Olisit voinut antaa ne yhteiset yhtiöt, kun kaikki ei varmaan ole tilaajia.

Kilppari kirjoitti:

Olisit voinut antaa ne yhteiset yhtiöt, kun kaikki ei varmaan ole tilaajia.

Tässä selvisi myös miksi laadukkaalle suomalaiselle talouslehdistölle ei ole kysyntää. Kansan syvät rivit vaativat vain nimiä esille😎.

En tiedä alennuksesta, mutta sinäänsä on loogista, että samoissa yrityksissä on reilusti sekä nousu- että laskuvaraa :)

Heikin Ashi kirjoitti:

Voiko yhtiö olla rajussa alennuksessa, jos pienikin tulospettymys voi johtaa rajuun kurssilaskuun? 

Totta kai. Riippuu keneltä kysyt. Yhteiskunnan kokonaisetu vaatii, että yhtiöt ovat yhtä aikaa alennuksessa ja ylihinnoiteltuja. Vilkas kaupankäynti on todistajien mukaan tavattoman hyödyllistä. Yhtäaikainen alennus ja ylihinnoittelu lisäävät kaupankäyntiä. Kaikki hyötyvät, mitä rajumpi alennus ja räikeämpi ylihinnoittelu vallitsevat yhtä aikaa. Jos jokin yhtiö olisi kaikkien mielestä alennuksessa tai ylihinnoiteltu, ei kauppaa voitaisi käydä. Talouslehtien luku vähenisi, kaupankäynti tyrehtyisi, likviditeetti loppuisi ja toimittajat, pankkiirit sekä sijoittajat joutuisivat mieron tielle. Yhtiöt kaatuisivat lopulta pääoman puutteeseen: osakeanteihin osallistumisessa ei enää olisi mieltä, sillä osakkeenomistajat eivät pääsisi yli- tai alihintaisista osakkeistaan koskaan eroon.

Klikkaa siis otsikkoa ja osta ja myy sydämesi kyllyydestä.

Heikin Ashi kirjoitti:

Kauppalehden toimituksen tietoon: Suomessa sananvapaus on kuulemma turvattu perustuslaissa  ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa. Sananvapaudella on kuulemma keskeinen rooli demokraattisessa yhteiskunnassa. Sananvapauteen kuulemma kuuluu mielipiteiden ilmaisu, vastaanottaminen ja jakaminen ilman ennakollista puuttumista. Sananvapauteen kuulemma kuuluu kärjekkäiden, provosoivien ja jopa loukkaavien ilmaisujen esittäminen, kunhan ei ylitetä sitä, mitä voidaan pitää yleisesti hyväksyttävänä.

Sananvapaus ei millään tavalla edellytä, että toimijoiden tarvitsisi tarjota alustansa minkä tahansa viestin välittämiseen.

Heikin Ashi kirjoitti:

Mutta eurolla taitaa kuukaudeksi päästä näkemään näitä ihmeellisiä sijoitusvinkkejä ihan päivittäin. En kyllä ole ollenkaan varma ovatko ne euron väärttejä kuukauden ajalta  eli onko se tässä tapauksessa järkevä ja tuottava sijoitus..

Ymmärrettävä kyllä, ettei maksullista ja oikeasti toimituksellista artikkelia jaeta ilmaiseksi. Minä otin tämän aloituksen lähinnä huumorin kannalta eli että kyseessä on enempi läpällä heitetty lista (tyyliin klikkiostikko), kuten nykyään on valitettavasti tapana lehdissä. Myös KL:ssä. Listahan olisi sellainen humoristinen läppä.

Kauppalehteä 1970-luvun ihan lopusta lähtien (meille tuli kotiin kyseinen lehti) lukeneena lopetin kyseisen julkaisun lukemisen jo kauan sitten, kun lehteen alkoi ilmestyä klikkiotsikkoja ja pintapuolista tekstiä. Ennen luin KL:n joka päivä aikana, eli ennen netitiä, kun se tuli vielä paperisena. Nykyisin en edes netissä kyseiselle sivulle juuri eksy. On siellä varmaan ihan hyviä juttujakin mukana, mutta niitä oli niin vänäh, etten enäää katsonut niiden etsimistä ajankäytön ja vaivan arvoiseksi.  Erikoista myös on, että Kauppalehdestä on tullut enempi joku lifestyle julkaisu.

https://www.kauppalehti.fi/aiheet/lifestyle

"Täydellisen tomaattipiiraan salainen ainesosa on majoneesi"

Oi aikoja, oi vinkkejä. Ennen oli toisin ja lukijoitaan palveleva Helsingin Sanomat ystävällisesti julkaisi pörssiosakkeiden nimellisarvot ja verotusarvot varallisuusveron ilmoittamisista pähkäilevän sijoitussäästäjän tuskaa helpottamaan - alla vuoden 1977 markkaluvut sattumalta omasta arkistosta silmiin osuneena.

