Nyt on taas näkemys, että tää päättyy rumasti. Kuplaa puhalletaan kursseihin laajemminkin nyt, korona ihan valtoimenaan (vaikka se ei enää uutinen), öljyn ja muiden raaka-aineiden hinnat jo nousussa ja sieltä ne hiipii kuluttajahintoihin viimeistään kesällä kun koronan puolesta aukeaa ja kuluttajilla säästöjä. Näteillä terassimestoilla on sauma rahastaa, tyyliin. Tulee inflaa ja se on herran haltuun pysyykö mitenkään kurissa, 2222 voi jo tulla korkojakin up kunnolla, tosin itseasiassa Jenkeissä korot on jo nousussa. Pörssi ennakoi...nyt noustaan "buy on rumors" eli että rokote tulee ja veikkaan että myöhemmin "sell on news" eli koronan jäljiltä tää velkakorttitalo on äärihatara ja seuraava haaste on infla ja sitä seuraava korkojen nousu joka on myrkkyä pörssille varsinkin kun pakkohan keskuspankkien on pikemminkin vähentää kuin lisätä elvytystä.
En jaa näkemystä "2222 voi jo tulla korkojakin up kunnolla".
1.) Ei ole varaa, puhutaan sitten Jenkeistä tai EKP:stä. Koko korttitalo romahtaa, jos korkoja nostetaan -> keskuspankit eivät nosta lyhyitä korkoja ja kamppailevat pitkässä päässäkin.
2.) Inflaation suhteen tilanne länsimaissa on erilainen kuin ennen vanhaan. Väestö on vanhempaa ja digitalisaatio/robotisaatio vähentävät työvoiman kysyntää.
En vastannut PikkuPron erinomaiseen päivikseen, kun en jaksanut, mutta nyt törmäsin hyvään makrokirjoitukseen väestön vanhenemisesta ja sen vaikutuksesta inflaatioon Inderesin aamukatsauksessa.
Kooste: Mie ja Marianne Palmu ei uskota harmaantuvan väestön päästävän inflaatiopeikkoa irti. Mariannen näkemyksen joutuu tosin lukemaan rivien välistä, ekonomistien on syytäkin olla epävarmoja kannoissaan. Ei ole kuitenkaan oikein lähtenyt Japanissakaan, joka on vuosikymmenen pari väestökehityksessä edellä.
Jos ei ole pääsyä Inderesiin, löytyy tämän aamun aamukatsauksesta. Aamukatsaus on kaikille ilmainen. En tosin tiedän, josko tuolla linkillä kaikkikin pääsisivät lukemaan.
Jos faktat muuttuvat, vaihdan näkemystä miekin.
Tähän vielä lisään, että uskon kyllä koronan hellittämisen tuomaan kysyntäpiikkiin. Mutta uskon myös vapaaseen kapasiteettiin valmiina sitä vastanottamaankin. Mutta jännä nähdä, mitä inflaatiolle tulevassa tilanteessa käy. Mutta keskuspankit ja korot eivät käsittääkseni ole niinkään huolissaan inflaatiosta, vaan inflaatio-odotuksista. Yhden inflaatiopiikin ei kai pitäisi isosti vaikuttaa🤔.
Ajattelin varmistaa, että olet perillä Hitas-asunnon enimmäishinnan laskemisesta.
Hitas-asunnon saa myydä seuraavista kahdesta metodista kalliimmalla:
1. Hitas-rajahinta
Tämän taidat jo tunteakin. Tällä hetkellä 4450 €/m2
2. Markkinahintaindeksi
Markkinahintaindeksillä lasketaan nimensä mukaisesti enimmäishinta perustuen ostohintaan, ja asuntojen yleiseen hintakehitykseen.
Tässä positiivista on myös se, että enimmäishinta on markkinahintaindeksin mukainen arvo + remonttien aiheuttama arvonnousu. Kuten jo tiesitkin niin rajahintaa käytettäessä ei remontteja huomioida.
Indeksi löytyy seuraavasta osoitteesta https://www.hel.fi/static/kv/asunto-osasto/hitas-markkinahintaindeksi.pdf
Jos siis olisit vaikka ostanut asuntosi tammikuussa 2005 hintaan 200 000 €, olisi arvo nyt 200 000 € / 290.7 * 544 = 374 269 € (+ mahdolliset remontit)
Tässä tapauksessa kuitenkin asunnosta saisi korkeamman hinnan Hitas-rajahinnalla, jos asunto on vähintään 85 m2 kokoinen (85 m2 * 4450 € = 378 250 €)
Näiden lisäksi on olemassa myös rakennuskustannusindeksi joka toimii samaan tapaan kuin markkinahintaindeksi, mutta ainakin useimmiten tuottaa matalampia arvoja, joten tästä tuskin joudut välittämään.
Sekä rajahinta, että markkinahintaindeksi päivitetään neljästi vuodessa, joten helmikuulle odottelu kuulostaa fiksulta.
Kuten blogissasi jo aiemmin todettiin, on Hitas-asuntojen yhteydessä kuitenkin tapana myydä ylihintaisia huonekaluja, jolloin asunto saadaan myytyä markkinahintaan Hitas-enimmäishinnasta välittämättä.
Jos joku löytää tekstistä virheitä niin saa korjata.
Samalla kiitos PikkuPro loistavista kirjoituksistasi läpi vuosien
Kiitos tästä. Hitas-rajahintaa en toki tiennyt mutta markkinahintaindeksin juu ja sillä mennään.
Huonekaluja ei ole mutta samassa talossa siis oma autotalli joka EI ole hitas-rajoitusten alainen. Se menee samalla kaupalla - sama homma oli kun ostettiin 2013 ja silloinkin hinta oli annettu, ota-tai-jätä.
Sehän tässä on kivaa: vaikka ei saisi viimeistä penniä vs. odottelu niin eipä paljon tarvi myydäkään, oletan, eikä tarvii välittäjää. Lähinnä, että katsoo prosessit valmiiksi jos tuleekin kova ryysis, et homma korona-safe jne. Pari päivää näyttöjä, tarjoukset autotallista ja closing. Eiköhän 12.2. mennessä oo ainakin nimiä vaille.
ps. myin Tesla-shortin, ei vaan jaksa, kalliin oloita. Omat takas. En sulje pois että koitan uusiks jos hulluus jatkuu - mitä hullumpaa, sitä isompi sauma johonkin 80% pika-rommaukseenkin.
En jaa näkemystä "2222 voi jo tulla korkojakin up kunnolla".
1.) Ei ole varaa, puhutaan sitten Jenkeistä tai EKP:stä. Koko korttitalo romahtaa, jos korkoja nostetaan -> keskuspankit eivät nosta lyhyitä korkoja ja kamppailevat pitkässä päässäkin.
Mjoo. Kyllä pysyn näkemyksessäni, että 2222 korotkin voi tulla kunnolla up...
1. Samaa mieltä, ei ole varaa. Oma näkemys silti, että jos infla riistäytyisi sanotaanko 5% tasolle niin ei niitä korkoja vaan pystytä pitämään nollissa, mitenkään. Suo siellä, vetelä täällä.
