33
forum
|

Teknokraatti

+1258
Liittynyt:
29.1.2020
Viestejä:
579

Lasketteko te vuodenvaihteen salkkujen tilinpäätöstä laskiessanne alkavan vuoden osinkoennustetta omalle salkullenne? 

Vuoden omien tunnuslukujen valmistuttua viimeisen pörssipäivän sulkeuduttua minulla on tapana kopioida päättyvän vuoden tilanne saman tien uudeksi sarakeryhmäksi alkavan vuoden pohjaksi, tietenkin edellisvuoden ostot ja myynnit nollattuna ja edellisen vuoden viimeisen päivän positiolla uuteen vuoteen lähtien. Ensimmäisenä toimenpiteenäni uudelle vuodelle teen osinkoennusteen oletuksella, että kaikki yritykseni pitävät osinkotasonsa samana. Kerron siis sen hetkisen osakemäärän yrityksen viimeisimmällä tunnetulla osingolla ja katson summariviltä alkavan vuoden osinkoarvioni. 

Viime vuosikymmenellä, jolta minulla tarkkaa dataa on, sekä oman että Rouvan salkun toteutuneet osingot ovat ylittäneet tuon vuodenvaihteen osinkoennusteeni poikkeuksetta. Koska alkuvuodesta tulee harvoin hyviä romahduksia, osingot eivät ole vielä tilillä, enkä ole kovin innokas ostamaan veroa, ei ostonappi ole alkuvuodesta kovin herkässä, joten motivaattorin lisäksi minulle on tässä mittari, joka mittaa osinkojeni kestävyyttä sitten kun en eläkkeellä ollessani enää kaada eläkesalkkuuni palkasta ja osingoista uutta rahaa. 

Tällä hetkellä UPM, Kone, Telia, Stora-Enso ja Lassila & Tikanoja ovat pitäneet nokan koholla sen verran, että osinkoennuste on ylittymässä parilla prosentilla. 

Mutta tänä keväänä taidan ensimmäistä kertaa jäädä ennusteestani, kun Noksu, Nordea ja Sampo ovat kaikki oman salkun "rasitteena"? 

Saa nähdä, miten äijän käy? (Rouvalla en usko olevan hätää tälläkään kertaa)

15.2.2020 - 15:55

Teknokraatti

OP
+1258
Liittynyt:
29.1.2020
Viestejä:
579
Teknokraatti kirjoitti:

Saa nähdä, miten äijän käy? (Rouvalla en usko olevan hätää tälläkään kertaa)

Rouvan Olvia lukuunottamatta omien yritysten osinkoehdotukset ovat nyt tiedossa, ja arvio osui valitettavasti kohdilleen. Nokian nollaosinko ja Nordean ja Sampon suuri pudotus samaan salkkuun osuessaan pudottavat osinkoennustettani 9%. Kokonaisuus toimii edelleen siltä osin, että Rouvan salkku kompensoi ei vain prosentit, vaan myös euromääräisen osinkovirran plussan puolelle, kävipä Olvin suhteen miten tahansa. 

Ei ole oikein osinkovirrasta omaa kassavirtaa tavoittelevan markkina, kun kaikki lisäosingoilla tehtävät ostot tuntuvat kovin kalliilta. 

30.11.2020 - 07:36

Tuntematon käyttäjä (ei varmistettu)

-604
Liittynyt:
Viestejä:
1399
Teknokraatti kirjoitti:

Ensimmäisenä toimenpiteenäni uudelle vuodelle teen osinkoennusteen oletuksella, että kaikki yritykseni pitävät osinkotasonsa samana. Kerron siis sen hetkisen osakemäärän yrityksen viimeisimmällä tunnetulla osingolla ja katson summariviltä alkavan vuoden osinkoarvioni.

Tässä kun jo ensvuoden varallisuuden kartutus- (vai karkoitus-) strategiaa suunnittelee niin ajatus olisi osinkohaukkana pomppia paperista toiseen..  ehkä näin.. 

Joulukuu: Ålandsbanken, Nordea

Tammikuu: Evli

Helmikuu: Citycon, L&T

Maaliskuu: Nokian renk., Telia, Fortum, Verkkokauppa

Huhtikuu: Tikkurila, Neste, Titanium

Toukokuu: Altia, Terveystalo

Ajoituksissa toki säätämistä.. ei täysin askelmerkit kohdillaan, mutta jotenkin nuin heittämällä mennään

Olenko mielenvikainen? 

(Tällaista kysymystä ei epäilyksenalainen voi koskaan itse ratkaista. Sen asian määrittelee ympäristö.) 

 

30.11.2020 - 08:50

Aki Pyysing

+13780
Liittynyt:
16.12.2013
Viestejä:
7067
Rumbe kirjoitti:

 

Tässä kun jo ensvuoden varallisuuden kartutus- (vai karkoitus-) strategiaa suunnittelee niin ajatus olisi osinkohaukkana pomppia paperista toiseen..  ehkä näin.. 

Joulukuu: Ålandsbanken, Nordea

Tammikuu: Evli

Helmikuu: Citycon, L&T

Maaliskuu: Nokian renk., Telia, Fortum, Verkkokauppa

Huhtikuu: Tikkurila, Neste, Titanium

Toukokuu: Altia, Terveystalo

Ajoituksissa toki säätämistä.. ei täysin askelmerkit kohdillaan, mutta jotenkin nuin heittämällä mennään

Olenko mielenvikainen? 

