1. Tulee odotetusta poiketen huonompia tuloksia ja koronatilanne muuttuu odotetusta poiketen paljon vaikeammaksi?
2. Tulokset eivät ole niin huonoja kuin pelätään ja korona alkaakin laimeta ja tartuntojen kasvu sekä kuolleisuus hidastuu.
Osalla yrityksistä 1:stä osalla 2:sta. (Koronaan en ota kantaa)
Fifty-Sixty, mutta näen ongelmana myös pitkänjuoksun. Jos nyt kaikki on ok.
Onko myös 2021 investoinnit tulessa ja hammasrattaat öljyssä.
Ettei vaan olisi edessä vuosikymmenet jolloin pörssistä ostamalla ja holdaamalla osakkeita saatu tuotto tulee olemaan menneiden vuosikymmenten keskimääräistä tuottoa huomattavasti alhaisempi.
Ettei vaan olisi edessä vuosikymmenet jolloin pörssistä ostamalla ja holdaamalla osakkeita saatu tuotto tulee olemaan menneiden vuosikymmenten keskimääräistä tuottoa huomattavasti alhaisempi.
Mutuni on että ks. hemingwayz artikkeli.
Pörssi jatkaa heiluntaansa ylös alas pitkään. Paljon ollut viime viikkoina ilman uutisia (yksittäistä osaketta) punaisia päiviä ja vihreitä päiviä.
Oma teoriani mitä mahdollisesti tämän kuplan loppumetreillä ja sen jälkeen voi tapahtua:
Alamme näkemään enemmän punaisia päiviä kuin vihreitä.
Retarded money alkaa tekemään call-optioillaan joskus myös tappiota.
Buffettiä älykkäämmät 18-vuotiaat tuoreet day-treiderit alkavat miettiä miten pelata kurssilaskua vastaan.
Put-optiot eivät välttämättä houkuta, koska ikävät laskulimiitit pörsseissä voivat rajoittaa voittoja.
Aletaan etsiä sijoituskohdetta, mikä "nousee" jos pörssit laskevat.
Supertuulipuku löytää kullan.
Kultaan sijoittavien ETF:ien arvo räjähtää.
Entäs jos kupla ei puhkea? Trump, Mnuchin ja J-Pow masinoivat fasiliteetin mikä alkaa tukea markknoita suorilla ETF(equities) ostoilla?
Stonks can only go up turbo-mode.
Nyt kannattaa ostaa pikavipeilläkin osakkeita.
Vuosikymmenen jatkunut tulonsiirto on avoinna myös tavallisille ihmisille.
Kaikki rikastuu.
Inflaatio siirtyy omaisuusarvoista myös rahaan.
Mitä tapahtuu kullan arvolle kun rahan ostovoima laskee?
Eli pieni gamblauspossa kultaan ja loput cashina, jos näyttää että inflaatio oikeasti siirtyy rahaan, kasvatan.
Kuukauden päivät mennyt näistä arvioista ja mielestäni ollaan ottamassa askelia ensimmäiseen skenaarioon päin. Alleviivasin ne kohdat jotka ovat mielestäni osuneet ainakin osittain oikeaan.
Retarded money alkaa tekemään call-optioillaan joskus myös tappiota.
-> Q2 earnings tuhosi/tuhoaa monen nuoren ja vähän vanhemmankin supertuulipuvun optioportfolion. Syynä tähän yleisesti on tietämättömyys optiotuotteiden arvonmäärityksen perusteista.
Tähän on vaikea löytää yksittäistä lähdettä, mutta jos seuraa milleniaalien "finanssitwitteriä" ja wallstreetbetsiä, oli esim. Teslan osarin jälkeinen näytelmä aika hupaisaa seurattavaa.
Aletaan etsiä sijoituskohdetta, mikä "nousee" jos pörssit laskevat.
(jokainen varmasti tajuaa, että ZH:n käyttäminen lähteenä on lähes yhtä tyhmää kuin sijoitustiedon kolumnistin tai kauppalehden foorumin käyttöä lähteenä, mutta pieni totuus pöhinässä aina on)
Pidän myös mahdollisena, että rallattelu jatkuu ja FED ostaa osakkeita ennen yhdysvaltojen vaaleja. Emäkupla paisuu ja inflaatio lähtee laukalle. (skenaario2)
Olen itse nostanut arvometallien possaa 15% -> 30%, loput cashina.
Oma teoriani mitä mahdollisesti tämän kuplan loppumetreillä ja sen jälkeen voi tapahtua:
Alamme näkemään enemmän punaisia päiviä kuin vihreitä.
Retarded money alkaa tekemään call-optioillaan joskus myös tappiota.
Buffettiä älykkäämmät 18-vuotiaat tuoreet day-treiderit alkavat miettiä miten pelata kurssilaskua vastaan.
Put-optiot eivät välttämättä houkuta, koska ikävät laskulimiitit pörsseissä voivat rajoittaa voittoja.
Aletaan etsiä sijoituskohdetta, mikä "nousee" jos pörssit laskevat.