Ajatellaan nyt vaikka infla 5% ja asunnot nousee samaa tahtia. Tähän 0% asuntolainat, öö, ei tää nyt ihan terve kuvio ole, lopputuloksena OIKEASTI kaaos kun rikkaat (= lainakykyiset) rikastuu ja muut maksaa.
Mut sinällään siis samaa mieltä, korkojen nousuun ei ole varaa. Musta vaan voi nousta siltikin kun voi tulla tilanne, että ei vaan ole kuin sysipaskoja vaihtoehtoja.
Mikä muka estää EKP:ta ostamasta edelleen kaikki Italian valtiolainat mielivaltaisella kurssilla vaikka päättäisivätkin että ohjauskorot nousevat?
Toki kaikki romahtaisi koronnousussa, jos elettäisiin jossain vuoden 2006 maailmassa jossa yleinen harhaluulo oli että EKP ei takaisi välimerellisille matalia korkoja valtionlainoihin.
Ajatellaan nyt vaikka infla 5% ja asunnot nousee samaa tahtia. Tähän 0% asuntolainat, öö, ei tää nyt ihan terve kuvio ole, lopputuloksena OIKEASTI kaaos kun rikkaat (= lainakykyiset) rikastuu ja muut maksaa.
Eikö tämä ole jo ihan realismia? Eri omaisuusluokissahan inflaatio on ollut todella kovaa jo pidemmän aikaa. Assetteja ei vain ole niissä virallisissa inflaatio-koreissa, joiden pohjalta inflaatioluvut julkaistaan. Siksi on mielestäni vähän ristiriitaista puhua, että ei olisi inflaatiota tälläkään hetkellä. Varsinaisissa arjen kulutustavaroissa ja hyödykkeissä inflaatiota ei taas näy kovin helposti jo siitä syystä, että jatkuvasti digitalisoituvassa maailmassa on enemminkin jatkuvaa deflaatiopainetta.
1. Samaa mieltä, ei ole varaa. Oma näkemys silti, että jos infla riistäytyisi sanotaanko 5% tasolle niin ei niitä korkoja vaan pystytä pitämään nollissa, mitenkään. Suo siellä, vetelä täällä.
Sisältääkö tämä näkemyksen, että EKP:lta loppuisi rahat?
Pitäisi ehkä jatkaa toisessa ketjussa, mutta oletetaan tilanne, jossa inflaatio olisi vaikka 5 %, siis se virallinen, ja ohjauskorko silti nollassa. Mitä tapahtuu? Käytännössähän yritysten lainakorot menisivät silti yrityskohtaisesti, kuten nytkin. Finski maksaa 10 % ja Elisa 0,25 % tjsp.
Lainaahan kannattaisi ottaa, jos sitä halvalla saisi, joten reaaliassettien hinnat nousisivat varmaan vielä nähtyäkin lujempaa? Mitäs kaikkia lieveilmiöitä tuosta seuraisikaan? Vaihtoehtonahan olisi korkojen nosto ja luultavasti useamman euromaan defaulttaus. Kumpi sitten katsottaisiin pienemmäksi pahaksi?
Aika absurdiahan tuo olisi. Mutta niin olisi joku voinut sanoa 10v sitten negatiivisista koroista samaa.
1. Samaa mieltä, ei ole varaa. Oma näkemys silti, että jos infla riistäytyisi sanotaanko 5% tasolle niin ei niitä korkoja vaan pystytä pitämään nollissa, mitenkään. Suo siellä, vetelä täällä.
Sisältääkö tämä näkemyksen, että EKP:lta loppuisi rahat?
Ei varmaan tarvitse vastata, tulkitsen retoriseksi kysymykseksi.
Enkä halua lähteä Pokeritiedon tyyppiseen negatiiviseen kettuiluun kanssasi.
Pointtini siis, että kyllä se jossain vaiheessa haastavaksi tulee, jos vaikka talot jatkuvasti inflatorisesti kallistuvat ja korot nollissa. Sitähän jo tapahtuu ja muuten haastavaa on jo nyt yhteiskunnallisesti (tuloerot kasvavat) mutta menee koko ajan pahemmaksi. Siis rikkaat (= velkaa saavat) rikastuu ja palkkatuloillaan elävät suhteellisesti köyhtyy. Tätä voidaan juu jatkaa keskuspankkien puolesta vaikka hamaan tappiin, teoriassa, mutta kyllä siinä nyt raja tulee vastaan vähintään yhteiskuntarauhan puolesta. Ei toki Suomessa ekaksi mutta jos vaikka Jenkkeihin sisällissota niin kyllä muuten vaikuttaa täälläkin.
Epätasa-arvon lisääntyminen on nyt sen verran vauhdikasta, että saas nähdä koska Aki alat raapustelemaan samanlaista kirjettä kuin Buffett ja kumppanit muutamia vuosia sitten: "verottakaa meitä enemmän". Mie olen siis Kokoomuksen kannattaja mutta ei tämä nyt päällä oleva meininki reilua ole (vaikka mulle itsekkäästi sopii hyvin) ja yhteiskuntarauhasta kannattaisi pyrkiä pitämään kiinni. Kun Jenkkien keskiluokalta menee lopullisesti maku niin on vähän hiljaista.
Oma näkemys edelleen on, että korot nousevat inflan perässä. Eivät kylläkään 1:1 ja jälkijättöisesti mutta kuitenkin. Ja näillä pörssin arvostustasoilla 1% koronnosto vaikuttaisi aika reippaasti.
Pitäisi ehkä jatkaa toisessa ketjussa, mutta oletetaan tilanne, jossa inflaatio olisi vaikka 5 %, siis se virallinen, ja ohjauskorko silti nollassa. Mitä tapahtuu? Käytännössähän yritysten lainakorot menisivät silti yrityskohtaisesti, kuten nytkin. Finski maksaa 10 % ja Elisa 0,25 % tjsp.
Lainaahan kannattaisi ottaa, jos sitä halvalla saisi, joten reaaliassettien hinnat nousisivat varmaan vielä nähtyäkin lujempaa? Mitäs kaikkia lieveilmiöitä tuosta seuraisikaan? Vaihtoehtonahan olisi korkojen nosto ja luultavasti useamman euromaan defaulttaus. Kumpi sitten katsottaisiin pienemmäksi pahaksi?
Aika absurdiahan tuo olisi. Mutta niin olisi joku voinut sanoa 10v sitten negatiivisista koroista samaa.
Musta hyvä kirjoitus. Nimenomaan: suo siellä, vetelä täällä.
Toinen asia. Korona on nyt ihan vauhdissa, oho. Ei mulla ainakaan kompetenssi ole riittänyt kelaamaan, koska rokotukset alkavat näkyä kuolleisuudessa - kaikkiallahan rokotetaan kärkipäässä riskiryhmiä eli sikäli voi vaikutuksen ajatella näkyvän aika nopsaan. Mutta ei selvästi vielä.
