tai verotussyistä esim. vertaislainoihin), nykyisin valtaosa sijoittamisesta tapahtuu sijoitusyhtiön kautta. 

0
0
9.10.2016 - 12:08

SaIkunhoitaja

+8
Liittynyt:
30.12.2015
Viestejä:
33

Vaikuttaa hyvältä blogi-idealta. Muista pitää päivitystahti riittävänä, ettei jää unholaan.

Semmonen vinkki-idea mitä oon ite miettiny, et miten eroo sijoitusyhtiö/omiin nimiin sijoittaminen worst-worst-case-sceraniossa eli yllättävän kuoleman kohdatessa jo nuorempana tai sitten "normaaliin" aikaan. Eli miten eroo perintöverotus/sukupolvenvaihdos/lahjaverotus (osakkeiden lahjoitus elinaikana sopivassa tahdissa). Tietty näihin liittyvät verotukset voi olla muutoksessa, mut miten eroo nykyaikana.

0
0
9.10.2016 - 13:47

kaleeri

OP
+86
Liittynyt:
5.8.2014
Viestejä:
260

Kiitos hyvistä kommenteista ja ideoista.

Toimivan yhtiön voittovarojen sijoittamisesta ja siitä, olisiko rinnalle hyötyä perustaa erillinen sijoitusyhtiö, tulen varmasti kirjoittamaan jossain vaiheessa. 

Tuo perintöverotus/sukupolvenvaihdos/lahjaverotus varsinkin verosuunnittelumielessä on sen verran monimutkainen kokonaisuus eikä erikoisalaani, että siihen tuskin kattavaa selvyyttä pystyn antamaan, mutta toki verosuunnittelun mahdollisuuksista voisin yrittää kirjoittaa. Myös siitä, mitä tapahtuu omistajan äkillisen kuoleman kohdatessa yhtiölle, voisin kyllä kirjoittaa.

EDIT: Niin ja vähintään kerran viikossa pyrin kirjoittamaan uuden tekstin, onko tämä mielestänne riittävä tahti?

 

0
0
9.10.2016 - 15:35

SaIkunhoitaja

+8
Liittynyt:
30.12.2015
Viestejä:
33

Seuraan muutamaa blogia/tubekanavaa ja mielestäni paras tapa hoitaa asia on läväyttää uus päivitys/video aina tiettyyn aikaan. Esim. Aki Pyysingin päivitykset ja yks jannu, jolla viel tarkempi julkaisuaika: laittaa aina ti klo 18, niin tietää olla silloin lukemassa/katsomassa (itse asiassa jopa vähän koukuttunu tuohon kanavaan, et aina pitää klo 18-21 käydä tiistaisin kattomas). Ei tuu turhauttavia turhia klikkailuja sivullle, et joko se on päivittäny. Tietenkin tää tapa luo painetta tekijälle, mutta voihan niitä tehdä etukäteen valmiiksi ja julkaista myöhemmin. Tää siis vain yksi mielipide.

0
0
10.10.2016 - 20:36

BöC

+58
Liittynyt:
28.3.2016
Viestejä:
73

Todella mielenkiintoinen aihe mihin itsekin olen yrittänyt perehtyä. Itselläni olisi mahdollista nostaa oma palkkani oman yhtiöni kautta, mutta en ole uskaltanut, kun en hommasta mitään tajua.

0
0
16.10.2016 - 10:59

kaleeri

OP
+86
Liittynyt:
5.8.2014
Viestejä:
260

Hei! Ajattelin kuunnella Saikunhoitajan neuvoa ja alkaa postaamaan samana päivänä kerran viikossa. Eli uusi teksti julkaistaan tästä alkaen aina sunnuntaisin. 

Parkki ota yhteyttä jos haluat nopeasti vastauksia. Palkanmaksua omasta yhtiöstä ja siihen liittyvää verosuunnittelua tulen kyllä käsittelemään, luultavasti vielä tämän vuoden puolella. 

 

Mitä tarkoitetaan sijoitusyhtiöllä?

Sijoitusyhtiö on käsitteenä laaja ja sillä saatetaan tarkoittaa kaikenlaisia yhtiöitä, jotka jotenkin liittyvät sijoittamiseen. Tässä blogissa sijoitusyhtiöllä tarkoitetaan yhtiötä, jonka päätoimena on yhtiön oman varallisuuden sijoittaminen. Rahastoyhtiöt ym, jotka hallinnoivat muiden rahoja, jäävät tämän määritelmän ulkopuolelle. Yhtiöiden sijoitustoiminta koostuu tavallisesti arvopaperi- ja kiinteistöomaisuuden hallinnasta.

Sijoitusyhtiöitä on hyvin eri kokoisia, pienistä kymppitonnien sijoituspääoman yhtiöistä pörssijättiläisiin. Suurimpia ellei suurin on Warren Buffettin perustama Berkshire Hathaway noin 350 miljardin dollarin markkina-arvollaan. Helsingin pörssissä sijoitusyhtiöitä edustavat mm. Capman ja Norvestia.

Kappalemääräisesti valtaosa sijoitusyhtiöistä on kuitenkin yhden henkilön, perheen, suvun tai muun tiiviin porukan omistuksessa. Tämä on myös se näkökulma, josta asioita tulen tarkastelemaan. Jos omistajana on useita henkilöitä, monimutkaistaa se huomattavasti asioita verosuunnittelun kannalta ja tuo mukanaan sopimuksellisia haasteita. Omista kokemuksista johtuen ja yksinkertaisuuden vuoksi näkökulma painottuu tilanteeseen, jossa omistajana on yksi henkilö. Olisin kiitollinen kommenteista liittyen usean henkilön omistamiin sijoitusyhtiöihin ja liittyviin haasteisiin.

Sijoitusyhtiöt ovat ainakin Suomessa lähes poikkeuksetta osakeyhtiöitä, miksi? Osakeyhtiö on ainut yhtiömuoto Suomessa, jonka tuottoa ei veroteta progressiivisena ansiotulona vaan tasaverona (poislukien osuuskunta, johon en nyt tietämättömyyttäni ota mitään kantaa) ja näin ainut potentiaalinen väline sijoitusten hallintaan. Osakeyhtiön tulot verotetaan erillään omistajan henkilökohtaisista tuloista, samaan tapaan kuin pääomatulot verotetaan erillään ansiotuloista henkilökohtaisella puolella. 