Supertuulipuku löytää kullan.
Kultaan sijoittavien ETF:ien arvo räjähtää.
Entäs jos kupla ei puhkea? Trump, Mnuchin ja J-Pow masinoivat fasiliteetin mikä alkaa tukea markknoita suorilla ETF(equities) ostoilla?
Stonks can only go up turbo-mode.
Nyt kannattaa ostaa pikavipeilläkin osakkeita.
Vuosikymmenen jatkunut tulonsiirto on avoinna myös tavallisille ihmisille.
Kaikki rikastuu.
Inflaatio siirtyy omaisuusarvoista myös rahaan.
Mitä tapahtuu kullan arvolle kun rahan ostovoima laskee?
Eli pieni gamblauspossa kultaan ja loput cashina, jos näyttää että inflaatio oikeasti siirtyy rahaan, kasvatan.
Kuukauden päivät mennyt näistä arvioista ja mielestäni ollaan ottamassa askelia ensimmäiseen skenaarioon päin. Alleviivasin ne kohdat jotka ovat mielestäni osuneet ainakin osittain oikeaan.
Retarded money alkaa tekemään call-optioillaan joskus myös tappiota.
-> Q2 earnings tuhosi/tuhoaa monen nuoren ja vähän vanhemmankin supertuulipuvun optioportfolion. Syynä tähän yleisesti on tietämättömyys optiotuotteiden arvonmäärityksen perusteista.
Tähän on vaikea löytää yksittäistä lähdettä, mutta jos seuraa milleniaalien "finanssitwitteriä" ja wallstreetbetsiä, oli esim. Teslan osarin jälkeinen näytelmä aika hupaisaa seurattavaa.
Aletaan etsiä sijoituskohdetta, mikä "nousee" jos pörssit laskevat.
(jokainen varmasti tajuaa, että ZH:n käyttäminen lähteenä on lähes yhtä tyhmää kuin sijoitustiedon kolumnistin tai kauppalehden foorumin käyttöä lähteenä, mutta pieni totuus pöhinässä aina on)
Pidän myös mahdollisena, että rallattelu jatkuu ja FED ostaa osakkeita ennen yhdysvaltojen vaaleja. Emäkupla paisuu ja inflaatio lähtee laukalle. (skenaario2)
Olen itse nostanut arvometallien possaa 15% -> 30%, loput cashina.
Suuria kurssilaskuja ei kannata vähään aikaan odotella, koska tämä covid hoidetaan setelipainoilla.
Tämä seteliaalto etenee tässä tilanteessa hiljaa pinnan alla ja näkyväksi se muuttuu vasta seuraavalla matalikolla.
Pörssiyhtiöiden sisäpiirin tämän kuukauden puuhia USA:ssa:
"The latest disposal comes as corporate insiders, whose buying accurately signaled the market bottom in March, are now mostly sellers. Almost 1,000 corporate executives and officers have sold shares of their own companies this month, outpacing insider buyers by a ratio of 5-to-1, data compiled by the Washington Service showed. Only twice in the past three decades has the sell-buy ratio been higher than now."
Oma teoriani mitä mahdollisesti tämän kuplan loppumetreillä ja sen jälkeen voi tapahtua:
Alamme näkemään enemmän punaisia päiviä kuin vihreitä.
Retarded money alkaa tekemään call-optioillaan joskus myös tappiota.
Buffettiä älykkäämmät 18-vuotiaat tuoreet day-treiderit alkavat miettiä miten pelata kurssilaskua vastaan.
Put-optiot eivät välttämättä houkuta, koska ikävät laskulimiitit pörsseissä voivat rajoittaa voittoja.
Aletaan etsiä sijoituskohdetta, mikä "nousee" jos pörssit laskevat.
Supertuulipuku löytää kullan.
Kultaan sijoittavien ETF:ien arvo räjähtää.
Entäs jos kupla ei puhkea? Trump, Mnuchin ja J-Pow masinoivat fasiliteetin mikä alkaa tukea markknoita suorilla ETF(equities) ostoilla?
Stonks can only go up turbo-mode.
Nyt kannattaa ostaa pikavipeilläkin osakkeita.
Vuosikymmenen jatkunut tulonsiirto on avoinna myös tavallisille ihmisille.
Kaikki rikastuu.
Inflaatio siirtyy omaisuusarvoista myös rahaan.
Mitä tapahtuu kullan arvolle kun rahan ostovoima laskee?
Eli pieni gamblauspossa kultaan ja loput cashina, jos näyttää että inflaatio oikeasti siirtyy rahaan, kasvatan.
Kuukauden päivät mennyt näistä arvioista ja mielestäni ollaan ottamassa askelia ensimmäiseen skenaarioon päin. Alleviivasin ne kohdat jotka ovat mielestäni osuneet ainakin osittain oikeaan.
Retarded money alkaa tekemään call-optioillaan joskus myös tappiota.
-> Q2 earnings tuhosi/tuhoaa monen nuoren ja vähän vanhemmankin supertuulipuvun optioportfolion. Syynä tähän yleisesti on tietämättömyys optiotuotteiden arvonmäärityksen perusteista.
