Joko olette aloittaneet Kiinan osakkeiden ostamisen? Riski/tuottosuhde vaikuttaa hyvältä. Harmi vain kun Nordnetin kautta ei saa ostettu Tencentiä, mutta Alibaba, Baidu ja Kiina ETF:t esim..
Onhan noita ostettu. Jos aiemmin Kiina-paino oli 2%, niin nyt aletaan lähestyä 10%:ia. Ehkä Kiinaan täysi all-in olisi 30%(asioista päättävät kutsuvat itseään vieläkin kommunistiseksi puolueeksi), joten ihan siellä ei vielä olla.
- Polittinen riski on aina ollut Kiinassa, ja se on ollut suurin syy ettei sinne olla isommin sijoitettu. Toinen syy on ollut, että maan kirjanpitokäytännöt ovat luovempia kuin muualla (Deryngin kanssa olin joskus samassa nollaantumisoperaatiossa mukana). Nyt se on hinnoiteltu mun mielestä osakkeisiin melko hyvin, joten sen puolesta sopii sijoittaa.
- Kiinan suuret teknot ovat vahvassa asemassa myös keräämään kasvua Kiinan ulkopuolelta koko Aasian vaurastuessa. Siellä on kuitenkin valtaosa maailman jengistä ja nykysukupolvet alkavat olla hyvin koulutettuja ja osaavia. Alibaba ja Tencent ovat tehneet esim pitkään pilvipalveluiden tarjoamista kannattavuudesta tinkien, mutta eiköhän sekin joskus kanna hedelmää, kun ne ovat Kiinan kokoisen maan suurimmat palveluntarjoajat siinäkin.
- Teknologiayhtiöiden johto alkoi kuvitella, että ovat asemassa, jossa Xi & co eivät uskalla pistää heitä tilille, vaikka vähän tekisivät omin päin asioita. Superrikkaita ja johtoa laitetaan nyt omille paikoille. Se on puoluejohdon alapuolella. Tässähän melskeessä on kyse. Isoista egoista ja sitten vielä isommista egoista. Tekojen puolesta Xi & co eivät niinkään ole kiinnostuneita köyhien asemesta vaan omasta vallastaan. Muutenhan Kiinassa varallisuuserot eivät olisi järisyttävän suuria. Toki yksityisyyden suoja ja varallisuuserot ovat hyvä keulakuva hankkeelle. On ollut muutama vuosi huhuja, että Jack Ma ei saisi poistua Kiinasta samaan aikaan perheensä kanssa, ettei mies loikkaisi ja puhuisi suutaan puhtaaksi. En tiedä pitävätkö paikkansa, mutta en epäilä enää niitä niin paljon kuin aiemmin. Onhan sinne vankilaan muutama miljardööri saatu laitettua jo nyt.
- Kiinassa on jotain vastenmielisiä ilmiöitä ja velalla yli-investoinnit varmaan ennenpitkää kostautuvat ja maan kasvu sakkaa. Toisaalta siis on maa, johon ei hirveästi ole intoa sijoittaa, mutta sitten toisessa vaakakupissa on maailmanluokan firmoja kuten Alibaba, Tencent ja JD.com, joilla arvostus näyttää hyvin edulliselta suhteessa näkymiin (P/E lukuja syvemmältä löytyy houkuttelevia omistuksia monissa yksisarvisissa, EPIC games yms) . Näkisin jatkossa mahdollisena, että kuriin laittamiseen kuuluisi veronkorotukset firmoille, listausten vaikeuttaminen/kieltäminen Yhdysvalloissa sekä lisäkuluja regulaatiosta ja mahdollisesti divestointeja. Nämä ovat toki lyhyen aikavälin negatiivisia, mutta osakkeiden hinnoittelu kyllä kestää ne, jos on aikaa odottaa. En usko mihinkään kansallistamishaluun. Siinä ei olisi mitään järkeä hyödyt/haitat vertailulla. Kiina haluaa edelleen pitää markkinatalouden hyvät puolet, mutta sotkea ja kontrolloida omien etujen mukaiseksi noin muuten.
Voi olla, että tässä synkistellään ja panikoidaan vielä lisää. En ole ikinä tykännyt osakkeiden VIE-rakenteesta, mutta sitten toisaalta sillä on rajallinen vaikutus. Lopulta mikä vain valtio voi kansallistaa yhtiöt, kunhan riittävän iso pösilö äänestetään johtoon. Kiinan tapauksessa ei sitten voida takavarikoida laivojakaan (niin kuin Argentiinalle on tehty), jos kansainvälistä oikeutta rikotaan.
Mike1 kirjoitti:
Vaikka olen jo seurannutkin pidemmän aikaa Daytraderin blogia ilman tunnusta niin täytyy antaa nyt rekistöreityessä vihdoin iso peukku, sillä tämä on varmasti laadukkainta ilmaista sijoitusvinkki ja opas materiaalia mitä Suomen kielellä saa!
Kiitos vaan laadukkaista teksteistä ja intohimosta jakaa tietämystäsi muiden kanssa! On itsekkin täältä ammenetuilla vinkeillä saatu tehtyä markkinoilla monia tuotteliaita muuveja!
Kiitos. Olen lukenut Jenssin blogin alusta lähtien, ja siellä palaute on joskus aika hämmentävän epäloogista. Toki siinä on ihan erilainen kateusaspekti kuin mun kohdalla. Mut mulla kyllä mieltä lämmittää positiivinen palaute. Ei mun julkaistut sijoitusnäkemykset viime vuosina ole niin timanttisia, mutta toivottavasti ajatukset ovat olleet hyödyllisiä. Kuitenkin aika paljon satunnaisuutta sijoittamisessa lyhyellä aikavälillä, mutta jos oppii jotain hyödyllisiä ajattelutapoja, niin siitä on enemmän hyötyä kuin hyvin menneestä vinkistä.
Uusimmassa InderesPodissa mestari Deryng lyhyesti kommentoi Kiinan teknojättien tulevaisuutta positiivishenkiseen sävyyn, ja käy muutenkin historiaa läpi mikä meni markkinassa aiemmin pieleen Populus rahastossa. Omasta mielestäni Kiinan poliittisten riskien pino tuntuu tällä hetkellä edelleen kasvavan ja uutisvirta on negatiivista. En vielä itse omista mitään näistä Kiinan teknojäteistä, mutta tarkoituksena olisi yrittää katsoa sopiva aikaikkuna ja ostaa ekat positiot. Luultavasti hyvin pian.
Kuuntelin myös Smart Wires Q2 presentaation: hallitus uudistuu, HQ vaihtaa paikkaa, johtoryhmää vaihtuu - tuntuu että kaikki palikat vaihtuvat, samalla kun vielä perusliiketoimintakin on aivan alkutekijöissä. Tarina ja markkinapositio on hyvä, ja saattaa tästä tulla menestys.