Eilen maailmassa eniten kuolleita, yli 16k. Jenkit yli 4k, Britit 1,6k, Saksa 1,2k. Nyt muuten ollaan kiinni, nyt pelataan slotteja.
Ymmärrän ihan Suomen hallitusta, että mietitään tiukennuksia. Kun näin pitkälle on tällä linjalla ajettu, niin ei tätä kalkkiviivoillakaan kannata ryssiä enää. Huhtikuuhun asti on hiljaista.
Pellailin keskiviikkona pitkään ja kävi klassiset eli ei pelkästään se, mikä tulos vaan miten se tulee. Voitin ekaksi turnauksen ja sitten voitin käteisessä yli 2000bb potin. Ja sitten hävisin 4000bb potin. Ja sitten vähän lisää, tai no ei vähänkään. Kaveri huuteli meseen et lähe kotiin mut vaikka kännissä ja huokailutti niin mä oon semikova luu kestämään tilttiä. Voitinkin vähän takas pohjista ja jäin vain 1500bb miikalle.
Mut oli se kotimatka ja himassa vähän raskasta. (*). Siis ei pottien häviiminen mitään enkä isoimmasta löydä pelivirhettä ja muissakin jos oli niin semi marginaalisia. Lähinnä vaan toi runin muoto et eka osuu kaikki ja sitä häviit kahta kauheemmin. Kauhein runin muoto, henkisesti. Sit vähän sekin, et kun oli kaikenlaisia tapahtumia niin lopputulos muutaman tonnin huonompi mitä uumoilin niin räknäile väsyneenä ja piänessä sitä sit.
Melkein mietin, et alan pelaamaan semi selvinpäin.
Mut ei nyt sentään.
(*) Niin siis mulla on nyt hima, 96m2 penthouse. Yksi minisohva ja kaksi tuolia. Aion kyllä jatkaa asunnottomuuden tiellä kunhan vähän lämpenee.
ps. Tähän asti jengi on kestänyt mut nyt alkaa semiheikkokin aines jo luovuttamaan. Tänään lenkillä tuli vastaan tasan yksi juoksija vaikka oli vain -20c. Toisaalta se kyllä kuulemma vastasi meren äärellä -30c. Mulla oli kolme huppua ja pipo, villasukat ja ylhäällä 4 kerrosta teknisiä vaatteita. Pakkas ATH juoksu: jälkeenpäin piti ottaa saunan jälkeen päikkärit, keho aika uupunut säähommeleista.
Oma näkemys edelleen on, että korot nousevat inflan perässä. Eivät kylläkään 1:1 ja jälkijättöisesti mutta kuitenkin. Ja näillä pörssin arvostustasoilla 1% koronnosto vaikuttaisi aika reippaasti.
Muuta edes näkemykseksi korkoja nostetaan inflan perässä. Tämä on sentään mahdollinen skenaario. Näinhän keskuspankit perinteisesti ovat toimineetkin.
Lisäksi vilpitön kysymys: Miten ne köyhät rikastuvat korkoja nostamalla? En oikein mitenkään keksi, miten se yhtälö menee.
Olen luultavasti siuta enemmän huolissani yhteiskuntarauhan puolesta, koska näen sen järkkymisen myös Suomessa lähes vääjäämättömänä kehityksenä. Tämä pohjautuu vääjäämättömän varallisuuserojen kasvamisen lisäksi suvakkien (ääriesimerkkinä vasemmistoliiton erityisavustajat) ja trumpetistien (supertähtenään Laura Huhtasaari) tarkkailuun. Näiden(kään) kummankaan ryhmän uskontoon ei voi vaikuttaa, eivät ole edes halukkaita etsimään totuutta, mutta molemmat hyvin valmiita vähintään väkivaltaan yllyttämiseen.
Oma näkemys edelleen on, että korot nousevat inflan perässä. Eivät kylläkään 1:1 ja jälkijättöisesti mutta kuitenkin. Ja näillä pörssin arvostustasoilla 1% koronnosto vaikuttaisi aika reippaasti.
Muuta edes näkemykseksi korkoja nostetaan inflan perässä. Tämä on sentään mahdollinen skenaario. Näinhän keskuspankit perinteisesti ovat toimineetkin.
Lisäksi vilpitön kysymys: Miten ne köyhät rikastuvat korkoja nostamalla? En oikein mitenkään keksi, miten se yhtälö menee.
Olen luultavasti siuta enemmän huolissani yhteiskuntarauhan puolesta, koska näen sen järkkymisen myös Suomessa lähes vääjäämättömänä kehityksenä. Tämä pohjautuu vääjäämättömän varallisuuserojen kasvamisen lisäksi suvakkien (ääriesimerkkinä vasemmistoliiton erityisavustajat) ja trumpetistien (supertähtenään Laura Huhtasaari) tarkkailuun. Näiden(kään) kummankaan ryhmän uskontoon ei voi vaikuttaa, eivät ole edes halukkaita etsimään totuutta, mutta molemmat hyvin valmiita vähintään väkivaltaan yllyttämiseen.
Aki,
Sulle ehkä on paljon vapaa-aikaa ja harrastuneisuutta lajiin, mutta mulla ei. Mua kiinnostaa aito sijoituskeskustelu, ei kielipolisointi tai negatiivinen kettuilu. En ihan ymmärrä, miksi sivun promoottori ja omistaja lähtee tälle linjalle mutta suosikkisanontojani on: "jengi tekee mitä jengi tahtoo".
Koitan vielä kerran:
1. En koskaan ole sanonut, että köyhät rikastuu korkoja nostamalla. Voitko lainata kohtaa mihin viittaat tai korjata koska selvästi esitit mulle kysymyksen mihin en voi vastata, koska en ole sanonut tai ajattele, että "köyhät rikastuvat korkoja nostamalla".
2. Kiitos kielipolisoinnista. Korkojen nousun tematiikka on 2020 kohtuu laaja niinkuin varmasti tiedät. Ei siinä nyt yhtä yksittäistä tahoa ole, joka mahtikäskyllä maailman korot millintarkasti "nostaa/nostetaan". Sanalla "nousevat" viittasin siihen, että mitä suurempi ero inflan ja korkojen välillä on niin sitä suurempi paine jälkimmäisen muuttua.
Minua kiinnostaa se, että erilaiset ihmiset keskustelevat kirjakielellä/kirjoitusvirheellisesti sijoitusasioista ja yhdessä päästään ehkä vähän pidemmälle substanssissa kuin yksin. Jos koko ajan pitää esimerkiksi keskittyä siihen, että ei vaan tee yhtään kirjoitusvirhettä ja miettiä piilokettuiluja niin prosessi on huomattavasti hitaampi ja siihen voi mennä maku kokonaan.
Mulla on vaan murto-osa Akin talousymmärryksestä, mutta oon vähän PikkuPro:n linjoilla tässä, ja voi myös olla, että ymmärrän vähän paremmin mitä PikkuPro hakee.