Tähän on vaikea löytää yksittäistä lähdettä, mutta jos seuraa milleniaalien "finanssitwitteriä" ja wallstreetbetsiä, oli esim. Teslan osarin jälkeinen näytelmä aika hupaisaa seurattavaa.
Aletaan etsiä sijoituskohdetta, mikä "nousee" jos pörssit laskevat.
(jokainen varmasti tajuaa, että ZH:n käyttäminen lähteenä on lähes yhtä tyhmää kuin sijoitustiedon kolumnistin tai kauppalehden foorumin käyttöä lähteenä, mutta pieni totuus pöhinässä aina on)
Pidän myös mahdollisena, että rallattelu jatkuu ja FED ostaa osakkeita ennen yhdysvaltojen vaaleja. Emäkupla paisuu ja inflaatio lähtee laukalle. (skenaario2)
Olen itse nostanut arvometallien possaa 15% -> 30%, loput cashina.
Suuria kurssilaskuja ei kannata vähään aikaan odotella, koska tämä covid hoidetaan setelipainoilla.
Tämä seteliaalto etenee tässä tilanteessa hiljaa pinnan alla ja näkyväksi se muuttuu vasta seuraavalla matalikolla.
Painetta alas voi odotella mikäli sairaalakapasiteetti täyttyy Usa:ssa ja sen vuoksi joudutaan ottamaan kovempia lockdowneja käyttöön.. Toisaalta Euroopan tilanne saattaa vielä kärjistyä kun tauti on lähtenyt taas leviämään.. Mutta se mikä varmuudella tulee, niin pressan vaalit loppuvuodesta ja se mitä siellä tapahtuu on merkityksellistä. Vaikea nähdä, että nyt nähtyjä panostuksia tässä mittakaavassa pörssien tukemiseen nähdään enää vaalien jälkeen riippumatta siitä kuka valitaan. Vielä huonompi pörssille, jos valinta on joku muu kuin Trump. Trumpille kun nämä pörssit on olleet lähes pakkomielteinen asia.
Tuomiopaivakerholaiset ovat taas kokoontuneet kun viimeisimman rallin (SP 3000 -> 3275; DAX 12000 -> 13150) paatteeksi annetaan noususta periksi 20-30 pinnaa. Odottavan aika voi olla pitka.
Euroopan keskuspankki kehottaa pankkeja pidättäytymään osingoista ja omien osakkeiden maksamisesta tänä vuonna. Aiemmin kehotus oli jättää osingot maksamatta ennen lokakuuta. Pyynnöllä EKP haluaa pitää pankkien taseet kunnossa koronaviruksen aiheuttamien luottotappioiden varalle.
Tuomas Malisella on kyllä hyviä pointteja, vaikka tuntuu olevan muotia vihata hänen näkemyksiä. Siinä missä analyytikot ja monet ekonomistit ennustaa lähes aina parempaa tulevaa, niin ihan tervettä, että myös niitä, jotka nostaa esiin myös niitä huonoja skenaarioita ja talouden epäkohtia, jotka liittyy myös järjestelmään. Monesti tykätään Malinen esittää romahdusta ihannoivana tulevaisuuden ennustajana, mutta kyseessä on vain mallinnuksia tulevista mahdollisista kriisipainotteisista vaihtoehdoista. Täysin vastaavasti ydinvoimaonnettomuuksista tehdään mallinuksia, vaikka ydinvoimalan posahtamisen todennäkösyys on olematon ja paljon pienempi kuin talouden romahtaminen. Enkä nyt tällä tarkota, että olisin Malisen kanssa kaikkesta samaa mieltä, mutta kuitenkin nostaa ainakin teorian tasolla hyviä pointteja nykysen järjestelmän riskeistä.
Lisäys: Kaikkihan varmaan kuitenkin käsittää sen, että jos pyritään mallintamaan tulevaa, niin siitä saadaan sensuuntanen mallinnus, kun halutaan, koska kaikkia muuttujia ei ole mahdollista ottaa malliin mukaan. Olennaisinta asiat on ne pointit, joita nostetaan esille. Mikäli mallissa käytetään samoja tai lähes samoja parametrejä samnlaisilla painoilla kuin aiemmin, niin ollennaisinta on mallin suunnan muutoksen vertaaminen toteutuneeseen. Jos Malisen skenaariomallinuksissa ei ole osoittaa virhettä (kuten tuossa videolla ainakin annettiin ymmärtää), niin se on silloin tavallaan osakomponenttina hypotettisessa kaiken sisältävässä mallinnuksessa.
Tästä olen samaa mieltä. Mutta Malinen lähtee mahdollisimman raflaavasta tuloksesta, jolle kehittää ihan pätevät perustelut. Näin ei oman uskontoni mukaan taloudellisiakaan ennusteita pitäisi laatia.