 

Blogi julkaistaan myös osoitteessa http://sijoitusyhtio.net, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain.

0
0
23.10.2016 - 10:12

kaleeri

OP
+86
Liittynyt:
5.8.2014
Viestejä:
260

Miksi sijoittaa yhtiön kautta?

Miksi perustaa sijoitusyhtiö hallinnoimaan henkilökohtaista varallisuutta? Vastaus on hyvin yksinkertainen: pienempien verojen takia. Varsinainen kysymys onkin “miten säästän veroja”? Sijoitusyhtiö on laaja kokonaisuus ja lopputulos riippuu useista eri asioista. Huonoimmillaan lisäät pelkästään byrokratiaa ja kuluja, mutta parhaassa tapauksessa voit pienentää verorasituksen murto-osaan yksityishenkilön vastaavasta. Sijoitusyhtiön kannattavuus on kiinni sekä sijoittajan tilanteen soveltuvuudesta, että verosuunnittelun laadusta.

Yksi tärkeimpiä kysymyksiä, johon tämä blogi pyrkii vastaamaan: Miten säästän veroja sijoitusyhtiön avulla?

Selkein etu on luonnollisesti yhtiön 20% tulovero verrattuna yksityishenkilön 30-34% pääomatuloveroon. Muita suoria hyötyjä ovat alemman tuloveroasteen lisäksi mm. oikeus kirjata kuluksi luottotappiot esim. lainoista tai osasta johdannaisia, arvopapereiden arvonalennus sekä laajemmat “peruskulut” kuten puhelin- ja matkakulut ym. Osakeyhtiötä voi myös käyttää oman työn laskuttamiseen jos sellainen tilaisuus ilmaantuu

Varsinainen verosuunnittelu tulee kuitenkin kuvaan siinä, kun omaisuutta aletaan liikuttelemaan omistajan ja yhtiön välillä. Harvoin on järkevää siirtää sokeasti koko omaisuutta yhtiöön tai vastoin kaikkia yhtiön voittoja omistajalle. Lopetan tämän kirjoituksen asiakkaani viisaisiin sanoihin, jotka menivät jotakuinkin näin: “Sillä ei ole merkitystä maksaako verot yritys vai itse, vaan tärkeintä on kokonaisverorasituksen minimointi”.

 

Blogi julkaistaan myös osoitteessa http://sijoitusyhtio.net, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain.

0
0
30.10.2016 - 10:10

kaleeri

OP
+86
Liittynyt:
5.8.2014
Viestejä:
260

Sijoitusyhtiön verotuksen perusteet

 

Tänään johdattelen lukijoita osakeyhtiön verotukseen sijoitustoiminnan näkökulmasta. Seuraavassa vertailen osakeyhtiön ja yksityishenkilön verotusta sijoitustuottojen osalta.

 

Arvopapereiden luovutusvoitot

  • OY 20% yhteisövero
  • Henkilö 30/34% pääomatulovero

 

Listatuista pörssiyhtiöistä saadut osinkotuotot (jos omistus alle 10%)

  • OY 20% yhteisövero
  • Henkilö 85% veronalaista pääomatuloa = 25,5%/28,9%

 

Listaamattomista yhtiöistä saadut osinkotuotot

  • OY verovapaata tuloa
  • Henkilö 25% veronalaista pääomatuloa = 7,5%/8,5% (jos alle 8% jakavan yhtiön matemaattisesta arvosta, 150 000€ asti vuodessa)

 

Vuokratuotot

  • OY 20% yhteisövero
  • Henkilö 30/34% pääomatulovero

 

Huomaamme, että näiltä osin osakeyhtiön verotus on simppelimpää kuin yksityishenkilön - kaikki sijoitustoiminnan tuotot ovat verotuksellisesti samanarvoisia. Yrityksen tulos lasketaan yksinkertaisesti kaavalla tuotot - kulut. Tuloksesta yhtiö maksaa 20% tuloveron.

Huomioitavaa on se, että yhtiön maksamat palkat, myös omistajille maksetut, ovat yhtiön verotuksessa vähennyskelpoista kulua. Palkansaajalle palkka on ansiotuloverotuksen mukaan verotettavaa tuloa. Sitä, missä tapauksissa palkan maksaminen omistajille on järkevää, tulen käsittelemään lähiaikoina.

 

Havainnollistava, yksinkertaistettu esimerkki sijoitusyhtiön tuloslaskelmasta:

 

25000€ Arvopapereiden luovutusvoitot

10000€ Osinkotuotot

---------------------------------------------------

35000€ Tuotot yhteensä

-15000€ Maksetut palkat

-10000€ Muut kulut

---------------------------------------------------

-25000€ Kulut yhteensä

10000€ Voitto ennen veroja (35000-25000=10000)

-2000€ Tulovero 20%

---------------------------------------------------

8000€ Tilikauden voitto   

 

Blogi julkaistaan myös osoitteessa http://www.sijoitusyhtio.net, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain.

0
0
6.11.2016 - 10:39

kaleeri

OP
+86
Liittynyt:
5.8.2014
Viestejä:
260

Sijoitusyhtiön voitonjaon verosuunnittelua

Kun yhtiö tekee voittoa ja tilille kertyy rahaa, on raha yhtiön, ei omistajien. On olemassa keinoja, enemmän ja vähemmän verotehokkaita, joiden avulla varoja voidaan jakaa omistajille. On järkevää tehdä heti alussa suunnitelma voitonjaolle, ettei omaisuutta kerrytä turhaan “jumiin” yhtiöön.

Käytän termiä “jumiin” siitä syystä, että verotus mahdollistaa edullisen varojenjaon tiettyyn pisteeseen asti vuosittain. Jos sen sijaan haluat jakaa pitkältä ajalta kertyneet suuret voitot ulos yhtiöstä samana verovuonna, on se mahdollista vain palkkana tai 8% nettovarallisuuden ylittävänä osinkona, jotka molemmat verotetaan progressiivisesti, eli tulee kalliiksi.

Voitonjaon verosuunnittelussa voidaan lähteä liikkeelle siitä, että yhtiö maksaa voitostaan veroa 20%. Jos on mahdollista siirtää rahaa omistajille siten, että siirto on kulua yhtiölle ja verorasitus omistajalle alle 20%, säästää suoraan veroissa.