Et missään nimessä. Olemalla hereillä kuponkien irtoamisissa ja olemalla valmis tekemään kauppaa pienehköilläkin spreadeillä pitäisi olla mahdollista päästä ok-lisätuottoihin. Tuskin kuitenkaan mihinkään älyvapaaseen, mutta kyllä osinkojen irtoamisten yhteydessä jengiä (incl. me) pilkkii suuntaan ja toiseen. Ja sitten on vielä bonuksena yksityishenkilöiden osinkojen 15 prosentin verovapaus. 

30.11.2020 - 13:18

Teknokraatti

OP
+1258
Liittynyt:
29.1.2020
Viestejä:
579

Enpä arvannut avausta kirjoittaessani millainen vuosi tästä tulee surprise

Omassa salkussa tulee alenevien osinkojen lisäksi myös indeksiltä turpiin jokseenkin väistämättä, eli ikiholdari ei selvästikään osannut toimia turbulentissa tilanteessa oikein. Onneksi samoilla periaatteilla rakennettu mutta omastani tietoinen Rouvan salkku pärjäsi paremmin. 

Palaan aiheeseen (itse)kritiikkipalaverin muodossa kun horisontti vakiintuu vuoden viimeisen pörssipäivän jäljiltä sen verran, että tällä kertaa huonon tuloksen voi julistaa muiden parannettavaksi.

30.11.2020 - 13:32

Teknokraatti

OP
+1258
Liittynyt:
29.1.2020
Viestejä:
579
Aki Pyysing kirjoitti:

 

Rumbe kirjoitti:

Tässä kun jo ensvuoden varallisuuden kartutus- (vai karkoitus-) strategiaa suunnittelee niin ajatus olisi osinkohaukkana pomppia paperista toiseen...

Olenko mielenvikainen? 

 

Et missään nimessä. Olemalla hereillä kuponkien irtoamisissa ja olemalla valmis tekemään kauppaa pienehköilläkin spreadeillä pitäisi olla mahdollista päästä ok-lisätuottoihin. Tuskin kuitenkaan mihinkään älyvapaaseen, mutta kyllä osinkojen irtoamisten yhteydessä jengiä (incl. me) pilkkii suuntaan ja toiseen. Ja sitten on vielä bonuksena yksityishenkilöiden osinkojen 15 prosentin verovapaus. 

Nyt Aki pääsi yllättämään, kun osingotkin kelpaavat. Tai sitten minä karsiuduin osinkohaukkojen asennetestistä päätyen osinkopöllöksi? Mutta pyörittelettekö te tätä keräämällä kalenterin mukaan ensin irtoavat osingot, jotka sijoitetaan seuraavaksi irtoaviin, jne vai miten "osinkohaukka" liitää osinkokeväässä? Olen nähnyt tämän "osinkojen ostamisen" lähinnä tapana ostaa maksimimäärä veroa kevään aikana kun saman lapun saa osingon jälkeen halvemmallakin? 

Oma periaate on ikivanha, eli asettaa ostolappuina kiinnostaviin firmoihin pilkkejä riittäväksi katsomani osinkodipin syvyyteen tai katsoa mihin putoaa irtoamispäivän aikana ja pyrkiä onkimaan suunnilleen pohjilta, jolloin hyvässä lykyssä ensimmäisen vuoden osinko menee halvan ostohinnan turvin kokonaan siirretyn verotuksen puolelle. 

30.11.2020 - 16:02

Tinggeli

+3014
Liittynyt:
30.1.2020
Viestejä:
1939
Teknokraatti kirjoitti:

Olen nähnyt tämän "osinkojen ostamisen" lähinnä tapana ostaa maksimimäärä veroa kevään aikana kun saman lapun saa osingon jälkeen halvemmallakin?

Tämähän ei kuitenkaan mene käytänössä aivan näin, vaikka teorissa pitäisikin mennä. Pakkaa sekoittaa markkinoiden yleisilme, toimiala ja tietysi yritykseen liittyvä hype. Joitakin vuosia tein ihan systemaattistakin seurantaa omistuksistani, ja kyllä paljon oli tilanteita josssa osinko laski hintaa vähemmän kuin se osinko. Oli jopa tilanteita jossa päätöskurssi oli kalliimpi kuin ennen osingon irtoamista oleva kurssi (mm. Outokumpu ja Taaleri 2019) eli osingon irtoaminen ei vaikuttanut kurssiin laskevasti lainkaan. Viimeinen on toki harvinaisempaa mutta ei mikäään poikkeus. Esimerkiksi vuonna 2019 silloin tarkemmassa seurannassa olevista (=omistin) 13 osakkeesta: Cargotec, Orion, Outokumpu, Taaleri ja UPM kurssi laski vähemmän kuin osinkoa irtosi.

Toki useimmiten kurssi laskee enmmän kuin osinko tuo. Mutta mistäs näistä etukäteen tietää.

30.11.2020 - 16:08

Tuntematon käyttäjä (ei varmistettu)

-604
Liittynyt:
Viestejä:
1399
Teknokraatti kirjoitti:

.. Tai sitten minä karsiuduin osinkohaukkojen asennetestistä päätyen osinkopöllöksi? Mutta pyörittelettekö te tätä keräämällä kalenterin mukaan ensin irtoavat osingot, jotka sijoitetaan seuraavaksi irtoaviin, jne vai miten "osinkohaukka" liitää osinkokeväässä? Olen nähnyt tämän "osinkojen ostamisen" lähinnä tapana ostaa maksimimäärä veroa kevään aikana kun saman lapun saa osingon jälkeen halvemmallakin? 