Köyhät ei rikastu korkoja nostamalla, ja mikä vaan skenaario jossa talous romuttuu kostautuu kyllä juuri niille köyhillekin, mutta talouden tekohengitys puskemalla markkinoille väkisin rahaa nolla- tai negatiivisilla koroilla on myös tosi myrkyllinen kehitys pitkän ajan päälle luokkaeroja kasvattamalla ja lukittamalla.
Pidetään terminä sitten inflaatiota, kuplaantumista tai mitä vaan, niin sillä saadaan aikaan hintojen nousua asioihin joilla on jotain pysyvää arvoa. Eli meillä on kulutushyödykkeitä, ja niiden kautta mitattuna inflaatio näyttää nollalta, ja sitten on arvoa tuottavia tai sen säilyttäviä asioita joiden hinnat nousevat, osakkeet, asunnot, maa, jopa kulta ja joku vitun bitcoin.
Kuten Akikin on todennut, niin jumittavien nollakorkojen tilanteessa oikea P/E vakaalle bisnekselle on jotain ihan muuta kuin 12. Jos tämä tähän menee, niin osakkeet ovat vieläkin steal, ja kyllä ne P/E-luvut tulee saavuttamaan sen järkevänkin tason.
Ihmiset on aika lailla kahdessa korissa - osa elää jollain tasolla kädestä suuhun, eli käyttävät kaiken rahansa niihin kulutushyödykkeisiin, joissa ei näy inflaatiota. Kaikki on kulutettavaa tai vuokrattavaa. Sitten on ne, jotka omistavat tai joille kertyy niitä jälkimmäisen listan asioita.
Mitä matalampia tuottovaateet on, niin sitä mahdottomampi ekasta korista on siirtyä säästämällä ja sijoittamalla jälkimmäiseen koriin. Tämä lukittaa "luokkajakoa", ja poistaa mahdollisuutta siihen kansankapitalismiin mitä Akikin kovasti toivoo.
PikkuPro tiivisti tämän ehkä vähän liian lyhyeen toteamalla "Siis rikkaat (= velkaa saavat) rikastuu ja palkkatuloillaan elävät suhteellisesti köyhtyy."
Herrat JR ja PikkuPro ovat mielestäni ihan oikeassa. Olen tehnyt samanlaisia johtopäätöksiä itsekin, enkä minäkään toki ole niitä ihan puhtaasti omin päin keksinyt vaan tutkimalla tilastoja ja lukemalla muiden ajatuksia asiasta. (Erityisesti voin suositella Charles Hugh Smithin blogia ja kirjoja jos haluaa normaalista talousajattelusta poikkeavaa näkökulmaa ilman liiallista poliittista vaahtoamista: https://www.oftwominds.com/blog.html)
Varallisuuserot tosiaan ovat kasvaneet ja kasvavat tällä nykyisellä linjalla, kutistaen keskiluokkaa siten että keskiluokasta pudotaan nyt pääsääntöisesti alaspäin eikä nousta ylöspäin. Satun itse kuulumaan jossain määrin voittavaan segmenttiin tässä jaossa, vaikka varallisuutta onkin rajallisesti. Palkkaa tulee hyvin ja varallisuus kasvaa, mutta en ole silti erityisen mielissäni tästä.
Yhteiskuntarauhan kannalta hyvin epätasainen varallisuudenjako on aina päättynyt huonosti. Joskus on otettu talikot ja heinäseipäät esiin, joskus on riittänyt pari yleislakkoa ja uudet johtajat vaaleissa. Kun varallisuudestaan riisuttu ja köyhäksi pudotettu keskiluokka lähtee barrikadeille, silloin alkaa kyllä tapahtua. Se ei ole nyt ihan ensi vuonna Suomessa käsillä, mutta toivon että sitä päivää ei tarvitsekaan nähdä. Kukahan poliitikko tai talousviisas esittelisi meille sen exit-strategian jolla tämä menossa oleva kehityskulku voidaan katkaista? Ei minullakaan ole sellaista esitellä, mutta äänestän sitä jolla on.
Lähteekö inflaatio laukalle ja korot nousuun? Vaikea sanoa, mutta jos keskuspankit printtaavat rahaa triljoonia ja käppyrä nousee eksponentiaalisesti niin kaiketi inflaatio on väistämätöntä. Joku voisi sanoa osakkeita ja muita assetteja katsoessa inflaatioheppa on jo hyvässä ravissa. Nousevatko korot? Teoriassa valtio voi asettaa omien obligaatioidensa koron suunnilleen nollaan vaikka seuraavat sata vuotta, mutta kuka haluaa lainata rahaa 1% korolla jos inflaatio on 5%?
EKP voi aina lainata ja sen lisäksi eläkerahastojen on kai pakko lainata.
Yhteiskuntarauhan suhteen pitkällä tähtäimellä vähän pelottaa itseänikin. Voin kuvitella sen, että x vuoden päästä työelämään siirtyvä nuori mies tajuaa, että hän ei voi käytännössä ikinä ostaa itselleen asuntoa*, eläkemaksut ovat 30 % ja verot ties mitä ja samalla hallituksen viesti on, että ollaan huolissaan, kun nuoret ei valmistu riittävän aikaisin ja tee tarpeeksi töitä. Siinä saattaa ihan oikeasti kapinahenki hieman leimahtaa.
Mitä politiikkaan ja korkopolitiikkaan tulee, niin voin olla väärässä, mutta en vain näe skenaariota, missä menoja alkaisiin leikkaamaan. Taloutta taas ei saada tässä vero-, ja regulaatiomallissa kasvuun, kun väestö vanhenee ja veroja kyllä nostetaan, mutta se ei varmaan näy enää tulopuolella toivotulla tavalla. Eikä tämä koske vain Suomea.
Mikä siis on poliittisesti mahdollista? Varmaan se, ettei tehdä näennäisesti mitään ja jatketaan, kuten tähän asti. Lopulta myös kulutusinflaatio varmaan alkaa laukkaamaan, joten jos korot pidetään edelleen alhaalla, niin valtion tulot kasvavat, koska palkat nousee ja verot ovat progressiivisia. Samoin omaisuuden numeroarvo kasvaa ja arvonnoususta menee verot. Jos vielä sidotaan tulonsiirtoja joihinkin epämääräisempiin indekseihin (vai joko on sidottu?), niin tuet, eläkkeet, ymv. kasvavat inflaatiota hitaammin ja valtion menot tippuvat. Tuntuu pahalta sanoa, mutta tämä voisi olla jopa semirealistinen poliittisesti mahsollinen exit-strategia. Suuri osa väestöstä ei välttämättä edes tajuaisi, mitä tapahtuu.
Lieveilmiöthän olisivat aivan kauheat ja yhteiskuntarauha varmaan olisi mennyttä. Enkä minä usko, että ihan tuota tietä loppuun asti kuljettaisiin, mutta sitä pitkin saatetaan mennä hyvän aikaa. Riittävän pitkälle mentynä vaikea kuvitella, että minkälaisia poliittisia ryhmittymiä alkaisi nousemaan valtaan. Varmaan "Me ei makseta velkoja, tulkoot hakemaan" -idea saattaisi alkaa saamaan kannatusta. Tai sitten 100 % vero esim. yli 200k vuosituloille tai omaisuusvero tjmv.