Uusimmassa InderesPodissa mestari Deryng lyhyesti kommentoi Kiinan teknojättien tulevaisuutta positiivishenkiseen sävyyn, ja käy muutenkin historiaa läpi mikä meni markkinassa aiemmin pieleen Populus rahastossa. Omasta mielestäni Kiinan poliittisten riskien pino tuntuu tällä hetkellä edelleen kasvavan ja uutisvirta on negatiivista. En vielä itse omista mitään näistä Kiinan teknojäteistä, mutta tarkoituksena olisi yrittää katsoa sopiva aikaikkuna ja ostaa ekat positiot. Luultavasti hyvin pian.
Kuuntelin myös Smart Wires Q2 presentaation: hallitus uudistuu, HQ vaihtaa paikkaa, johtoryhmää vaihtuu - tuntuu että kaikki palikat vaihtuvat, samalla kun vielä perusliiketoimintakin on aivan alkutekijöissä. Tarina ja markkinapositio on hyvä, ja saattaa tästä tulla menestys.
Kurssit tuppaavat tekemään huiput ja pohjat juuri parhaisiin ja huonoimpiin uutisiin. Usein odottamalla all-clear huutoa, aika paljon on jo liikuttu.
Smart Wires conffacall oli ankea. Se kesti jonkun vartin. Seuraavana päivänä sitten johdon tapaaminen kesti 70 min ja sai paljon positiivisemman kuvan asioista. Jos Smart Wiresista lähtee hakemaan jotain nopeita voittoja, niin on kyllä vääränlaisessa osakkeessa mukana. Jos ordereita ei tipu odotetunlaisesti, on paras hetki ostaa osaketta annista ensi vuonna. Siitä ei ole epäilystä ettei tuote ole hyvä ja sille valtava tarve. Sähkönsiirtoyhtiöt ovat varovaisia ja insentiivit eivät tue innovaatiota. Tuotteesta on helppo olla todella innoissaan, mutta osakkeella on vielä näytettävää tilausten muodossa. Mutta energiatransformaatiosta tulee massiivinen ja pitkä tarina.
Jos ordereita ei tipu odotetunlaisesti, on paras hetki ostaa osaketta annista ensi vuonna.
Moi, ensiksi kiitos mahtavista teksteistä täältäkin. Toiseksi kyselisin tyhmiä, mutuiletko, että anti tulee ensi vuonna jos ordereita ei tule, vai tiedät että anti tulisi?
Moi, ensiksi kiitos mahtavista teksteistä täältäkin. Toiseksi kyselisin tyhmiä, mutuiletko, että anti tulee ensi vuonna jos ordereita ei tule, vai tiedät että anti tulisi?
Thanks. Tuohan on ihan excel hommia. Mikään firma ei halua järjestää antia siinä vaiheessa kuin rahat on loppu, joten se järjestetään 6-12kk sitä ennen. Jos Smart Wires tilauskanta kehittyy kuten analyytikot ja johto ennustavat, ei rahoitusta enää tarvita. Mutta, jos ensi vuoden liikevaihto jäisi esim alle 70 miljoonan dollariin, niin burn rate on niin reilu, että lisärahaa on saatava. Yhtiössä ei kokeilla vähän kepillä jäätä tai yritetä, vaan sitä rakennetaan menestymään. Huono puoli tässä on, että rahaa palaa melko vauhdikkaasti, ellei tulopuoli ole kunnossa.
Oliko viinayhtiöiden fuusio niin kiinnostava, että edelleen holdaillaan Arcusta? Miten mergereissä yleensä, onko hyvä odottaa fuusion varsinaiseen toteutumiseen eli tässä tapauksessa syyskuulle? Nythän nuo näyttäisivät suhteessa toisiin olevan lähes oikein hinnoitellut.
Oliko viinayhtiöiden fuusio niin kiinnostava, että edelleen holdaillaan Arcusta? Miten mergereissä yleensä, onko hyvä odottaa fuusion varsinaiseen toteutumiseen eli tässä tapauksessa syyskuulle? Nythän nuo näyttäisivät suhteessa toisiin olevan lähes oikein hinnoitellut.
Meillä on Altia shortissa ja Arcus longina. Nythän ero on viime päivinä heilunut vielä 1-5%, niin jos on joku Arcusta myynyt, niin toki on ostettu nakunakin. Isompi positio on tuo A-A haara kuitenkin.
Sinänsä yhdistymisessä tuo yhtiö näyttää ihan hyvältä kassavirtakoneelta, niin varmaan jonkinlainen positio pidetään Anorassakin.
Merusta katsoin päälipuolisin. Vähän hämää, että suurin osa kasvusta pitäisi tulla akkusysteemeistä, jossa näyttöjä ei niin paljoa ole ja kilpailuetu epäselvä. Voi olla hyvä case, mutta itse en ensivilkaisulla tajunnut sitä.
” Voisitko kertoa miten konkreettisesti lähdet tutkimaan yritystä, sen arvostusta ja mitä kaikkea tietoa pyrit löytämään? Tästä olisi mielenkiintoista lukea joku pitempikin blogiteksti.”
Lupasin kirjoittaa vastauksen tähän kysymykseen, mutten taida varsinaista kolumnia siitä kirjoittaa. Varauksena hyvä todeta, ettei meidän osakepoiminta ole ollut samalla tasolla kuin Inderesin jamppojen ja jenskyllösten viime aikoina. Onnistumisia ja miinoja mahtuu mukaan, mutta toki kokonaisuus on ollut ihan hyvä. Mutta ajattelin, että tästä voisi jotain ideoita saada.
Mistä lähteä liikkeelle yritystä tutkittaessa?
Maailmassa tuhansia kirjoja siitä, mitä osakkeita pitäisi ostaa. Vinkkejä löytyy perinteisestä arvonmäärityksestä osakeastrologiaan. Viime aikoina tuoreemmat sijoittajat ovat saaneet kovia tuottoja ja tuntuvat olevan kovin varmoja oman menetelmänsä vahvuudesta.
Käytännössä kuitenkin kaikilla strategioilla tulee vuosien kestäviä surkeita jaksoja. Viimeisen vuosikymmenen aikana kasvuyhtiöt ovat tuottaneet hyvin. Pitemmällä aikavälillä (halvat) arvoyhtiöt ovat tuottaneet hyvin. Laatuyhtiöt ovat tuottaneet sekä viimeisen kymmenen vuoden aikana että pitkällä aikavälillä hyvin, mutta joskus nekin ryhmänä varmasti tekevät mahalaskun.
Voit etsiä laadukkaimpia yhtiöitä, halvimpia yhtiöitä tai nopeinten kasvavia yhtiöitä, ja mennä pahasti metsään. Tai sitten kaikkia noita voi tehdä äärimmäisen hyvin. Keskittymisellä olisi hyötynsä, mutta markkinoiden muuttuessa uskon, että on hyödyllistä osata vähän laidasta laitaan.
