Lisätään vielä edellämainittuihin hyviin esimerkkeihin palkkatuloista maksettu eläke, joka on sijoitettuna eläkeyhtiöiden kautta esimerkiksi osakkeisiin. Palkansaajan palkkatuloista maksama raha on siis todennäköisesti kasvattanut arvoaan osakkeiden noustessa ja palkansaaja voi rauhallisemmalla mielellä uskoa saavansa eläkettä tulevaisuudessa. Lisäksi tämä arvoaan kasvattanut eläkeraha tuottaa nyt enemmän hyvää verrattuna siihen, että sen arvo ei olisi kasvanut.
Lisäksi sijoittavien ihmisten varallisuuden kasvaessa voidaan käynnistää mahdollisesti myös ei niin kannattavia projekteja, vaikka harrastusmielessä, ja näihin taas tarvitaan työvoimaa, eli palkansaajille taataan työtä jatkossakin. Lisäksi voidaan vielä teettää töitä mitä aiemmin on tehty itse muilla henkilöillä, ja taas palkansaajien työmahdollisuudet ja hyvinvointi kasvavat.
Longrunin argumentti kurssinousun kasvattamasta eläkkeestä on paras. Arton veroargumentti on myös pätevä, vaikkakin kurssinousun verohyöty jää teoreettista maksimia pienemmäksi mm. matalan veroprosentin ja ulkomaalaisomistuksen johdosta.
Nämä argumentit eivät ole niin päteviä:
Lisäksi osakkeiden kallistumiseen liittyy yleensä yritysten voittojen kasvu, mikä tarkoittaa kasvanutta yhteisöverokertymää.
Osakkeiden kallistuminen ei yleensä aiheuta yritysten voittojen kasvua, pois lukien sijoitusyritykset. Yritys tuottaa yhtä paljon voittoa, vaikka sen kurssi olisi matala.
Vaikka osakkeen omistaja istuisi salkkunsa päällä mitään myymättä, hän tuntee kurssien noustessa vaurastuneensa, mikä pitää paikkansakin. Näin hän ostaa duunarin firman valmistaman uuden sähkökiukaan
Tämä edustaa kakun kasvaessa enemmän murusia putoilee pöydältä -teoriaa. Tässä muiden vaurastuminen hyödyttää myös palkansaajaa.
Tämä on ongelmallista ajattelua. Palkansaajan suhteellinen varallisuusasema heikkenee, jos muut rikastuvat ja palkansaaja ei. Tästä on palkansaajalle se haitta, että omaisuusarvojen kasvaessa hänen on yhä vaikeampi päästä kiinni omaisuuteen. Mahdollisuus ostaa kattohuoneisto merinäköalalla keskustasta 50 000 eurolla heikkenee jatkuvasti, ja sama koskee myös kurjia lähiöluukkuja. Muidenkin niukkuushyödykkeiden kuten lomakiinteistöjen, jalokivien ja kultaesineiden hinnat nousevat palkansaajan ulottumattomiin osakkeilla rikastuneiden nostaessa hinnat pilviin. Palkansaaja joutuu tyytymään vuokra-asuntoon ja halpaan teollisesti tuotettuun bulkkitavaraan, tai ainakin hyväksymään vuosikymmenten mittaisen asuntolainan ja siihen liittyvät riskit.
Osakehintojen nousu myös rajoittaa palkansaajan mahdollisuuksia hankkia osakevarallisuutta. Yritysten kassavirrat on diskontattu yhä kalliimmiksi eikä palkansaaja pääse kiinni osinkovirtaan järkevällä hinnalla. Kurssien nousu tuomitsee palkansaajan suhteelliseen köyhyyteen. Samalla osakkeiden omistajat juhlivat ansiottomilla voitoillaan. Murusia ehkä putoilee pöydältä, mutta isoja kakunpalasia ei.
Keskimääräisellä äänestäjällä ei yleensä ole osakkeita, ei ainakaan paljon. Keskimääräisellä vasemmistoliiton äänestäjällä on niitä sitäkin vähemmän. Vasemmistoliiton edustaja toimii aivan loogisesti vastustaessaan kurssien nousua ja osakkeilla tehtävää rahaa. Nousun vastustaminen on hänen kohdeäänestäjiensä puolustamista. Edustaja saa runsaasti ääniä seuraavissa vaaleissa ja etenee urallaan.
Me, joilla on osakkeita, emme myöskään tarvitse nousseita kursseja. Meille olisi paljon hyödyllisempää, jos kurssit olisivat aina edullisia. Silloin saisimme osinkovirran huippuhalvalla eikä kurssilaskun riskistä tarvitsisi välittää. Voisimme pantata salkkumme, ottaa moninkertaisen sijoituslainan ja iskeä kaiken kiinni turvallisiin ja tuottoisiin osinkovirtoihin ilman tappioriskiä. Kurssinousuja ei tarvitsisi realisoida verotukseen, koska kurssit eivät nousisi, ja voisimme vaihtaa osakkeesta toiseen veroneutraalisti vain pienen transaktioveron maksaen.
Olisi lopulta paljon halvempaa maksaa 0,1 % transaktiovero kuin 30/34 % voitoista. Saapa nähdä, kuinka pian tämä EU-veroparatiisi meille tulee.
Olisi lopulta paljon halvempaa maksaa 0,1 % transaktiovero kuin 30/34 % voitoista. Saapa nähdä, kuinka pian tämä EU-veroparatiisi meille tulee.
Nämä eivät ole vaihtoehtoja. Se transaktiovero tulee (jos tulee) pääomatuloverojen päälle, ei sijaan.
Samaten pohdinta miten hyvä olisi, jos osakkeet pysyisivät halpoina on teoreettisesta maailmasta, jota ei ole olemassa. Tämä ajattelu on yllättävän tavanomainen teoreettinen pohdiskelu ja tavallaan teoreettisesti oikeinkin. Olen tämän filosofisen koulukunnan edustajien hyökkäysten kohteena ollut ennenkin, koska näiden mielestään oli vastuutonta kannustaa ihmisiä osakesijoittamaan, koska osakkeet silloin kallistuvat. Tähän ajatelumalliin päätyneet ovat yleensä hyvin sinnikkäitä uskossaan. Taustalla on kyllä nähdäkseni ollut aito huoli siitä, etteivät pääse kiinteistä kassavirroistaan sijoittamaan riittävän halpoihin osakkeisiin😎.
Pörssikurssien nousulla on toki varallisuusvaikutuksia muihinkin omaisuuseriin, mutta jos sieltä pörssistä siirretään rahaa muihin kohteisiin, niin sieltähän lähtee se raha pois. Tähän sitten vastataan, että ainahan sillä osakkeella on myös ostaja. Tästä tulemme muna/kanakeskusteluun ja siirrytään laboratoriomaailmaan, josta kukaan ei tule viisaampana ulos.
Luulen, että pörssikurssien nousun tuoma muu taloudellinen piristyminen biittaa niiden vaikutuksen muiden omaisuuserien kallistumisen tuomaan vahinkoon ihan kirkkaasti. Ei oikeasti köyhillä ole omaisuutta eikä mahdollisuutta hankkia sitä. Jos taas talous on jo valmiiksi ylijäämäinen, ei ole enää oikeasti köyhä, ainakaan ikuisesti.