Hyvä havainnollistava esimerkki on palkanmaksu omistajalle. Jos yritys maksaa palkkaa omistajalle esim. 10 000€ ja omistajalle palkan verorasitus on 10%, säästyy yhtiön ja henkilön yhteenlasketuista veroista suoraan 10% 10000€:sta eli 1000€.

Kun kaikki omistajaa alle 20% verotuksessa rasittavat keinot on käytetty, voidaan alkaa miettimään, kuinka paljon halutaan maksaa veroja yli tuon 20%, että saadaan rahaa “ulos yhtiöstä”. Tämä luku riippuu omistajan kokonaistilanteesta ja se on yleensä 0-10% välillä.

Tulen avaamaan voitonjakokeinoja yksitellen omissa kirjoituksissaan myöhemmin. Kokonaisuus on jonkin verran monimutkainen, mutta pienellä perehtymisellä haltuunotettavissa. Alla vielä yleisimmät voitonjakokeinot karkeassa “parhausjärjestyksessä”.  

  1. Yrityksen maksamat kulut (kulua)
  2. Palkanmaksu tiettyyn määrään asti (kulua)
  3. Yhtiöön lainattujen tai SVOP:n sijoitettujen varojen palautus (ei kulua)
  4. Osingonjako (ei kulua)
  5. Osakaslainojen korot (kulua)

 

Blogi julkaistaan myös osoitteessa http://www.sijoitusyhtio.net, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymykset ja kommentit ovat lämpimästi tervetulleita!

0
0
7.11.2016 - 23:20

Anonyymi

+45
Liittynyt:
10.7.2014
Viestejä:
91
kaleeri kirjoitti:

Sijoitusyhtiön voitonjaon verosuunnittelua

Kun yhtiö tekee voittoa ja tilille kertyy rahaa, on raha yhtiön, ei omistajien. On olemassa keinoja, enemmän ja vähemmän verotehokkaita, joiden avulla varoja voidaan jakaa omistajille. On järkevää tehdä heti alussa suunnitelma voitonjaolle, ettei omaisuutta kerrytä turhaan “jumiin” yhtiöön.

Käytän termiä “jumiin” siitä syystä, että verotus mahdollistaa edullisen varojenjaon tiettyyn pisteeseen asti vuosittain. Jos sen sijaan haluat jakaa pitkältä ajalta kertyneet suuret voitot ulos yhtiöstä samana verovuonna, on se mahdollista vain palkkana tai 8% nettovarallisuuden ylittävänä osinkona, jotka molemmat verotetaan progressiivisesti, eli tulee kalliiksi.

Voitonjaon verosuunnittelussa voidaan lähteä liikkeelle siitä, että yhtiö maksaa voitostaan veroa 20%. Jos on mahdollista siirtää rahaa omistajille siten, että siirto on kulua yhtiölle ja verorasitus omistajalle alle 20%, säästää suoraan veroissa.

Hyvä havainnollistava esimerkki on palkanmaksu omistajalle. Jos yritys maksaa palkkaa omistajalle esim. 10 000€ ja omistajalle palkan verorasitus on 10%, säästyy yhtiön ja henkilön yhteenlasketuista veroista suoraan 10% 10000€:sta eli 1000€.

Kun kaikki omistajaa alle 20% verotuksessa rasittavat keinot on käytetty, voidaan alkaa miettimään, kuinka paljon halutaan maksaa veroja yli tuon 20%, että saadaan rahaa “ulos yhtiöstä”. Tämä luku riippuu omistajan kokonaistilanteesta ja se on yleensä 0-10% välillä.

Tulen avaamaan voitonjakokeinoja yksitellen omissa kirjoituksissaan myöhemmin. Kokonaisuus on jonkin verran monimutkainen, mutta pienellä perehtymisellä haltuunotettavissa. Alla vielä yleisimmät voitonjakokeinot karkeassa “parhausjärjestyksessä”.  

  1. Yrityksen maksamat kulut (kulua)
  2. Palkanmaksu tiettyyn määrään asti (kulua)
  3. Yhtiöön lainattujen tai SVOP:n sijoitettujen varojen palautus (ei kulua)
  4. Osingonjako (ei kulua)
  5. Osakaslainojen korot (kulua)

 

Blogi julkaistaan myös osoitteessa http://www.sijoitusyhtio.net, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymykset ja kommentit ovat lämpimästi tervetulleita!

 

Kiitoksia loistavasta blogista! Sattuisiko sinulla olemaan kirjasuosituksia tähän aiheeseen liittyen?

0
0
8.11.2016 - 07:26

kaleeri

OP
+86
Liittynyt:
5.8.2014
Viestejä:
260

Kiitos hyvästä kommentista. Osakeyhtiön verotukseen ja varojenjakoon löytyy paljonkin kirjallisuutta. Esim. adlibris.fi haulla "osakeyhtiö" löytyi useita potentiaalisia. Olen lukenut joskus joitain ja niistä oli kyllä apua, en vaan millään muista mitä.

0
0
13.11.2016 - 12:29

kaleeri

OP
+86
Liittynyt:
5.8.2014
Viestejä:
260

Omaisuuden siirtäminen yhtiöön osa 1: Kirjanpito

Kun yhtiö on perustettu ja sijoittaminen sen kautta olisi ajankohtaista, miten toimitaan käytännössä? Sijoitusyhtiön perustajilla on tavallisesti sijoitusomaisuutta omissa nimissään, jotka halutaan mahdollisesti siirtää yhtiöön, tai rahaa, jota halutaan sijoittaa yhtiön kautta. Tässä kirjoituksessa on esitelty kolme yleisintä kirjanpidollista tapaa käsitellä omat siirrot yhtiöön. Tulen pureutumaan vaihtoehtoihin tarkemmin omissa teksteissään myöhemmin.

Osakepääoma. Kaikki alkaa pakollisesta alkusijoituksesta yhtiöön eli osakepääomasta, joka on nykyään minimissään 2500€. Osakepääoma ei ole sidottu vaan sen voi heti käyttää vaikkapa sijoitukseen. Kirjanpidollisesti sillä on merkitystä - sitä ei voi jakaa voitonjaossa - ainoastaan osakepääoman ylittävä nettovarallisuus on jakokelpoista. 

