Selittelyn makua. Paskasta politiikasta ja kansalaisten asenteesta tässä on lopulta kysymys.
2009-2024 BKT per capita on suomessa kasvanut 0% ja vaikka nyt Virossa 65%. Suomessa on verotettu tuottava kansan osa tuottamattomaksi (ei kannata tehdä enempää) ja yritysmaailma epähoukuttelevaksi ulkomaisille sijoituksille. Ja tämä tietysti johtuu täysin käsistä lähteneestä etuisuuksien viidakosta, jossa kaikille jaetaan "yhteistä" rahaa milloin milläkin verukkeella, eikä kenenkään saavutetuista eduista saa karsia koskaan mitään. Sairaanloisen lihavasta julkisesta sektorista puhumattakaan. Suomessa julkisella sektorilla työskentelee määritelmästä riippuen noin 25% työvoimasta. Saksassa sama luku on 11%.
Pari kohtaa, joita ajattelin kommentoida. Suomen talouden kasvamattomuus on ainakin osittain kiinni meidän demokrafiasta. Kohtahan tässä alkaa olla puolet kansasta eläkkeellä. Jos työtä tekevien määrä pienenee, niin tehostamallakin päästään ehkä vain siihen nollakasvuun. Samalla hyvinvointipalvelujen tarve kasvaa ja nekin rahat on sitten pois muusta hyvästä, esimerkiksi investoinneista. Valtiollahan on nykyään aika valtavasti esimerkiksi korjausvelkaa. Erityisesti tieverkko kaipaisi paljon enemmän kunnostusrahaa per vuosi. Tälläkin on omat taloudelliset haittavaikutuksensa.
Toisaalta Suomessa luovuttiin avoir fiscal -järjestelmästä ja laitettiin pörssiyritysten omistaminen kaksinkertaisen verotuksen piiriin. Tuo ei ole varmastikaan edesauttanut investointeja tai vaurastumista Suomessa. Eli on vähän niinkuin syöty kuormasta, tapettu kasvun edellytyksiä ja siinä on jäänyt saamatta paljon tulevaa verotettavaa. Eikä varmasti ole helpottanut sekään, että etelänaapurimme vapautui itänaapurin ikeestä ja uudisti omaa verotusjärjestelmäänsä hyvin kannustavaksi. Sinnekin on suomalaista rahaa ja työtä karannut. Olen kyllä karhun kanssa samaa mieltä, että kumman vasemmistolaista politiikkaa on tehty, oli sitten oikeisto tai vasemmisto vallassa. Mielenkiintoinen kysymys on miksi. Voisiko vahva ammattiyhdistysliike olla yksi syy? Ainakin Orpon uudistuksia olivat heti torppaamassa. Olkoonkin, että ehkä niissä oli myös vähän kritisoitavaakin. Ja ammattiyhdistysliike jos mikä pitää kiinni noista saavutetuista eduista.
Tuosta suomen julkisen sektorin lihavuudesta sen sijaan tuntuu olevan kahdenlaista mielipidettä. Osa pitää julkista puolta tosiaan sairaanloisen isona, osa taas pitää sitä huomattavan pienenä ja tehokkaana. Olisi kiva tietää, mikä on totuus. Yksi totuus on kyllä se, että ei julkinen puoli ole pelkästään rahareikä, niinkuin usein puheissa todetaan. Ei se ole pelkkää byrokratiaa ja yrittämisen esteitä. Julkinen puoli tuottaa mm. palveluita ja vaikkapa terveyttä, mikä ihan suoraan tukee yksityistä puolta. Jos julkinen puoli olisi pienempi, yritysten pitäisi itse tuottaa noita palveluita (eikä kaikki niistä ole rahaa tuottavia). Ihan esimerkkinä vaikka, jos yrityksillä pitäisi olla omat palokunnat. Ei varmastikaan mitenkään tehokas tapa hoitaa asia. Mutta kyllä siellä varmaan parannettavaa löytyy. Mutta jos meillä on täällä joku julkisen sektorin asioiden asiantuntija, niin kuulisin itsekin mielelläni, onko se nyt niin lihava kuin usein mollataan? Selittyykö Saksan ja Suomen julkisen puolen iso ero kenties erilaisesta määritelmästä tai erilaisesta työnjaosta julkisen ja yksityisen välillä? Tässähän on sellainenkin kulma, että jotkut asiat, kuten terveydenhoito, on ihan järkevää pitää julkisrahoitteisena. Amerikka on hyvä esimerkki millainen on markkinaehtoinen terveydenhuolto. Huono ja helvetin kallis.
Jotain asiasta kuvittelen tietäväni niin kommentoin
Tosin disclaimerina että kommentoin luonnollisesti ainakin osin oman asennemaailmani vankina, kuten kai meistä jokainen.
Ensinnäkin julkinen sektori on aivan liian laaja käsite, jotta voisi vastata kysymykseesi koko julkisen sektorin osalta.
Valtionhallinto on mielestäni ja kokemukseni perusteella pöhottynyt ja suojatyöpaikan kaltainen paikka virkamiehille. Paljon ihan joutavaa näpertelyä ja puuhastelua. Kunnallishallinnosta ei juurikaan kokemusta mutta (mahdollisesti väärä) oletus, että on samankaltainen. kumpikin kaipaisi ainakin Sipilän aloittamaa normien purkua.