Ja olen varma, että merkittävin vahinko pörssikurssien noususta tulee kateusosastolle. Kateuden kanssa eläminen on todella raskasta. Miulla on esimerkiksi yksi kaveri, joka kärsii pahasta annoskateudesta. Ei uskalla kaksistaan syömässä ollessa koskaan tilata muuta kuin sitä samaa. Jos on kolme paikalla, jotka ottavat eri ruokia, päätöksenteko menee hyvin vaikeaksi.
Tämä ei tarkoita, että politiikan tulisi tähdätä pörssikurssien nousuun. Tämä on täysin vastuutonta populismia. Mutta ei kyllä myöskään pörssikurssien laskuun, joka on vielä vastuuttomampaa.
Se transaktiovero tulee (jos tulee) pääomatuloverojen päälle, ei sijaan.
Näin voisi ajatella, ja ehkä niin onkin. Toisaalta transaktioverolla kerätyillä miljardeilla voisi perustella uskottavasti, miksi pääomatuloveroa ei tule nostaa 50 prosenttiin. Tähän suuntaan ollaan nimittäin menossa, ja tuskin kannattaa väitellä ollaanko vaan kuinka nopeasti.
Pohtikaamme vielä hetki transaktioveron hyötyjä. Privanetissa on korkea transaktiokustannus 2 % per kauppa. Kustannus on yksi syy, miksi listaamattomien likviditeetti on heikko. Myös kurssikehitys on heikkoa ja hinta suhteessa osinkoon vaatimaton. Transaktiokuluista huolimatta - tai ehkä juuri siksi - listaamattomat voivat olla hinnaltaan houkutteleva osakesijoitus.
Transaktiovero ei automaattisesti tarkoittaisi osakesijoittamiselle huonoja aikoja. Täytyisi vain osata olla pois markkinoilta siinä vaiheessa, kun likviditeetti ja kurssit romahtavat, jos promillen vero nyt suurta romahdusta edes aiheuttaisi.
Pitkäjänteisen sijoittajan kannalta olisi paras, jos sijoittajia todella verotettaisiin transaktioista eikä voitoista ja osingoista. Tällöin päämaksajan rooliin asettuisivat spekulantit, pikavoittojen tavoittelijat ja robottien omistajat. Tämä voisi olla poliittisesti ajettavissa läpi. Suomessa on historiassa ollut sekä verottomat osingot, verottomat myyntivoitot että leimavero, joten se olisi paluuta entiseen. Ikävämpi tapa palata entiseen olisi varallisuusveron palauttaminen, mikä on realistinen joskaan ei juuri nyt ajankohtainen uhkakuva.
Jokin vero sijoittajien on joka tapauksessa maksettava. Tällä hetkellä ankarimman verotuksen kohteena on suomalainen yksityishenkilö-osakesijoittaja, kun ay-liitot, eläkeyhtiöt, säätiöt, yritykset, ulkomaalaiset ym. pääsevät halvemmalla. Nykytilaa ei voi pitää ideaalina, ellei satu olemaan noiden tahojen edustaja. Älähdykset tulevatkin usein näiltä tahoilta.
Kateuden kanssa eläminen on todella raskasta.
Tämä ongelma ratkeaa säätämällä erilaisia kateusveroja. Sitä onkin jo kokeiltu hyvällä menestyksellä.
Ei oikeasti köyhillä ole omaisuutta eikä mahdollisuutta hankkia sitä.
Tuohon se taitaa pitkälti kiteytyä koko homma. Filosofisilla vertauskuvilla ja näennäisesti toimivilla teoriamalleilla spekuloivat ensisijaisesti ne, jotka lenkkisaunan pukuhuoneessa spekuloivat sillä miten jakaisivat naapureillekin miljoonasta tasaisesti, ehkä auton vain itselleen ostaisivat. Kun tällaisia "ongelmia" ei oikeasti ole, ei niistä tarvitse murehtia. Ja vastavuoroisesti jokainen sijoittaja on niin allerginen veron käsitteelle, että tarpeen veivata tätä itselle edullisempaan muotoon ymmärtää hyvin.
Palkansaajan suhteellinen varallisuusasema heikkenee, jos muut rikastuvat ja palkansaaja ei.
Mutta palkansaaja ajattelee mikrokaavassa rikastuvansa vain jos saa korotuksen palkkaansa. Ei hän ajattele tai murehdi juuri isoa kuvaa, mikä onkin hyvä. Toisaalta etenkin tämän päivän asiantuntijaorganisaatioissa on viety malli ovelan salakavalasti duunarin pöydälle, kun duunari pakotetaan ymmärtämään edustamansa yrityksen talouden kehitystä, jotta tämä a) kokisi osallisuutta ja vastuuta tuloskehityksen parantamisesta tai ylläpitämisestä b) ymmärtäisi oman positionsa hampaana rattaassa - jos ratas pyörii tarvitaan hammastakin c) kaikki tehtävät kehitystoimenpiteet ja vaatimukset voidaan verhota tälle palkansaajalle "taloudellisesti strategisin perustein", eli työmäärän lisäys ja kasvaneet vaatimukset etunenässä. Asuntolainaan ja perheeseen köytetty palkansaaja kyllä sitten nyökytellen ymmärtää, vaikka aina paikan tullen oikeassa seurassa asiasta nillittääkin.
Jos palkansaaja ajattelisi aina makrokaavan kautta asioita, luulisin työllistämisen olevan monilla toimialoilla huomattavasti nykyistä vaikeampaa ja itsemurhaluvut saattaisi olla korkeahkoja. Tieto lisännee tässä asiassa tuskaa hyvinkin konkreettisesti.
Se on sitten asia erikseen, että suuri osa ei pistä yhtään pahakseen Loimaan kassan kautta pyörähtävää loisimiskierrosta valtion piikkiin. Kun edut on sillä tasolla kuin ne on, pitää kassaan saada täytettä kovalla verotuksella. Jos kaikki kantaisi oikeasti kortensa kekoon, ei verotuksen kevennys olisi mikään ongelma. Ja sijoittaja(kin) kiittäisi.
Ja olen varma, että merkittävin vahinko pörssikurssien noususta tulee kateusosastolle. Kateuden kanssa eläminen on todella raskasta.
Köyhyydessä eläminen on todella raskasta ja köyhyydellä voidaan tässä viitata suureenkin osaan näistä edelläkin mainituista palkansaajista, jotka eivät edes mallikkaasta etenemisestä ja erinomaisesta työsuoritteesta huolimatta pääse kuin sinne himppasen päälle viiteen tonniin, josta sitten raapaistaankin karkeasti puolet poies veroina ja työnantajamaksuina ja sitten kun pankki ja luottolaitokset vie omansa, jää jäljelle juuri sen verran, että pää pysyy pinnalla. Ei persaukisuus ole laisinkaan vain työttömien tai "matalapalkkaisten" ongelma, vaan kyllä tuo aika mukavasti riipii jo nykyisellään läpi keskiluokankin.
Ja tuon jatkuvan "damokleen miekan" kanssa eläminen on raskasta ja varmaankin sen epäauora johdannaisvaikutus on kateus, johon eittämättä Akikin on törmännyt myös muualla kuin lounaspöydän annosvalintahaasteessa.