Itsellä ajatuksena vaan nauttia kurssinosteesta kun osinkokiimaset haalivat osinkopapruja.. ja ostot ajoitettava viikkoja aiemmaksi ennen kiimapiikkiä.. eli myyn ennen osingon irtoomista ja toivon saavani verojen jälkeen enemmän tuottoprosentteja kuin osingoista. 

Ei nyt ihan all in noissa pankeissa (ALBBV!) , mutta paljon kuitenkin.. niistä toivon saavani  tammikuussa 10-15 % ja jos Mustiin kerkee niin 5-10 %.. helmi-maaliskuussa Evlistä sama juttu.. jne.. joten mahdolisuus on saada siis korkoa korolle lyhyessä ajassa.. tai sitten ei

En nyt täsmällistä määritettä osinkohaukasta osaa antaa ja tuskin sen raamit täytän.. jos sää oot osinkopöllö niin mää varmaan oon sitten osinkolokki.. turskaa tulee siis.. 

30.11.2020 - 17:04

Teknokraatti

OP
+1258
Liittynyt:
29.1.2020
Viestejä:
579
Tinggeli kirjoitti:

Toki useimmiten kurssi laskee enmmän kuin osinko tuo. Mutta mistäs näistä etukäteen tietää.

Ilmiö on tuttu en minä ainakaan osaa ennakoida miten minkäkin yhtiön kohdalla käy. Juuri siksi lopetinkin pilkkien asettelun ja siirryin ostamaan jos näyttää edulliselta. Ellei kala syö, niin täky säästyy. 

30.11.2020 - 17:11

Teknokraatti

OP
+1258
Liittynyt:
29.1.2020
Viestejä:
579
Rumbe kirjoitti:

Itsellä ajatuksena vaan nauttia kurssinosteesta kun osinkokiimaset haalivat osinkopapruja.. ja ostot ajoitettava viikkoja aiemmaksi ennen kiimapiikkiä.. eli myyn ennen osingon irtoomista ja toivon saavani verojen jälkeen enemmän tuottoprosentteja kuin osingoista. 

Strategiasi perustana oleva ilmiö on tunnettu, koska etenkin kerran vuodessa maksettavat osingot aiheuttavat havaittavan osinkokiiman. En vain ole itse seurannut olisiko tämä ollut itseä kiinnostavien lappujen osalta osinkojen keräämistä kannattavampaa? Mutta Aki mainitsi vastauksessaan sinulle 15% alennuksen osinkoverotuksessa, joten puhuttekohan te kahdesta eri strategiasta? 

30.11.2020 - 17:28

von Fyrckendahl

+963
Liittynyt:
2.11.2018
Viestejä:
1175
Teknokraatti kirjoitti:

Kerron siis sen hetkisen osakemäärän yrityksen viimeisimmällä tunnetulla osingolla ja katson summariviltä alkavan vuoden osinkoarvioni. 

Miten hyödynnät tätä tietoa, vai onko se vain "kiva tietää"?

30.11.2020 - 17:39

Tuntematon käyttäjä (ei varmistettu)

-604
Liittynyt:
Viestejä:
1399
Teknokraatti kirjoitti:

 

Rumbe kirjoitti:

Itsellä ajatuksena vaan nauttia kurssinosteesta kun osinkokiimaset haalivat osinkopapruja.. ja ostot ajoitettava viikkoja aiemmaksi ennen kiimapiikkiä.. eli myyn ennen osingon irtoomista ja toivon saavani verojen jälkeen enemmän tuottoprosentteja kuin osingoista. 

 

Strategiasi perustana oleva ilmiö on tunnettu, koska etenkin kerran vuodessa maksettavat osingot aiheuttavat havaittavan osinkokiiman. En vain ole itse seurannut olisiko tämä ollut itseä kiinnostavien lappujen osalta osinkojen keräämistä kannattavampaa? Mutta Aki mainitsi vastauksessaan sinulle 15% alennuksen osinkoverotuksessa, joten puhuttekohan te kahdesta eri strategiasta? 

Selitykseni taisi olla epämääräinen.. joten väärinymmärretyksi tuleminen on helppoa. 

Aikomukseni on siis ensisijaisesti ansaita kurssin nousulla.. takaporttina aina toki on että nostan osingon jos toivomaani kiimapiikkiä ei tulekkaan.. 

30.11.2020 - 18:18

Teknokraatti

OP
+1258
Liittynyt:
29.1.2020
Viestejä:
579
von Fyrckendahl kirjoitti:

 

Teknokraatti kirjoitti:

Kerron siis sen hetkisen osakemäärän yrityksen viimeisimmällä tunnetulla osingolla ja katson summariviltä alkavan vuoden osinkoarvioni. 

 

Miten hyödynnät tätä tietoa, vai onko se vain "kiva tietää"?

Kiva tietää, ei käytännön merkitystä. Lähtökohtana on tietenkin vuoden tulos pörssin sulkeutuessa. Jäädyttääkseni päättyneen vuoden tuloksen joudun avaamaan alkaneelle vuodelle uuden sarakkeen taulukkoon, etteivät seuraavat kaupat, osingot splitit ja muut sotke enää edellisen vuoden historiaa. 