Osakepääomaa voidaan siis käyttää yhtiön sisällä, mutta ei jakaa ulos. Summa voidaan määrittää suuremmaksikin kuin minimi 2500€, mutta en tekisi niin, koska on olemassa joustavampiakin keinoja - ellei korkeampaa osakepääomaa jostain erityisestä syystä vaadita.

Osakepääoman maksaminen voidaan toteuttaa siirtämällä raha yhtiön pankkitilille tai antaa yhtiölle muuta omaisuutta eli apporttiomaisuutta. Apporttiomaisuutta siirrettäessä tarvitaan liitteeksi tilintarkastajan lausunto, joten en lähtisi tähän 2500€ takia - ellei ole jotain erityistä syytä.

Laina yhtiölle. Kun yhtiölle siirretään rahaa tai myydään omaisuutta, voidaan se kirjata kirjanpitoon siten, että yhtiö jää siirtäjälle/myyjälle kyseisen summan velkaa. Osapuolet määrittävät lainalle vapaasti ehdot. Nykyisellä verotusjärjestelmällä korkoa ei usein kannata maksaa, mutta tämä riippuu tilanteesta. Korkoa tai ei, yhtiö voi lyhennellä lainapääomaa takaisin lainaajalle ilman veroseuraamuksia.

Yhtiön kirjanpidossa laina kirjataan yleensä vieraaseen pääomaan. Se voidaan kirjata myös omaan pääomaan pääomalainaksi jos omaa pääomaa halutaan jostain syystä korottaa. Joka tapauksessa lainaa ei lasketa nettovarallisuuteen osingonjaon yhteydessä.

Sijoitukset SVOP-rahastoon. Sijoitetun vapaan pääoman rahasto on nimensä mukainen, eli se merkitään omaan pääomaan nostamaan yhtiön nettovarallisuutta ja se on myös vapaata eli palautettavissa sijoittajalle lainan tapaan, toisin kuin osakepääoma. Pääoman palautuksena jakamiseen liittyy kuitenkin tiettyjä ehtoja, joita käsittelen myöhemmin. Ellei ehdot täyty käsitellään varojen jakamista SVOP-rahastosta osinkona eli toisin sanoen pääoma ei ole enää vapaata.

SVOP on erityisen hyvä keino jos halutaan maksaa osinkoa yhtiöstä omistajille, koska se nostaa yhtiön nettovarallisuutta (Osinkoa voidaan maksaa 8% yhtiön nettovarallisuudesta siten, että se on osingonsaajalle 25% pääomatuloa ja 75% verovapaata tuloa eli 7,5%/8,5%). Osingonjakoa suunniteltaessa suosittelen kuitenkin olemaan tarkkana. Miksi sijoittaisin ensin henkilökohtaista omaisuutta yhtiöön ja alkaisin jakamaan sitä takaisin verotettavana tulona?

Parhaimmillaan SVOP on kuitenkin näistä kolmesta keinosta monipuolisin: se on lainan tapaan mahdollista palauttaa ilman veroseuraamuksia sekä lisäksi se tarjoaa option jakaa suurempia osinkoja.

-------------

Seuraavalla kerralla jatkan samasta aiheesta ja käsittelen omaisuuden siirtoa yhtiöön käytännön tilanteissa, ainakin listattujen ja listaamattomien arvopapereiden sekä asuntojen/kiinteistöjen osalta.

 

Blogi julkaistaan myös osoitteessa http://www.sijoitusyhtio.net, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymykset ja kommentit ovat lämpimästi tervetulleita!

0
0
13.11.2016 - 18:08

BöC

+58
Liittynyt:
28.3.2016
Viestejä:
73

Pitkään epäröin, mutta viimeistään, kun Kekkosen kuva tuli vastaan nettisivuillasi oli pakko ottaa yhteyttä. Kiitoksia hyvistä infopaketeista. Mukava näitä on sunnuntaisin lueskella. Komppaan myös tätä säännöllistä julkaisun ajankohtaa. 

0
0
20.11.2016 - 11:54

kaleeri

OP
+86
Liittynyt:
5.8.2014
Viestejä:
260

Omaisuuden siirtäminen yhtiöön osa 2: Verosuunnittelu ja kulut

 | marras 20, 2016 | Omaisuuden siirto yhtiöönSijoitusyhtiö | 0 Kommenttia

Jatketaan viime viikon aiheesta ja aikaisemmasta suunnitelmasta poiketen siirrytään kirjanpidosta verotukseen ja muihin kustannuksiin. Käytännön tilanteet eri omaisuuslajeissa siirtyvät kolmanteen osaan ensi viikkoon.

Ensimmäisenä haluan sanoa, että koko sijoitusomaisuutta ei kannata missään nimessä siirtää sokeasti yhtiön nimiin. Tähän on syynä se, että henkilökohtaisessa omistuksessa olevien sijoitusten mahdolliset voitot realisoituvat ja menevät verolle. Siirtämisessä voi olla myös kuluja kuten varainsiirtovero tai kaupankäyntikulut sekä muitakin huomioitavia asioita esim. henkilökohtaisten lainojen panttaukset.

On siis harkittava jokaisen sijoituksen kohdalla erikseen, kannattaako siirto yhtiöön. Yleistäen voisi sanoa, että paljon voitolla olevaa omaisuutta ei kannata siirtää yhtiöön, koska siirtämisen hyödyt eivät ole realisoituvan luovutusvoittoveron arvoisia. Jos joku yksikkö on voitolla vaan vähän, voidaan arvottaa hyötyjä ja miettiä haluaako veron maksaa

Seuraavassa pohjustusta ensi viikkoa varten. Kaksi potentiaalista keinoa omaisuuden siirtämiselle yhtiöön:

 

Myyminen suoraan yhtiölle – yhtiö maksaa ostoksen tai jää velkaa myyjälle tai summa kirjataan SVOP-rahastoon.