Tuomas Malisella on kyllä hyviä pointteja, vaikka tuntuu olevan muotia vihata hänen näkemyksiä. Siinä missä analyytikot ja monet ekonomistit ennustaa lähes aina parempaa tulevaa, niin ihan tervettä, että myös niitä, jotka nostaa esiin myös niitä huonoja skenaarioita ja talouden epäkohtia,...
Kyllähän tässäkin ketjussa käy välillä joku/jotkut ivallisesti huutelemassa tuomionpäivänkerhoista. Osakemarkkinoiden hintatekijöistä yksi osatekijöistä on luottamus, tai usko siihen, että muillakin on luottamusta. Jos joku taho haluaa horjuttaa tätä luottamusta, on se ainakin epäsuorasti uhka oman varallisuuden kehitykselle. Tätä uhkaa voidaan vähentää julistamalla näitä "karhuja" tai "negaajia" kollektiivisesti hulluiksi. Epäkohtien esittäjiä on historiallisesti vaiennettu ja pistetty nippuun, tämä on vain modernin ajan ilmiö.
Mitä Malisen ennustuksiin tulee, ovat ne mielestäni olleet lähtökohtaisesti oikein. Ennusteet perustuvat melko yksinkertaisiin oletuksiin talouden ajureista ja niiden kehityksestä. Miksi ne eivät kerta toisensa jälkeen toteudu? Mielestäni nämä ovat kuin pokerikäsiä, joissa jakaja muuttaa sääntöjä kesken jaon. Ilman keskuspankkien (pitkässä juoksussa) äärimmäisen tuhoisia elvytystoimia, olisi moni näistä "romahduksista" toteutunut.
Toi Sarasvuon jakso lähtee sivuraiteille. Kannattaa katsoa mielummin Puheenaihe tai Sami Miettisen Neuvottelija podcastit. Sinänsä niissä käydään hyvin läpi keskuspankkien ja euron toimintaa, joissa ainakin allekirjoittaneelle paljon uutta asiaa.
Toi Sarasvuon jakso lähtee sivuraiteille. Kannattaa katsoa mielummin Puheenaihe tai Sami Miettisen Neuvottelija podcastit. Sinänsä niissä käydään hyvin läpi keskuspankkien ja euron toimintaa, joissa ainakin allekirjoittaneelle paljon uutta asiaa.
Jep, Sarasvuon ongelma on tarve esiintyä itse asiantuntijana ja suurena "viisaana" haastateltavan asiantuntijan osaamisalueella ja hän vie tällä tilan ja ajan liiaksi. Toki vuoropuhelulla ja arkistamalla asia tulee helpommin ymmärrettäväksi.
Mitenkä on kun jenkkien bkt laskee n. 33% niin "hei ei se ole paha! Analyytikot odotti 35%".
"Analyytikot odotti pahempaa" on tärkeämpää kuin talouden lähes totaalinen romahdus, suurin koskaan historiassa mitattu. Näitä ihme silmänkääntötemppuja tulee nyt joka tuutista, että "vienti laski vain 2x% kun joku odotti 3x%" tai koko tuloskausi yhtä juhlaa kun "ylitti madonluvun odotukset" niin saa aploodit yleisöltä. Kauanko tätä voi sitten kestää ilman että tajutaan, että arvostukset saattaa olla himppasen korkeita ja ostovoima heikentynyt jne?
Mitenkä on kun jenkkien bkt laskee n. 33% niin "hei ei se ole paha! Analyytikot odotti 35%".
"Analyytikot odotti pahempaa" on tärkeämpää kuin talouden lähes totaalinen romahdus, suurin koskaan historiassa mitattu. Näitä ihme silmänkääntötemppuja tulee nyt joka tuutista, että "vienti laski vain 2x% kun joku odotti 3x%" tai koko tuloskausi yhtä juhlaa kun "ylitti madonluvun odotukset" niin saa aploodit yleisöltä. Kauanko tätä voi sitten kestää ilman että tajutaan, että arvostukset saattaa olla himppasen korkeita ja ostovoima heikentynyt jne?
Ei millään pahalla, mutta äijä on vähintään pari kuukautta jäljessä nykymaailmaa. Markkina hinnoittelee nykyään jotain neo-liberaalia pumpuliskenaariota, missä kukaan ei häviä. Ikinä. Eikä vähiten koska Fedin QE, negatiiviset korot tästä ikuisuuteen ja meidän persaukisten verorahat luigeille. Trend is your friend. Mulla kesti aika pitkään päästä tosta yli, koska oli liikaa käteistä. Onneksi opettelin treidaamaan öljyä. Arvostus on edes suurinpiirtein sidoksissa kysyntään, ja liikettä on riittänyt. Esim. viimeksi tänään.
Mitenkä on kun jenkkien bkt laskee n. 33% niin "hei ei se ole paha! Analyytikot odotti 35%".