Kiinnostavat solut taulukossa ovat eri osakkeiden kehitys vuoden aikana sekä koko salkun tuotot euroina ja prosentteina vertaliluindeksiin verrattuna sekä sekundäärisenä tietona salkun arvo, osinkoprosentti jne, joka on vaan "kiva tietää". Lopuksi erilliselle taulukkosivulle poimintaehdoilla omat ja Rvan osake- ja rahastosalkut palkkikaavioina ja käyrinä ja tämän yhteenvedon turvin pyydetään tili- ja vastuuvapautta päättyneeltä kaudelta smiley 

(ja sitten palataan niihin detaljeihin miettimään omin päin mitä säätäisi alkavana vuonna). 

30.11.2020 - 18:20

Teknokraatti

OP
+1258
Liittynyt:
29.1.2020
Viestejä:
579
Rumbe kirjoitti:

Aikomukseni on siis ensisijaisesti ansaita kurssin nousulla.. takaporttina aina toki on että nostan osingon jos toivomaani kiimapiikkiä ei tulekkaan.. 

Tekee järkeä. Kun ostaa lappuja joiden holdailu ei hirvitä, niin osinko jää Plan Beeksi. 

1.12.2020 - 11:20

Bingo53

+3584
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2334
Teknokraatti kirjoitti:

Lasketteko te vuodenvaihteen salkkujen tilinpäätöstä laskiessanne alkavan vuoden osinkoennustetta omalle salkullenne? 

Pidän parempana seurata liukuvaa, taaksepäin katsovaa 12 kk osinkoraporttia, jonka saa joka päivä Nordean Tapahtumat ja toimeksiannot sivulta välilehdestä Tuotonmaksu. Osinkotuloja tulee salkusta tilille kahden viikon välein ympäri vuoden kaikkialta maailmasta ja sivuja onkin jo seitsemän. Oleellista on, että viimeisellä sivulla oleva 12 kk osinkotulokertymän summa kasvaa koko ajan.

Pidän erikseen exel-taulukkoa osingoista ja osinkotuloprosenteista ja päivitän sitä pari kertaa kuukaudessa. Se vaikuttaa osinko-osakkkeiden ostopäätöksiin. Nordeassa saa tuotonmaksun tapahtumat myös valmiina exel-taulukkona sen vasemman alareunan pienestä linkistä:

Samat tiedot saa myös Nordnetistä tapahtuma-selauksella määrittämällä tapahtumiksi osingot ja asettamalla päivämäärät vuoden taaksepäin. Osinkoennuste tulee arvioimalla salkun koko ja totetunut osinkotuloprosentti ja kertomalla ne keskenään. Vuosi meneekin seuraillessa pääseekö tavoitteeseen.

Nordean vanhassa versiossa olevat Kassavirta-arvio seuraaville pankkipäiville ja Tuotonmaksu ovat aktiivisen arvosijoittajan tärkeimmät työkalut.

Nordea Investor versiossa on markkinointisälää ja papukaijamerkkejä, mutta numerot ja mm. nämä työkalut siitä puuttuvat. Kelvotonta koodausta ja Nordea Investor on toistaiseksi täysin hyödytön versio.

1.12.2020 - 13:09

von Fyrckendahl

+963
Liittynyt:
2.11.2018
Viestejä:
1175
Teknokraatti kirjoitti:

Kiinnostavat solut taulukossa ovat eri osakkeiden kehitys vuoden aikana sekä koko salkun tuotot euroina ja prosentteina vertaliluindeksiin verrattuna sekä sekundäärisenä tietona salkun arvo, osinkoprosentti jne, joka on vaan "kiva tietää".

Osinkoprosenttia tulee katsottua ostaessa mutta ei säännöllisesti sen jälkeen, koska en käy jatkuvasti kauppaa osakkeilla sen prosentin perusteella. Osinkosumman katson jälkikäteen seuraavana keväänä, kun teen veroilmoituksen.

Kuukausitasolla seuraan salkun kokonaistuottoa prosentteina ja euroina. Pidemmällä aikavälillä kokonaistuotto sekä erikseen realisoitumaton ja realisoitu tuotto. Realisoituun tuottoon kuuluvat osingot ja myyntivoitot/tappiot. Osingot on pakko ottaa vastaan, se on vähän kuin tuottojen pakkorealisointia. Varsinaiset myyntivoitot/tappiot ovat vapaaehtoisia realisointeja.

Yleisesti ottaen kannattaa mitata / seurata niitä asioita, joihin haluaa vaikuttaa tai joilla on merkitystä päätöksiin. Itse tavoittelen sekä kokonaistuottoa että realisoitumatonta tuottoa. En tavoittele tuottojen realisointia ja veronmaksua; osingot ovat osa sitä pottia. Ei ole siksi niin tärkeää tietää osinkojen osuutta. Jos laskeskelisi ahkerasti osinkoprosentteja, saattaisi päätyä maksimoimaan osinkoja ja hiukan väärää asiaa. Osinkoprosentilla on kuitenkin merkitystä arvioidessani hintaa, jonka olen valmis osakkeesta maksamaan.

