Ajattelin suojella portfoliota sijoittamalla kultakaivosteollisuuteen. Onko mielessa kiinnostavia yhtiota, vai pistanko rahat tuttuun ja turvalliseen Barrick Goldiin? Mika olisi hyva australialainen firma? Tama lahinna siksi, etta jos Aasian markkinoiden aikana tapahtuisi jotain markkinahamminkia (esim rokotekomplikaatioita) niin rahat olisi uudelleensijoitettavissa valittomasti.
Ajattelin suojella portfoliota sijoittamalla kultakaivosteollisuuteen. Onko mielessa kiinnostavia yhtiota, vai pistanko rahat tuttuun ja turvalliseen Barrick Goldiin?
GDX etf seuraa rykelmää merkittävimpiä mainareita ja siinä ovat barrick ja newmont suurimmilla painoarvoilla
Zealilla hyvää.. tuoretta Q3-analyyziä yksittäisistä GDXn puulaakeista.. junioreistakin GDXJ ja SIL puolelta löytyy vastaavanlainen summary-tablitsa ko. sivuilta
Itse pitelin eilen hetken Heclaa (HL) , kun NONilla sai NYSE kauppaa tehdä blackfridayna ilmatteeks.. muutta oli liian kuumaa hottia pideltäväksi.. kattellaan vielä kuinka alas valuu..
Viimeaikojen kurssinousut yhdistettyna tenbagger-vouhotukseen alkavat saamaan minut - paatuneen optimistin - varovaiseksi. En sentaan aio pudottaa sijoitusastetta merkittavasti - vahan etta on ruutia painaa hamminkeihin - vaan tarkoitus on reivata portfoliota immuunimmaksi olosuhteiden muutokselle.
Ainakin seuraavia makromuutoksia pidan mahdollisena:
1) Sijoittajat kollektiivisesti heraa korkeisiin valuaatiohin
2) Printaamisella on tiedostamattomia sivuvaikutuksia
3) Teesissa etta korot on naulattu lattiaan on aukkoja
4) Rokotteissa esiintyy komplikaatoita ja koko ohjelma viivastyy merkittavasti
Kysymys kuuluu, miten suojautua ilman etta menettaa liikaa EV:ta? Kumminkin todennakoisin scenario on etta maailma puksuttaa eteenpain kuten tahankin asti. Naen etta cashikasan paalla istuminen on huonoin vaihtoehto koska printaamisen purkautuminen asset price inflaationa on kumminkin se todennakoisin tie.
Omat ajatukset hyvista kilppariosakkeista:
1) Kaivosteollisuus - teollisuusmetallit. Teollisuusmetallikaivososakkeet ovat rynnineet 20% lyhyeen aikaan ja tahan on mielestani hyva syy. Nama ovat niita defensiivia osakkeita jotka kestaa printtaamisen ja inflaatiot. Yksi suurimmista pettymyksista tana vuonna on itselle se etta herasin tahan nain myohaan. Otin naita pienesti kuopasta mita about 1-2kk sitten mutta olisin ottanut 5x jos olisin silloin tajunnut naiden defensiivisen luonteen nykyisessa markkinatilanteessa. Ostosormi on herkassa dipeille.
2) Kaivosteollisuus - jalometallit. Markkinahuumassa kulta kyykkaa juuri nyt ja kultakaivososakkeet tietysti samalla. Voisi olettaa, etta jos hamminkia tulee niin mennaan taas toiseen suuntaan. Tietysti kulta itsessaan olisi kultaosakkeita parempi sijoituskohde, koska silla on suurempi negatiivinen korrelaatio markkinatilanteen kanssa. Mutta koska kulta ei itsessaan tuota mitaan, niin Buffettmainen sijoittaminen kaivososakkeisiin lienee parempi polku. Ite ajattelin ostaa kultakaivoksia pian ja jatkaa ostoja mahdolliseen laskuun. En nae mitenkaan etta Bitcoin ottaa kullan aseman turvasatamana.