Tänään oli sadasta grammasta kiinni, etten joutunut kävelemään rappuja ennen aamuteetä tai muuta sellaista.
Olen nimittäin pitänyt 16.3. asti kiinni siitä, että seuraavalla viikolla ei alkoholia, ennen kuin puoli kiloa on lähtenyt. Silloin vaaka näytti 114,2, ja sitä ennen oli jo kolme kiloa all time highsta lähtenyt. Kertaakaan en ole vielä viinanhimoissani joutunut pudottamaan vaa'an näyttämää tulosta jättämällä aterian väliin tms. Joskus samalla metodilla tuli aamukuntopyörä hyvin tutuksi😁.
Nyt oli tasan tämän viikon tavoitepaino 107,7kg, mikä alkaa olemaankin 185-senttiselle aika sopusuhtainen. Jos pysyn terveenä, enkä telo itseäni, ajattelin painaa samaa vauhtia 90 kiloon ja vielä siten, että salitulokset eivät ainakaan putoa. En erityisesti kehota ketään lyömään vetoa tämän puolesta.
Kolme kuukautta olen käynyt tasan kolme kertaa viikossa salilla. Aiemmin tavoite oli neljä, mutta ajattelin, että koronan takia täytyy rajoittaa ihmiskontakteja. Tosin silloin kun tavoite oli neljä, tulema oli kaksi. Nyt kun on kolme, tulema on ollut sama. Tavoitteeseen pääsemisessä on auttanut baarien ja kasinon kiinniolo aika paljon. Miun puolesta siis kasinon pokerihuone voisi olla vielä 35 viikkoa kiinni ja lentokenttäkin suljettuna.
Humoristista on, että kun kirjasin ensimmäisen aamupainon seinäkalenteriin, sattui olemaan osakemarkkinoiden pohjakosketus. Jos ratkean ryyppäämään tai sairastun, markkinat varmaan lähtevät alaspäin.
Luulen, että pörssikurssien nousun tuoma muu taloudellinen piristyminen biittaa niiden vaikutuksen muiden omaisuuserien kallistumisen tuomaan vahinkoon ihan kirkkaasti. Ei oikeasti köyhillä ole omaisuutta eikä mahdollisuutta hankkia sitä. Jos taas talous on jo valmiiksi ylijäämäinen, ei ole enää oikeasti köyhä, ainakaan ikuisesti.
Aivan kuten on käynyt Venezuelassakin?
Olennaisinta on syyt pörssinousun takana. Rahan printtaamisen voimalla saatu kurssinousu on pääasiassa taloudellisen hyvinvoinnin siirtämistä työtätekeviltä omistavaan luokkaan. Se voi hetkellisesti piristää taloutta, mutta työtä tekevät ovat suhteellisia kärsijöitä. Pidemmällä aikavälillä talouden kannalta on ollennaista, että työn kannusteet pysyvät hyvinä. Ne pysyvät tarpeeksi hyvinä vain, jos työtä tekemällä saat tarpeeksi hyvän suhteellisen tulotason.
Monien tavallisten ihmisten selkeesti suurin varallisuuden kohde on asunto. Jos saat asunnon korkeempien korokojen vallitessa halvempaan hintaan suhteessa palkkaasi, niin monella tavallisella työtä tekevällä on taloudellisissa intresseissä maksaa asunto nopeasti pois ja painaa sitä duunia ja lisätä näin sitä taloudellista aktiviteettia. Nyt on muoti-ilmiönä firettäminen ja lyhennetyt työviikot sekä vapaa-ajan maksimointi eikä näillä sitä taloudellista aktiviteettia kasvateta, mutta maksellaan jotenki nollaankorkosta asuntolainaa.
Vaikka selkeesti suurin osa tutkimuksista osottaa, että varallisuuden kasvu lisää myös kuluttamista, niin ainakin Japanista löytyy joitain tutkimuksia, joissa asuntojen arvonnousu ei ole nostanut kuluttamista. Itse oon myös taipuvainen ajattelemaan, kun parhaassa työiässä oleva väestö joutuu säästämään entistä ennemmän saadakseen asunnon, niin ei sitä rahaa riitä kuluttamiseen. Tähän vielä yhdistetään pitkät laina-ajat, matalat korot ja korkea ansiotuloverotus, niin sut on lukitettu siihen yhteen samaan muottiin: otat pitkän laina-ajan ja teet töitä vain sen verran, että tuut toimeen ja maksettua sen asuntolainalyhennyksen.
Töissä kuulee nykyään usein, että turha sitä on ylitöitä tehä, kun menee ennakonpidätykset lisäprosentin mukaan. Vaikka tuossa ajattelutavassa on selkeä virhe, niin tavallinen duunari ajattelee, että kun vuositulot nousee yli 40 000 euron, niin veroprosentti pomppaa jostain 15 prossasta 40 prossaan. Eikä kyseessä ole edes ihan tyhmimmät kaverit. Jos sulla olis kuitenkin korkeekorkonen asuntolaina, niin olisi ihan eri kannuste tehä töitä ja lyhentää laina. Nopeesti lyhennettävä asuntolaina jättäisi vielä paljon hyviä kulutusvuosia, kun oot töissä. Nyt porukka maksaa eläkeikään asti asuntolainaa.
Talouden kannalta nykynen varallisuusarvojen nousu ei ole niin hyväksi kuin voisi kuvitella. Siitä hyötyy pääasiassa vanhemmat ikäluokat, jotka ei taloutta pystyssä pidä. Nuoremmat ikäluokat ovat tässäkin kärsijöinä. Löysä rahapolitiikasta hyötyy vähiten ne, joiden kohdalla kulutusaste olisi kaikkein kovin. Kokonaisuuden kannalta nykyset arvostustasojen nousut ovat turmiollisia.
Mä en ainakaan nää mitään hyvää, että elvytyksellä vedetään pörssikursseja ylös. Markkinatalouden ei anneta toimia vaan väkisin viedään taloutta keskuspankkien ohjauksessa.
Lisätään vielä edellämainittuihin hyviin esimerkkeihin palkkatuloista maksettu eläke, joka on sijoitettuna eläkeyhtiöiden kautta esimerkiksi osakkeisiin. Palkansaajan palkkatuloista maksama raha on siis todennäköisesti kasvattanut arvoaan osakkeiden noustessa ja palkansaaja voi rauhallisemmalla mielellä uskoa saavansa eläkettä tulevaisuudessa. Lisäksi tämä arvoaan kasvattanut eläkeraha tuottaa nyt enemmän hyvää verrattuna siihen, että sen arvo ei olisi kasvanut.
Lisäksi sijoittavien ihmisten varallisuuden kasvaessa voidaan käynnistää mahdollisesti myös ei niin kannattavia projekteja, vaikka harrastusmielessä, ja näihin taas tarvitaan työvoimaa, eli palkansaajille taataan työtä jatkossakin. Lisäksi voidaan vielä teettää töitä mitä aiemmin on tehty itse muilla henkilöillä, ja taas palkansaajien työmahdollisuudet ja hyvinvointi kasvavat.
Pääsikö von fyrckendahl nyt kartalle?