1.12.2020 - 13:21

Teknokraatti

OP
+1258
Liittynyt:
29.1.2020
Viestejä:
579
Bingo53 kirjoitti:

Pidän parempana seurata liukuvaa, taaksepäin katsovaa 12 kk osinkoraporttia, jonka saa joka päivä Nordean Tapahtumat ja toimeksiannot sivulta välilehdestä Tuotonmaksu.

Samaa mieltä, osingon osalta. Osinkopöllöksi jo leimauduttuani joudun silti tunnustamaan eläväni kaksoiselämää. Excelini laskee myös kesken vuoden tapahtuvien päivitysten yhteydessä jatkuvasti toteutumaa osinkojen ja arvon kehitykselle erikseen sekä molemmat vuosituotoksi sekä euroina että prosentteina yhdistäen ja sitä OMXHGI:hin verraten. Salkussani on myös osinkohaukan mielestä ehkä vaatimatonta osinkoa maksavia yrityksiä, mutta se ei häiritse osinkopöllöä, joka yrittää silmät pyöreänä zoomata vielä hämärässä oleviin kasvavan EPS trendin nojalla toivottavasti joskus tulevaisuudessa maksettaviin osinkoihin.

Excelini teettää käsitöitä ja syy on tietenkin omani, mutta en ole keksinyt parempaakaan tapaa yhdistellä omat ja Rouvan suorat osakesijoitukset + passiiviset osakerahastot + sijoitusvakuutus verokuoret + työnantajani osakeosto-ohjelman seitsemän eri salkkua kolmessa eri yhtiössä yhteen näkymään. 

Vuosiosingot ovat myös omassa palauteseurannassani tavoitteena pitää trendi vuotuista osinkoprosenttia suuremmassa kasvussa työvuosina lisäsostoin ja kasvavaa osinkoa maksavia yrityksiä painottaen. Nyt tuli ensimmäinen kerta vuoden 2011 jälkeen, jolloin jäin tavoitteestani. Ainoastaan Rvan salkun Telian lisäosinko vetää 2020 palkin ohitse 2019 palkista, eli ihan kalkkiviivoille meni ja sekin vain kertaluontoisen tuurikutin seurauksena. Toki toisella puolella ovat Ålandsbankenin, Aktian ja Nordean toivottavasti poikkeuksellisesti puuttuvat osingot. 

En ole tästä kovin huolissani, koska omistusosuutemme tuleviin tuottoihin on kyllä vuoden aikana kasvanut useassa yrityksessä selvästi enemmän. Nyt pitäisi vain saada niitä tulevia tuottoja...

1.12.2020 - 13:40

Teknokraatti

OP
+1258
Liittynyt:
29.1.2020
Viestejä:
579
von Fyrckendahl kirjoitti:

Jos laskeskelisi ahkerasti osinkoprosentteja, saattaisi päätyä maksimoimaan osinkoja ja hiukan väärää asiaa. 

Samaa mieltä. Ainakin omassa seulontataulukossani näkyy selkeästi, että minun otannassani suurimpia osinkoprosentteja maksavien yritysten EPS trendi on jokseenkin nollassa, kuten teoriakin antaa olettaa. Sama taulukko 5 vuoden osingon kasvutrendillä sortattuna nostaa esiin tulostaan parantaneet yritykset. Seurantataulukossani en edes laske osinkoprosenttia yrityskohtaisesti vaan koko salkun jo toteutuneena triviatietona. Mahdollisuuteni osinkohaukkojen parveen lienevät menneet viimeistään tällä ulostulolla? 

von Fyrckendahl kirjoitti:

Osinkoprosentilla on kuitenkin merkitystä arvioidessani hintaa, jonka olen valmis osakkeesta maksamaan.

En pidä hetkellistä osinkoprosenttia edes yksittäisenä valintakriteerinä, vaan osinkoon liityvän osan seulonnastani teen mieluummin osinkotrendin ja osinkotrendin hinnan perusteella. Seulonnan lopputuloksena oleva tämän hetken osinkoprosentti saa olla melkein mitä tahansa eikä jotain parin prosentin osinkoa maksavaa lappua ole mitään vaikeuksia ostaa osinkosalkkuun, jos on vahva usko jo havaitun kasvutrendin jatkumiseen. Gordonin kaavan olettama on, että olipa kausaalisuus miten päin tahansa, osingon kasvutrendi korreloi myös tuloskasvun kanssa. Vaikka osinkoa maksaen ei voikaan tehdä tulosta, osingon ajatellaan kuvaavan yrityksen arvoa pitkällä ajalla: 

Pari sanaa Gordonin kaavasta ja alkavasta osinkokeväästä - Nordnet 

Ei tämä hopealuoti ole, mutta selkeä laskutapa, joka erottaa konkreettisesti osinkoprosentin vertaamisen ja osinkotrendin vertaamisen. 

1.12.2020 - 17:19

von Fyrckendahl

+963
Liittynyt:
2.11.2018
Viestejä:
1175

Niin no, en tarkoittanut, että osinkoprosentti on oikea tai väärä tapa valita yrityksiä, vaan että se vain ei ole se, mitä itse seuraan. Lisäksi osa sijoituksistani on sellaisia, ettei niistä pidäkään tulla osinkoa (ETF, Berkshire Hathaway ym.).