3) Laaketeollisuus. Laakefirmat jauhaa rahaa tilanteessa kuin tilanteessa eika business jatkossa ainakaan pienene. Hankala keksia mitaan mustia pilvia talle alalle - ellei sitten Li Anderssonista tehda maapallon ylipaallikkoa joka sosialisoi koko alan. Ite otin Regeneronia koska se vaikutti halvalta ja Astrazenecaa koska viimeaikojen sekoilusta huolimatta niilla nayttaisi olevan aivan jarkyttava moatti (laakeportfolio/patentit). Sijoittaja minussa toivoo etta ne sekoilee viela enemman niin saan lisaa halvemmalla. Mutta kait nama suurimmat on suunnilleen oikein hinnoiteltuja kaiken aikaa - sen verran isoja kavereita naita on treidailemassa.
Mielipiteita? Mita ostetaan nyt ja miksi? Potenttiaalisia tenbaggereita koska huuma jatkuu vai alkaako puolustuspeli ja milla osakkeilla sita pelataan?
Disclamer: pidan varsin mahdollisena ellei jopa todennakoisena etta viime aikoijen nousut on pehmentanyt paan / saanut pelokkaaksi eika missaan yllaolevassa ole mitaan jarkea.
Ainakin seuraavia makromuutoksia pidan mahdollisena:
1) Sijoittajat kollektiivisesti heraa korkeisiin valuaatiohin
2) Printaamisella on tiedostamattomia sivuvaikutuksia
3) Teesissa etta korot on naulattu lattiaan on aukkoja
4) Rokotteissa esiintyy komplikaatoita ja koko ohjelma viivastyy merkittavasti
Kysymys kuuluu, miten suojautua ilman etta menettaa liikaa EV:ta? Kumminkin todennakoisin scenario on etta maailma puksuttaa eteenpain kuten tahankin asti. Naen etta cashikasan paalla istuminen on huonoin vaihtoehto koska printaamisen purkautuminen asset price inflaationa on kumminkin se todennakoisin tie...
Mielipiteita? Mita ostetaan nyt ja miksi? Potenttiaalisia tenbaggereita koska huuma jatkuu vai alkaako puolustuspeli ja milla osakkeilla sita pelataan?
Disclamer: pidan varsin mahdollisena ellei jopa todennakoisena etta viime aikoijen nousut on pehmentanyt paan / saanut pelokkaaksi eika missaan yllaolevassa ole mitaan jarkea.
Heh.. osin samanlaisia ajatuksia täälläkin.
1) Valuaatiot korkealla, mutta bull huumassa ei vaikuta.. uskon että tämä rokoteusko kantaa vuodenvaihteen yli, joten itse pelaan/pumppaan nousumarkkinaa vielä jonkin aikaa likvideillä osakkeilla.. joista pääsee myyntipaniikissa vielä hyvällä hinnalla eroon. Nyt on se aika vuodesta että salkkuja/turskia siivotaan verotuksellisista syistä, joten ostopaikkoja kannattaa kytätä.
2) Keskuspankkien lisäämä rahahan kulkeutuu pörssiin.. ja siten osakkeissa inflatoorisen kehityksen uskoisi jatkuvan.. ainakin jonkin aikaa
3) Tuskin uskaltavat mitään radikaalia korkojen suhteen.. kun tälle tielle on lähdetty se kuljetaan likaiseen loppuun asti..
4) Luulenpa että keväämmällä paljastuu totuus rokotteista.. siihen asti pörssin luulisi rallattavan.
Jep, cashinä on kurja olla.. kun polttelee näppejä. Itsellä ajatus pilkkiä osinkopapruja. Niihin tulee aina hieman ilmaa alkuvuodesta joten suhteellisen riskittömiä isommallekkin positiolle. Ålandsbanken nyt ensiksi.. lisäideoita otetaan vastaan..
Tenbackereistä en tiedä.. Mutta hinnan tuplaajatkin olisi mukavia. Roviolta on tulossa jotain peliylläriä.. Terveystalo tekee tuhansia koronatestejä hintaan 250 eur per nenu.. Sotkamosilverin PE luku on tällä hinnalla noin 4.. Onhan noita mielenkiintoisia papruja, mutta onko ne vaan toiveiden tyhjiä tynnyreitä.. aika näyttää, mutta pienellä panoksella noihin hyppään mukaan.. kunhan niiden kurssi hieman oikenee..