Siis yritätkö nyt sanoa, että nyt elvytyksellä saatu kurssinousu on hyväksi kymmenien vuosien päästä saatavissa eläkkeissä? Nykysellä kurssitasolla ei ole mitään merkitystä vuosikymmenten päähän, jos nykynen kurssitaso perustuu arvostuksen nousuun. Ainut ratkaseva seikka on talouskasvu pidemmällä aikavälillä ja silloin on parasta mitä alhasemmalla arvostustasolla saanut osakkeita matkan varrella kyytiin.
Voisitko laittaa yhden työpaikkailmotuksen tollasesta "ei niin kannattavasta projektista"?
"Lisäksi voidaan vielä teettää töitä mitä aiemmin on tehty itse muilla henkilöillä, ja taas palkansaajien työmahdollisuudet ja hyvinvointi kasvavat." Eli kuplaannutetaan pörssit, jotta saadaan lisää työtä ja tätä kautta työntekijöiden hyvinvointi paremmaks. On se kumma kun tota ei oo aiemmin keksitty. Kaikki voittais.
Pörssikurssien nousu ei siis ole huono asia, jos se perustuu muuhun kuin arvostustasojen venymiseen, mutta pelkällä kurssikehityksellä ei voi vetää tuollaisia päätelmiä kuin sä vedit. Lisäks von fyrckendahl on oikeessa siinä, että palkansaajien suhteellinen taloudellinen asema heikkenee elvytyksestä seuranneesta kurssinousta, koska rahapoliittinen elvytys on käytännössä sama asia kuin inflaation lisääminen, vaikkei se näykkään perinteisessä kulutushintaindeksissä. Palkka kuitenkin pysyy tällasessa tilanteessa vakiona, joten palkansaajan absoluuttinen taloudellinen hyvinvointi laskee ostovoiman kärsiessä. Talouskasvusta johtunut pörssinousu ei taas ole palkansaajilta pois: toisen menestys ruokkii parantaa kaikkien absoluuttista hyvinvoinnin tasoa, mutta suhteellinen hyvinvointiasema muuttuu näissäkin tapauksissa, mutta ei ole ongelma.
niin ainakin Japanista löytyy joitain tutkimuksia, joissa asuntojen arvonnousu ei ole nostanut kuluttamista.
Japanissa on tainnut asuntojen arvo nousta viimeksi 90-luvun alussa, sen jälkeen päästiin reilun 20 vuoden karhumarkkinaan jossa hinnat korkeintaan pysyivät samana. Nyt olympialaisbuumi nosti uusien condojen hintoja, mutta saa nähdä miten käy nyt lykkäyksen ja mahdollisen peruuntumisen takia.
Perinteisesti omakotitalon arvo laskee nollaan kahdessakymmenessä vuodessa, mutta maan arvon nousu on kompensoinut sitä. Nyt kun maan arvokaan ei ole noussut ja samaan aikaan porukka vähenee on omakotitaloja ja jopa rakentamatonta maata saatavissa lähes ilmaiseksi isojen kaupunkien ulkopuolella.
Pörssikurssien nousu ei siis ole huono asia, jos se perustuu muuhun kuin arvostustasojen venymiseen, mutta pelkällä kurssikehityksellä ei voi vetää tuollaisia päätelmiä kuin sä vedit.
Lainaan vaikka tuota kohtaa mutta oikeastaan oma 2c viimeisten viestien keskusteluun yleisemmin.
Musta viime 2kk kurssinousu ei perustu sikäli vain (perusteettomaan) "arvostustasojen venymiseen", että tuottovaateiden voi ajatella perustellusti nyt laskevan. Aiempi kirveellä veistetty "kansanviisaus" 10% tuottovaateesta oli jo fiksumpien lastujen osalta historiaa ennenkin mutta korona-velkabuumi sementoi sen, että REAALIkorot on pohjilla pitkään koska juuri mikään osa globaalitaloudesta ei enää kestä korkojen nousua. Eli tämä todennäköisesti lopulta purkautuu systeemiriskin kautta, hyperinflana tms. Ei näitä velkoja makseta takaisin.
(valitettavasti terävimmät lastut taitavat tietää tämän jo ja voi alkaa vaikuttaa itseään ruokkivasti eli "mitä turhaan kiristellään kun tässä suhteelliseksi maksumieheksi lopulta jää vähemmän velkaantuneet").
Eli kurssien nousu on musta osittain ihan perusteltua varsinkin niiden firmojen osalta, joiden tuotot ovat aika kriisivapaita kuten Cibus. Tämä EI mitenkään tarkoita, että tilanne olisi terve, ei se todellakaan sitä ole jos ja kun massiivinen lisävelka perustelee kurssinousua koska REAALIkorot sementoidaan pohjiin. Ja toki isompi ja perusteettomampi syy kurssinousuun on vain likvidin lisääntyminen markkinoilla.
Basicly globaalia taloutta on sorkittu ja viritelty jo yli vuosikymmenen tauotta ja mopo alkaa olla hankalasti ajettava.
Jollain tavalla globaali talouspöytä tullaan kolaamaan ja ehkä ja toivottavasti sen jälkeen palataan reaalikorkoihin. Ei tämä välttämättä mikään maailmanloppu ole, laman lapsena (s. 1973) ja yrittäjän poikana koin aika läheltä 1990-luvun laman ja kyllähän se ihan kunnon kolaus ja varallisuuden IsoJako oli. Eivät silloinkaan kiinteistöt räjähtäneet eli lukemattomien häviäjien lisäksi oli myös massiivisia voittajia - yksi joka tulee mieleen on Nalle Wahlroos joka toki oli varakas jo 1980-luvun lopussa SYP:n "kasinopelurina" mutta nousi laman ja kyvykkyytensä turvin ihan toisiin sfääreihin - kehitys joka alkoi 1992 eli laman keskellä SYP:stä lohkaistulla Mandatum-pankilla jonka pääomistaja Wahlroos oli. Ja paljon pienemmässä mittakaavassa osti isänikin veljineen 4 miljoonaan arvostetun liikekiinteistön 750.000 markalla pankin pakkohuutokaupasta 1993. Itseasiassa oma lineni tässä onkin sijoittaa nyt pörssiin mutta jatkuvasti etsiä spotteja mennä prime-kiinteistöön/-töihin koska eivät ne varmaan tule tälläkään kertaa räjähtämään. Rahaa voi printata rajattomasti, prime-location kiinteistöjä ei ja "Cibukset" voi olla ok betsi tuottovaateiden laskiessa mutta esim. kovassa inflassa tykkään vivutetuista kiinteistöistä enemmän.
niin ainakin Japanista löytyy joitain tutkimuksia, joissa asuntojen arvonnousu ei ole nostanut kuluttamista.
Japanissa on tainnut asuntojen arvo nousta viimeksi 90-luvun alussa, sen jälkeen päästiin reilun 20 vuoden karhumarkkinaan jossa hinnat korkeintaan pysyivät samana. Nyt olympialaisbuumi nosti uusien condojen hintoja, mutta saa nähdä miten käy nyt lykkäyksen ja mahdollisen peruuntumisen takia.