Jos haluaisi maksimoida osinkoprosentin, pitäisi myydä matalan osinkoprosentin yritykset ja ostaa ison prosentin yrityksiä tilalle. Se johtaisi kaupankäyntiin, verojen realisoitumiseen ja ehkä toisinaan huonoihin sijoituksiin. Koska tavoittelen realisoitumatonta tuottoa, vilkas kaupankäynti vahingoittaisi tavoitteen saavuttamista.

Se on toisaalta tutkittu juttu, että korkeamman osinkoprosentin yritykset ovat parempia sijoituksia. Yksittäisen yrityksen kohdalla ei tietenkään välttämättä aina onnistu tällä perusteella, ja tosiaan osingon kasvukin on tietysti relevantti sijoitusperuste, jos sen pystyy ennustamaan. Vaan se ennustaminen on niin kovin vaikeaa.

1.12.2020 - 19:47

Perassic Park

+352
Liittynyt:
2.3.2020
Viestejä:
176

Aikanaan laadin sijoitussuunnitelman jonka tavoitteeksi kirjasin eläkesalkun . Elii salkun joka osinkotuotoillaan tuottaisi ruisleivän pöytään, jos muuten kaikki työ- ja muussa elämässä menee päin persettä.

Olin sijoitellut ennen kuin EU päätti suojella minua osingot uudelleen sijoittaviin ETF:iin. 

2.12.2020 - 15:27

Teknokraatti

OP
+1258
Liittynyt:
29.1.2020
Viestejä:
579
von Fyrckendahl kirjoitti:

Se on toisaalta tutkittu juttu, että korkeamman osinkoprosentin yritykset ovat parempia sijoituksia. Yksittäisen yrityksen kohdalla ei tietenkään välttämättä aina onnistu tällä perusteella, ja tosiaan osingon kasvukin on tietysti relevantti sijoitusperuste, jos sen pystyy ennustamaan. Vaan se ennustaminen on niin kovin vaikeaa.

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Aiemmin tänä vuonna kirjoittamastani avauksestakin näkee, että eipä mennyt ihan kuten ajattelin, itse asiassa ei sinne päinkään.

Mutta jo toteutuneen osinkotrendin ekstrapoloinnilla jäävät Talvivaarat ostamatta. Jos taas onnistuu tunnistamaan Sampon, joka jatkaa osinkonsa kasvutrendissä vuosikymmenen kerrallaan, ei autopilotilla jyrkänteen reunan ylitse ajaminen yhdentenätoista vuotena aiheuta isompaa ahdistusta vaikka tuotot laskevatkin. Minusta oli erittäin oikea veto Sampolta alentaa osinkoa tänä vuonna reilusti. Eilisessä Osakesäästäjien Sampo-aiheisessa webinaarissa kuulemani perusteella näen hyvät edellytykset sille, että Sampo onnistui jo investoimaan ne rahat paremmin kuin minä olisin osannut.  

Osinkoa maksamattomat sinun Berkshire Hathaway ja minun OMXH25 ETF pitää perustella itselleen jollain muulla tavalla. Minun perusteluni on pitää eläkesalkussani siirretyn verotuksen kuoria myös eläkevuosinani odottamassa sitä tilannetta, kun vaikkapa talo vaatii kattoremonttia jonka joudun delegoimaan koska Rouva ei enää salli minun kiipeävän katolle työkalujen kanssa. Verokuoresta voi ottaa sen uuden katon ja vaikka aurinkopanelit päälle vuosittain käytettävissä olevaa osittain osinkovirtaan perustuvaa verotettua nettotuloa pienentämättä. 

Ne aurinkopanelit tosin joutuvat perustelemaan hintansa meille tuottavana investointina, jonka vaihtoehtoiskustannus on OMXH 25 ETF tuotto, koska sieltä ne rahat oikeastikin tulevat. Valmiiksi asennetut panelit alkavat olla jo keskimääräisen OMXH osinkotuoton tasolla, mutta kokonaistuotolle ne eivät vielä pärjää, joten jään odottamaan parempaa tarjousta. 

3.1.2021 - 13:06

Tuntematon käyttäjä (ei varmistettu)

-604
Liittynyt:
Viestejä:
1399
Aki Pyysing kirjoitti:

 

Rumbe kirjoitti:

 

Tässä kun jo ensvuoden varallisuuden kartutus- (vai karkoitus-) strategiaa suunnittelee niin ajatus olisi osinkohaukkana pomppia paperista toiseen..  ehkä näin.. 

Joulukuu: Ålandsbanken, Nordea

Tammikuu: Evli

Helmikuu: Citycon, L&T

Maaliskuu: Nokian renk., Telia, Fortum, Verkkokauppa

Huhtikuu: Tikkurila, Neste, Titanium

Toukokuu: Altia, Terveystalo

Ajoituksissa toki säätämistä.. ei täysin askelmerkit kohdillaan, mutta jotenkin nuin heittämällä mennään

Olenko mielenvikainen? 

 

Et missään nimessä. Olemalla hereillä kuponkien irtoamisissa ja olemalla valmis tekemään kauppaa pienehköilläkin spreadeillä pitäisi olla mahdollista päästä ok-lisätuottoihin. Tuskin kuitenkaan mihinkään älyvapaaseen, mutta kyllä osinkojen irtoamisten yhteydessä jengiä (incl. me) pilkkii suuntaan ja toiseen. Ja sitten on vielä bonuksena yksityishenkilöiden osinkojen 15 prosentin verovapaus. 