Lääketeollisuudessa ja jalometalleissa saa olla varovainen kun liikkeet on nopeita, mutta voitot sen mukaisia. Vähän ihmetyttää tuo Moderna ja Pfizer kun molempien CEOt ovat myyneet osakkeitaan.. miksi? Sen sijaan olen tuota Gileadia katsellu sillä silmällä kun keväällä se pomppas niin komiaan..
Jalometalleissa/mainareissa vielä odotellaan.. lasku jatkunee..
Mihin perustat oletuksen etta kultakaivososakkeet tippuu viela? Siihen etta osakemarkkinat jatkaa nousuaan, vai onko muita syita?
En vaita olevani oikeassa, mutta minua ei yllata Modernan ja Pfizerin CEOiden myynnit. Laakeyhtion kuten minka tahansa yhtion arvostus pitaisi pohjautua tuleviin kassavirtoihin ja tassa pelissa koronarokotteen osuus ei ole kovinkaan iso - varsinkin kun ajatellaan etta tuskin yksi yhtio kehittaa suvereenin rokotteen jonka koko maailma ostaa. Ja naistahan ei voida velottaa aivan tolkuttomia koska koko firman maine menisi ahneena paskana. Laakeyhtioden kurssit eivat ole elaneet kovin paljoa koronarokotepelin valiaikatietohen mukaan, mutta edelliseen vedoten muutoksen tulisi olla mun mielesta vielakin pienempia. Ainakin ite pelaan tassa vastapalloa ja ostan dipeista niita jotka karsii ainakin eratappioita. Menee samaan kategoriaan sen kanssa etta valiaikatietojen perusteella voittajat myy omistuksiaan kun edes pienehko hype syntyy.
Perinteisemmät suojaukset eivät ole kovinkaan kalliita. Kutakuinkin prosentin panoksella voit suojautua 20% tiputukselta vuodeksi. Paranoidi optimisti saattaisi vetää kahden kärjen strategialla, jahdata tenbaggereita mutta samalla laittaa suojausta. Jos nousu jatkuu, se kattanee prosentin menetyksen. Jos sattuu odotettua isompi tiputus, suojausten teho nousee. Vastaavasti jos markkina menee vaakalentoa, se olisi tällä tyylillä huonoin tulos.
Itse olen sellainen negatiivinen realisti. En usko että tämä printtauskupla kestää ikuisesti. Rokotteet kuitenkin siirsivät isompaa shokkia vuodella parilla eteenpäin, tämänhetkisen arvioni mukaan. Odotin koronan toisen aallon aiheuttavan maaliskuun toisinnon; näin ei käynyt. Pk-yritysten konkurssisuma on siirtynyt ensi keväälle, mutta sekin vaikuttanee lähinnä pankkeihin. Cash-positioni on edelleen kovin iso, jotain 15% BF-ostoista huolimatta, mutta kun mitään ostettavaa ei löydy niin sitten odotetaan. Myyn toki optioita, ettei rahakasani ole täysin tuottamaton odotusajan.
Joulukuulle oli laskettu syksyn nousun takia muutaman sadan miljoonan dollarin myyntipaine, kun isot rahastot joutuvat tasapainottamaan. Tämä + veromyynnit voi tuoda ostopaikkoja.
Kyllähän tässä vähän varpaillaan ollaan ja säikähtää omaa varjoakin.. rahastot myy ja sisäpiiri myy. Jäi vaivaamaan noi em lääkeyhtiöiden CEOjen myynnit ja nyt kun tarkemmin tutkii niin onhan Bezos ja Zuckenbergikin olleet tässä vastikään myyntilaidalla.. kaikki sisäpiiriläiset myyvät.. marraskuu ollut koko vuoden ennätyskuukausi sisäpiirin myyntien suhteen.. kääk!