Yhtiöiden haarukointi
Yhtiön tutkiminen
Sijoituspäätöksen tekeminen
Yhtiöiden haarukointi
Yleisimpiä tapoja löytää sijoitus voisi olla vaikka kolme: Sorttaamalla, teemojen avulla tai sattumalta.
Sorttaaminen on sitä, kun yrityksiä käy järjestelmällisesti läpi joidenkin parametrien avulla. Katsoo esimerkiksi yhtiöt, joilla on hyvä pääomantuotto ja maltillinen arvostus, ja poimii sieltä mielenkiintoisimmat jatkotarkasteluun.
Teemojen avulla yrityksiä löytää kaivamalla jonkin aihealueen ympäriltä tietoa. Nyt olen keskittynyt energiatrasnformaatioon. Luen siitä kirjoja, joista usein nousee ideoita. Tänään kirjaa kuunnellessa huomioin, että PEM-elektrolyyserit ja voimakennot tarvitsevat paljon platinaa, jonka hinta on kärsinyt diesel-autojen myynnin voimakkaasta laskusta. Aloin katsomaan platinan kaivajia, mutta huomasin että ne olivat aika hyvässä vireessä jo palladiumin hinnan ollessa todella korkealla. Teeman kautta siis ensin haetaan joku suurempi trendi, ja mietitään sieltä kiinnostava osake.
Sattuman kautta löytää usein mielenkiintoisia yhtiöitä. Siihen törmää twitterissä, katumainoksessa tai kaupassa. Lynchimäinen ote auttaa myös myöhemmin yhtiötä tutkittaessa. Sattumalle antaa paremmat mahdollisuudet, jos on utelias ja tutkii asioita laidasta laitaan.
Yhtiön tutkiminen
Jos yrittäisin kirjoittaa kaiken, minkä yhtiöiden tutkimisesta olen lukenut, kirjoittaisin tätä vielä ensi vuonnakin.
Kaikki kulminoituu kuitenkin yhteen kysymykseen: mitä yhtiöltä nyt odotetaan, ja miten oma arvio eroaa tästä?
Se toimii hyvin niin kasvuyhtiöissä kuin paskayhtiöissäkin. Tuleeko kasvu jatkumaan pitempään kuin markkinat odottavat tai kääntyykö tämä ikuinen alisuorittaja vasten odotuksia sittenkin.
Toki tämän lisäksi on hyvä esittää aina itselleen kysymys: Vedänkö sitten lopulla mutulla vai onko minulla oikeasti joku mahdollisuus nähdä yrityksen tulevaisuus paremmin kuin muiden?
Noin muuten universaalit säännöt ”älä osta laskevaa osaketta” tai ”osta halpoja osakkeita” eivät toimi universaalisti. Mikään ei ole niin helppoa. Maailmasta löytyy aina ihmisiä, jotka tekevät huipputuottoa jollain, mikä yleisesti tuomitaan häviäväksi peliksi.
On hyvä myös miettiä, mikä oma sijoitusaika on. Jos se on lyhyt, niin yhtiön laatu ja arvostus eivät välttämättä ole ajajan paikalla. Silloin tärkeämpää ovat pääomavirrat (joku myy tai ostaa) ja tapahtumat kuten osavuosikatsaukset. Keskipitkällä aikavälillä arvostus on luultavasti tärkein tekijä, ja pitkällä aikavälillä yhtiön laatu on tärkeintä.
Pitkällä aikavälillä osakkeen kurssikehitys riippuu pitkälti tuloskehityksestä, mutta lyhyemmällä aikavälillä arvostuksen vaihtelut heiluttavat kurssia paljon enemmän ylös ja alas kuin fundamentit edellyttäisivät.
Ylituottoa tehdessä keskipitkällä aikavälillä yritetään löytää tilanteita, jossa Mr. Market on astunut harhaan. Joku omistaja on myynyt yhtiötä hätäillen tai yrityksestä on liikkeellä negatiivinen narratiivi, joka ei kuitenkaan vastaa todellisuutta. Jos aikaväli on riittävän pitkä, niin todella hyvien yritysten löytäminen voi riittää ilman mitään sen suuria alennusmyyntejäkin.
Kaikkein paras kurssiliike tulee, kun yritys on alkutilanteessa aliarvostettu ja sen tulos nousee vauhdilla. Jos osakkeen arvo on 100, ja arvostus nousee 100% ja tulos nousee 100%, on osakkeen uusi arvo 400.
Keskipitkä aikaväli (0,5v-3v)
Arvostus ja trendit
Arvostuksen muuttuminen ei välttämättä tarkoita, että halvasta yhtiöstä tulee kallista tai päinvastoin. Viime vuosina arvostusten muutoksen trendi on ollut enemmänkin, että kaliit osakkeet kallistuvat, ainakin jos niitä ajatellaan hinnoittelukerrointen perusteella.
Keskipitkällä aikavälillä olisi optimaalista löytää yhtiö, joka on edullinen mutta liiketoiminnan momentum on erinomainen. Ilmeisestä syystä ne ovat harvinaisia, mutta varsinkin erilaiset markkinamyllerrykset tarjoavat korjauksia myös yhtiöihin, joiden tulos menee vauhdilla oikeaan suuntaan.
Mutta markkinat ovat melko tehokkaat. Kun joku asia on ilmeistä, niin se on usein jo osakkeiden kursseissa.
Jotain ajureita keskipitkällä aikavälillä
Sisäpiirin ostot ovat keskipitkällä aikavälillä mielenkiintoisia.
Mitä kilpailijat ja saman tuotantoketjun kertovat näkymistään?
Kuluttajien muodit ja mieltymykset
Sekä fundamenteilla että osakekursseilla on taipumusta momentumiin. Eli hyvin menevät asiat tuppaavat menemään vielä jonkin aikaa hyvin.
Raaka-aineiden ja valuuttojen muutokset ajavat tuloskuntoa joillakin yhtiöillä.
Vertailu aiempaan arvostustasoon
On vähintään mielenkiintoista nähdä, miten yhtiön valuaatio on kehittynyt ajan myötä. Toki tätä pitää peilata siihen, millaiset pitkän aikavälin näkymät yhtiöllä on ollut. Esimerkiksi Kamux alla-olevassa kuvassa oli kohtuuttoman halpa 2018-2019 kasvuprofiilinsa nähden, mutta viime vuosina arvostus tuntuu korjaantuneen järkevälle tasolle.