Vähän mietityttää tuo Evli-pankki.. uskaltaako sekin närkästyttää finanssivalvontaa ja maksaa jättiosingot maaliskuussa.. perinteisesti tullut +5%, mutta tuo julkinen nuhtelu ja ripitys, jonka Ålandsbanken sai, voi pankkiherroja vähän pelottaa.

No sinne on vielä aikaa, joten tässä välissä vois vielä Mustiin kirppuna hypätä.. jospa se lähtis vielä laukalle ennen kuin osinko irtoaa kuun lopussa. On vaan kovin hinnoissaan jo ja osinko% pienehkö. 

4.1.2021 - 10:19

Bingo53

+3584
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2334

Nordean osingonjakoehdotus 0,40 eur/osake vuodenvaihteen päätöskurssilla 6,67 euroa tarkoittaisi osinkoprosentiksi 6,0%. Onko osakkeen hinta edullinen?

Verrataanpa tilanetta omistajaan, jolla osakkeen sijasta on Nordean velkakirja:

Nordea laskee liikkeeseen ensisijaiseen lisäpääomaan sisältyviä vaihtovelkakirjoja

Velkakirjojen hinta on liikkeeseenlaskuhetkellä 100 prosenttia, ja niiden korko on 6,625 prosenttia ensimmäiseen tarkistuspäivään 26. maaliskuuta 2026 saakka. Tämän jälkeen niiden korko tarkistetaan joka viides vuosi. Velkakirjat ovat eräpäivättömiä, ja ne voidaan lunastaa takaisin aikaisintaan maaliskuussa 2026. Jos Nordean ydinvakavaraisuussuhde (joko emoyhtiön tai konsernin tasolla) laskee alle 5,125 prosenttiin, velkakirjat vaihdetaan automaattisesti Nordea Bank Oyj:n osakkeiksi. Velkakirjojen liikkeeseenlasku on osa Nordean tavanomaista pääoman hallintaa.

Lähde: Nordea laskee liikkeeseen ensisijaiseen lisäpääomaan sisältyviä vaihtovelkakirjoja | nordea.com

Velkakirjan omistaja saa 6,625% vuotuisen tuoton ja vakuutena on Nordean koko omaisuus. Lisäksi velkakirjan omistaja saa velkansa takaisin ennen osakkeenomistajia, sillä velat ovat etuoikeutettuja ennen osakkeenomistajien vaatimuksia siinä tapauksessa, että pankki menisi konkurssiin ja varat realisoitaisiin.

Ainoa riski tässä velkakirjassa on sen vaihto tavallisiin osakkeisiin, jos pankin varallisuus laskee - velkakirjan omistajan asema heikkenee.

Sijoittajan kannalta velkakirjan vakuusarvo ja tuotto ovat sen verran paremmat, että Nordean osakkeen osinkotuotto pitäisi olla pari prosenttia korkeampi, jotta osake olisi mielenkiintoinen. Osingon pitäisi olla yli 8% ja osakkeen hinnan 0,40 eur osingolla pitäisi silloin olla 5,00 euroa tai alle, jotta Nordea osakkeena olisi osakkaan riskiin nähden kiinnostava.

EKP voi antaa suosituksia osingon maksamisesta, mutta se ei voi mitätöidä velkakirjojen korkoja.

4.1.2021 - 10:23

Tuntematon käyttäjä (ei varmistettu)

-604
Liittynyt:
Viestejä:
1399

Ålandsbanken 22 eur poks...

Kiva kiimapiikki 😀 

Täytyy exittii ehkä vielä hiukan odotella.. 

^Nordea kyllä kyykkäs hyvin kun jättivät osingon maksamatta.. tuskin enää vajoaa

Mä kyllä siirryn osin Mustiin @24,60 ja enemmän Evliin @12,30.. 

4.1.2021 - 10:25

Makaroonilaatikko

+14
Liittynyt:
19.11.2020
Viestejä:
142

Nimimerkki Bingo muutama huomautus.

Bingo53 kirjoitti:

Velkakirjan omistaja saa 6,625% vuotuisen tuoton

Tuo on nimelliskorko ei juokseva tuotto.

Bingo53 kirjoitti:

Lisäksi velkakirjan omistaja saa velkansa takaisin ennen osakkeenomistajia, sillä velat ovat etuoikeutettuja ennen osakkeenomistajien vaatimuksia siinä tapauksessa, että pankki menisi konkurssiin ja varat realisoitaisiin. 

Ainoa riski tässä velkakirjassa on sen vaihto tavallisiin osakkeisiin, jos pankin varallisuus laskee - velkakirjan omistajan asema heikkenee.

Ts. ensimmäinen lause ei pidä paikkaansa tässä tapauksessa, koska kyseessä on vaihtovelkakirja.

Bingo53 kirjoitti:

Sijoittajan kannalta velkakirjan vakuusarvo ja tuotto ovat sen verran paremmat, että Nordean osakkeen osinkotuotto pitäisi olla pari prosenttia korkeampi

Prosenttiyksikköä.

4.1.2021 - 10:27

Artsipappa

+2196
Liittynyt:
14.7.2016
Viestejä:
1976
Rumbe kirjoitti:

Ålandsbanken 22 eur poks...

Kiva kiimapiikki 😀 

Täytyy exittii ehkä vielä hiukan odotella.. 