Perinteisesti omakotitalon arvo laskee nollaan kahdessakymmenessä vuodessa, mutta maan arvon nousu on kompensoinut sitä. Nyt kun maan arvokaan ei ole noussut ja samaan aikaan porukka vähenee on omakotitaloja ja jopa rakentamatonta maata saatavissa lähes ilmaiseksi isojen kaupunkien ulkopuolella.
Sitä se keskuspankkien löperö rahapolitiikka teettää. Japanissahan asuntojen hinnat meni todelliseen kuplaan suurissa kaupungeissä 80-luvun lopulla löysän rahapolitiikan seurauksena.
Enkä nyt ulkomuistista varmaksi mene sanomanaan sitäkään, että tutkimusaineisto olisi koottu juuri Japanista, vaikka olisi japanilainen tutkimus. Pointti kuitenkin oli, että on olemassa myös jonkinlaista tutkimusnäyttöä sen puolesta, ettei asuntojen hintojen nousu johda kaikissa tilanteissa kuluttamisen lisääntymiseen. Jos taloudessa menee hyvin, niin siitä seuraa, että ihmiset kuluttaa ja asuntojen hinnat nousee. Tästä ei voi kuitenkaan vetää johtopäätöstä, että koska asuntojen hinnat nousee, niin kulutus lisääntyy, vaikka suurella todennäkösyydellä niin käykin.
Olennaista tässä on löytää syy-seuraus-suhteet ja markkinoiden toimiessa vapaasti pidän itsekkin käytännössä selviönä, että asuntojen hintojen nousu lisää kuluttamista. Jos asuntojen hintojen nousee ultrakevyen rahapolitiikan takia ja jopa miinuskorkoympäristössä, niin mun mielestä silloin olosuhteet on niin paljon muuttuneet, ettei aiempaan korrelaatioon voi kunnolla nojata. Kukaan ei tarkkaan tiedä mitä näin löysästä ja pitkään jatkuneesta rahapolitiikasta seuraa. Mun oletus on, että tässä voidaan mennä pahasti metsään ja taloutta ei pelasteta arvostustasoja paisuttamalla.
Pörssikurssien nousu ei siis ole huono asia, jos se perustuu muuhun kuin arvostustasojen venymiseen, mutta pelkällä kurssikehityksellä ei voi vetää tuollaisia päätelmiä kuin sä vedit.
Lainaan vaikka tuota kohtaa mutta oikeastaan oma 2c viimeisten viestien keskusteluun yleisemmin.
Musta viime 2kk kurssinousu ei perustu sikäli vain (perusteettomaan) "arvostustasojen venymiseen", että tuottovaateiden voi ajatella perustellusti nyt laskevan. Aiempi kirveellä veistetty "kansanviisaus" 10% tuottovaateesta oli jo fiksumpien lastujen osalta historiaa ennenkin mutta korona-velkabuumi sementoi sen, että REAALIkorot on pohjilla pitkään koska juuri mikään osa globaalitaloudesta ei enää kestä korkojen nousua. Eli tämä todennäköisesti lopulta purkautuu systeemiriskin kautta, hyperinflana tms. Ei näitä velkoja makseta takaisin.
(valitettavasti terävimmät lastut taitavat tietää tämän jo ja voi alkaa vaikuttaa itseään ruokkivasti eli "mitä turhaan kiristellään kun tässä suhteelliseksi maksumieheksi lopulta jää vähemmän velkaantuneet").
Eli kurssien nousu on musta osittain ihan perusteltua varsinkin niiden firmojen osalta, joiden tuotot ovat aika kriisivapaita kuten Cibus. Tämä EI mitenkään tarkoita, että tilanne olisi terve, ei se todellakaan sitä ole jos ja kun massiivinen lisävelka perustelee kurssinousua koska REAALIkorot sementoidaan pohjiin. Ja toki isompi ja perusteettomampi syy kurssinousuun on vain likvidin lisääntyminen markkinoilla.
Basicly globaalia taloutta on sorkittu ja viritelty jo yli vuosikymmenen tauotta ja mopo alkaa olla hankalasti ajettava.
Jollain tavalla globaali talouspöytä tullaan kolaamaan ja ehkä ja toivottavasti sen jälkeen palataan reaalikorkoihin. Ei tämä välttämättä mikään maailmanloppu ole, laman lapsena (s. 1973) ja yrittäjän poikana koin aika läheltä 1990-luvun laman ja kyllähän se ihan kunnon kolaus ja varallisuuden IsoJako oli. Eivät silloinkaan kiinteistöt räjähtäneet eli lukemattomien häviäjien lisäksi oli myös massiivisia voittajia - yksi joka tulee mieleen on Nalle Wahlroos joka toki oli varakas jo 1980-luvun lopussa SYP:n "kasinopelurina" mutta nousi laman ja kyvykkyytensä turvin ihan toisiin sfääreihin - kehitys joka alkoi 1992 eli laman keskellä SYP:stä lohkaistulla Mandatum-pankilla jonka pääomistaja Wahlroos oli. Ja paljon pienemmässä mittakaavassa osti isänikin veljineen 4 miljoonaan arvostetun liikekiinteistön 750.000 markalla pankin pakkohuutokaupasta 1993. Itseasiassa oma lineni tässä onkin sijoittaa nyt pörssiin mutta jatkuvasti etsiä spotteja mennä prime-kiinteistöön/-töihin koska eivät ne varmaan tule tälläkään kertaa räjähtämään. Rahaa voi printata rajattomasti, prime-location kiinteistöjä ei ja "Cibukset" voi olla ok betsi tuottovaateiden laskiessa mutta esim. kovassa inflassa tykkään vivutetuista kiinteistöistä enemmän.
Tuo mun kommentti oli lähinnä yleistys ja en viitannut suoraan viimeisimpään parin kuukauden ralliin. Siitä huolimatta pidän tuota nousua keskuspankkilähtösenä ja näin ollen arvostuskertoimien venyttämisenä. Markkina joutui hinnoittelemaan kaiken uudestaan, kun lisärahaa purskahti markkinoille. Jos rahaa syydetään mielinmäärin, niin diskonttakorko laskee ja hinnat senkun nousee. Eli kertoimia venytetään. Kyse ei suoraan edes ole siitä mikä on arvosturketoimien taso vaan vertailu pitäisi tehdä sen mukaan miten markkina hinnoittelisi ilman keskuspankkien masiivisia toimia.
Matalan korkojen vallitessa arvostustasojen kuuluukin olla ylhäällä. Markkina siis toimii oikein venyttäessä kertoimia, kun raha on halpaa tai siitä jopa maksetaan. Mikään ei estä kertoimien venyttämisestä entisestääkin. Pidän kuitenkin löysää rahapolitiikka kestämättömänä ja tätä taustaa vasten osakkeet olisivat kalliita. Jos kuitenkin keskuspankit edelleen jatkaa tätä mun järjelle sopimatonta toimintaa kuten näyttää jatkavan, niin osakkeet ovat jopa halpoja. Tämän touhun seurauksista oon pääpiirteissäni samaa mieltä kanssasi.