"Analyytikot odotti pahempaa" on tärkeämpää kuin talouden lähes totaalinen romahdus, suurin koskaan historiassa mitattu. Näitä ihme silmänkääntötemppuja tulee nyt joka tuutista, että "vienti laski vain 2x% kun joku odotti 3x%" tai koko tuloskausi yhtä juhlaa kun "ylitti madonluvun odotukset" niin saa aploodit yleisöltä. Kauanko tätä voi sitten kestää ilman että tajutaan, että arvostukset saattaa olla himppasen korkeita ja ostovoima heikentynyt jne?
Onko tulokset mielestäsi huonompia kuin huhtikuussa odotit niiden olevan?
Keskimäärin ovat reilusti alle odotusten, mutta osa koronasta huolimatta tai sen ansiosta odotusten mukaisia tai jopa vähän yli.
Mitä tulee maaliskuun odotuksiini, niin muutama toimiala on yllättänyt positiivisesti sillä en silloin arvannut miten esim. Tokmannin tyyppiset toimialat hyötyvät tilanteesta.
Mielestäni huhtikuussa oli arvostettu dipissä edes jotenkin tulevat heikentyneen kysynnän ja heikentyneiden tulosodotuksien vaikutus osakekursseihin.
Toki nytkin tietyt toimialat on säilyttäneet ja jopa parantaneet liiketoimintanäkymiään koronan aikana, mutta suurella osalla tulokset on surkeita ja ylihinnoiteltuja osakekursseja perustellaan ihmeellisillä asioilla, kuten "pitkän aikavälin tulosnäkymiä katsottaessa 3-5 vuoden päähän on tämä nyt hinnoiteltu kursseihin". Että siis mitä?? Jos yrityksen liiketoimintaedellytykset ja tuloskehitys konttaa, niin joku keksinyt tällaisen perustelun. Tavallaan mahdollista, jos tehty investointi joka nostaa tuotantokapasiteettia tai parantaa vaikkapa ohjelmiston markkinapeittoa skaalautumalla uusiin maihin, mutta kun tällaisesta ei ole tietoa ja myynti kehittyy normaalisti esim. vientikysyntään perustuen.
Mielestäni huhtikuussa oli arvostettu dipissä edes jotenkin tulevat heikentyneen kysynnän ja heikentyneiden tulosodotuksien vaikutus osakekursseihin.
Toki nytkin tietyt toimialat on säilyttäneet ja jopa parantaneet liiketoimintanäkymiään koronan aikana, mutta suurella osalla tulokset on surkeita ja ylihinnoiteltuja osakekursseja perustellaan ihmeellisillä asioilla, kuten "pitkän aikavälin tulosnäkymiä katsottaessa 3-5 vuoden päähän on tämä nyt hinnoiteltu kursseihin". Että siis mitä?? Jos yrityksen liiketoimintaedellytykset ja tuloskehitys konttaa, niin joku keksinyt tällaisen perustelun. Tavallaan mahdollista, jos tehty investointi joka nostaa tuotantokapasiteettia tai parantaa vaikkapa ohjelmiston markkinapeittoa skaalautumalla uusiin maihin, mutta kun tällaisesta ei ole tietoa ja myynti kehittyy normaalisti esim. vientikysyntään perustuen.
Rahan halpeneminen alentaa tuottovaateita eli samasta pääoman tuotosta maksetaan huomattavasti enemmän.
Mitenköhän mahtaa olla tuon tuottovaateen ja nimenomaan "samaan pääoman tuottoon" käsitteen kanssa. Markkinoilla tolkuton määrä pääomaa etsii tuottavia kohteita ja kurssit nousee, kun korkotasot matalalla ja monien muiden sijoitusinstrumenttien tuotot on lähes olemattomia juuri nyt. Kuitenkin tuo tuotto-odotus on sidottu tuloksentekokykyyn ja nyt analyytikot on olleet hinnoitelleet näennäisesti jättitappiot ilmoittamalla arvionsa olleen hieman totrutunutta tulosta huonompi. Tällöin mediassa voidaan keskittyä uutisoimaan "ennustetta paremmasta" tuloksesta ja kurssit saavat nauttia korkeista arvostustasoista pidempään.
Mutta tämä on toki hyvin yhtiökohtaista, voisi puhua "silmänkääntöyhtiöistä" ja muista. On kuitenkin loogisesti ajateltuna selvää, että tuon pääoman perusteet hakeutua osakemarkkinoille on joiltain osin huterat ja tuottoennusteet joilla yhtiöitä myydään ovat mallia "prekorona" ja koronan jälkeinen paluu edeltävälle tasolle. Ei tarvi kuin katsoa lentoyhtiöistä IATA:n ennustemalleja niin voi nähdä miten päin honkia mennään. Aluksi liikenne palautui normaaliksi jo ensi vuonna 2021, sitten 2022 ja nyt arvio prekoronatason saavuttamisesta on siirretty 2024, jonne ei näkisi edes Kapteeni Haddockin kaukoputkella. Kukaan ei tiedä ilmailun toimialakehityksestä mitään.