Numerot eivät valehtele, mutta tässä tapauksessa on aivan olennaista muistaa, että ECE:n pohjana on 10 vuoden Shillerin P/E. Vaikka sen pohjalta laskettu ECE sanoisikin osakkeiden olleen kymmenvuotisjaksolla keskimäärin kohtuullisesti hinnoiteltuja, sekä CAPE että siitä laskettu ECE kuvaavat koko vuosikymmentä eikä niillä ole suurta todistusvoimaa yhdestäkään ajan hetkestä valitulla kymmenvuotisjaksolla, nykyhetki mukaan luettuna.
Itseluottamuksesta ei Pohjanmaalla ole yleensä puutetta, mutta nyt on Pohjanmaan miehellekin vähän suurehkot saappaat lähteä haastamaan talousnobelistin ajatuksia. Siitä huolimatta näyttää epäilyttävältä kun alun perin osakkeen tai markkinan tuottojen keskimääräistykseen laskettua keskiarvoa käytetään perusteena riskipreemiolle juuri tällä hetkellä?
Siitä huolimatta näyttää epäilyttävältä kun alun perin osakkeen tai markkinan tuottojen keskimääräistykseen laskettua keskiarvoa käytetään perusteena riskipreemiolle juuri tällä hetkellä?
Tulkitsin tämän niin, että hullusti sijoittajan käy, kun tauti taittuu, kysyntä käynnistyy ja rahalle pakostakin löytyy positiivinen turvasatama. Eli päinvastoin kuin olettaisi.
Tilanne on se, että tavaran, palvelujen ja työn tarjonta on suurempi kuin niiden kysyntä eivätkä ne edes kohtaa. Liitteen laskennassa Shillerin luvun 33,4 käänteisarvo ECY (Excess CAPE yield) on alhainen eli kolme, mutta alhaisten korkojen vuoksi sen erotus riskittömään 1% bondituottoon 2% pitkäaikainen inflaatio huomioiden on neljä (3 miinus (1%-2%) = 3 - (-1) = 4.
Kun tauti taittuu, patoutunut kysyntä tulee ylittämään tarjonnan, josta seurauksen ovat hintojen ja palkkojen nousu sekä lisääntynyt työvoiman kysyntä. Voi vain kuvitella paljonko on matkalle lähtijöitä kun aikanaan pääsee. Tämän luulisi parantavan yritysten tuloksia eli antavan katetta korkeille arvostuksille mutta samalla inflaatio ryöstäytyy käsistä. Keskuspankin ainoa keino hillitä inflaatiota on korkojen nosto.
Toistaiseksi rahalle ei ole muuta tuottavaa paikkaa kuin osakkeet - vaikka kalliitkin. Kun keskuspankkikorko nousee, riskitön bondituotto nousee ja osakkeiden riskipreemio häviää - ainoa tie on, että osakeiden hinnat laskevat.
Tilanne on kuin seuraleikissä, jossa on yksi tuoli vähemmän ja soitettava kappale. Se joka tuntee kappaleen, pysyy elossa. Sijoittaja voi pelata osakkeilla tautia hoidettaessa niin kauan, kunnes aavistaa FED:n nostavan korkoja. Muille jää Musta Pekka.
Pahitteeksi ei olisi myöskään, jos ajoissa hajauttaisi salkkuaan Eurooppaan ja Aasiaan, joissa luvun käänteisarvo on houkutteleva: ECY levels across the globe — 10% in the U.K., 6% in Europe and Japan, and 5% in China — indicate that “equities are highly attractive relative to bonds right now,” writes Shiller.
Tulkitaankohan Pohjanmaalla samalla tavalla vai tulisiko toimia toisin?
- tenbagger vouhotus
- Shiller maarittelee Shillerin P/E:t uudelleen etta osakkeista saadaan halpoja
- Aki Pyysing ostaa kasvuraketteja!
Nama tapahtumat ovat ainakin minulle riittavat merkit siihen etta oma focus siirtyy maksimaalisesta tuottopotenttiaalista paaomien suojeluun. En toki ole vetamassa rahaa porssista, painan edelleen vivulla, vaan omistuksia on siirretty kultakaivoksiin/laaketeollisuuteen/Aasiaan. Nasdaq alle 10% nyt. Otan pienen huilin kasvuyhtiosijoittamisesta (pl kiina ja peliyhtiot).