Tavoitellun yieldin muutos 8%-> 6% nostaa pääoman arvoa 33 %. Kun tuosta tippuu seuraavat kaksi prosenttia, nousee pääoman arvo vielä edellisestä 50%,
Kun rahaa tulvii samalla, kun korot ovat alhaalla pitkiä aikoja, yield valuu edelleen. Yield-tavoitteen pudotus 4% -> 3% nostaa arvjoa kolmanneksella. Varsin mukavia tuottoja, mikäli onnistuu rahastamaan tuon välin.
Koska korot ovat olleet pitkään jo negatiivisia ja aina vain näyttää sitlä, että ne pysyvätkin negatiivisina, niin "riittävä" yield painuu.
Alkaa näyttämään siltä, että aina ehtii tulla jokin uusi kriisi tai ongelma, joka pakottaa pitämään korot alhaalla ja valtiot lisäämään velanottoa eli lisäämään rahaa markkinaan.
Onko tämä muka uusi "normaali" vai tuleeko korjausliike johonkin aiempaan vai johonkin uuteen? Historia ei koskaan palaa, mutta historia toki toistaa itseään monellakin tapaa.
Tällä hetkellä on kovin vaikea edes kuvitella, mitä tapahtuisi euribor korkojen noustessa esim. 3 %:n tasolle. Vielä kymmen vuotta sitten sitä piti ihan normaalina odotusarvona, mutta nyt sellaisen tilanteen vaikutuksia tuntuu suorastaan pelottavalta arvioida.
Onko maailman kehitysnopeus uuden teknologian suhteen nopeutunut niin paljon, että lähtökohtaisesti erilaisia hyödykkeitä on mahdollista saada tulevaisuudessa halvemmalla kuin tänään? Toisin sanoen inflaatio ei pärjää tuotekehitykselle ja siitä syystä rahaa voi lisätä markkinaan sen näkymättä inflaationa. Tarkemmin ottaen rahan lisääminen vaikuttaa inflaatioon, mutta vain siten, että se estää deflaation?
Jos tuottovaateet on laskussa, siitä seuraa, että yritykset voi painaa omia marginaalejaan alas. Tätä kautta matalat korot hillitsee myös inflaatiota. Samalla syntyy tilanteissa, joissa tapiollisesti toimivat yritykset tuottaa edelleen hyödykkeitä markkinoille lisäten tarjontaa ja näin ollen painaen hintoja. Yleisesti matalat korkotasot laskusuhdanteen aikana vaikuttaa voimakkaammin tuotteiden kysyntään. Yleensä yritysten investoinnit ovat sen verran massiivisia, ettei väliaikanen suuri elvytysruiske kerkeä vaikuttamaan merkittävästi investointisuunnitelmiin ja niiden tuottovaateisiin. Kun elvytys jatkuu vuosia/vuosikymmeniä, niin halpa raha alkaa myös vaikuttamaan siihen millasia tuottovaateita yritykset asettavat investoinneilleen ja siihen millasella korolla kuvitellaan lainaa saavan. On siis selvää, että vime vuosikymmenne massiivinen elvytys on lisännyt merkittävästi myös tarjontaa.
Kun tuohon yhdistetään lisäksi se, että koko ajan kuluttaminen on mennyt kestävämpään suuntaan ja monet jättää myös turhat hankinnat välistä, niin kysyntäpuoli ei ole elpynyt samaan tahtiin kuin normaalisti olisi voinut kuvitella. Kulutuksen siirtymisessä kohti palveluita on paljon hankalampi mitata inflaatiota, koska ei ole olemassa mitään tiettyä standardia, johon verrata. Todellisuudessa inflaatiota on kyllä ollut eikä sen mataluus todellisuudessa olisi edes ongelma. Monet on kuluttaa nykysin velkasi ja silti pelätään, että deflaation aikana lykättäisiin kuluttamista.
On kyllä nurinkurista, että toisaalta poliitikot pyrkii tekemään puheissaan kaikkensa, että ihmiset tekisivät vihreämpiä valintoja ja välttäisivät turhaa kuluttamista. Samalla kuitenkin keskuspankit yrittää saada ihmiset kuluttamaan. Tilanne on siis nykysellään se, että jos sä et kuluta, niin joku muu kyllä kuluttaa, koska elvytyksellä sun kysynnän väheneminen pyritään jotenki kompensoimaan. Tähän tietysti joku sanoo, että nykysin voidaan kuluttaa palveluita, mutta jos hurautat taksilla teatterista kotiin ja käyt ostamassa grilliltä sen naudanlihapihvihampurilaisen matkalla, niin se hiilijalanjälki on melkonne tai jos sulla käy siivoja, niin autolla sekin paikalle tulee. Ei se palveluidenkaan käyttäminen ole oikeesti niin luontoystävällistä kuin kuvitellaan.
Kunnon lamalla olisi taloutta, ilmastoa ja luontoa tervehdyttävä vaikutus. Se ei toki kaikille yksilöille olisi hyväksi, mutta kokonaisuutena pidemmällä aikavälillä se olisi paras ratkasu. Markkinatalouteen vain luonnostaan kuuluu nousu- ja laskukausia. Ne pitää hyväksyä. Jokaisen pitää lähtökohtasesti pystyä kantamaan se taloudellinen riski, vaikka tulisi huonot ajat.
Kiitos kolumnista, seuraan sijoitus- ja pokerikolumnejasi ja melkein puolet niistä ymmärränkin. Tämänkertaisen kolumnin varsinaiseen aiheeseen en ole vielä muodostanut vankkaa mielipidettä. Oudoksun kuitenkin Silvia Modigin ja Sirpa Pietikäisen vanhojen rattijuopumustuomioiden esilletuontia, ne eivät juurikaan liity asiayhteyteen eivätkä heidän toimintaansa luottamustehtävissä.
Modig, 43, sai tuomionsa 19-vuotiaana ja on sittemmin ollut lainkuuliainen. Pietikäisellä on rattijuopumustuomio vuodelta 2003 sekä ylinopeussakot vuodelta 2014. Vuonna 2008 Pietikäinen kommentoi virhettään ja sen jatkuvaa esilläoloa Iltalehdelle: ” Itselleen on kaikkein vaikeinta antaa anteeksi. Mutta uskon siihen, että elämä kantaa. ... Aina ei tunnu kamalan kivalta. Pitäisikö minun nyt tatuoida tämä asia otsaani? Onko sellaista aikaa koskaan, että minun ei tarvitse palata tähän kysymykseen? Milloin muut tekemiseni täyttävät sen tilan?”
Kiitos palautteesta!
Ymmärsin kyllä kirjoittaessani, että tätä eivät kaikki hyväksy. Mutta oli aivan liian houkuttelevaa olla käyttämättä, kun kaksi rattijuopumustuomion saanutta puhuvat samassa jutussa läpiä päähänsä finanssiasioista. Muuten jutussa olisi lisäksi ollut aika vähän mitään miun mielestä hauskaa, mikä on eteläkarjalaiselle kirjoittajalle tärkeä aspekti.
Mietinkin hetken pros & cons käytänkö vai enkö. Cons oli obv paheksunta aiheeseen varsinaisesti liittymättömän faktan tuomisesta pöytään. Pros oli, että jonnat ei muista näitä, joten on osalle informatiivistäkin tuoda henkilöiden taustat esiin. Asetelmassa euroedustaja sanoo sitä ja pokeriammattilainen toista, on euroedustaja useimmille uskottavampi. Joten tasoitin vähän uskottavuusasetelmaa hyväksyen riskin, että maineeni uberasiallisena kirjoittajana ottaisi osumaa.