- varainsiirtovero koituu ostajan eli yhtiön maksettavaksi (arvopaperit ja myös asunto-osakkeet 2%, kiinteistöt 4%)

- myyjälle eli osakkaalle tapahtuma on luovutus – mahdolliset luovutusvoitot tai -tappiot realisoituvat

+ ei kaupankäyntikuluja

+ voi itse vaikuttaa jossain määrin kauppahintaan, vaikka hinnan tulisi olla “käypä arvo”

 

Pörssin välityksellä – osakas myy arvopapereita pörssissä – osakas siirtää rahat yhtiöön lainana tai SVOP-sijoituksena – yhtiö ostaa arvopapereita pörssistä

- myyjälle eli osakkaalle tapahtuma on luovutus – mahdolliset luovutusvoitot tai -tappiot realisoituvat

- spread – pienemmän vaihdon papereissa vaikea saada myytyä ja ostettua samaan hintaan osto- ja myyntilaidan ollessa kaukana toisistaan

- välittäjän kaupankäyntikulut

+ ei varainsiirtoveroa

+ ei paperitöitä

-------------------

 

Tuleeko muilla mieleen plussia tai miinuksia, jotka jäi puuttumaan? 

 

 

Blogi julkaistaan myös osoitteessa http://www.sijoitusyhtio.net, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymykset ja kommentit ovat lämpimästi tervetulleita!

0
0
27.11.2016 - 12:22

kaleeri

OP
+86
Liittynyt:
5.8.2014
Viestejä:
260

Omaisuuden siirtäminen yhtiöön osa 3: Asunto-osakkeet

Tässä tekstissä pohdin, milloin henkilökohtaisessa omistuksessa oleva (sijoitus)asunto-osake olisi järkevää siirtää yhtiöön. Jokaista tapausta on harkittava tapauskohtaisesti, tämän tekstin tarkoituksena on antaa eväitä siihen. 

Asunto käytännössä myydään yhtiölle ja yhtiö joko jää velkaa myyjälle tai “sijoitus” kirjataan SVOP-rahastoon. Asunto tulisi myydä vähintään 75% käyvästä hinnasta, mutta ei ylihintaan. Käypä arvo tulisi jotenkin todentaa. Jos todentaminen itse on vaikeaa, voi käyttää vaikkapa kiinteistövälittäjää. Kaupasta ostaja eli yhtiö maksaa varainsiirtoveron 2%, jota ei kirjata kuluksi vaan liitetään hankintahintaan.

Yhtiön selkeänä etuna on keveämpi verotus ja paremmat kuluvähennykset, mutta yksityishenkilöllä on mm. tavallisesti paremmat lainaehdot sekä mahdollisuus verovapaaseen myyntiin. Siirtäminen on siis kannattavaa ainoastaan otollisissa olosuhteissa. Päätökseen vaikuttavia tekijöitä:

  1. Asunnon nykyinen käypä hinta on huomattavasti korkeampi kuin hankintahinta
  2. Asunto on lainan vakuutena
  3. Omistaja(tai perheenjäsen) on asunut tai aikoo asua tulevaisuudessa asunnossa vakituisesti ja yhtäjaksoisesti yli kaksi vuotta (oikeus verovapaaseen myyntiin) JA asunnon hinnan voidaan olettaa nousevan tulevaisuudessa JA se aiotaan myydä
  4. Asunto on tarkoitus myydä lähitulevaisuudessa

Yleistäen voisi sanoa, että jos yksikin yllä olevista kohdista täyttyy, asuntoa EI kannata siirtää yhtiöön..

Ensimmäinen kohta on selkeä: jos luovutuksesta koituu liikaa veroseuraamuksia, haitat ylittävät hyödyt eikä siirto ole järkevää. HUOM! Asunnon saa myydä ilman lahjaveroa alihintaan alimmillaan 75% käyvästä hinnasta. Lue lisää verohallinnon tekstistä https://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Lahja/Lahjanluonteinen_kaupp…

Toinen kohta on sekavampi, enkä lähde nyt pureutumaan siihen tarkemmin. Voi hyvinkin olla mahdollista järjestellä laina yhtiön nimiin järkevillä ehdoilla – neuvottelukysymyksiä. Usein kuitenkin lainaehdot ovat yhtiössä huonommat eikä siirto kannata.

Kolmas kohta. Jos oikeus verovapaaseen myyntiin on saavutettu tai tullaan saavuttamaan ja näyttää siltä, että verovapautta voisi joskus hyödyntää, en lähtisi yleensä siirtämään asuntoa yhtiöön. Toki tähän mennessä olevat voitot saa verovapaasti, mutta myynnin jälkeiset arvonnousut menevät taas myydessä verolle.

Neljäs kohta. Koska yhtiön tuomat hyödyt realisoituvat pikku hiljaa verosäästöinä, ei luonnollisesti ole järkeä maksaa siirtämisestä aiheutuvaa 2% varainsiirtoveroa jos asunto on tarkoitus myydä lähiaikoina kokonaan pois.

 

Blogi julkaistaan myös osoitteessa http://www.sijoitusyhtio.net, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymykset ja kommentit ovat lämpimästi tervetulleita!

0
0
4.12.2016 - 11:22

kaleeri

OP
+86
Liittynyt:
5.8.2014
Viestejä:
260

Omaisuuden siirtäminen yhtiöön osa 4: Pörssinoteeratut arvopaperit

Tänään pohdin henkilökohtaisessa omistuksessa olevien pörssinoteerattujen arvopapereiden siirtämistä yhtiöön. Siirrolla tarkoitan tässä sitä, että osakas myy arvopapereita henkkoht puoleltaan ja ostaa yhtiön puolelta samat paperit. Kaupan ei tarvitse olla pörssissä näiden kahden osapuolen välinen. Pörssikaupoista ei mene varainsiirtoveroa, eikä se vaadi sopimuksia kuten listaamattomien arvopapereiden kauppa.

Lähtisin liikkeelle strategiasta, jossa uudet ostot tehdään yhtiölle. Myös arvopaperit, joiden myynti ei aiheuta veroja, kannattaa yleensä siirtää yllä kuvatulla tavalla. Luovutusvoittoveroa aiheuttavien papereiden kohdalla voi arvioida, kannattaako siirto.

Huomioitavia seikkoja:

  • myynnissä verot realisoituvat myyjälle eli osakkaalle
  • likviditeetti - myynti- ja ostolaidan erotus (spread)
  • välittäjän kaupankäyntikulut
  • arvopaperin omistuksen “elinkaari”
  • osinkotuotto - yksityishenkilön kevennetty osinkoverotus

Näiden seikkojen avulla voi laskeskella, olisiko siirtäminen järkevää. Jos arvopaperin myynnistä aiheutuu paljon luovutusvoittoveroa, yleensä siirto ei kannata, ellei ole vahvoja riidejä suurista arvonnousuista tulevaisuudessa. Kaupankäyntikulut ja spread ovat myös suoria kuluja siirrolle. Toki spreadistä voi jopa hyötyä onnistuneilla pilkeillä, mutta yleensä se on miinuspuoli.