Vertailu vastaaviin yhtiöihin
Muihin yhtiöihin vertaamisessakin on ongelmansa, mutta vertailu voi herättää mielenkiinnon yhtiöön. Jos sitten laadullisenkin arvioinnin jälkeen hintaero tuntuu perusteettomalta, osakkeessa voi olla oston paikka. Alla esimerkiksi Suomen konepajojen arvostuksia viimeiseltä seitsemältä vuodelta. Syklisissä yhtiöissä varsinkin on hyvä muistaa, että arvostus näyttää usein edulliselta noususyklin huipulla, mutta hyvä sijoituspaikka se ei ole. Allaolevasta kuvaajasta esimerkiksi näkyy, että Kone on laatunsa takia eri sfääreissä kuin vaikka Cargotec, joka on historiaansa nähden arvostettu matalin kertoimin, etenkin kun fuusion hyödyt ovat vielä edessäpäin. Tässä sijoittajilla on varmasti ajatuksena, ettei osakkeessa haluta olla syklin käänteessä.
Adapteo oli hyvä esimerkkicase viimeisen vuoden ajalta. Se oli yritys, joka oli jostain kumman syystä listattu Ruotsin pörssiin, vaikka suurin osa omistajista olivat suomalaisia, ja jotka eivät näin pystyneet osakkeella käydä ollenkaan kauppaa. Yritys ei ollut tunnettu tai kiinnostava Ruotsissa, joten se oli todella edullinen hinnoittelukerrointen mukaan absoluuttisesti ja verrattuna ulkomaisiin verrokkeihin.
Kun Adapteon tuloksessa tuntui löytyvät hyvä vire, sen ostaminen tuntui kuin karkin varastamiselta lapselta. Yhtiön P/E oli 10 seuraavan vuoden tuloksella ja arvostus 40%-50% yhdysvaltalaisverrokkeja alhaisempi. Lisäksi myöhemmin alalla yrityskaupat vilkastuivat ja kertoimet nousivat. Lopulta yritys ostettiin yli tuplahintaan pois pörssistä puolen vuoden pitoajan jälkeen. Osakkeeseen sijoittaminen oli helpompaa, koska aliarvostukselle oli looginen syy.
Pitkä aikaväli
Pitkällä aikavälillä laadukkaat yhtiöt kasvattavat tulosta niin hyvin, että kalliillakin ostamalla usein pääsee tuotoille, jos malttaa odottaa.
Asioita, joita tahtoisi nähdä pitkän aikavälin sijoituksessa:
Vallihauta. Mikä on se pysyvä kilpailuetu yrityksellä? Miksi se on pysyvä. Tästä on kirjoitettu paljon hyviä kirjoja vallihauta alkaa olla jokaisen sijoittajan työkalupakissa. Mutta toki vaatii osaamista erotella todellinen kilpailuetu väliaikaisesta.
Tuloskasvu yli syklien.
Sitoutunut ja osaava johto, jolla on omistajien kanssa yhteneväiset taloudelliset intressit.
Korkea pääomantuotto, joka mahdollistaa kasvun ilman että se syö valtavasti uutta pääomaa.
Tuloksesta valtaosa valuu vapaana kassavirtana yrityksen tilille.
Hallituksen ja johdon kyky pääoman allokointiin. Osta omia osakkeita, kun ne ovat halpoja. Käytä niitä valuuttana, kun ne ovat kalliita. Kun varoille ei ole yrityksessä tarvetta, jaa niitä omistajille tavalla tai toisella.
Velkatasot ovat mieluummin konservatiivisen puolella.
Nämä ovat aika peruskauraa, ja on toki muitakin. Näistä on hyviä esimerkkejä ja syvempää tietoa monissa kirjoissa.
Toki täydellisen yrityksen hintakin on usein täydellinen, joten jostain vaatimuksista tinkimällä voi saada paremman diilin.
Mistä tietoa kaivetaan
Ensimmäinen lähde on yleensä yritysten vuosikertomukset. Niistä saa yleiskuvan liiketoiminnasta ja numeroista.
Yrityksiltä voi kysellä lisätietoja. Melkein aina yritykset vastaavat asiallisiin kysymyksiin.
Kilpalijoiden, asiakkaiden tai entisten työntekijöiden haastattelu
Tähän on nykyään palveluitakin, jossa näkee myös muiden tekemät haastattelut. Aiemmin erilaiset eksperttiverkostot olivat hyvin kalliita, mutta nykyisin niissäkin on melko paljon kilpailua ja hinnat ovat inhimillisempiä, joskin usein yksityissijoittajan ulottumattomissa.
Netistä löytyy vaikka mitä. Eri sivustojen kävijätrendejä, appien latausmääriä, google-hakujen kehityksestä infoa.
Onko yhtiö hyvä työpaikka ja kuinka kyvykkäitä työntekijät ovat? LinkedInissä voi kaivaa tietoa, Glassdoorissa ihmiset arvioivat anonyymisti työnantajaansa. Olen muutaman yhtiön skipannut, kun olen huomannut kulttuurin surkeaksi.
Jalkatyö, tuotteiden kokeilu ja ihmisiltä kysely.
Pankit järjestävät tapaamisia, missä yritysjohto kertoo usein vapautuneemmin liiketoiminnastaan kuin virallisissa yhteyksissä. Inderes on onneksi tuonut haastatteluja myös yksityissijoittajien ulottuville.
Yritysten lukuja on hyvä miettiä myös kriittisesti. Onko yrityksen kirjanpito aggressiivista vai varovaista? Nykyään on ehkä vähän vähemmän pelivaraa kuin ennen, mutta aste-eroja löytyy silti.
Analyytikkojen suositukset ovat nousseet ehkä vähän turhan tärkeään rooliin Suomessakin. Tärkeämpää olisi lukea, mitä analyytikko kirjoittaa. Analyytikkojen raporteista ja ennusteista voi haarukoida, mitä yritykseltä odotetaan. Markkinan odotus ei aina ole sama kuin analyytikkojen, mutta hyvänä proxynä ne toimivat. Ja analyyseistä saa kyllä usein hyviä ideoita.
Bloomberg terminaali on kätevä tiedon yhteen paikkaan tuoja, mutta käytännössä valtaosa tiedosta on saatavilla muutenkin, joskin työläämmin.
Hedge fundeilla on sitten luottokorttidata, satelliittikuvia tekoälyineen ja muita tapoja saada tarkempaa tietoa. Kuitenkin siinäkin on aina vaara, että moni luulee tämän tiedon sisältävän etua. Sitten moni eri taho ostaa osaketta, ja kun esimerkiksi positiivinen osavuosikatsaus julkaistaan, onkin aika paljon myyjiä tähän ”yllättävän” positiiviseen tietoon, ja kurssi voi jopa laskea. Oma näkemykseni on, että datan pitää olla aika uniikkia paljon seuratuissa yhtiöissä, että siitä on selkeää etua.