No puhutaanko sitten tähän liittyen ilmailun logistiikkaketjuista, työpaikoista tai Norwegianin kaltaisten jo kauan tappiota tehneiden yhtiöiden tulevaisuudesta? Ilmailun katemarginaalit on olleet +-5% haarukassa iät ajat ja alle -5% on tiennyt hidasta ja tuskaista kuolemaa, jossa yhtiö lopulta tukehtuu kassan kuivumiseen. Nyt jos ajatellaan matkustamisen trendejä ja sopeutuksia niin pitkässä juoksussa voidaan saavuttaa kohtalaisia kustannussäästöjä, mutta koneet makaa platalla ja leasing-maksut juoksuu ja itse asiassa pysäköinti ja toimintakunnon ylläputokin maksaa. Kilpailua on ollut liikaa ja katemarginaalit aivan liian pieniä, jotta yhtiöillä olisi edes näennäisiä mahdollisuuksia selviytyä. Tämä pätee tilanteen jatkuessa jo ensi vuonna isompiinkin.
Vastaavaa tapahtuu muillakin toimialoilla, mutta vaikutukset tulevat perässä ja ovat heikommin näkyvissä, siitä ilmailu hyvä esimerkki. Ja tässä kokonaisuudessa siis suurin painoarvo sillä, että korona ei ole menossa mihinkään, vaan se kiihdyttää laajenemistaan globaalisti ja pohjois-euroopan syksystä ja loppuvuodesta tulee vähintäänkin haastava. Ja ensi vuodestakin, joskin ensi vuonna rokotteilla saavutettaneen jo merkittäviä tuloksia viruksen taltuttamiseksi.
Monella tuntuu olevan ajatus, että koronan suurin vaikutus talouteen oli ja meni jo. Todellisuudessahan vielä ei ole edes nähty niitä pidempiaikasia vaikutuksia. Monet odotti talouden pysähtyvän kuin seinään maaliskuussa, mutta tosiassa ihmisten kotonaolo sai aikaan melkosen kysyntäpiikin, kun ihmiset/yritykset sopeutui elämään toisenlaisssa ympäristössä. Samalla kun tätä sopeutumista on tuettu esim. yhdysvalloissa avokätisemmin kuin työntekoa, niin on selvää, että tietyillä sektoreilla hyödytään melko messevästi tästä uudesta tilanteesta. Jos tulee toinen korona-aalto, niin sen isku talouteen on suhtessa eritystoimien laajuuteen huomattavasti voimakkaampi kuin ensimmäisellä kerralla, koska samanlaisia sopeutustoimia ei ole yksityisellä eikä yritystasolla tarvetta tehdä. Tuskin niitä koteja ja mökkejä heti toiseen kertaan rempataan ja maalataan ja tuskin niitä kodin viihdejärjestelmiä uusiksi seuraavassa aallossa laitetaan.
Koska tää nykynen taloustilanne ei ollut talouslähtönen, niin kaikki ei kyykkää samantien: yritykset jatkavat meneillään olevia projekteja, mutta tulevaisuuden projekteja mietitään tarkemmin ja lykätään. Pidempiaikaset vaikutukset tulee siis näkymään viivellä, eikä tästä välttämättä ihan niin helposti toivuta. Mitä pidempään tilanne jatkuu, niin sen tukalammaksi käy myös monen talouden toimijan tilanne ja kysyntä alkaa hiipumaan myös ihan luonnollisen talouden kierron takia, kun puskurit ei enää riitä pitämään normaalia toimintaa yllä. Nyt mennään vielä siinä toivossa, että nousukausi jatkuu, mutta korona on aiheuttanut vain väliaikasen notkahduksen. Jos talouden toimijat alkaa jossain vaiheessa toimimaan sen mukaan, että taloussykli kääntyy myös laskukaudeksi, niin tässä tulee kyllä rumaa jälkeä.
Ikuisuuttahan ei keskuspankkien ja valtioiden tuella voi ylläpitää reaalitaloutta. Nousukaudella nousun ruokkiminen on vielä suhteellisen helppoa, mutta kun talous oikeesti kyykkää, niin sitä ei voida kovin kauaa elvyttää erittäin massiivisesti ilman, että syntyy suuria ongelmia. Ei sitä voi esim ikuisuutta jakaa työttömille rahaa enemmän kuin saat työtä tekemällä. Raja on tullut siinä jo vastaan ja dollarin heikkeneminen on hyvä esimerkki. Nyt kun elvytystä joudutaan vähentämään (ainakin toivottavasti näin toimitaan), niin aletaan vasta näkemään mikä se talouden luonnollinen tilanne on. Tuskin se orastava toipuminen on ihan niin saletti.
Monet on tykännyt perustella massiivista elvytystä sillä, että koronatilanne ei ole ollut talouden toimijoiden oma syy eli tappiot pitäisi siitä syystä ainakin osittain kompensoida. Sama logiikka ei kuitenkaan sovelleta toiseen suuntaan: jos teet suuria voittoja koronatilanteen takia, niin sua ei veroteta ankarammin. Nyt on siis synnytetty tilanne, jossa yrityssektori tuottaa ylisuuria voittoja. Talouden tasapainotilaa on horjutettu oikein urakalla tässä nykysessä elvytysrumbassa. Sitten ihmetellään urakalla miksei tuottavuus nouse ja työllisyys parane. No eihän se parane, kun ei markkinatalouden anneta toimia.