Elinkaarta on hyvä pohtia - ei kai ole esim. järkeä “siirtää” arvopaperia, jonka olisi todennäköisesti myymässä muutenkin pian. Korkeaa osinkoa maksavia yhtiöitä ei myöskään kannata siirtää yhtä helposti kuin matalaa osinkoa jakavia yksityishenkilön kevennetystä verotuksesta johtuen.

 

Blogi julkaistaan myös osoitteessa http://www.sijoitusyhtio.net, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymykset ja kommentit ovat lämpimästi tervetulleita!

0
0
6.12.2016 - 13:04

Aki Pyysing

+13475
Liittynyt:
16.12.2013
Viestejä:
7008
kaleeri kirjoitti:
  • likviditeetti - myynti- ja ostolaidan erotus (spread)

Ei tarvitse välittää, koska voi yleensä tehdä sisäisenä kauppana välittäjästä hieman riippuen.

0
0
6.12.2016 - 17:48

kaleeri

OP
+86
Liittynyt:
5.8.2014
Viestejä:
260

Kiitos korjauksesta! Miten tällaisen sisäisen kaupan voi käytännössä toteuttaa, ottamalla yhteyttä välittäjän asiakaspalveluun? Ottavatko yleensä maksua tästä?

0
0
6.12.2016 - 18:10

Aki Pyysing

+13475
Liittynyt:
16.12.2013
Viestejä:
7008
kaleeri kirjoitti:

Kiitos korjauksesta! Miten tällaisen sisäisen kaupan voi käytännössä toteuttaa, ottamalla yhteyttä välittäjän asiakaspalveluun? Ottavatko yleensä maksua tästä?

Jos on sopparit molempiin, voi laittaa laitaan oston/myynnin ja sitten itse tuuppaista/ottaa laitaan/laidasta. Likvideissä tietysti riskinä, että joku tulee väliin.Tai voi soittaa välittäjälle ja pyytää kombinoimaan. Normaaleilla välityspalkkkioilla mennee.

0
0
11.12.2016 - 11:49

kaleeri

OP
+86
Liittynyt:
5.8.2014
Viestejä:
260

Tulolähteet sijoitusyhtiön verotuksessa osa 1

Osakeyhtiön verotuksessa on minulle tuntemattomista historiallisista syistä olemassa kolme tulolähdettä. Yhtiön tulot jaetaan tulolähteisiin toimintojen luonteen mukaisesti ja jokainen tulolähde verotetaan eri yksikkönä eri verolain mukaan. Selkeää ja kätevää, eikö totta?

Tulolähteet ja noudatettavat verolait ovat:

  • Henkilökohtainen tulolähde
    • Tuloverolaki (TVL)
  • Elinkeinotoiminnan tulolähde
    • Laki elinkeinotulon verottamisesta (EVL)
  • Maatalouden tulolähde
    • Maatilatalouden tuloverolaki (MVL)

Sijoitusyhtiöissä on harvemmin maatalouden tuloja, tasapainotellaan siis EVL:n ja TVL:n välillä. Tässä yleisimpiä sijoitusyhtiön toimintoja:

EVL:

  • Tavallinen liiketoiminta, esim. IT-konsultointi
  • Ammattimainen arvopaperisijoittaminen

TVL:

  • Asuntojen ja kiinteistöjen vuokraus
  • Passiivinen arvopaperisijoittaminen

Verotus eri yksikköinä

Jos tulee tilanne, että yhtiöllä on molempien tulolähteiden alaista toimintaa ja tuloa, tarkoittaa se käytännössä sitä, että tulojen lisäksi myös kulut on jaoteltava tulolähteittäin noudattaen kunkin tulolähteen lakia. Tulolähteet sitten verotetaan eri yksikköinä ja molemmille muodostuu voittoa tai tappiota. Toisen tulolähteen tappiota ei voida vähentää toisen voitosta vaan tappio jää muistiin ja sen voi vähentää saman tulolähteen mahdollisista tulevista voitoista 10 vuoden aikana. Jos siis EVL tekee tilikautena tappiota 1000€ ja TVL voittoa 1000€, yhtiö maksaa yhtiöveroa 20% 1000€:sta eli 200€ ja EVL-puolen tappio 1000€ jää odottamaan EVL:n tulevia voittoja.

Verolakien erot

Miten sitten verolait EVL ja TVL eroavat toisistaan ja mitkä ovat vaikutukset sijoitustoiminnan verotukseen? Uskaltaisin väittää, että elinkeinotoiminnan EVL tarjoaa lähes poikkeuksetta paremmat vähennysmahdollisuudet kuin TVL, jossa noudatetaan lähtökohtaisesti samoja vähennysperiaatteita kuin yksityishenkilön pääomatuloverotuksessa. Sijoitustoiminnan kannalta tärkeimpiä EVL:n tarjoamia etuja:

  • Arvopapereiden arvonalenemisen kirjaaminen kuluksi tuloslaskelmaan
  • Luottotappioiden kirjaaminen kuluksi mm. lainasijoituksissa tai tietyissä johdannaisissa
  • Paremmat mahdollisuudet kuluvähennyksiin, kulut täysimääräisinä esim. puhelinkulut, EVL kilometrikorvaus 0,43€ > TVL 0,25€, päivärahat, kokous- ja neuvottelukulut jne.

Osa 2

Seuraavalla kerralla pohdin arvopaperisijoittamisen tulolähdettä ja sitä, miten tulolähteen määräytymiseen voi itse vaikuttaa.

 

Blogi julkaistaan myös sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymykset ja kommentit ovat lämpimästi tervetulleita!