Moni sijoittaja haluaa tehdä jonkinlaisen mallin osakkeelle, esim diskontatut kassavirrat (DCF) tms. Tämä on hyvin suositeltavaa aluksi, jotta saa tuntuman, mikä yrityksen arvoon teoriassa vaikuttaa kuinkakin paljon. Kun niitä on käynyt jonkin verran läpi, on riittävän hyvä tuntuma arvonmuodostukseen, jolloin sellaista ei enää jaksa tehdä. Kuitenkin kaikki kaikessa ovat kasvu- ja korko-oletukset. Itse käyttäisin aikani mieluummin eri skenaarioiden hahmotteluun kasvusta kuin jonkin tarkan mallin rakentamiseen. Sum-of-the parts (SOTP) laskelma taas on yleensä hyödyllinen, kun yhtiössä on monta erikseen hinnoiteltavissa olevaa osaa. Se on hyvä työkalu hallita, ja varsinkin erikoistilanteissa yleensä paras tapa miettiä yhtiötä.
Sijoituspäätöksen tekeminen
Oikean osakkeen löytäminen on vain puoli voittoa. Sijoittamisen aliarvostetuin osa on money management. Eli paljon mihinkin ideaan laitat rahaa ja miten hallitset riskejäsi. Panostuksen pitäisi luonnollisesti olla suurempi, mitä parempi idea on. Toisaalta taas idean riskisyys vähentää panoskokoa. Kuulostaa helpolta, mutta usein tämä vaihe heitetään ns. hatusta paljoa miettimättä.
Yleensä kun oma teesi vahvistuu, niin osaketta olisi hyvä lisätä.
Kun sijoituspäätös on tehty, olisi hyvä pitää ajatusvääristymät aisoissa. Vahvistusharha, ankkurointi, tappiolla myymisen välttäminen yms. kuriin. Toisaalta kun tekee sijoituspäätöksen, olisi hyvä miettiä jo valmiiksi suunnitelma exitillekin. Tällöin ei tarvitse jatkuvasti arpoa, että pitäisikö nyt sittenkin myydä osakkeet, kun se vähän nytkähtää ylös.
Kun sijoitusteesi kumoutuu, osakkeesta päästetään irti.
Tää oli vähän 101 kamaa, josta kuitenkin jotain oleellista varmasti unohtuu.
Olipas hyvä ja käytännönläheinen kirjoitus! Itse hoidan tuota panosten asetantaa siten, että huomioin momentumin, oman arvioni upsidestä, minkä riskikorjaan hieman omalla mutullani siitä kuinka syklisenä pidän bisnesta ja toisaalta kuinka hyvin luulen osaavani ennustaa bisneksen kehittymistä.
Ensimmäiseksi valtava kiitos kirjoituksistasi. Toiseksi haluatko kommentoida tätä:
Oslo (Infront TDN Direkt): DNB Markets nedjusterer deres kursmål på Aker Clean Hydrogen til 11 fra tidligere 19 kroner pr aksje, samtidig som det gjentas en kjøpsanbefaling på aksjen.
Det fremgår av en analyse fra meglerhuset tirsdag.
DNB Markets skriver at de fortsatt tror grønn hydrogenproduksjon kan være en god plass i verdikjeden, men påpeker at mer konkurranse har kommet frem i det siste fra selskaper med opprinnelig posisjoner i energiverdikjeden.
"Disse selskapene som har sterk strategisk rasjonale for å øke produksjonen av grønn hydrogen, har kommunisert avkastningsmål godt under de 10 prosent som Aker Clean Hydrogen målsetter seg", skriver DNB Markets som legger til at de tror det er usannsynlig at markedet vil verdsette selskapet til 10 prosent unleveraged IRR, og har derfor redusert kursmålet, som nå reflekterer en unleveraged IRR på 8,5 prosent.
Martin Brennmoen martin.brennmoen [at] tdndirekt.com (martin[dot]brennmoen[at]tdndirekt[dot]com) Infront TDN Direkt
Kiitos palautteesta! Paljon ja paljon. Nollaliikevaihdon yhtiöksi suhteellisen paljon. Ei ole yllätys, että muutkin haluavat mukaan biljoonaluokan toimialalle. Katsotaan rauhassa, miten hommat etenevät. Kun ala kypsyy, tuotto-odotuksen pitäisi painua 5% luokkaan nykyisellä korkotasolla.
Jos joku muuten tietää vedystä paljon, niin mielelläni vaihtasin sähköposteja. mikko [at] nomadinvest.fi (mikko[at]nomadinvest[dot]fi)
"Valtaosa noususuhdanteen loppuvaiheen ilmiöistä on vielä voimissaan. Osakesijoittamisesta on tullut koko kansan harrastus, monet osakkeet ovat moninkertaistuneet lyhyessä ajassa ja riskiä otetaan paljon."https://t.co/csdxbq2pl6
"Osakemarkkinat eivät ole kupla. Aina on hyvä aika aloittaa sijoittaminen. On hyvin todennäköistä, että seuraavan 20 vuoden aikana osakkeista saa kohtalaisen hyvän vuosituoton — oli se sitten kolme tai kymmenen prosenttia."@DaytraderSuomi 👏👏👏https://t.co/Y6q0CbJ0RG
Suoritan viikonlopun lukurästejä ja totean Mäkisen kehittyneen kirjoittajana.
"Teslaa pidettiin kuplana, mutta yhtiö teki viimeisellä vuosineljänneksellään kaksi miljardia dollaria liikevoittoa. Tesla voi olla yliarvostettu, mutta kupla se ei ole.
Jos ajattelee Teslaa autonvalmistajana, se toden totta näyttää yliarvostetulta. Jos uskoo Elon Muskin tarinaan itseohjautuvista autoista, korkeakatteisesta ohjelmistomyynnistä ja muita paremmasta akkuteknologiasta, on sitä turha verrata muihin autovalmistajiin."
Aivan helmitekstiä. En löytänyt oikeastaan mitään mussuttamista, vaikka nipottaminen on vahvinta osaamisaluettani.
No, mä voin sitten, jos en ihan nipottaa, niin huomauttaa yhdestä asiasta jota ei artikkelissa korostettu tarpeeksi:
Jos veikkasi juuri Amazonia kaikista yliarvostetuista ath-osakkeista, se oli hieno onnenpotku, mutta ei varma tai edes lupaava betsi. Jos haluaa sijoittaa tarinoihin, niin kannattaa siltikin hajauttaa urakalla, kun yksittäisestä kurssiraketista ei vain voi olla varma. Nimittäin, a) teknokuplan aikaan oli muitakin verkkokauppayrityksiä, b) joillain näistä oli ihan yhtä terve bisnesidea, c) silti ne katosivat kartalta, ja d) Amazon ei tehnyt edes positiivista tulosta kun taas Nokia teki, e) ja Nokiasta on yhä saanut odottaa rahojaan takaisin jos sijoitti firmaan.
Kuplan todistettavuudesta ja osakemarkkinoiden yleisestä pitkän ajan tuotosta olen samaa mieltä.
Aivan helmitekstiä. En löytänyt oikeastaan mitään mussuttamista, vaikka nipottaminen on vahvinta osaamisaluettani.