Kun joka tuutista kannustetaan ihmisiä säästämään ja sijoittamaan, niin onko ihme, että suhteellinen kulutus pienenee, jos säästämisaste nousee. Sehän on kansantaloudelle vain haitallista, mitä vähemmän kulutetaan. Erityisen haitallista se on tilanteessa, jossa vanhuuden ajan tarpeet maksetaan valtion pussista. Nythän ollaan suomessa tilanteessa, joissa vanhusten ei tarvitse käyttää palveluihinsa omaa rahaa vaan kaikki tarjotaan lähes ilmaiseksi. Säästäminen ei siis tällasessa tilanteessa palvele muita kuin perillisiä, jotka suurelta osin ovat itsekkin lähellä eläkeikää eikä peritty varallisuus vaikutua merkittävästi kulutukseen.
Kaikki talouden tuotot on peräsin lopulta kulutuksesta. Kaikki ei siis voi sijoittamisella rikastua tai jos voi niin eikö se näkyisi suoraan inflaatiossa, joka eliminoisi tuon rikastumisen vaikutuksen?. Vaikka vauraus lisääkin kulutusta, niin vauraus myös vähentää kiinnostusta työntekoa kohtaan. Mitä suurempi osa siis sijoittaa, niin sen vähemmän työtä tarjolla ja sen kalliimmaksi työ käy. Mitenhän tällasessa tilanteessa käy talouden kilpailukyvylle? Samalla tietenkin verot pidetään korkeena, jotta voidaan kaikki palvelut maksaa valtion kassasta. Säästäminen on kasantaloudelle hyödyksi erityisesti tilanteissa, joissa valtion kautta ei jaeta varoja. Silloin säästämisellä voidaan ylläpitää totuttua elintasoa läpi elämän ja säästöjä tulee myös kulutetuksi vanhuuden palveluita ostettaessa.
Mitä suuremmalle osalle varallisuus jakautuu, sen pienemmäksi käy myös tuloerojen vaikutukset yhteiskunnassa. Sijoittamisella ei kuitenkaan voida saavuttaa suurempaa talouskasvua paitsi tilanteissa, joissa sijoitettavista varoista on niukkuutta. Nyt ei kuitenkaan olla tilanteessa, joissa tuottava liiketoiminta jäisi perustamatta, joska siihen ei saada varoja.
Mitä suurempi ihmismassa sijoittaa varojaan, niin sen pienemmäksi käy sijoituskohteiden tulevaisuuden tuotot, jos yritysten voitot ei lisäänny suhteessa samassa määrin. Miksi siis kansankapitalismi on erityisen hyödyllistä, kuten monesti kerrotaan? Tietysti jos varoja sijoitetaan ulkomaille ja sijoitusten voitot kääritään sieltä, niin tilanne hivenen erilainen. Jossain vaiheessa pitäisi sijoitettavien varojen siirtyä kulutukseen, jotta sijoittamisesta olisi taloudelle hyötyä.
Kun alapeukkuja näemmä tullut, niin oletan, että porukka toista mieltä. Voisiko joku oikeesti avata, että miten säästäminen/sijoittaminen palvelee talouskasvua ja olisi siten pitkässä juoksussa kannattavaa? Yksilötasolla asia on toki selvä.
Jos nyt oletetaan tilanne, että kaikki säästäisi/sijoittaisi a% omista tuloistaan enemmän kuin aiemmin. Sehän tarkottaisi, että BKT laskisi a%, jos ei ole teknologista kehitystä ja jos muiden tuotantotekijöiden määrä pysyisi vakiona. Jotta olisi talouskasvua pitkässä juoksussa, niin säästämisenhän pitisi olla vähäisempää kuin minkälaisen buustin teknologinen kehitys tuo. Jos ei ole kunnollista talouskasvua, niin yritysten tulokset ei kasva ja entistä suurempi osa jakaa näitä tuloja. Yrityksiltä saatavat tulot vain siis jakaantuu entistä tasasemmin suuremmalle joukolle ihmisiä. Koska BKT laskee, niin työn tarve vähenee aiheuttaen työtulon vähenemisen. Samalla myös yrityksiltä saatavat tulot pienenee. On siis kaiketi mahdollista, että säästäminen ja sijoittaminen voisi laukaista joissain tilanteissa taantuman?
Miten tollasessa säästämisen loukusta päästään taas talouskasvuun? No kuluttamalla. Pitäisikö kaikkien kuitenkin edelleen jatkaa säästämistä? Keskuspankkienkin tavote 2 prosentin inflaatiosta kertoo vain siitä, että kulutus halutaan pitää tarpeeksi korkeena. Säästää ei siis saisi vaan raha pitäisi laittaa heti kiertoon.