*Ymmärtänette pointin, vaikka riittävän ei-halutulta sijainnilta voi aina.
Oma näkemys edelleen on, että korot nousevat inflan perässä. Eivät kylläkään 1:1 ja jälkijättöisesti mutta kuitenkin. Ja näillä pörssin arvostustasoilla 1% koronnosto vaikuttaisi aika reippaasti.
Muuta edes näkemykseksi korkoja nostetaan inflan perässä. Tämä on sentään mahdollinen skenaario. Näinhän keskuspankit perinteisesti ovat toimineetkin.
Lisäksi vilpitön kysymys: Miten ne köyhät rikastuvat korkoja nostamalla? En oikein mitenkään keksi, miten se yhtälö menee.
Olen luultavasti siuta enemmän huolissani yhteiskuntarauhan puolesta, koska näen sen järkkymisen myös Suomessa lähes vääjäämättömänä kehityksenä. Tämä pohjautuu vääjäämättömän varallisuuserojen kasvamisen lisäksi suvakkien (ääriesimerkkinä vasemmistoliiton erityisavustajat) ja trumpetistien (supertähtenään Laura Huhtasaari) tarkkailuun. Näiden(kään) kummankaan ryhmän uskontoon ei voi vaikuttaa, eivät ole edes halukkaita etsimään totuutta, mutta molemmat hyvin valmiita vähintään väkivaltaan yllyttämiseen.
Aki,
Sulle ehkä on paljon vapaa-aikaa ja harrastuneisuutta lajiin, mutta mulla ei. Mua kiinnostaa aito sijoituskeskustelu, ei kielipolisointi tai negatiivinen kettuilu. En ihan ymmärrä, miksi sivun promoottori ja omistaja lähtee tälle linjalle mutta suosikkisanontojani on: "jengi tekee mitä jengi tahtoo".
Koitan vielä kerran:
1. En koskaan ole sanonut, että köyhät rikastuu korkoja nostamalla. Voitko lainata kohtaa mihin viittaat tai korjata koska selvästi esitit mulle kysymyksen mihin en voi vastata, koska en ole sanonut tai ajattele, että "köyhät rikastuvat korkoja nostamalla".
Härifrån tvättas:
PikkuPro kirjoitti:
Pointtini siis, että kyllä se jossain vaiheessa haastavaksi tulee, jos vaikka talot jatkuvasti inflatorisesti kallistuvat ja korot nollissa. Sitähän jo tapahtuu ja muuten haastavaa on jo nyt yhteiskunnallisesti (tuloerot kasvavat) mutta menee koko ajan pahemmaksi. Siis rikkaat (= velkaa saavat) rikastuu ja palkkatuloillaan elävät suhteellisesti köyhtyy. Tätä voidaan juu jatkaa keskuspankkien puolesta vaikka hamaan tappiin, teoriassa, mutta kyllä siinä nyt raja tulee vastaan vähintään yhteiskuntarauhan puolesta. Ei toki Suomessa ekaksi mutta jos vaikka Jenkkeihin sisällissota niin kyllä muuten vaikuttaa täälläkin.
...
Oma näkemys edelleen on, että korot nousevat inflan perässä. Eivät kylläkään 1:1 ja jälkijättöisesti mutta kuitenkin. Ja näillä pörssin arvostustasoilla 1% koronnosto vaikuttaisi aika reippaasti.
Tässä kerroit oman näkemyksesi olevan, että korot "nousevat" "inflan" perässä. Perustelusi on tuloerojen kasvu ja yhteiskuntarauhan puolustaminen. Tämä viittaa siihen, että korkojen nousu mielestäsi auttaisi köyhiä ja säilyttäisi yhteiskuntarauhan. Et sitten ilmeisesti tarkoittanut tätä? Miten se korkojen nousu sitten niitä köyhiä auttaa, jos ei kerran rikastuttamalla? Eli miksi korkojen täytyy nousta yhteiskuntarauhan puolesta?
"Eurodollar futures contracts maturing in September 2023 on Monday were pricing more than one rate hike by the U.S. Federal Reserve by then, compared with barely one increase last week." Aika lailla eri asia kuin "2222 voi jo tulla korkojakin up kunnolla". Jos Fed nostaisi korkoja kaksi kertaa 2023 syksyynmennessä = olisimme edelleen nollakorkojen maailmassa - ja vuodessa 2023. Toivottavasti pystyy nostamaan.
Arvailen, että etsit näkemyksellesi "2222 voi jo tulla korkojakin up kunnolla" tukea ja löysit otsikon. Saatoin arvata väärinkin. Tällaisella arvailulla "mitä muut ehkä ajattelivat" saan yleensä ympäristön vihamielisyyttä osakseni. Suurimmat raivonpurkaukset tulevat, jos osun oikeaan.
'
PikkuPro kirjoitti:
2. Kiitos kielipolisoinnista. Korkojen nousun tematiikka on 2020 kohtuu laaja niinkuin varmasti tiedät. Ei siinä nyt yhtä yksittäistä tahoa ole, joka mahtikäskyllä maailman korot millintarkasti "nostaa/nostetaan". Sanalla "nousevat" viittasin siihen, että mitä suurempi ero inflan ja korkojen välillä on niin sitä suurempi paine jälkimmäisen muuttua.
Minua kiinnostaa se, että erilaiset ihmiset keskustelevat kirjakielellä/kirjoitusvirheellisesti sijoitusasioista ja yhdessä päästään ehkä vähän pidemmälle substanssissa kuin yksin. Jos koko ajan pitää esimerkiksi keskittyä siihen, että ei vaan tee yhtään kirjoitusvirhettä ja miettiä piilokettuiluja niin prosessi on huomattavasti hitaampi ja siihen voi mennä maku kokonaan.
Miulle on edelleen epäselvää, onko siulle selvää, että korot, pitkätkin, ovat tällä hetkellä käytännössä keskuspankkien käsissä. Jos kirjoittaa "korot nousevat", antaa ymmärtää, että tämä on samanlainen tapahtuma kuin, että pörssikurssit nousevat. Korot eivät elä random walkia.
"Ei siinä nyt yhtä yksittäistä tahoa ole, joka mahtikäskyllä maailman korot millintarkasti "nostaa/nostetaan"" Tämänkin merkitys jäi vähän epäselväksi noin seitsemän huolellisen luvunkin jälkeen. Ei millintarkasti on totta, mutta se on juuri yksi yksittäinen taho = kunkin valuutan keskuspankki, joka useimpien valuuttojen korot mahtikäskyllään päättää. Voisi toki olla sekaantumattakin ja antaa markkinoiden hoitaa, mutta tämä ei ole tilanne, vaan siellä sohlataan jo pitkässäkin päässä ja muillakin kuin valtionlainoilla.