Kiitos! Aika hapokasta on kirjoittamisen aloittaminen ollut aiheesta kuin aiheesta. Muutenkin kiinnostus markkinoita kohtaan on ollut lähinnä rahan teossa, joka on hyvä merkki loman tarpeesta. Ei ole paljon podcasteja ja kirjoja pörssistä tehnyt mieli lukea vapaa-ajalla.
TuuriTuuli kirjoitti:
No, mä voin sitten, jos en ihan nipottaa, niin huomauttaa yhdestä asiasta jota ei artikkelissa korostettu tarpeeksi:
Jos veikkasi juuri Amazonia kaikista yliarvostetuista ath-osakkeista, se oli hieno onnenpotku, mutta ei varma tai edes lupaava betsi. Jos haluaa sijoittaa tarinoihin, niin kannattaa siltikin hajauttaa urakalla, kun yksittäisestä kurssiraketista ei vain voi olla varma. Nimittäin, a) teknokuplan aikaan oli muitakin verkkokauppayrityksiä, b) joillain näistä oli ihan yhtä terve bisnesidea, c) silti ne katosivat kartalta, ja d) Amazon ei tehnyt edes positiivista tulosta kun taas Nokia teki, e) ja Nokiasta on yhä saanut odottaa rahojaan takaisin jos sijoitti firmaan.
Kuplan todistettavuudesta ja osakemarkkinoiden yleisestä pitkän ajan tuotosta olen samaa mieltä.
Amazon oli ääriesimerkki kuvaamaan kuinka vaikeaa kuplan määrittäminen on joskus edes jälkikäteen. Kun saa 500 sanaa käyttöönsä, ei kaikkia disclaimereita ja pehmennyksiä pysty tekemään.
Teknokupla oli kupla, ja nytkin on yksittäisiä kuplan tuntuisia osakkeita. Mutta yleensä kommentit kuplista yksittäisissä yhtiöissäkin annetaan täydellä varmuudella (ja myöhemmin osoittautuvat vääriksi), mitä tässä yritin kyseenalaistaa.
Liikaa tarinayhtiöihin hajauttamalla on hävinnyt indekseille. En tiedä käykö niin jatkossa. Siinä mielessä en välttäisi niihin sijoittamista kokonaan, mutta ne vaativat aika paljon kaukonäköisyyttä (ja onnea). Sinänsähän teknokuplan huonoimpinakin pidetyt ideat ovat nykyään kymmenien miljardien arvoisia jonkun toisen tekemänä (ruokien kotiinkuljetus, lemmikkikaupat yms). Jos näkee jättimäisen muutoksen maailmassa, ei niistä kertoimista tarvitse olla ihan niin huolissaan. Sen takia itselläkin löytyy melko spekulativiisia omistuksia ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Toki yleensä näitä innostuksia seuraa jääkausi, jolloin pitäisi olla kuivaa ruutia, jos ideaan uskoo.
En nähnyt Amazonin menestystä ennalta. Valtaosalla ihmisitä siihen ei olisi saumaa. Mutta silti en sanoisi, etteikö joku olisi voinut nähdä suht suuren menestyksen uskomalla Jeff Bezosin olevan taikuri. Toki varmasti 10 yhtä kovan näköistä taikuria pärjäsi paljon heikommin. Ehkä näissä pitäisi löytää ne 5-10 visiönääriä ja hajauttaa niiden kesken, jos valuaatiot ovat edes jotenkin järjelliset. Siinä mielessä vanha VC-viisaus, että pitää sijoittaa ihmisiin eikä pelkästään tuotteeseen, on hyvä pitää mielessä.
Tässä blogissa, kun puhutaan välillä yleisemmin makrotrendeistä ymv. Oletko seurannut IC-puolta? Sehän on nyt vähän kaikkien huulilla, kun chippipula haittaa vähän kaikkea, hinnat nousee, kauppasaarto kurittaa Kiinaa, jne. Olen hieman sivusilmällä seurannut ja puolijohdelafkojen lisäksi toimittajat (ASML) tekee kovaa tulosta ja ennustaa vissiin ihan kohtuullista kasvua. Kuulema osa steppereiden tilaajista hyppii vaiheiden yli uusien laitteiden hyväksyntäprosessissa, että saavat tuotantoa päälle nopeammin. Lead timet ovat pitkiä ja chippipulan ennustetaan jatkuvan vielä vuoden 2022.
Mutta tästä voisi hieman miettiä, että onkohan päällä yli-investointi ja noinkohan on, että kaikille steppereiden ostelijoille riittää kysyntää varsinkin, jos etäilytrendistä aletaan hiljalleen palaamaan normaaliin ja kaikki ovat uusineet telkkarit, pleikat ja autot, eivätkä välttämättä tarvitse pariin vuoteen niin paljoa elektroniikkaa. Eli onkohan vuoden parin päässä edessä ylikapasiteettitilanne, jolloin hinnat tippuvat ja toimittajia menee konkkaan? Siis tuolla ~70nm prosesseissa, jossa nyt tuntuu olevan pahin pullonkaula mun ymmärtääkseni.
Lisänä sopassa on korkeimman suorituskyvyn piirien TSMC:n käytännön monopoliasema. Paljon poljettu Intel on vissiin sekin alkanut investoimaan isommin ja meinaa päästä taas mukaan ja haastamaan paitsi Samsungia, niin myös TSMC:tä. Tämähän olisi toivottu 2nd source kaikille jenkkiteknoille ja varsinkin puolustusvoimille.
En ole itse rahallisesti ottanut näkemystä näihin asiohin, mutta kiinnostaa ihan muuten vain ja jossain määrin päivätyön puolesta. Aika paljon tuntuu olevan kysymysmerkkejä ilmassa, mutta äkkiseltään voisi kuvitella, että tällä teollisuudenalalla tullaan näkemään vielä suuria liikkeitä suuntaan ja toiseen.
Eikö edes kryptoista voi sanoa jo etukäteen, että järjetön kupla?
Kryptot täyttävät monet kuplan tunnusmerkit. Sitten toisaalta jos ihmiset haluavat jatkossakin näitä omistaa, ei hintojen ole pakko romahtaa. Niiden markkina-arvo on luokkaa 2 biljoonaa euroa. En nyt pistäisi päätäni pantiksi, ettei se voisi olla 10 biljoonaa vuosikymmenen päästä. En omista yhtään tällä hetkellä, joten en itse ole järin innoissani. On ihan hyvä todennäköisyys, että myöhemmin kryptot nykymuodossa todetaan kuplaksi, mutta riski/tuotto ei houkuttele tässä vaiheessa pelaamaan vastaan muuten kuin mahdollisesti lyhytaikaisia pelejä.
mskomu kirjoitti:
Tässä blogissa, kun puhutaan välillä yleisemmin makrotrendeistä ymv. Oletko seurannut IC-puolta? Sehän on nyt vähän kaikkien huulilla, kun chippipula haittaa vähän kaikkea, hinnat nousee, kauppasaarto kurittaa Kiinaa, jne. Olen hieman sivusilmällä seurannut ja puolijohdelafkojen lisäksi toimittajat (ASML) tekee kovaa tulosta ja ennustaa vissiin ihan kohtuullista kasvua. Kuulema osa steppereiden tilaajista hyppii vaiheiden yli uusien laitteiden hyväksyntäprosessissa, että saavat tuotantoa päälle nopeammin. Lead timet ovat pitkiä ja chippipulan ennustetaan jatkuvan vielä vuoden 2022.