0
0
18.12.2016 - 13:53

kaleeri

OP
+86
Liittynyt:
5.8.2014
Viestejä:
260

Arvopaperikaupan tulolähde

Viime viikon teksti tulolähteistä saa nyt jatkoa ja tänään käsitellään asiaa arvopaperikaupan kohdalla. Arvopaperikaupassa tulolähde määräytyy arvopaperikaupan luonteen mukaan joko elinkeinotoiminnan tulolähteeseen (EVL) tai henkilökohtaiseen tulolähteeseen (TVL). Yleensä EVL:n mukaan verotettu tulo on yritykselle verotuksellisesti edullisempaa ja tulisi pyrkiä, että yhtiön arvopaperikauppa verotetaan sen mukaan. Lue tarkemmat tiedot viime viikon tekstistä.

Millä perusteilla tulolähde sitten määräytyy? Alla kokoelma suoria lainauksia verohallinnon ohjeistuksesta

EVL

“Elinkeinotoimintana pidetään liike- ja ammattitoimintaa (EVL 1 §). Elinkeinotoiminnan yleisinä tunnusmerkkeinä pidetään muun muassa voiton tavoittelua, toiminnan suunnitelmallisuutta ja jatkuvuutta sekä toiminnan taloudellista riskiä. Toimintaa arvioidaan tunnusmerkkien täyttymisen perusteella kokonaisuutena.”

“Arvopaperikauppa voi olla myös muun elinkeinotoiminnan ohella harjoitettua toimintaa, jolloin se yleensä on osa elinkeinotoiminnan tulolähteen toimintaa.”

TVL

“Muun toiminnan tulolähteeseen kuuluu sellainen tulo, joka ei ole elinkeinotoiminnan tai maatalouden tuloa (TVL 2 § 1 momentti). Tätä periaatetta sovelletaan myös arvopaperisijoittamiseen.”

“Yksittäistapauksissa voi esiintyä tilanteita, joissa arvopaperit on tarkoitettu selkeästi yhtiön passiiviseksi omaisuudeksi. Jos arvopaperit on omistettu pitkään eikä niillä käydä kauppaa, arvopaperit voidaan lukea henkilökohtaisen toiminnan tulolähteeseen. Jos arvopaperisalkku koostuu pääasiassa riskittömistä arvopapereista (talletus-, sijoitus- tai kuntatodistuksista, obligaatioista, valtion velkasitoumuksista tai asunto-osakkeista), arvopaperit saattavat olla muuta kuin elinkeino-omaisuutta.”

Oma toiminta

Huhu kertoo, että tulolähdettä voi olla hankalaa vaihtaa verohallinnon silmissä myöhemmin. Ainakin hankalampaa kuin valita alusta asti oikea. Tästä syystä asiaa on hyvä pohtia jo perustamisvaiheessa.

Tulolähde määräytyy luonnollisesti sen mukaan, minkälaista arvopaperikauppa on. Rajatapauksissa, joka on mielestäni hyvin yleistä, asiaan pystyy itse vaikuttamaan. Ensinnäkin voi veroilmoituksessa ilmoittaa arvopaperikaupan haluamaansa tulolähteeseen ja sen tueksi, että esitys hyväksytään, voi tehdä tiettyjä toimia.  

Jos siis haluaisi toimintaa verotettavan EVL:n mukaan, mutta toiminta on passiivisen puoleista ja salkku koostuu yllä mainituista vähäriskisistä arvopapereista kuten talletuksista, voisi esimerkiksi seuraavilla toimilla edesauttaa EVL-tulkinnan hyväksymistä:

  • Riski: Omistusta ja kaupankäyntiä myös riskisemmillä arvopaperilajeilla kuten esim. pörssiosakkeilla, osakerahastoilla tai johdannaisinstrumenteilla. Sijoituslaina lisää riskiä.
  • Jatkuvuus: Kauppoja tasaisin väliajoin ja jatkuvasti - ei ainoastaan yksi passiivinen sijoitus
  • Voitontavoittelu ja suunnitelmallisuus

 

Verohallinnon ohjeistus aiheesta:

http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Elinkeinoverotus/Kokonaa…

Blogi julkaistaan myös sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymykset ja kommentit ovat lämpimästi tervetulleita!

0
0
25.12.2016 - 13:06

kaleeri

OP
+86
Liittynyt:
5.8.2014
Viestejä:
260

Ansiotulojen progressiivinen verotus osa 1

Hyvää joulua! Nyt kun vuoden 2017 veroprosentit on julkaistu, on hyvä siirtyä lempiaiheeseeni, ansiotulojen progressiiviseen verotukseen. Tämä on ehkä suurin syy, miksi itse ryhdyin yrittäjäksi. Enemmän tienaavia palkkatyöläisiä Suomen veromalli ei imartele, mutta teksti on varmasti hyvä silmienaukaisija myös heille.

Ansiotuloja ovat palkat ja muut veronalaiset etuudet kuten autoetu sekä ammattinharjoittajan, Ky:n ja Ay:n tulot poislukien pääomatulo-osuus. Ansiotuloa on kaikki veronalainen tulo, joka ei ole pääomatuloa.

Tämä taulukko auttaa hahmottamaan tilannetta. Taulukon luvut saa yrittäjälle sopiviksi kun veroprosentista vähentää tyel-maksun 6,15% ja työttömyysvakuutusmaksun 1,60% eli yhteensä 7,75%. Havainnollistamiseksi jaan taulukon osiin.

Vuositulo – Veroprosentti tällä välillä

0-14000€ – 2,25%

14000-19000€ – 26,15%

19000€-28000€ – 30,51%

>28000€ – 37,65%->

Yllä olevat luvut kuvaavat sitä, että jos osakeyhtiö maksaa palkkaa yrittäjäksi luokitellulle henkilölle, palkansaaja tulee lopulta maksamaan veroja kyseisten veroprosenttien mukaan. Yhtiölle koituu maksettavaksi lisäksi sosiaaliturvamaksu 1,08% palkasta. Vuotuiset ansiotulot 14000 euroon saakka on Suomessa lähes verotonta. Jos saat ansiotuloja esim. 18000€, maksat 0-14k€ veroa 2,25% ja 14-18k€ 26,15%. Jos saat 25k€, menee veroa 0-14k 2,25%, 14-19k€ 26,15% ja 19-25k€ 30,51% jne.

Palkansaajalle, jota ei luokitella yrittäjäksi, prosentteihin tulee lisätä vielä edellä mainitut työntekijän osuudet, yhteensä 7,75 prosenttiyksikköä.