Mie epäilen, että useimmille on epäselvää, mikä se moneen kertaa lainattu erimielisyys on. Eli erimielisyys on: Nousevatko korot vai eivät? Tämä on sijoitusmarkkinoilla elämän ja kuoleman kysymys. Jos korot ottavat 2222 up kunnolla, paetkaa vuorille ja shortatkaa kaikkea. Tässä kuitenkin joudun taas "kielipolisoimaan" Paljonko on "2222 up kunnolla"?
Kertaan teesini:
Eurokorot ovat EKP:n ja dollarikorot FEDin käsissä. Inflaatiolle ja valuuttakursseille sitten tapahtuu mitä tapahtuu.
Inflaatiota tulee tai ei tule. Tätä emme tiedä. Japanissa ei ole tullut, vaikka nollakoroilla on ajettu jo iät ja ajat. Viiden prosentin pitkäaikainen inflaatio länsimaissa on mahdollinen, mutta epätodennäköinen, koska väestö vanhenee ja työvoiman kysyntä digitalisoitumisen ja robotisoitumisen myötä vähenee.
USA:lla ja euroalueen valtioilla on paljon velkaa ja lisää tulee joka päivä. Valtiontaloudet eivät kestä korkojen nostoja -> keskuspankit eivät voi ainakaan pikkuinflaatiosta NOSTAA korkoja. (Korot "nousevat" indikoi, että ne markkinoilla nousevat. Korkoja "nostetaan" indikoi, että korot ovat ylemmän tahon = keskuspankien käsissä, kuten ovatkin.
Varallisuuserot nollakoroilla kasvavat. Se tuo kansan kaduille.Missä määrin, on epäselvää. Tämä riski ei kuitenkaan riitä perusteeksi keskuspankeille romauttaa valtiontalouksia, joka toisi kansan kaduille varmasti.
Korot vaikuttavat inflaatioon. Inflaatio-odotukset vaikuttavat keskuspankkien korkopäätöksiin. Huolimatta virallisista inflaatiotavoitteistaan, keskuspankit korkopäätöksissään ottavat huomioon paljon muutakin, kuin esimerkiksi lockdownien loppumisen mahdollisesti tuoman inflaatiopiikin.
Koko osakepositioni perustuu näkemykseen, jonka mukaan korkoja ei uskalleta nostaa, vaikka mieli monestakin syystä tekisi. Ensin pitäisi valtioiden tehdä tasapainoisia budjetteja. Tämä taas vaikuttaa poliittisesti mahdottomalta, eikä juuri tällä hetkellä edes tarkoituksenmukaiselta. Mutta edes joku teoreettinen väylä ulos olisi hyvä löytää. Poliittisesti realistista väylää tasapainoisiin budjetteihin en siis lähitulevaisuudessa (=loppuelämäni aikana) näe. Näen pelkästään tölkin potkimisen eteenpäin jatkuvan.
Se, että yhteiskuntamme on kusessa, ei ole miulle mitenkään epäselvää. Sen sijaan olisi hyvä pohdiskella:
Tuleeko sitä inflaatiota oikeasti?
Jos tulee, miten keskuspankit reagoivat? (Vaikka olisi zulujen piirittämä, itsemurha (=korkojen nosto) on kuitenkin lopullinen ratkaisu. Aina voi toivoa ratsuväen saapuvan sittenkin.)
Missä määrin yhteiskuntarauha järkkyy? (Mielestäni on selvää, että järkkyy. "Kuinka paljon" on se epäselvä osuus).
Tämä keskustelu olisi ollut hyvä käydä inflaatio-ketjussa, mutta tämä(kin) pyrkimykseni meni puluille.
Mutta mitä ilmeisimmin on tarvetta taas kerran kirjoittaa sunnuntaikolumni työnimellä "Korot eivät nouse". Kerran vuodessa "Osingot ovat tilisiirto" ja kerran vuodessa "Korot eivät voi nousta" lienee yhteiskuntarauhan kannalta hyödyllistä, vaikka kovin ovat tylsiä kirjoittaa. Tosin pankkien korkokattoja kauppaavat eivät tykkää jälkimmäisestä ja vasemmisto edellisestä.
Hyvin mielelläni kuulisin jonkun perustelun siitä, miten keskuspankit voivat nostaa korkoja valtiontalouksien kyykähtämättä. Myös inflaatioarvailuja muitakin kuin "5 prosentin infla tulee (ilman perusteluja)" olisi ehkä hyödyllistä lukea.
JR kirjoitti:
Mitä matalampia tuottovaateet on, niin sitä mahdottomampi ekasta korista on siirtyä säästämällä ja sijoittamalla jälkimmäiseen koriin. Tämä lukittaa "luokkajakoa", ja poistaa mahdollisuutta siihen kansankapitalismiin mitä Akikin kovasti toivoo.
PikkuPro tiivisti tämän ehkä vähän liian lyhyeen toteamalla "Siis rikkaat (= velkaa saavat) rikastuu ja palkkatuloillaan elävät suhteellisesti köyhtyy."
Tästä olen ollut täsmälleen samaa mieltä jo vuosikausia. Mikä vittu miun viestinnässä on niin epäselvää, että se ei ole tullut ilmi? Pitää ehkä vähentää metaforia, sananlaskujen vääntämistä mutkalle ja itsensä viihdyttämistä sisäpiirivitseillä😫? Mutta korkojen nostaminen ja valtiontalouksien romauttaminen ei tähän kehitykseen auta. Lisää koulutusta sen sijaan saattaa auttaa. Sitä yritän tehdä, mutta juuri nyt vetelen ranteita auki itse antamani "koulutuksen" täydellisestä mahalaskusta.
Erityisesti toivoisin, että joku kertoisi miulle pikaisesti, jos asia on sittenkin niin, että ei ne keskuspankit niitä korkoja päätä. Päättelin 1992, että kelluvalla valuutalla korko on kokonaan keskuspankin käsissä, koska sillä on rajattomasti ko. valuuttaa. Aion toistaa tämän 28 vuotta vanhan näkemykseni sunnuntaina kolumnissa ja olisi kovin noloa, jos olisin tässä jotenkin väärässä.
Älkää pojat tapelko, kukaan ei enää polta tupakkaa.
Tää muuten vaikuttaa suht hyvältä esimerkiltä keskustelusta, joka olis kapakassa hyvinkin harmoninen mutta menee heti kierroksille, kun väline on keskustelupalsta.
+1 Nolottaa aina tunnustaa tyhmyys, mutta olen oppinut taas PALJON UUTTA makrotalouden kuvioista. 👏👏👏 kaikille keskustelijoille ja väitän, että se rautalangasta vääntäminen auttaa itseni lisäksi montaa muutakin lukijaa 👍
Mukavaa ja sävyltään positiivista jutustelua. Kyllä minä ainakin näen Pyysingin teemat järkevinä. Tämä nykytilanne jatkuu vielä pitkään näin. Sääliksi käy niitä köyhiä, jotka ovat sukupolvesta toiseen köyhiä. Heillä korinvaihto on käytännössä mahdotonta. Toki eihän nämä korit ole mitenkään mustavalkoisia. Kyllähän joku köyhä voi pienistä puroistakin säästää ja sijoittaa ja sitä kautta edetä korissaan siten, että seuraava sukupolvi voi edetä taas korin sisällä ja joskus ehkä joku sukupolvi hyppää toiseen koriin. Mikäli kulutuksen saa aisoihin, nähdään koulutuksen arvo ja ollaan työteliäällä elämänfilosofialla liikkeellä, niin köyhäkin voi vaurastua merkittävästi. Sama toimii myös toiseen suuntaan, jos rikkaalla ei ole nuo elementit kunnossa.