Lisäksi suhtaudun kännissä ajamiseen hyvin penseästi. Rikollisen saama hyöty vs ulkopuolisen välisen haitan hintaero on rivo. Jos ei ole varaa taksiin, voisi dokata sitten esimerkiksi paikassa, josta ei tarvitse lähteä mihinkään. Sama muuten murtovarkauksissa. Vanhoista stereoistani varas saa kympin ja tekee miulle vähintään kymppitonnin vahingon.
Ja mainittakoon nyt vielä, että poliittinen korrektius ei ole vahva ominaisuuteni. Enkä sitä varsinaisesti pyri edes vahvistamaan.
Euroedustaja Pietikäistä lainattiin: ”Reaalitalouden sektorilla kaikki osallistuvat veronmaksuun ja veroprosentit ovat kohtuullisen korkeita. Samaan aikaan meillä on yksi globaali sektori eli finanssisektori, joka ei osallistu ollenkaan. Se on perverssi kannustin.”
Tosin suurimpien yhteisöveron maksajien joukossa finanssialan kotimaiset jätit ovat pyörineet vuodesta toiseen. Nordea oli TOP 5:ssä yhtä soittoa 2013-2018. OP-ryhmä ja Sampo ovat myös olleet vahvasti mukana kärkikahinoissa. Finanssiala maksoi vuonna 2018 yhteisöveroa 679 miljoonaa euroa, mikä oli 11,4 prosenttia veron koko tuotosta.
Aki tiivistää hyvin tähän kykypuolue-Kokoomuksen, ja samalla koko Suomen poliittisen järjestelmän, nykytilan. Täydellinen ymmärtämättömyys lainsäätäjillä johtaa täydelliseen hyväksikäyttöön.
Suomen puolustusministerinä on henkilö, jolla on tuore tuomio luottamusaseman väärinkäytöstä. Oli lähellä ettei saanut vankeustuomiota aiheesta. Rattijuopumkset eivät liity poliitikoilla ammatinharjoittamiseen, mutta luottamusaseman väärinkäytökset kylläkin.
Tämä on lipsahtanut Hesarin toimittajalta tosiaan läpi. Vihervasemmistolaisten toimittajien perussloganihan on, että he vain raportoivat, eivät vaikuta. Eihän tätä tietenkään kukaan täysipäinen usko.
Tosin tämän takia sitten oikeistoänkyrät väittävät, että mikään "hesareiden" uutisointi ei pidä paikkaansa. Tämä on ihan yhtä absurdi väite kuin se, etteivät toimittajat yritä vaikuttaa yleisöönsä.
Maailman suurin ongelma on, ettei osa nuorista luota tieteeseen ja pitävät perinteistä mediaa fake newsinä, vaan etsivät päättämälleen näkemykselle tukea internetistä. Ja sieltähän sitä toki löytyykin. Jos tämä ongelma poistuisi, ratkeaisi myös ilmastonmuutos, nälänhädät ja kulkutaudit.
Kirjoitinkin 2013:
"Samat ominaisuudet: kärsivällisyys, loogisuus, harkittu riskinottokyky, mitkä tekevät menestyvän pokerinpelaajan, pitäisi tehdä myös kelvollisen sijoittajan."https://t.co/odXzaSOoYb
Twitterissä kyseltiin ajatuksia tosissaan pokeria pelaavilta. Mie vastasin silti. Ei kyllä mie tosissaan pelaan, kun pelaan, mutta pelasin ensimmäiset jaot korona-aikana perjantaina ja silloinkin kutsuttuna haasteotteluun.
Muistin, että kirjoitin aiheesta jo kauan sitten. Oli kiva löytää tämä kolumni ja lukea silloisia ajatuksiani, jotka eivät hirveästi poikkea nykyisistä. Paitsi, että osasta pokeriammattilaisia on kasvanut oikein kelvollisia sijoittajia.
Normaalisti olisin nyt vähintään pienessä sievässä. Oli nimittäin tosi hyvä päivä, eikä ole mitään sitovia velvoitteita huomenna.
Merkittävin menestys oli, kun menin ihotautilääkärillä, joka oli mennessä hoitanut pikkuvaivoistani pois 4,5/5 kahdella aikaisemmalla käynnillä. Tällä kertaa oli kyseessä sinnikäs känsäksi luulemani päkiän pikkuvarpaan puoleisessa syrjässä. On noin vuoden ollut ja kävellessä sattuu, mutta ei niin paljon, että olisin yhtään askelta jättänyt ottamatta.
Se rapsutteli sitä jollain astalolla hetken, kyseli ”sattuuko, sattuuko” ja mie valehtelin ”ei, ei” ja lopulta kerroin, että olen pelannut pöhköpalloa ja ollut kahdesti naimisissa, joten kivunsiedossa olen ihan treenattu. Että lopettaa turhan kyselyn ja keskittyy vaan jalan höyläämiseen.
Operaation jälkeen astuin höylätyllä jalalla lattialle, ja vuoden vaivannut pistävä kipu oli poissa. Mitä ilmeisimmin jalassa oli ollut joku kivi/tikku, joka oli höylätessä lähtenyt. Sitä se lekurikin arveli, joskaan ei ollut varma. Mie muuten rupean vielä lenkkeilemään ennen kesän loppua.
Tämä lääkäri on nyt hoitanut 5,5/6 pikkuvaivaa kolmella käynnillä ja olen kyllä hämmästynyt. Siis jotkut ihottumat saa oikeasti pois. Kaikenlaista.
Salilla olen käynyt maaliskuusta kolme kertaa viikossa pitkälti samalla vähän kiristyvällä ohjelmalla. Nyt ei enää tulokset ole pääliikkeissä juuri nousseet pariin viikkoon, joten pitää modata jotain.
En pidä harjoituspäiväkirjaa liian vaivalloisena, mutta pakotin itseni kirjoittamaan tähän ohjelman ja tulostason ulkomuistista.
Ennen treeniä teen 20-60 minuuttia kuntopyörää tai crosstraineriä. Välillä jopa vähän hapoille asti.
20 min cr menee 11,2 min/km, 30 min 12min/km pulssi lopussa 150. Kuntopyörällä 2min/km tahdissakin on vielä vähän sotkemista.
Treenin jälkeen venyttelen 20-30 min. Venyttelyä olen muuten vihannut aina ja vihaan edelleen.
Aiemmin tein vinopenkin sijaan penkkiä jalat ilmassa, mutta kun kaksi kertaa peräkkäin meni vain 10x(20+40+60+75), vaihdoin vinopenkkiin.
Olen hyvin motivoitunut nostamaan tissejä aavistuksen ylöspäin, koska ennen koronaa vanhempani kävivät kylässä. Tulin suihkusta pelkät kalsarit jalassa ja äiskä puristi toisesta tissistä ja sanoi iloisesti: ”Kato meiän Akilla on tissit!”.
