Viimeaikojen paras tuntipalkka oli itsellä kun laitoin pankkiin viestiä että mun asuntolainan korko on aika kova, voisiko sitä tarkistaa. Tuli vastaus että korko tippuu 1,05% -> 0,60%. Viestiin meni 5min. Tuntipalkka aika järjetön. Nykymittapuulla tosin taitaa 0,6% olla korkeahko(?)
Riippuu tietysti taloustilanteestasi, mutta tällaiselle vähän reilut 50k vuodessa tienaavalle asuntovelalliselle pudottivat kuukausi sitten marginaaliksi 0,4%.
Jees. Tässä on mietinnässä taas uusi sijoituskohde ja pitää mennä hattu kourassa pankkiin jos sen halajaa. Ehkä pitää samalla kysellä että mitenkäs toi asuntolainan korko. Siis oman asunnon, sijoitusasunnoissa on edelleen 1% korko. Sekin lienee liikaa nykytilanteessa..?
Jos jaksat vääntää, kääntää, uhkailla ja kiristää asiakkuuden siirrolla niin asuntolainaan saanee marginaaliksi 0,3% ja sijoitusasuntolainaan 0,6%. Perustyytyväiselle asiakkaalle sitten aikalailla 0,4% ja 0,8%. Tämä siis omalla kokemus.
Uhkailu on aina hyvästä. Ja kai sitä voi kokonaisuudelle toisesta pankista ihan oikeastikin pyytää tarjousta. Kaikki on ristiinpantattu niin melkein pakko siirtää koko paketti jos on siirtääkseen. Sen verran velkaa että kai mä keskimääräistä parempi asiakas olen ja voisi ihan ok tarjous tulla. Pitääkin aktivoitua taas.
Onko asuntolainankilpailutuksessa mitään mieltä jos nykyinen sopimus on ajalta, jolloin miinuskorot vielä vähensivät marginaalia aina nollaan saakka? OP ei näytä maksavan minulle asuntolainasta vaikka 3kk Euribor oli korontarkastuspäivänä enemmän miinuksella kuin marginaalini on.
Heh Juu, ei taida olla järkeä. Sulla on halpaa rahaa!
Ajatusleikki: Olet keskituloinen suomalainen, ja sinulla on kahden kuukauden nettopalkan suuruinen varakassa eli pyöreästi 5000 €. Näkemällä vaivaa ja vertailemalla pankkeja saat nollakorkosäästötilin sijaan varakassasi tilille, joka maksaa 0,8 %:n koron. Vuoden päästä olet verojen jälkeen 28 € rikkaampi.
Mulla on nollakorkoisella säästötilillä se varakassa mitä on. Tuo laskelma kenties kertoo, miksi en saa itseäni motivoitua hakemaan paremmin tuottavaa tiliä.
Lisäisin tähän myös helppouden. Jos minun pitää saada se raha käyttöön heti, niin ei siinä kiinnosta odotella paria päivää.
@Hauturi mielestäni valuet on helpompi ottaa silloin, kun olet ostamassa jotain. Itse tinkasin talon hinnasta 11ke ja autosta tonnin. Samoin lainan marginaalista olen aina jaksanut vääntää. Muutama vuosi sitten väsynyt pankkitäti jo huokaisi puhelimen toisessa päässä, että paljonko sen marginaalin nyt pitäisi sitten olla kun pankkeja oli hetken jo kilpailutettu 😁
@Hauturi mielestäni valuet on helpompi ottaa silloin, kun olet ostamassa jotain. Itse tinkasin talon hinnasta 11ke ja autosta tonnin. Samoin lainan marginaalista olen aina jaksanut vääntää. Muutama vuosi sitten väsynyt pankkitäti jo huokaisi puhelimen toisessa päässä, että paljonko sen marginaalin nyt pitäisi sitten olla kun pankkeja oli hetken jo kilpailutettu 😁
Onko asuntolainankilpailutuksessa mitään mieltä jos nykyinen sopimus on ajalta, jolloin miinuskorot vielä vähensivät marginaalia aina nollaan saakka? OP ei näytä maksavan minulle asuntolainasta vaikka 3kk Euribor oli korontarkastuspäivänä enemmän miinuksella kuin marginaalini on.
Heh Juu, ei taida olla järkeä. Sulla on halpaa rahaa!
Taloudessani toiselle aikuiselle maksetaan lainasta. Kohteen muuttuessa yllättäen pankki ois halunnu uusia ehdot :D
Ja silti sitä lainaa halutaan lyhentää niin paljon ku varaa on ku sitä lyhennysvapaata saattaa joskus tarvita jos korot vaikka ... - Älkää kysykö.
Onko asuntolainankilpailutuksessa mitään mieltä jos nykyinen sopimus on ajalta, jolloin miinuskorot vielä vähensivät marginaalia aina nollaan saakka? OP ei näytä maksavan minulle asuntolainasta vaikka 3kk Euribor oli korontarkastuspäivänä enemmän miinuksella kuin marginaalini on.
Heh Juu, ei taida olla järkeä. Sulla on halpaa rahaa!
Taloudessani toiselle aikuiselle maksetaan lainasta. Kohteen muuttuessa yllättäen pankki ois halunnu uusia ehdot :D
Ja silti sitä lainaa halutaan lyhentää niin paljon ku varaa on ku sitä lyhennysvapaata saattaa joskus tarvita jos korot vaikka ... - Älkää kysykö.