Mutta tästä voisi hieman miettiä, että onkohan päällä yli-investointi ja noinkohan on, että kaikille steppereiden ostelijoille riittää kysyntää varsinkin, jos etäilytrendistä aletaan hiljalleen palaamaan normaaliin ja kaikki ovat uusineet telkkarit, pleikat ja autot, eivätkä välttämättä tarvitse pariin vuoteen niin paljoa elektroniikkaa. Eli onkohan vuoden parin päässä edessä ylikapasiteettitilanne, jolloin hinnat tippuvat ja toimittajia menee konkkaan? Siis tuolla ~70nm prosesseissa, jossa nyt tuntuu olevan pahin pullonkaula mun ymmärtääkseni.
Lisänä sopassa on korkeimman suorituskyvyn piirien TSMC:n käytännön monopoliasema. Paljon poljettu Intel on vissiin sekin alkanut investoimaan isommin ja meinaa päästä taas mukaan ja haastamaan paitsi Samsungia, niin myös TSMC:tä. Tämähän olisi toivottu 2nd source kaikille jenkkiteknoille ja varsinkin puolustusvoimille.
En ole itse rahallisesti ottanut näkemystä näihin asiohin, mutta kiinnostaa ihan muuten vain ja jossain määrin päivätyön puolesta. Aika paljon tuntuu olevan kysymysmerkkejä ilmassa, mutta äkkiseltään voisi kuvitella, että tällä teollisuudenalalla tullaan näkemään vielä suuria liikkeitä suuntaan ja toiseen.
Jaa näistä aika pitkälti näkemyksesi, mutten ole valmis lyömään sen näkemyksen puolesta vetoa. Varmaan ongelmat jatkuvat pitkälle ensi vuoteen, mutta markkinatalous toimii hyvin, ja lopulta kysyntä saadaan kiinni, ja luultavasti ylireagointi toiseen suuntaan. Ihan vain sillä perusteella, että näin on tapana käydä. Olen DRAM-yhtiöitä jonkin verran seurannut, niin siellä tämä kuminauha efekti on ollut aika vahva. Toki mitä keskittyneempi ala, sitä enemmän tuottajat voivat reagoida tuotannonmuutoksilla uusiin olosuhteisiin, jolloin hintojen ei tarvitse laskea pohjamutiin.
Seuraan twitterissä joitakin tyyppejä, jotka ymmärtävät chippi firmoja. Mutta silti vaikea sanoa siitä oikein mitään järkevää, kun sitten toistelee vain muiden näkemyksiä.
Inflaation suhteen seuraan ennen kaikkea palkkakehitystä, koska se lopulta voi saada korkeamman inflaation pysyvämmäksi.
No, mä voin sitten, jos en ihan nipottaa, niin huomauttaa yhdestä asiasta jota ei artikkelissa korostettu tarpeeksi:
Jos veikkasi juuri Amazonia kaikista yliarvostetuista ath-osakkeista, se oli hieno onnenpotku, mutta ei varma tai edes lupaava betsi. Jos haluaa sijoittaa tarinoihin, niin kannattaa siltikin hajauttaa urakalla, kun yksittäisestä kurssiraketista ei vain voi olla varma. Nimittäin, a) teknokuplan aikaan oli muitakin verkkokauppayrityksiä, b) joillain näistä oli ihan yhtä terve bisnesidea, c) silti ne katosivat kartalta, ja d) Amazon ei tehnyt edes positiivista tulosta kun taas Nokia teki, e) ja Nokiasta on yhä saanut odottaa rahojaan takaisin jos sijoitti firmaan.
Kuplan todistettavuudesta ja osakemarkkinoiden yleisestä pitkän ajan tuotosta olen samaa mieltä.
Jos joku olisi pystynyt ennustamaan varmasti, että Amazon on tulevaisuuden voittaja, niin se olisi ollut niin selvää, että asian olisi tajunneet miljoonat muutkin sijoittajat. Hinta olisi korjaantunut heti sille tasolle ettei voi tehdä yli markkinan tuottoa.
Olen miettinyt nykyisiä tappioa tekevien kasvufirmojen huimien arvostuksien syytä: Syy on että niin moni pyrkii niin kuumeisesti etsimään "tulevaisuuden Amazonit" että roiskii rahaa ympäriinsä. Tämä tietty johtaa siihen, että monet hypealan kasvuyritukset ansiotta arvostetaan paljon korkeammalle kuin olisi järkeä. Sillä voihan se olla tulevaisuuden kymmen tai satakerrastuja!
Viimeisestä kirjoituksesta onkin vierähtänyt tovi.
Vuosi on tuotollisesti mennyt ihan mukavasti. Siitä on kuitenkin jäänyt maku, että on mennyt runttaamisen puolelle. Tarkoitan tällä sitä, että kun pitkät sijoitukset eivät ole loistaneet (joskin nekin ihan ok), niin olen kokenut, että tuottoa pitää tehdä vaikka pakolla.
Eli kun ei ole ison luottamuksen sijoituscaseja, niin koko ajan pitää tiukasti etsiä uusia. Ja kun tuottoa ei tule passiivisesti ihan toivotusti, niin erikoistilanteita ja treidejä ei saisi missata.
Tässä kaikessa on varmasti se ajatusvirhe, että joka vuosi indeksit pitäisi voittaa kirkkaasti. Sehän tuskin on pitkällä aikavälillä mahdollista, eikä yrittäminen luultavasti edes optimoi pääoman kasvua. Volatiliteettiä pitäisi hyväksyä.
Kun alkaa tekemään työtä väkisin eikä ilolla, siirrytään sisäisen motivaation piiristä ulkoiseen. Oli ulkoinen motivaatio sitten raha tai tuottoprosentti tai kuvitteellinen arvostus.
Ulkoinen motivaatio voi olla täysin riittävä pitämään työmuurahainen tyytyväisenä, jos nuo motivaattorit ovat lähellä sydäntä. Rahan rajahyöty on kuitenkin aika nopeasti kutistuva. Vaurauden tärkein asia itselle on, ettei rahasta ole puutetta. Kun rikkoo kännykkänsä tai remonttibudjetti räjähtää, se ei enää juuri haittaa. Luksuselämän hyöty on rajallinen ja toisaalta siinä pysyy oravanpyörässä, joten sen houkutus itselle on aika minimaalinen. Melkein kaikille ihmisille muiden arvostus on jossain määrin tärkeää, mutta suurin osa ihmisistä olisi tyytyväisempiä, jos vähät välittäisivät siitä. Toki raha myös mahdollistaa mielekkäiden ja tärkeiden asioiden tekemisen myöhemmin, millä itse perustelen kovien tuottoprosenttien vaatimusta.