Nama tapahtumat ovat ainakin minulle riittavat merkit siihen etta oma focus siirtyy maksimaalisesta tuottopotenttiaalista paaomien suojeluun.
Sijoittaja tai ei - monella on merkittävä nettopääoma sidoksissa omaan asuntoon. Nyt onkin hyvä hetki vilkaista mitä tälle pääomalle on käynyt yleisesti ympäri maailmaa:
Asuntomarkkina ei pääpiirteissään ole ollut kulkutaudista moksiskaan. Pääsuunta on ollut se, että inflaatiokorjattu hintataso noussut useimmissa maissa - Suomi mukaanlukien. Uusi-Seelanti on näköjään ollut varakkaiden pakopaikka. Markkinaa leimaa siirtyminen kaupungeista ulospäin ja yleisesti alhainen korkotaso.
House price increases strengthened in many countries in Europe, Asia-Pacific, and Canada and the US during the year to Q3 2020.
Real house prices (i.e., prices adjusted for inflation) rose in 43 out of the 55 world’s housing markets which have so far published housing statistics.
The more upbeat nominal figures, more familiar to the public, showed house price rises in 45 countries, and declines in only 10 countries.
Transaction volumes are rising again, in some countries strongly.
New demand is coming from more properties being bought outside cities.
Demand has further been boosted by record low interest rates, as well as quantitative easing.
Tulkitaankohan Pohjanmaalla samalla tavalla vai tulisiko toimia toisin?
Toimintaohjeita en uskalla antaa kenellekään, mutta oma tulkintani on sama kuin sinunkin.
Poikkeuksellisen korkeiden arvostustasojen selittäminen rationaalisiksi on kuitenkin yksi perinteinen pörssisyklin huipun lähestymisen varoitusmerkki. Shillerin lanseeraamassa ECE käsitteessä on mielestäni se looginen ristiriita, että se analysoi tämän hetken tilannetta laimentamalla yhden vuoden keskimääräistä suuremman arvostustason 10 vuoden keskiarvolla (johon muuten kuuluu mukaan myös Eurokriisin pohjat vuonna 2011).
Ellei pysty vielä uskomaan siihen, että tällä kertaa on toisin ja on syntynyt uusi normaali, joutuu olettamaan korkotason normalisoituvan vielä joskus. Normalisoituminen voi tapahtua hyvässä tapauksessa kysyntäinflaation kautta ja huonossa tapauksessa luottoluokitusten ja luottamuksen heikentymisen vuoksi. Jos silloin on osakkeisiin diskontattu jo pitkästi miinuksella oleva korkotaso, on perinteinen turvallisen korkotason kasvun osakkeiden arvostuskertoimia alentava vaikutus kohonneesta lähtötasosta johtuen suurempi.
...mutta koska en edelleenkään tiedä milloin tämä kaikki tulee tapahtumaan, olen edelleen mukana koko eläkesalkulla.
Mita tehdaan, jos UK-EU neuvottelut rysahtavat karille? Dippaako UK-indeksi? Kannattaisiko sita ostaa? Tai joitain yrityksia. Janna kylla, FTSE100 on viela alle 15% prekorona huipuista. Punta on lisaksi halpa.
Naen tassa korppikotkana hyokkayspaikan. Toisaalta taas usko siihen, etta UK kuuluu tulevaisuuden voittajiin ei ole kovin korkealla. Maailmanvalta-ajat ovat kaukana takanapain ja jaljella on vaan uho. Alamaki alkoi jo Amundsen–Scott kisan haviamisesta. Jos vertaa vaikka autojen teknisia ratkaisuja niin englantilaiset ovat 20v saksalaisia jaljessa.
Onko englannissa mielenkiintoisia yrityksia joita kannattaisi kytata? Vaikka nyt pelataan kovaa, en kylla mitenkaan usko etta EU alkaisi kovasti rankomaan UK:ta vapaakaupan suhteen. Pikkuveli USAkin varmaan puuttuisi peliin jos diili olisi jollain tavalla torkean epareilu. Joten nyt pitaisi vaan keksia hyvia yrityksia mahdollisen hassakan varalle. Ideiota?