Monet ovat aivan tyytyväisiä siihen, että on mielekästä tekemistä (=töitä), katto pään päällä, ystäviä ja harrastuksia ja rahaa siten, että tulevat toimeen. Joku etevä saattaa jopa sijoittaa säästöjään tuottamaan. Voisimme täällä sijoitusmaailman kuplassa miettiä sitä, että kovinkaan monen "tavan tallaajan" tähtäimenä ei ole elellä pelkästään pääomatuloilla. Jos siis tämä on kakkoskori. Tärkeintä yhteiskuntarauhalle on se, että mahdollisimman monelle on mielekästä tekemistä (=töitä). Tulevaisuudessa tuo robotiikka, automatiikka ja digitalisaatio tuo tähän uhkaa.
Tässä kerroit oman näkemyksesi olevan, että korot "nousevat" "inflan" perässä. Perustelusi on tuloerojen kasvu ja yhteiskuntarauhan puolustaminen. Tämä viittaa siihen, että korkojen nousu mielestäsi auttaisi köyhiä ja säilyttäisi yhteiskuntarauhan. Et sitten ilmeisesti tarkoittanut tätä? Miten se korkojen nousu sitten niitä köyhiä auttaa, jos ei kerran rikastuttamalla? Eli miksi korkojen täytyy nousta yhteiskuntarauhan puolesta?
Kyllä ekaan ja tokaan lauseeseen. Korkojen nousu heikentäisi nykyistä helvetinkonetta jossa rikkaiden ja lainakykyisten rikastuminen on yhteiskuntarauhan kannalta aivan liian helppoa. Esimerkiksi ottaa pinnan lainaa ja ostaa kaikella Cityconia: aikamoinen EV helvetinkone jos sijoittaa osingot back.
Sensijaan vedit tästä omat johtopäätöksesi ja kysyit "Miten ne köyhät rikastuvat korkoja nostamalla?". Tätä en koskaan sanonut, en sellaiseen ole viitannut enkä sen odota tapahtuvan. Jos korot nousevat, niin köyhillä on nihkeät oltavat koska hyvinvointivaltio on heidän paras ystävä ja hyvinvointivaltiot velkaantuvat ennätysvauhtia. Enemmän korkojen nousu voisi auttaa yhteiskuntarauhaan jos systeemi ei olisi nykyisen mallisesti täynnä näitä ylihelppoja helvetinkoneita rikkaille, jotka saavat halpaa lainaa = on helpompi olla köyhä, jos vieressä ei ole ylirikkaita jotka monen mielestä ovat saaneet ison sysäyksen siihen pandemiasta. Eli EN sanonut tai tarkoittanut, että köyhät rikastuvat jos korot nousevat mutta 1) suhteellisesti köyhät saattavat saada etua jos rikkaiden helvetinkoneita himmataan ja 2) tämä tukee yhteiskuntarauhaa. Se, että sun tasoinen kaveri joka on 1) Sijoitustiedon omistaja 2) sivuston promoottori mediassa 3) moderaattori (!) tulee mun blogiin tekemään tuon boldatun kysymyksen "köyhien rikastumisesta" niin se on musta kummallista ja toimintaa jota en halua olla tukemassa. Miun kirjoituksilla Aki sinä saat joitain desimaalin osia miljooniisi, sivustolle vähän lisänostetta ja jos käytöksesi omistajan/promoottorin/moderaattorin roolissa on mun päiväkirjassa tällaista, niin vedän omat johtopäätökseni. Tämä ei siis ollut ensimmäinen kerta: tulkitsin "kysymyksesi" "Sisältääkö tämä näkemyksen, että EKP:lta loppuisi rahat?" vittuiluksi tai että haet, että tippuisin tietämättömyys-ansaan. Tätäkään toimintaa en pitänyt omistajalta/promoottorilta/moderaattorilta (!) asiallisena . Mielestäni et edistänyt näillä heitoilla asiallista ja yhteisen ymmärryksen lisääntymiseen tähtäävää sijoituskeskustelua vaan minusta toit - kauniisti sanoen - omalla arvovallallasi kettuilukulttuuria Sijoitustietoon enkä halua olla sitä tukemassa.
Lukemista en toki missään oloissa lopeta, aina voi siirtyä hiljaiseen enemmistöön ja freerollata sivustoa.
Ja vastataan nyt vielä vika kysymyksiinkin vaikka varmaan toistoa. Miten se korkojen nousu sitten niitä köyhiä auttaa, jos ei kerran rikastuttamalla? Tässä ei ole hyviä vaihtoehtoja köyhien kannalta. Se, että nykytilanne on köyhille karmea jatkuessaan long run ei tarkoita, että vaihtoehto olisi hyvä. Mutta reilumpi se olisi kuin nykykuvio, että setelipainot laulaa, massit menee assettien arvoon joita rikkaat voivat ostaa alhaisella korolla eli de facto toinen rahan painokone. Korkojen nousu siis vähentää suhteellista köyhyyttä/vähentää tuloerojen kasvun nopeutta. Ja se vastaa viimeiseenkin kysymykseen: korkojen täytyy nousta yhteiskuntarauhan puolesta jotta tuloerot eivät karkaisi niin suhteettomiksi, että se uhkaa yhteiskuntarauhaa.
Hei nyt oikeesti vetäkää happea ja jutelkaa livenä älkääkä kirjotelko tänne, ei voi mennä niin että kaks mun parhaista ystävistä onnistuu riitaantumaan jostain todella triviaalista, ja se alkaa näyttää tässä ihan mahdolliselta.
Vaihtoehtoiset teoriat on ihan ok, mutta tässä korttitalossa on niin monta muuttuvaa palasta ja maata, ettei tuota korkojen nostoa kyllä (pitkään) hetkeen voida ajatella mitenkään. En lähtisi ennustamaan isompimuotoista kurssien laskua. Turha tuohon on energiaa nyt käyttää.
Mielenkiintoista ja ymmärettävästi sekavaa keskustelua, koska tilanne on niin kummallinen. Mä edustan sitä "koulukuntaa" joka on ollut opiskelevinaan taloustieteitä ja lähtökohtaisesti aika persaukisella taustalla. Kun ymmärrys talouspolitiikan normeista kasvoi, tein pääni sisällä uhmakkaan analyysin vuosituhannen vaihteen jälkeen, että en mä nyt näiltä markkinoilta asuntoa osta, kun hinnathan on (pk-seudulla) ihan kuplassa.