Sitten on mainitsemasi terveydenhuolto, joka ainakin sen mitä olen sisältääkin päin sitä nähnyt, toimii isossa kuvassa ihan ok. Toki tehostettavaa varmasti löytyy mutta niin sitä löytyy joka paikasta yksityissektori mukaan lukien. Itse en usko Kokoomuksen ajavan terveydenhuollon yksityistämisen olevan ollenkaan fiksu agenda. Erikoissairaanhoito Suomessa on todella laadukasta, perusterveydenhuolto sitten taas ei niinkään. Osin resurssien takia (isot leikkaukset tuntuvat nytkin osuvan sinne), osin epäoptimaalisen organisoinnin vuoksi. Isoin tehottomuus ja suojatyö taas löytyy työterveydestä. Perusterveydenhuollon ja työterveyden (ja YTHS:n jne) yhdistämällä resurssiongelma vähintään helpottuisi jollei jopa poistuisi kokonaan. En kyllä usko olevan realistista odottaa tätä tapahtuvaksi. Ennemmin leikataan rahojen loppuessa perusterveydenhuolto toimimattomaksi. Jolloin se käytännössä yksityistyy, kun kaikki joilla on varaa yksityiseen sinne siirtyvät.
Ja sitten on vielä poliisi, mainitsemasi palokunnat, puolustusvoimat, vankilat, tuomarit jne joista en osaa sanoa mitään.
Suomen iso ongelma on sijainti. Sijainti hylkiömaan rajamuurin kupeessa on oikeasti iso ongelma eikä sitä helpolla korjata. Aikanaan Suomi pelasi kaksilla korteilla tai pelasi niillä korteilla mitkä oli ja hyödynsi naapurisuhdetta mahdollistaen osaltaan teollisuudelle tilauskantaa idästä. Nyt tuo puoli on melko lailla pitkäksi aikaa poikki ja korvaava myynti on haettava haettava muualta. Tähän menee aikaa, mutta kyllä tästä selvitään. Pitää vaan tehdä töitä ja hyväksyä, että jonkin aikaa tekee kipeetä, jotta kone on taas kunnossa.
Selittelyn makua. Paskasta politiikasta ja kansalaisten asenteesta tässä on lopulta kysymys.
2009-2024 BKT per capita on suomessa kasvanut 0% ja vaikka nyt Virossa 65%. Suomessa on verotettu tuottava kansan osa tuottamattomaksi (ei kannata tehdä enempää) ja yritysmaailma epähoukuttelevaksi ulkomaisille sijoituksille. Ja tämä tietysti johtuu täysin käsistä lähteneestä etuisuuksien viidakosta, jossa kaikille jaetaan "yhteistä" rahaa milloin milläkin verukkeella, eikä kenenkään saavutetuista eduista saa karsia koskaan mitään. Sairaanloisen lihavasta julkisesta sektorista puhumattakaan. Suomessa julkisella sektorilla työskentelee määritelmästä riippuen noin 25% työvoimasta. Saksassa sama luku on 11%.
Nykyään kun tämän sanoo ääneen on kuulemma äärioikeistolainen. Olkoonkin sitten niin, että talousasioissa olen sellainen, mutta maahanmuuttoasioissa en ole. Valitettava tosiasia silti on se, että vaikka sitä kuuluisaa työperäistä maahanmuuttoa saataisiin kuinka paljon, tajuavat maahan töiden perässä saapuneetkin ihmiset, että ei Suomessa kannata tehdä mitään kun kaikki on "ilmaista". Se ei siis tule pitkällä aikavälillä ratkaisemaan sitä rakenteellista ongelmaa, mikä Suomella on budjetin ja kasvun kanssa.
Pahoittelut, tökkään vähän takaisin. Selittelyä on myös se, että syytetään julkista sektoria suomen yritysten huonosta suorittamisesta. Mikäli on kykyä innovoida liikeideaa, jolla pärjää maailmalla ja tehdä töitä menestymisen eteen, niin miten meidän julkinen sektori sitä estää?
Meidän yritysten kansainvälinen taloudellinen menestyminen ei ole julkisen puolen tuottavuudesta kiinni. Pitäisi vain keskittyä jokaisen omaan tekemiseen ja sen parantamiseen. Vian etsiminen muista ei meitä kauheasti vie eteenpäin.
Pahoittelut, tökkään vähän takaisin. Selittelyä on myös se, että syytetään julkista sektoria suomen yritysten huonosta suorittamisesta. Mikäli on kykyä innovoida liikeideaa, jolla pärjää maailmalla ja tehdä töitä menestymisen eteen, niin miten meidän julkinen sektori sitä estää?
Meidän yritysten kansainvälinen taloudellinen menestyminen ei ole julkisen puolen tuottavuudesta kiinni. Pitäisi vain keskittyä jokaisen omaan tekemiseen ja sen parantamiseen. Vian etsiminen muista ei meitä kauheasti vie eteenpäin.
Hyvä vaan, että on keskustelua!
Yritin syyttää kasvun puutteesta verotusta ja sosiaalipolitiikkaa pääasiassa, ja julkinen sektori yleisemmällä tasolla sujahti höyrypäissäni mukaan. Olen kuitenkin sitä mieltä, että se on osasyy asiaan.
Mutta sairaalloinen verotus kyllä vähentää juuri sitä, että jos on kykyä innovoida liikeideaa ja saada se tapahtumaan, niin ei välttämättä kiinnosta. Ja verotusta puolestaan on vaikea keventää jos jostain ei leikata. Ja siinä reformissa mitä tarvittaisiin, mun mielestä pitäisi keskittyä nimenomaan saavutettuihin etuihin ja niiden hyvin kriittiseen tarkasteluun. Maahanmuuttavasta väestäkään ei ole taloudellisesti paljoa iloa jos maahan muutetaan ilmaisen rahan ja ilmaisen koulutuksen toivossa. Sen sijaan voi olla paljonkin iloa (myös noihin demografioihin liittyen) jos maahan muutetaan ystävällisen verotuksen kannustamana. Ehkä yrityksille ja pääomille voisi toimia sama tulokulma?