Jos vertaa vaikka autojen teknisia ratkaisuja niin englantilaiset ovat 20v saksalaisia jaljessa.
Täsmennätkö mitä englantilaisia autoja tarkoitat? Kysyn, koska en tiedä mistä automerkistä on puhe, kun sumujen saarella valmistetaan lähinnä ulkomaisten valmistajien valittuja Euroopan malleja sekä muiden omistuksessa ja teknisessä ohjauksessa olevia perinteisiä englantilaismalleja Saksasta tuodulla tekniikalla (Rolls-Royce, Bentley, Aston-Martin).
Jos vertaa vaikka autojen teknisia ratkaisuja niin englantilaiset ovat 20v saksalaisia jaljessa.
Täsmennätkö mitä englantilaisia autoja tarkoitat? Kysyn, koska en tiedä mistä automerkistä on puhe, kun sumujen saarella valmistetaan lähinnä ulkomaisten valmistajien valittuja Euroopan malleja sekä muiden omistuksessa ja teknisessä ohjauksessa olevia perinteisiä englantilaismalleja Saksasta tuodulla tekniikalla (Rolls-Royce, Bentley, Aston-Martin).
Kiitos täsmennytksestä, mutta periaate tuhoon ajetun oman teollisuuden siirtymisestä muiden omistukseen pätee silti, vaikka ulkopuolinen ohjaus tulisikin Saksan sijaan vaikkapa Intiasta BMW:n luovuttua itselleen tarpeettomasta yrityksestä.
Pointtini onkin juuri siinä, että olen toki kanssa samaa mieltä siitä, että Britit itse tuhosivat aikanaan hyvinkin arvostetun autoteollisuutensa. Mutta siitä on jo niin kauan aikaa, että nykyisten Brittein saarilta tulevien mallien ongelmat ovat ihan muiden yrittäjien maksamia ja varsin usein myös muiden suunnittelemia, koska Britannian autoteollisuudesta on jäljellä enää vain legenda.
Jokaiselle teollistumisen historiasta kiinnostuneelle suosittelen Science and Industry Museum Manchesterissa. Siella tajuaa mm sen, kuinka jarkyttavan edistyksellisia englantilaiset ovat joskus olleet ja kuinka suvereenista asetelmista he ovat paasseet tata maapallon valtias -pelia pelaamaan. Sen jalkeen on sitten vahan rysahdellyt siella ja taalla ml autoteollisuus ja nykyaan UK:lle lahinna naureskellaan ivallisesti.
Kaikki ei valttamatta tieda, etta "Made in Germany" teksti oli englantilaisten *vaatimus* saksalaisiin tuotteisiin, jotta akanat (saksalaiset koneet ja tuotteet) erottuu jyvista (englantilaiset koneet ja tuotteet). Iroonista kylla Made in Germany:sta tuli lyhyessa ajassa kaikkien tuntema Seal of Quality.
Kaikki tama liittyy sijottamiseen siten, etta vaikka UK-osakkeet ovat juuri nyt naurettavan halpoja niin mikaan no-brainer-snap-ostos nama sumusaaren kruununjalokivet eivat mun mielesta ole. On varsin mahdollista etta paskan hinnalla todellakin saa paskaa.
Onko englannissa mielenkiintoisia yrityksia joita kannattaisi kytata? Ideiota?
Vaikea sanoa miten saarella käy kun luopuvat vapaakauppa-alueestaan idän suuntaan ja pystyttävät tullimuurin Eurooppaan. Lännessä on kiukkuinen Irlanti ja sen jälkeen pelkkää merivettä. Imperiumista on riekaleet jäljellä. Brittiyhtiöillä on pitkät perinteet ja ne toimivat edelleenkin kaikilla merillä ja mantereilla. Kauppaa kyllä osaavat tehdä ja näköjään tullihaittoja oman maansa valmistukselle.
Kasvua arvoissa ei kyllä näy kun katsoo Lontoon pörssin indeksiä FTSE 100, josta alla 5 vuoden jakso - indeksi on ollut pari vuotta pysähdyksissä ja dipin jälkeen ei ole toipunut:
Tämänhetkinen tilanne on noin vuoden 2016 kesän arvoissa. Sinänsä voi olla otollinenkin hetki ostaa, jos uskoo Brexitiin.