^Nordea kyllä kyykkäs hyvin kun jättivät osingon maksamatta.. tuskin enää vajoaa

Mä kyllä siirryn osin Mustiin @24,60 ja enemmän Evliin @12,30.. 

Oli pieni määrä salkussa, myin pois kun nousi enemmän kun osinko. Harkitsin myymistä jo viime vuoden puolella mutta halusin siirtää veroja vuodella eteenpäin!

4.1.2021 - 10:56

Bingo53

+3584
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2334
Makaroonilaatikko kirjoitti:

Nimimerkki Bingo muutama huomautus.

 

Bingo53 kirjoitti:

Velkakirjan omistaja saa 6,625% vuotuisen tuoton

 

Tuo on nimelliskorko ei juokseva tuotto.

 

Bingo53 kirjoitti:

Lisäksi velkakirjan omistaja saa velkansa takaisin ennen osakkeenomistajia, sillä velat ovat etuoikeutettuja ennen osakkeenomistajien vaatimuksia siinä tapauksessa, että pankki menisi konkurssiin ja varat realisoitaisiin. 

Ainoa riski tässä velkakirjassa on sen vaihto tavallisiin osakkeisiin, jos pankin varallisuus laskee - velkakirjan omistajan asema heikkenee.

 

Ts. ensimmäinen lause ei pidä paikkaansa tässä tapauksessa, koska kyseessä on vaihtovelkakirja.

 

Bingo53 kirjoitti:

Sijoittajan kannalta velkakirjan vakuusarvo ja tuotto ovat sen verran paremmat, että Nordean osakkeen osinkotuotto pitäisi olla pari prosenttia korkeampi

 

Prosenttiyksikköä.

Hyvät kommentit - mainiota, että oikaistaan. Tuon Nordean velkakirjan markkinahintaa en tiedäkään ja siitä aiheesta referointi Henri Elon artikkeliin:

Efektiivinen eli juokseva tuotto (’running yield’ tai ’yield to maturity’) on se vuotuinen tuotto, jonka sijoittaja saisi sijoittaessaan korkopaperiin sen markkinahinnalla ja pitäessään korkosijoituksen eräpäivään saakka.

Efektiivinen tuotto laskee, kun korkopaperin markkinahinta nousee – ja päinvastoin. Tällä on merkitystä nimenomaan korkorahastoissa, koska rahastojen arvot noteerataan päivittäin niiden omistamien korkoarvopapereiden markkinahintojen mukaan.

Lähde: Korkorahastot hätkähdyttävät – analyysi (kauppalehti.fi)

Aihe nousee pintaan, kun kurssitaso on nyt korkea ja vaihtoehtoja on hyvä tarkastella riskisilmällä.

4.1.2021 - 13:41

von Fyrckendahl

+963
Liittynyt:
2.11.2018
Viestejä:
1175

Tästä ketjusta inspiroituneena laskin oman osinkotuottoni viime vuodelta sekä osinkoprosentin. Prosentti jäi melko matalaksi, koska moni osake ei maksanut mitään osinkoa. sad Osasta en osinkoa odottanutkaan, osa lakkautti tai lykkäsi osingon yllättäen, joku vain leikkasi osinkoa. Nollakerholaisista tuli lisäksi mojovat kurssitappiot. crying

Sen jälkeen kun olen hakannut tarpeeksi päätä seinään:

Mitä tällä tiedolla voi tehdä? Pitäisikö nollakerholaiset nyt vaihtaa sellaisiin, joilta voi odottaa hyvää osinkoa?

Vai kannattaako hyvät osingonmaksajat vaihtaa niihin, jotka eivät voi maksaa kunnon osinkoa esimerkiksi EKP:n "suosituksista" johtuen siinä toivossa, että kurssi nousee heti, kun osinkoa päästään maksamaan, niin kuin Ålandsbankenin esimerkki tänään osoittaa?

4.1.2021 - 17:01

Bingo53

+3584
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2334
PerttiKotos kirjoitti:

Nordean 6,625 % perpetualin kurssi pyörii haarukassa 110-114 ja on USD-määräinen.

Kuten kurssista näkyy niin on kysytty paperi.

Mainiota, että nimimerkki PerttiKotos jaksoi kaivaa bondin tiedot. Tulin uteliaaksi. Velkakirja on laskettu liikkeelle USD-valuutassa, joten vaihtokurssi ei ole vaikuttanut sen hintaa. Velkakirja arvo on liikkeelle laskemista vain noussut:

Koronapiikin hermoilut hinnassa näkyivät, mutta ei kauaa. Velkakirja toipui nopeammin kuin osakkeet.

Hinnan nousu eli halukkuuden ostaa lisääntyminen näkyy siinä, että ostaja hyväksyy pienemmänkin yieldin eli efektiivisen koron paperille - nyt 3,38%:

Paperilla on spreadia jonkin verran, mikä näkyy osto- ja myyntinoteerauksen erona:

Kuvien lähde: Nordea 6.625% Perpetual - US65559D2A65 - Bond Price | BondEvalue

Olisi se kyllä näppärää, jos suomalaisella olisi omien pankkien tarjoama alusta, josta velkakirjoja voisi ostaa muiden arvopapereiden vastapainoksi. Jos sellaisesta joku osapuoli tietää, olisi mukava kuulla. Tätäkin paperia olisi silloin helpompi verrata osakeomistuksen ja osinkotuoton kannattavuuteen - vaikkapa Nordean osalta.