Suomessa osakkeella ei nykyään välttämättä ole nimellisarvoa. Aiemmin nimellisarvolla oli suuri merkitys, koska osinkotuotto ilmoitettiin prosenttina nimellisarvosta. Nyt on vain arvo-osuus eikä osakekirjasta tietoakaan. Ei ole kyllä varallisuusveroakaan. Ja varallisuusveron poistumisen jälkeen pörssiosakkeille ei ole määrätty enää verotusarvoakaan.

Yllä olevan listan yhtiöistä aika moni on kuitenkin edelleen voimissaan ja sietänyt jos jonkinlaisia pettymyksiä - ottanut turpiin, mutta sitkeänä fennoyhtiönä sisulla pinnistellyt pinnalle. Joillekin on käynyt toisin ja nimeä vaihdettu. Otsikoita on riittänyt. Nousuvara on kyllä kaikissa ikuisesti ollut loputon - kurssilla on ollut tilaa mennä taivaaseen eikä tuloksen tekemisellä ole ollut muuta ylärajaa kuin tuloverovaikutukset ja ammattiyhdistysliike.

Verotusarvo oli siitä näppärä, ettei verottajalle kelvannut sen määräämiseen muu kuin reaaliomaisuus. Satuja, tarinaa tai tulevan toiveita ei arvotettu kirja-arvoon. Siihen oli mukava verrata päivän arvostusta eli kurssia.

Verotusarvon tilalla on nyt vertailuarvo: "Osakeyhtiön osakkeen matemaattinen arvo ja vertailuarvo lasketaan yhtiön nettovarallisuuden perusteella. Kun vertailuarvoa lasketaan, nettovarallisuudesta vähennetään osinko, jonka yhtiö on päättänyt jakaa tilikaudelta. Muun kuin julkisesti noteeratun osakkeen vertailuarvo on verotuksessa julkinen tieto."

Linkistä löytyy myös arvot: https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/verot-ja-maksut/osakeyhtio-ja…

Kun nyt emme enää saakaan julkisesti noteeratun yhtiön vertailuarvoa verottajalta tai Hesarilta, joudumme nojautumaan tutkivan kauppajournalismin arvauksiin. Ja innokkaita arvaajia tungeksii päivittäin sen verran tiheässä, että sijoittaja joutuu turvautumaan Hota-pulveriin tyynenä pysyäkseen.

Siinä auttaa, kun vilkaisee yllä olevaa listaa yhtiöistä ja huomaa monen niistä pärjänneen ja luovineen yli puoli vuosisataa kaiken sen piinan keskellä, jota omat ja vieraat hallinnot ovat riesaksemme keksineet. Joillakin niistä on vieläkin arvoa - euroina kylläkin.

Heikin Ashi kirjoitti:

 

von Fyrckendahl kirjoitti:

 

Heikin Ashi kirjoitti:

Voiko yhtiö olla rajussa alennuksessa, jos pienikin tulospettymys voi johtaa rajuun kurssilaskuun? 

 

Totta kai. Riippuu keneltä kysyt.

 

Tässä kysyttiin samalta eli Kauppalehdeltä. Niiden nyt mieluusti tarttis muodostaa siellä toimituksessa ensin jokin perusteltu kanta asiaan

Ensimmäisessä jutussa analyytikko kysyi yhtiöt P/E-luvulta.

Toisessa jutussa toimittaja kysyi yhtiöt analyytikoilta ja yhdisti vastaukset historialliseen kurssikäyrään.

Niiden nyt mieluusti tarttis muodostaa siellä toimituksessa skuuppi, jos listat olisivat yhdenmukaiset, ja analyytikkojen suositukset perustuisivat P/E-lukuun tai kurssikäyrään.

Kauppalehti on luonteeltaan ajankohtaisten asioiden tiedottaja. Joku on kutsunut julkaisua talouden Ilta Sanomina. Pörssikurssien kommentointi ei ole mitään eksaktia tiedettä, joku on toiselle kallis toiselle ostohinnoissa.

Kai ideana lienee eri näkökulmien tuonti osakkeista, lukijan tehtävä on itse tehdä päätökset. Tätä auttaa pörssikursseista mahdollisuus valita osake, josta aukeaa osaketiedot.

Monesti näissä ja vastaavissa julkaisuissa on epäselvästi kerrottu onko luvut johdettu vanhoista tiedoista (viimeinen päättynyt tilikausi), vai onko päivitetty viimeisimmän osarin jälkeiset tiedot esim. taseesta. Bloombergin ja Yahoo Financen pylväsdiagrammit ovat havainnollisia, koska näistä saa vuosittaisen ja kvartaaleittaisen tiedon.