Ehdokaita löytyy vaikkapa indeksiä seuraavan etf:n sisällöstä: iShares Core FTSE 100 UCITS ETF
Arvostusarvot eivät ole pahat. Kymmenen suurinta sijoitusta ovat:
Näistä ainakin Unilever on ollut taudinkestävä, mutta energiapuoli on ollut pitkään alamaissa. Terveydenhoitoala on ollut vuoristorataa. Syvemmälle indeksiin mennessä jotain voi löytyäkin.
Telia muutti vuoden alussa uuteen toimipisteeseen kauppakeskus Triplan yhteyteen. Toimitilassa ei ole tilaa läheskään jokaiselle työntekijälle. Jos tulet toimistoon töihin, varaat työpisteen ja viet läppärisi sinne.
Sellainen firma kun Digital Equipment Corporation Oy (osa amerikkalaista frimaa Digital Equipment Corporation eli DEC) kokeili 1990-luvun alussa (noin 1991) mallia, jossa Espoon toimipisteessä ei ollut jokaiselle omaa paikkaa. Aamulla hait oman toimistovaunun varastosta ja työnsit sen vapaaseen paikkaan ja illasta palautit toimistovaunun takaisin sisääntuloaulan viereiseen varastoon.
Eikös tämä ole nykyään standardi vähän joka firmassa? Omalla kohdalla ollut joka työnantajalla vuodesta 2005
Ei se ainakaan kovin harvinaista ole. Tietäen jo siitä, että jopa julkisella puolella harrastetaan ko. käytäntöä.
Ne pikkuneuvottelukopit on ihan hirveitä. Nippa nappa kaksi henkeä sinne menee. Samoin toisena ääripäänä avokonttoriviritykset, mitä joillakin näkee. Mahdollisuus oikeasti keskittyä on tuossa täysi nolla. Onneksi täällä perämetsässä vielä suositaan ihan rehellisiä 1-2 hengen työhuoneita.
Olipa hyvä katsaus yleistilanteeseen tuossa Johannes Ankelon yhteenvedossa. Tappiin nousseiden kurssien ja rahan levittämisen vastapainoksi onkin hyvä muistuttaa, että velatkin on maksettava - eikä se tule onnistumaan kovinkaan hyvin:
Maksamattomien lainojen määrän ennustetaan Fitchin mukaan kolminkertaistuvan seuraavina vuosina:
Our three-year 2020–2022 cumulative US default rate forecasts for term loan (LL) and high-yield (HY) bonds are 17%-20% and 15%-18%, respectively. This forecast compares with the three-year cumulative default rate of 15% for LL and 22% for HY bonds from 2008 to 2010 occurring as a result of the Great Recession.
En tiedä, että kuuluko tämä just nyt tähän ketjuun, mutta laitetaan kuitenkin. Ryöstän tähän härskisti kuvia muiden viesteistä muilta (Inderes) foorumeilta.
IT-kupla listautumismäärien ja listautumisien ensimmäisen päivän keskimääräisen tuoton näkökulmasta:
Nyt listautumisten ensimmäisen päivän tuotot ovat heiluneet 10-20 %:n välillä, joka on melko normaalia, mutta tosiaan trendi vaikuttaisi olevan ylöspäin ja kuluvan vuoden tilanne tällä hetkellä on 36 % (lähde: https://www.nerdwallet.com/article/investing/upcoming-ipos).
ja määrät:
Joku saattaisi sanoa, että aika hurjalta näyttää. Kun samalla tulee näitä Thundergroupia ja nyt vissiin kaiken huippuna DoorDash, joka taisi ottaa 100 % ensimmäisenä päivänä. Kuka tietää, mitä muutamien tuntien päästä tapahtuu, kun kaupankäynti AirBnB:llä alkaa. Alkaa näyttää sen verran hapokkaalta, että itse koitan tässä vähän kevennellä osakepainoa, vaikka tuskin alle 70 %:n menen. Stoppareita voisi alkaa harkitsemaan.