Ketkäs muuten hyötyy eniten tästä säästämisinnon kasvusta? No ne joilla on varaa säästää ja eniten häviää ne huonossa asemassa olevat työläiset, jotka jää vähemmän kulutuksen takia työttömiksi. Työttömät rasittaa luonnollisesti julkista taloutta ja se rasittaa myös säästäjiä/sijoittajia. Kaikki ei siis edes voi merkittävissä määrin säästää.
Mikä tässä yksinkertaistetussa mallissa mättää? Valaiskaa :D
On kaksi eri asiaa kuluttaa vaan kuluttamisen vuoksi ja kuluttaa kohdennetusti ja tämä mene monella sekaisin. Koko säästämisen idea on nimenomaan kuluttaa kohdennetusti. Haluat hienon auton, säästät 10 vuotta ja voit ostaa mersun = kohdennettua säästämistä. Tästä sinä et puhu.
” Nythän ollaan suomessa tilanteessa, joissa vanhusten ei tarvitse käyttää palveluihinsa omaa rahaa vaan kaikki tarjotaan lähes ilmaiseksi.”
En tiedä että mistä tämä on peräisin?
”Kaikki talouden tuotot on peräsin lopulta kulutuksesta.”
Ei pidä paikkaansa. Y=C+I+G+NX. Eli Y=BKT, C=kulutus, I=Investoinnit, NX=netto vienti.
”Vaikka vauraus lisääkin kulutusta, niin vauraus myös vähentää kiinnostusta työntekoa kohtaan.”
Ei pidä paikkaansa. Long story short. Teoriassa niin mitä enemmän vaurautta sinulla on, niin sitä alhaisempi marginaalihyöty sinulla on jokaisesta yksiköstä vaurautta lisää. Tämän takia jotkut sanovat, ettei ole mitään järkeä, että on miljonäärejä olemassa, koska jos olet miljonääri ja saat yhden yksikön vaurautta lisää niin et saa yhtään lisää hyötyä siitä. Ts. sinulla ei ole intressiä tehdä enempää/kovempaa töitä. Tämä taas ei välttämättä pidä paikkaansa koska kaikkien hyötyfunktiot eivät ole samanlaisia. Ts. jos haluat 2 miljoonan talon ja sinulla on miljoona, niin et tee välttämättä vähempää töitä, vaikka sinulla olisikin jo se miljoona.
” Mitä suurempi osa siis sijoittaa, niin sen vähemmän työtä tarjolla ja sen kalliimmaksi työ käy.”
Väärin. Sijoittaminen != ei käydä töissä.
”Mitä suurempi ihmismassa sijoittaa varojaan, niin sen pienemmäksi käy sijoituskohteiden tulevaisuuden tuotot, jos yritysten voitot ei lisäänny suhteessa samassa määrin.”
Väärin. Sijoittaminen on paljon muutakin kun osakkeet, mutta jos nyt vaan mietitään niitä, niin sijoittaminen antaa kaikille mahdollisuuden nauttia yrityksen menestyksestä. Jos enemmän ihmisiä sijoittaisi, niin se tekisi työväestä ja keskiluokasta vauraampia, joka taas lisäsi näiden luokkien kulutusta.
” Jos nyt oletetaan tilanne, että kaikki säästäisi/sijoittaisi a% omista tuloistaan enemmän kuin aiemmin. Sehän tarkottaisi, että BKT laskisi a%,”
Väärin. Rajakulutusalttius = montako % tuloistasi kulutat, ts. jos kuluttaja kuluttaisi keskimäärin 50 % tuloistansa, niin BKT kasvaisi 2 eurolla, kun kulutat 1 euron.
” Jos nyt oletetaan tilanne, että kaikki säästäisi/sijoittaisi a% omista tuloistaan enemmän kuin aiemmin. Sehän tarkottaisi, että BKT laskisi a%, jos ei ole teknologista kehitystä ja jos muiden tuotantotekijöiden määrä pysyisi vakiona .”
Väärin. Jos nyt viittaat tällä Solowin kasvumalliin, niin siinä on kolme muuttujaa K = pääoma, L = työvoima, A = tekninen kehitys. Esim. tuottavuutta voidaan lisätä vaikka tuotantotekijöiden/työntekijöiden määrä pysyisi samana -> pitempiä työpäiviä, vähemmän lomia jne. tätähän Sipilän hallitus nimenomaan teki.
” Keskuspankkienkin tavote 2 prosentin inflaatiosta kertoo vain siitä, että kulutus halutaan pitää tarpeeksi korkeena.”
Väärin. Inflaatio tavoite liittyy siihen, että raha olisi toimiva maksuväline.
vanhusten ei tarvitse käyttää palveluihinsa omaa rahaa vaan kaikki tarjotaan lähes ilmaiseksi.
Kerro ihmeessä lisää. Hoitokodissa oleva äitini maksaa palveluistaan käytännössä koko nettotulonsa, siihen kun lisätään lääkkeet ja satunnaiset kampaaja, jalkahoito yms. niin aika monena kuukautena ei riitäkään, vaan täytyy käyttää säästöjä. Mistä nuo kaikki saisi "lähes ilmaiseksi"?