Perusteluina käytin, että keskimääräisellä palkansaajan reaalitulolla oli vielä 8 vuotta ennen spekulointiajankohtaa saanut ostettua asunnon siten, että sen sai about 10 vuodessa maksettua takaisin hieman palkansaajan keksiansiota paremmalla ansiotasolla, jos vähän jaksoi nähdä vaivaa. Eli odotellaan tovi ja asutaan vuokralla.
No persaukisen vinkkelistä markkina sen kun vääristyi; perkele eihän tässä enää 20 vuottakaan riitä takaisin maksuun, muistan ajatelleeni. Samaan aikaan kaverit jotka osti "kuplamarkkinasta" asunnon laskeskelivat, että paljon ne on tehneet tuohta ostamalla sen asunnon. Ja komeita summia. "Jos mä nyt myyn tän ni saan velat maksettua ja seiskyt tonnia jää käteen" mouhosi yksikin kantakaupungista sievoisella vanhemman avustuksella asuntoon kiinni päässyt muutaman vuoden jälkeen. Ei kukaan murehtinut paljonko velkaa oli jäljellä, toisin kuin edellinen sukupolvi, joka ei suurelta osin muuta laskenutkaan sen asunnon ostettuaan.
Kyllä mä siinä vaiheessa mietin, että oon 7 vuotta opiskellut talousasioita tavalla tai toisella ja en tajua selvästi koko hommasta juuri mitään! Ajattelin, että ne muut kun haalivat vakuudet jostain ja osti kämpät ja teki sen tietäen, että nyt ne rikastuu. Koska niin ne kaikki jälkikäteen sanoi. Ehkä jos yksi olisi sanonut, olisin kuitannut kohinana. Jos useat, niin mitä sitten?
Tarinan opetuksia olis varmaan muutamia, mm.
1) Historiatieto ei ole tae tulevasta; markkina oli muuttanut pysyvästi muotoaan ja mä jahtasin haamuja ajatellessani, että talous "palaa ennalleen"
2) Kaikki tietää jälkikäteen parhaiten, että tiesivät koko ajan olleensa oikeassa.
3) Kun kuvittelet olevasi kovin fiksu ja teet jotain ajatuksella, että sitten ne näkee pian, niin se voi mennä myös ihan päinvastoin etkä ehkä olekaan niin fiksu
4) Tulevaisuus on helkkarin sumuinen paikka
Onni onnettomuudessa oli, että sen verran oli älliä, että jossain vaiheessa sain heittää teoriani romukoppaan ja hyvätuloisena sain hankittua kohtuu helposti asunnon, kun puolisolta löytyi oikein vakuudetkin.
Sellainen käsitys olisi itsellä tänä päivänä, että pankit (toimien EKP:n alaisuudessa) eivät ole kovin kiinnostuneita siitä, kuka lopulta asunnot ostaa. Kunhan joku ostaa ja makroluvut näyttää (mieluiten) loivaa kasvua. Pankin paras tae on itse hallinnoitu asuntomarkkina, jossa arvo on sikäli nimellinen, ettei se korreloi enää juuri millään tavalla lainansaajan maksukyvyn ja maksusuunnitelman kanssa. Ei pankki oikeasti lainaa asuntoa tarvitsevalle, se vain hallinnoi EKP:ltä lahjaksi saamiaan assetteja annettujen ohjeiden mukaisesti (vrt. "Stressitesti", joka käsitteenä menee samaan huutonaurukategoriaan Italian valtionlainojen kanssa). Palkansaajien maksukyvystä irtautuneet asuntojen hinnat sekä niiden vuosittainen nousu kirjataan pankkien taseeseen ja tulokseen ja kaikki on hillityn iloisia.
Ehkäpä juuri tuo elementti aiheuttaa sen, ettei korkojen nousupainettakaan ole. Negatiivisella ohjauskorolla operoiva ekp palkitsee pankkeja tästä häilyvästi taustalle piilotetusta mekanismista, jonka avulla tämä edellä maalailtu "köyhempi(kin) keskiluokka" pääsee kiinni "omistusasuntoon" ja saa "tehdä voittoa", jolloin illuusio reilusta pelistä elää vahvana, korkojen korotuspaine säilyy maltillisena ja "talous vetää". Eikä kansa nouse barrikaadeille.
Sitä en kyllä osaa sanoa, että missä vaiheessa talouspolitiikka ja rahapolitiikka mahtoi karata näin isosti omille laukkareiteilleen? Olisiko se ollut jo finanssikriisin jälkimainingeissa. Nythän makrotaloudessa (valtiot, yleiset julkishallinnon toimielimet) ei ole itse asiassa edes aikomusta maksaa velkoja takaisin, ja mikrotaloudessa riskit on mimimoitu siirtämällä "riski pankille", vaikka todellisuudessa pankin ainoa riski on, että tälle keskiluokalle saadaan jatkossakin uskoteltua, että he omistavat asunnon ja tekevät sillä voittoa. Nimellinen keskuspankin kädenojennus on pieni hinta siitä, että saadaan markkina näyttämään vakaalta ja annetaan euroalueen valtioille rauha toimia.
Tämä näin sivusta huudellen, josko saisi Akin ja PP:n kalistelu-fokusta horjutettua.
Teoriassa valtio voi asettaa omien obligaatioidensa koron suunnilleen nollaan vaikka seuraavat sata vuotta, mutta kuka haluaa lainata rahaa 1% korolla jos inflaatio on 5%?
Eikö tälläkin hetkellä lainaa anneta negatiivisella reaalikorolla? Suomi on saanut jo usean vuoden ajan (ainakin 2016-2020) velkaa negatiivisella korolla. Tosin ei lainan reaalikorko ole ihan -4% tasolla.
Olen freerolleri joka harvoin mitään tänne kirjoittaa. PP:n jutusteluja ja keloja on kiva lukea. Akilta tulee hyviä ajatuksia ja hän ainakin nähdäkseni avaa avoimesti omaa sijoitusfilosofiaansa ja ajatuksiaan.
Me kaikki voidaan olla eri mieltä asioista, mutta tärkeää olisi säilyttää järkevä keskustelukulttuuri. Minusta / miusta / musta on harmillista, että jonkun esittämästä näkemyksestä vedetään itkupotkut.
Sijoittajana haluan Akin tulevaisuuskuvan korkojen puolesta toteutuvan, ja samalla haluan myös haastaa PP:n ajatusta yhteiskuntarauhaa tuhoavasta kehityksestä. Olisiko meillä enempi rauhaa, jos oltaisiin vaan potkittu iso osa työntekijöistä pois? Mikä on ratkaisu yhteiskuntarauhan puolesta?
Jaahas, herroilla ovat kuukautiskierrot synkronisoituneet.
Kaikkien rakastama Turmsko se täällä jälleen rakkautta jakamassa. On näköjään taas joku salaliitto häntä vastaan, kun on tili valahtanut miinukselle.
Minusta vitsi ei ollut edes huono. Sen verran murskaavat kritiikit kuitenkin tuli, että ehkä minunkin on aika vaihtaa tunnusta. Vaikka sen kunniaksi, että Donaldilta loppuu kohta tiimalasista leikkiaika, ja housuissa on iso kakka. Huge, brown and beautiful.