Palkka on yhtiölle kulua. Jos yhtiö olisi ennen palkkoja tekemässä 14000€ voittoa, mutta maksaakin 14000€ palkkaa osakkaalle, yhtiön tuloveroksi muodostuu 0€ ja osakkaan 2,25% eli 315€. Kun yhtiön vuotuiset voitot kasvavat suuremmiksi, on harkittava paljonko palkkaa haluaa maksaa. Luultavasti on viisasta maksaa ainakin 19000€, koska osingoista tuleva kokonaisverorasite on vähintään 27,5%. Jos tuloja ja rahantarvetta on enemmän, 28000€ asti verotus on kohtuullinen. Sen ylittävät ansiotulot verotetaan jo vähintään 37,65 prosenttisesti, joten jos mahdollista, niitä kannattaisi ehkä välttää ja pyrkiä muihin voitonjakotapoihin, joista tärkeimpänä osingot.

Ensi viikolla jatkan aiheesta vähän syvemmälle ja pohdin ansiotulon progressiota tapauksessa a) sijoitusyhtiön omistaja on muutenkin yrittäjä, b) sijoitusyhtiön omistaja on palkkatyössä muualla.

 

Blogi julkaistaan myös sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymykset ja kommentit ovat lämpimästi tervetulleita!

0
0
25.12.2016 - 14:23

hauturi

+3208
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
2371

Kunnallisvero?

Edit: jaa tuo olikin keskimääräisen kunnallisveron (ja ilmeisesti keskimääräisten vähennysten jne) mukaan laskettu sinnepäin esimerkki.

0
0
25.12.2016 - 18:06

Haddock

+176
Liittynyt:
17.2.2016
Viestejä:
181

Respect:

Varmaan ensimmäinen julkinen kirjoitus joka osaa (tavalla tai toisella) käsitteen marginaaliveroaste oikein ja päätyy juuri tuohon 20-82k tasolle "optimaalistia" tulonmuodostusta.

Arjen haaste on toki sitten pitää itsensä likvidinä tuon kaiken keskellä, pitäisi muutama vuosi vetää max input yritykseen ja minimoida omat kulut niin over the time sais säädettyä noita kohdalleen.

 - H

Edit/Ps: Asiaa voi käsitellä veroprosenttilaskurilla ja katsoa veron määrän esim 5000 välein jos Kaleerin linkittämä kaavio ei tunnu oikealta

0
0
25.12.2016 - 21:06

jpkl

+118
Liittynyt:
27.6.2014
Viestejä:
222

"Jos tuloja ja rahantarvetta on enemmän, 28000€ asti verotus on kohtuullinen. Sen ylittävät ansiotulot verotetaan jo vähintään 37,65 prosenttisesti"

Hyvää pohdintaa, mutta tätä en ihan ymmärtänyt... Mutta hyvä nyrkkisääntö on kyllä 30 - 35ke / vuosi yrittäjän palkka riippuen henkilökohtaisista vähennyksistä. Ja nimenomaan yrittäjän, joka omistaa 100% yhtiöstä ja yhtiö tekee tulosta.

0
0
25.12.2016 - 22:13

kaleeri

OP
+86
Liittynyt:
5.8.2014
Viestejä:
260

HAUTURI: Hyvä kommentti, olisin voinut selvemmin tuoda esille, että kyseessä on havainnollistava esimerkki ja luvut on laskettu kyseisen taulukon avulla, jossa siis keskimääräiset kunnallisverot, vähennykset ym. Luvut ovat kuitenkin enemmän kuin tarpeeksi lähellä totuutta tuomaan pointtia esille.

HADDOCK: Kiitos samoin! Koitan viikon päästä pohdiskella juurikin noita käytännön tilanteita. Tosiaan voi ajella tuota veroprosenttilaskuria, pitäisi kuitenkin päätyä melko samoihin lukuihin.

JPKL: En tiedä ymmärränkö mitä et ymmärtänyt. Sanotaan, että olet tienannut tiettynä kalenterivuonna 28000€ ansiotuloja vaikkapa lokakuun loppuun mennessä. Jokaisesta eurosta, jonka tienaat ansiotulona vielä samana vuonna marraskuussa ja joulukuussa, menee veroa vähintään tuo ~37,65%.

0
0
26.12.2016 - 10:22

jpkl

+118
Liittynyt:
27.6.2014
Viestejä:
222

Tarkoitin, että itse katson ainakin kalenterivuotta kokonaisuutena. Eli mikä vero-% tulee esim. 30 ke ansiotuloista. Mielestäni se on sama missä kuukaudessa pidätetään minkäkin verran ennakonpidätystä. Jälkikäteen ne tasoittuvat kuitenkin koko vuodelle.

0
0
26.12.2016 - 12:42

hauturi

+3208
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
2371
jpkl kirjoitti:

Tarkoitin, että itse katson ainakin kalenterivuotta kokonaisuutena. Eli mikä vero-% tulee esim. 30 ke ansiotuloista. Mielestäni se on sama missä kuukaudessa pidätetään minkäkin verran ennakonpidätystä. Jälkikäteen ne tasoittuvat kuitenkin koko vuodelle.

Kai se pointti olikin, että pitäisi katsoa mikä vero tulee, jos ottaa 30K ansiotuloa vs 28K ansiotuloa + 2K osinkoja.

0
0
28.12.2016 - 14:32

Jönas

+1
Liittynyt:
28.12.2016
Viestejä:
1

Minullapa on sijoitusyhtiö. Tuli joskus isän kanssa puoliksi perustettua se ja nykyään se on pelkästään minun. Olen ollut siihen tyytyväinen. Ainoa ongelmantapainen on ollut metsäsijoittaminen. Metsänhoitototöihin oy ei saa Kemera-avustuksia samaan tapaan kuin yksityinen. Metsänhoidon pitäisi olla tosiasiallinen päätoimiala, jos haluaa kemera-avustuksia nostaa.

Nyt kun olen jo iällä, olen alkanut pohtia sukupolvenvaihdosta. Onnistuvatkohan verottajan  yrittäjälle suomat helpotukset sijoitusyhtiön osalta, kun se ei ole kuitenkaan ollut pääelinkeinoni eikä se tulle olemaan pääelinkeino lapsillenikaan.

Tätä kysymystä toivoisin joskus täällä sivuttavan.

0
0