Purkkia potkitaan taas eteenpäin...
EKP laajentaa pandemian talousvaikutusten lieventämiseen tarkoitettua Pandemic Emergency Purchase Programme (PEPP)-ohjelmaa 500 miljardilla eurolla. Ohjelmaa myös pidennetään maaliskuuhun 2022 asti. PEPP on väliaikainen arvopaperien osto-ohjelma, jonka puitteissa EKP ostaa yksityisen ja julkisen sektorin arvopapereita. Ohjelman euromääräinen katto oli aiemmin 1 350 miljardia euroa, ja ohjelman laajennuksen myötä katto nousee 1 850 miljardiin euroon.
Markkinatilanne on selvästi odottava - en kyllä tiedä mitä tässä odotellaan. Futuurit ovat neutraaleja, öljy nousi ensi kertaa yli 50 USD, EKP pitää euron vahvana, Kanada ja britit piikittävät, US alkaa ensi viikolla. Hiilihappojään sallittua määrää lentokoneissa on lyhytaikaisesti nostettu, jotta kylmäkuljetukset onnistuvat - kuski saa pitää happinaamarin lähellä, ettei ruuman kaasut tainnuta kesken lennon.
Paluuta arkeen kuvaa raakaaineiden hinnat:
Rauta ja kupari kallistuvat ja erikoismetallit halpenevat tai pysyvät paikoillaan - teollinen tuotanto alkaa käynnistyä.
Jenkkien tukipäätökset jumittavat ja niistä ilmeisesti odotetaan uutista. Itse asiassa yritykset ovat jo pullollaan tukirahaa.
Yrityksillä on ollut tapa maksaa vanhat velat uusilla veloilla. Ensi vuodeksi ennustetaan, että uusia velkakirjoja ei ensi vuonna lasketakaan markkinoille samaa määrää vaan niiden määrä putoaa kolmanneksella.
Companies with investment-grade credit ratings will likely issue $1.1 trillion of new bonds in 2021, a 32% reduction from this year, according to research by Barclays PLC. Many are flush with cash after borrowing to bolster their balance sheets through the pandemic’s economic shutdowns.
Ilmeisesti tilanne on se, että rahaa on - on vain keksittävä miten sitä käytetään.
Markkinan sentimentti eilen:
Ahneus on kova, mutta mistä löytää nousua?
Nousua on melkein koko rintamalla, mutta kuinka osua oikeaan? Keinoksi jää pysytellä indeksin kyydissä ja tarkkailla mittarineulaa.
Mnuchin, Trump ja Pelosi olivat jo hyväksyneet paketin ja senaatti Mitch McConnellin johdolla sanoi ei
melkoinen show on kyllä menossa, itse kuvittelin että uusi apupaketti saataisiin kasaan heti presidentinvaalien jälkeen. Jos paketti olisi saatu kasaan hyvissä ajoissa ennen vaaleja niin Trump olisi todennäköisesti voittanut vaalit
Fear&Greed indeksin laskentaperusteita, jos teoria kiinnostaa:
Stock Price Momentum: The S&P 500 (SPX) versus its 125-day moving average
•Stock Price Strength: The number of stocks hitting 52-week highs and lows on the New York Stock Exchange
•Stock Price Breadth: The volume of shares trading in stocks on the rise versus those declining.
•Put and Call Options: The put/call ratio, which compares the trading volume of bullish call options relative to the trading volume of bearish put options
•Junk Bond Demand: The spread between yields on investment grade bonds and junk bonds
•Market Volatility: The VIX (VIX), which measures volatility
•Safe Haven Demand: The difference in returns for stocks versus Treasuries
For each indicator, we look at how far they've veered from their average relative to how far they normally veer. We look at each on a scale from 0 - 100. The higher the reading, the greedier investors are being, and 50 is neutral.
Then we put all the indicators together - equally weighted - for a final index reading.
When the S&P 500 (SPX) plummeted to a three-year low on Sept. 17, 2008 - the height of the financial crisis -- the Fear and Greed index sank to 12. The index gained some ground to 28 before stocks finally bottomed out on March 9, 2009 and the latest bull market began.