Tiedän salitulokseni lähinnä humoristisiksi 106,4 kiloiselle, mutta ne ovat selvästi paremmat kuin olivat 117 kiloisena, jolloin pystyin vaihtamaan oikean jalan satunnaisen kuntoutuksen ja painojen pienen helistelyn silloin tällöin säännölliseen saliharjoitteluun + jatkokuntoutukseen. 114,2 kilosta 16.3. päätin tiputtaa puoli kiloa viikossa seuraavaan sairastumiseen/loukkaantumiseen asti. Ellei olla tavoitepainossa, sillä viikolla ei viinaa, ennen kuin on. Ei ole tainnut olla yhtään kuivaa dinneriä yhtenäkään dieettiperjantaina, joten sujuvasti on mennyt.
Välipäivinä ja välillä salipäivinäkin sekä lisäksi kankkuspäivinäkin olen kävellyt ja pyöräillyt hiljaa ja lisäksi vaihtanut hissin portaisiin aina kun mahdollista. Merkittävä edistysaskel rapuissa on, että pystyn nyt nousemaan viisi kerrosta ajassa 1.30 edes pahasti hengästymättä. Aluksi huohotin noin puolen kerroksen kohdalla.
Tänään olisi siis paino sallinut alkoholin, mutta päätin vastustaa sekä baarikaapin että baarien kutsuhuutoa ja kitkutella ainakin huomiseen tai ehkä perjantaihinkin absolutistina.
Ensi viikolla kokeilen sarjaennätyksiä ja sitten vaihdan ohjelmassa jotain pientä. Oli tarpeen kirjata tilanne ylös, koska mielelläni katselisin toki harjoituspäiväkirjaa, jos sitä joku toinen vain pitäisi.
Mutta olen neljässä kuukaudessa laihtunut kymmenen kiloa, vahvistunut vähän ja notkistunutkin selvästi. Mikään paikka ei ole rikki.
Life is good.
Tämän kirjoitettuani alkoi tuntua siltä, että ehkä otan jonkun pienen viinin jo huomenna.
Itsellä sellainen periaate, että jos meinaa alkoholia nautiskella ja syödä vähän paremmin, pitää ne samana päivänä olla etukäteen kulutettu. Ja varman päälle. Tarkoittaa siis parhaillaan (tai pahimmillaan) paria 1-2 tunnin treeniä. Joten monesti lauantai ainut vaihtoehto.
Treeneihin vinkkaisin mukaan moninivelliikkeitä (esim. maastaveto, kyykky). Vaikka ihan pienillä painoilla. Saan hyvin sykettä treeniin. Mutta pääasiahan on, että tekee jotain mikä on mieluista. Tsemiä jatkoon!
Treeneihin vinkkaisin mukaan moninivelliikkeitä (esim. maastaveto, kyykky). Vaikka ihan pienillä painoilla. Saan hyvin sykettä treeniin. Mutta pääasiahan on, että tekee jotain mikä on mieluista.
Itse olen yksinkertainen ihminen joten treenaankin sen mukaisesti; maastaveto, kyykky, penkki. Akin listaa lukiessa tuli hapenpuute ja väsy; enhän mä edes muistaisi mitä pitää seuraavaksi tehdä.
Koska sijoitukset menee yleensä nimimerkin mukaisesti niin pädetään sitten tässä ketjussa; korona-karanteenissa tuli viisi kiloa lisää, nyt sen jälkeen kun salit aukesi kesäkuun alussa olen käynyt neljästi viikossa ja tiputtanut kahdeksan kiloa.
Treeneihin vinkkaisin mukaan moninivelliikkeitä (esim. maastaveto, kyykky). Vaikka ihan pienillä painoilla. Saan hyvin sykettä treeniin. Mutta pääasiahan on, että tekee jotain mikä on mieluista.
Itse olen yksinkertainen ihminen joten treenaankin sen mukaisesti; maastaveto, kyykky, penkki.
Tuossa olikin pyöreästi saliohjelmani vuodelta 1996, jonka jälkeen Espoo Colts kaatui ja lopetin pöhköpallon ja kunnollisen saliharjoittelun. Aitajuoksuaikoina se oli rinnalleveto, rinnalleveto, rinnalleveto.
Alan taas kyykkäilemään, kunhan paino on tippunut sinne yhdeksäänkymppiin. Jos jalkoja tekee intensiteetillä, ei paljon huvita kävellä, pyöräillä saati juosta. Rappuja ei pysty nousemaan, vaikka huvittaisi. Maastavedosta saatan olla jo eläkkeellä. Ainakin tämän elämän ennätys 210kg tuli jo 1996 tehtyä.
Lisäksi ajattelin kuntoutella oikean jalan lopulliseen kuntoon, ennen kuin laitan romua niskaan. Tämä kyllä nähdäkseni pitäisi olla jo suoritettu.
"Joka välivetoja vetelee, se perse auki kävelee", kuulin ensimmäisen kerran jo 70-luvulla. Ristiote tosin oli väärinpäin, eli oikea vahvempi käsi vastaotteessa.
""We weren’t able to complete your last payment for your Netflix membership. We’ll try charging you again over the next couple of days, but if we aren’t able to complete a payment soon, you’ll lose access to Netflix.
Update payment method now
Need help? Contact support or visit our Help Center. Please do not reply to this email.
View or make changes to your Netflix Red membership at any time. You'll need a supported device and an Internet connection to stream videos or to save videos to watch offline."
Olin jo klikkaamassa update, koska ei ollut mitään käsitystä, milloin olen maksumetodini päivittänyt. Luoja oli epäuskovaisten puolella, koska katsoin kuitenkin lähettäjän account [at] spaceusa.company (account[at]spaceusa[dot]company) ja totesin, että eiköhän siinä Netflix lukisi, jos oikea olisi. Kävin kurkkaamassa kuitenkin Netflix-accounttini tietoja tyyliin ensimmäisen kerran koskaan ja hyvin näkyivät maksut rullaavan.
Tuo oli jo niin hyvä, että moni varmasti haksahtaa klikkaamaan. Kirjoitin tämän ylös myös itselleni varoitukseksi, että luetaan jatkossa vähän huolellisemmin, ennen kuin tehdään yhtään mitään. Liiallinen liipasinherkkyys mailien lähettämisessäkin on krooninen tautini. On aika monet kököt muotoilut ja hätäiset johtopäätökset tullut lähetettyä, kun on mielestään ollut valmis ja halunnut asiasta nopeasti eroon.
Itselleni tuli viime viikolla sähköposti, mikä nimen perusteella olisi lähettänyt meidän TJ. Viestissä luki kutakuinkin seuraavaa:
Hei (minun etunimi)!
Oletko tällä hetkellä vapaana?
Kiitos.
Lähetetty iPadistani
Sähköposti oli kuitenkin jotain ihan muuta kuin meidän TJ. Olisi mielenkiintoista tietää mitä tuolla sähköpostilla on yritetty urkkia tai mikä on ollut end goal.
Sähköposti oli kuitenkin jotain ihan muuta kuin meidän TJ. Olisi mielenkiintoista tietää mitä tuolla sähköpostilla on yritetty urkkia tai mikä on ollut end goal.
Se yleensä selviää kun noihin vastaa. Voi olla esim. pyyntö hoitaa joku maksu kiireellisesti. Urkintaa tekevät hoitavat homman yleensä vähän hienovaraisemmin, mutta kai se sellainenkin voisi olla.