Ulkoisen motivaation huono puoli on, että jos tuottoprosentit tai raha ei tulekaan jatkuvana virtana, sitä ei ole tyytyväinen. Sisäisen motivaation paras puoli on, että kun nauttii tekemisestä sen itsensä takia, lopputulos ei ole niin kriittinen.
Sijoittaminen ja treidaaminen ovat olleet itselleni melko lailla unelma-ammatti. Jo yläasteiässä luin kirjaston kirjat aiheesta ja se oli kaikista maailman asioista kiinnostavinta. En nyt sanoisi, että kymmenen ensimmäistä vuotta tämän alan yrittäjänä olisivat aina olleet helppoja. Mutta silti odotin yleensä maanantaina – mikä lienee kuitenkin harvinaisempaa kuin perjantain odottelu. Muutaman kerran vuodessa joku positio oli kovalla turskalla ja se ahdisti, mutta suuressa kuvassa se ei haitannut.
Sisäinen motivaatio on ollut ehkä jo muutaman vuoden enemmän tai vähemmän sivuosassa. Toki aina välillä sitä syttyy jostain asioista markkinoilla.
En ole kirjoittanut tänne paljon treidauksesta, koska en ole ollut siitä niin innostunut. Sijoittamisesta en ole jaksanut kirjoittaa, koska olen ollut vähän epävarma ideoistani ja toisaalta tässä markkinassa on vaikea löytää varsinaisia ryöstöhintoja. Monet ideat ovat jossain määrin value-caseja (ei mitään P/B, vaan myös sillä määritelmällä johon kasvu-yhtiökin mahtuu), jotka alkavat toimia usein 1-2v aloituksesta, tai sitten jäävät sutimaan tyhjää, jolloin ne menevät myyntiin. Nykyisin, kun jotkut osakkeet tuplaavat viikoissa, niin se voi olla turhauttava aikahorisontti.
Markkina näyttäisi olevat aika kuumana, mikä nyt ei kait ole ihme, kun reaalikorot ovat 3-4% miinuksella ainakin hetkellisesti. Jos keskuspankkipolitiikka on jatkossakin älyttömän elvyttävä, ei osakkeiden tarvitse tulla alas. Toki tässä rakennetaan linnaa hiekalle, mutta joskus nekin kestävät. Maksimaalisella riskillä ja velkavivulla sijoittavia palkitaan, mutta itsestäni ei oikein ole siihen.
Jossain määrin olen sitä mieltä, että omaisuuskuplien ja laman riski myöhemmin voivat olla sen arvoinen, jos elvytyspolitiikalla ja korkeilla arvostuksilla saadaan ilmastonmuutoksen torjumiseen vauhtia. Sitä tarvitaan. Poliitikot ja ihmiset yleensä tuntuvat olevan harhaisia uskoessaan, että nykytahti riittäisi pääsemään lähellekään yritysten ja valtioiden päästötavoitteita. Siinä mielessä olen muuttanut näkemystäni, jossa aiemmin ajattelin, että keskuspankit leikkivät tulella ilman riittävää upsidea. Sitä ne tekevätkin, mutta omaisuuskuplien ja velan ongelmat voivat olla hallittavissa ja tasapainossa isojen investointien välttämättömyyden kanssa.
Siinä mielessä strategia omistaa järkevästi hinnoiteltuja osakkeita ja pitää osakepaino korkeana on edelleen ihan perusteltu. Tottakai riskit kasvavat, kun kaikki ovat optimisteja, mutta ei se selkeän negatiivista tuottoa tuova käteinenkään ole houkutteleva kohde (puhumattakaan velkakirjoista). Tietenkään tässä näkemyksessä ei ole mitään omaperäistä.
Koska treidaus ja sijoittaminen on ollut melko väkinäistä, pidän nyt 6 viikkoa lomaa. Olen pitänyt lomia aika usein ennenkin, mutta aina jotain mielenkiintoista on kesken, jolloin tulee tehtyä liikkeitä ja jopa treidattua. Eikä perhelomat nyt aina varsinaisesti lataa akkuja, kun koko ajan on jotain toimintaa. Nyt kun osarit omasta salkusta on ohi, niin koitan välttää markkinoiden seuraamista kokonaan.
Lapsiperheessä ei usein ole kovin paljon omaa aikaa. Yleensä se tulee käytettyä liikuntaan, TV:n, pelaamiseen tai kavereiden kanssa kaljoitteluun. Kaikki tuo on ihan hyvästä, mutta nyt kun olen möllöttänyt kotona, olen huomannut kuinka paljon olen kaivannut tylsyyttä. Siis sitä, ettei tiedä mitä seuraavaksi tekisi.
Lenkki ja sauna kesken päivää, musiikin kuuntelu, päämäärätön kuljeskelu ja random paperilehtien lukeminen on ollut mukavaa vaihtelua. Pohjimmiltaan introvertille ehkä se on kuitenkin sitä parasta akkujen lataamista.
Tuntuu, että löytyy perspektiivi, jossa se 2 % salkun lasku ei ehkä ole niin tärkeä. Tai vuosituotto. Uskon, että se sisäinen motivaatio taas löytyy.
Moi, kiiitos jälleen kirjoituksesta! Muutaman vuoden täällä anonyyminä lueskellut ja ajattelin, että lopulta varmasti vähin mitä tehdä on kirjoittaa kiitokset näistä :)
Onko teillä Smart Wiresia vielä? Ovatko sen näkymät heikentyneet kesän jälkeen yhtä paljon kuin kurssi?
Tänään siihen olikin vastaus meidän neljänneskirjoituksessa. Eli valitettavasti on ollut koko matkan. Varmaan laskuun on kaksi syytä: 1. Tappiollisten yhtiöiden osakkeita on murjottu alkuvuonna koko lailla paljon. 2. Yhtiölle ei ole satanut tilauksia siinä tahdissa kuin on odotettu. Se saa sijoittajat kyseenalaistamaan, onko yhtiöllä sitä kilpailuetua, mitä se väittää.
Sijoitusta taidettiin alun perinkin luonnehtia vähän VC-henkisenä. Eli ajatuksena, että mahdollisesti menee nollaan, mutta onnistuessaan nousisi hyvin 10x. Jos H1:llä tule isoja tilauksia, niin nykyisellä kustannusrakenteella joudutaan tekemän anti jossain vaiheessa. Osakekurssi varmasti heijastelee tätä laskiessaan.