Jaa. Nordea maksoi, enpä tiedä onko tuota nyt seurattu ja ellei ole maksanut niin pitääkö periä jälkikäteen (helppo nakki :p). Pitääkin ottaa tuo case:na seurantaan ja tarvitatessa kiusata kuluttajasuojavirastoa, että tartteeko Pankin tehtyä sopparia noudattaa. Laina tosiaan noin 10v vanha ja marginaali jossain 0.1 tasolla. Muistan nauraneeni ääneen kun kun näin positiivisen tilisiirron korko nimikkeellä kun nuo miinukselle menivät.
Sijoittamisen vanhoihin perussääntöihin kuuluu osakepaino = 100 - ikä. Näitä palstoja lueskellessa näyttää, ettei vanha sääntö enää nauti suursuosiota.
Tämä juolahti mieleeni realisoidessani hajautettua sijoituskohdetta, jonka hinta oli 9-kertaistunut. Siis ei voittajaosaketta vaan salkkua, jossa ei ole tesloja eikä kryptoja.
Markkinatilanteessa on epänormaaleja piirteitä. Jos normaalit piirteet vielä joskus palaavat, kurssit eivät nouse joka vuosi ja varakassalle voi tulla käyttöä.
Sijoittamisen vanhoihin perussääntöihin kuuluu osakepaino = 100 - ikä. Näitä palstoja lueskellessa näyttää, ettei vanha sääntö enää nauti suursuosiota.
... eikä sen meillä pitäisikään. Tuo sääntö on peräisin jenkkien eläkesäästökuvioista eli systeemistä, jossa noilla säästöillä pitää oikeasti elää epälukuinen määrä vuosia.
... eikä sen meillä pitäisikään. Tuo sääntö on peräisin jenkkien eläkesäästökuvioista eli systeemistä, jossa noilla säästöillä pitää oikeasti elää epälukuinen määrä vuosia.
Kyllä. Ja perustuu ajatukseen että ajallista riskiä pienennetään. Kun osakkeissa on reilusti alle puolet eläkkeelle päästessä, niin ei ole niin fataalia jos kurssit ovat juuri sillä hetkellä alamaissa romahduksen jälkeen. Mutta jos hoidat aktiivisemmin salkkua, voi osakesijoitusaste 67 vuotiaana (pääsenköhän edes silloin eläkkeelle) olla korkeakin.
Sijoittamisen vanhoihin perussääntöihin kuuluu osakepaino = 100 - ikä. Näitä palstoja lueskellessa näyttää, ettei vanha sääntö enää nauti suursuosiota.
... eikä sen meillä pitäisikään. Tuo sääntö on peräisin jenkkien eläkesäästökuvioista eli systeemistä, jossa noilla säästöillä pitää oikeasti elää epälukuinen määrä vuosia.
No jaa, kyllä tuo sääntö on ihan kelpo ohjeistus, jos omaisuudeksi lasketaan myös oma asunto.
Jenkeillä on lakisääteinen, liittovaltion laajuinen yleinen työeläkejärjestelmä OASDI, mutta sen ominaispiirteenä on, että mitä enemmän tienaat, sitä vähemmän eläkettä kertyy ja 127.000 USD:n vuositulojen jälkeen sitä ei kerry lainkaan tähän järjestelmään. Koska lakisääteistä eläkettä karttuu sitä vähemmän, mitä suuremmista tuloista on kyse, on työnantajan järjestämällä lisäeläketurvalla usein merkittävä rooli kokonaiseläketurvan kannalta, erityisesti keski- ja hyvätuloisten kohdalla.
Lakisääteisen eläketurvan lisäksi kokonaiseläketurvaa voidaan täydentää erilaisin lisäeläkejärjestelyin. Yhdysvalloissa työnantajan tarjoama lisäeläketurva ei ole pakollista mutta tämä ns. toisen pilarin kollektiivinen lisäeläketurva on verraten yleistä johtuen mm. lakisääteisen eläketurvan rajoitetusta tasosta sekä lisäeläketurvan verotuksellisista kannusteista. Lisäeläketurva on useimmiten täysin rahastoitua. Lisäeläkejärjestelmien varallisuuden yhteenlaskettu arvo oli vuoden 2016 lopussa noin 15,4 biljoonaa dollaria eli noin 83 prosenttia bkt:sta. Maksuperusteisissa järjestelmissä on jo n. 84 prosenttia vakuutetuista.
Yksilöllinen lisäeläketurva – IRA (Individual Retirement Arrangement) on verotuettua yksityistä eläkesäästämistä. IRA-tilejä voidaan avata pankeissa, sijoituspalveluyhtiöissä tai henkivakuutusyhtiöissä. IRA-tilejä on kolmea eri tyyppiä:
perinteinen IRA: tilille tehdyt siirrot ovat verovapaita enintään $5 500/v. saakka ($6 500/v. jos yli 50 v.)
Roth IRA: tilille tehdyt siirrot eivät ole verovapaita mutta tuotto ja nostot ovat
Rollover IRA: siirrot työnantajan eläkejärjestelmän ja IRA-tilin välillä verovapaita. Käytetään usein työpaikan vaihdon yhteydessä.
IRA-tileiltä voidaan tehdä nostoja ilman ylimääräistä veroa 59v.6kk iästä lähtien ja nostoja tulee alkaa tehdä viimeistään 70v.6kk. iästä lähtien.
Jenkit käyttävät tähän yleisimmin ns. 401(k) tiliä, joka on eräänlainen arvo-osuustili, joka täyttää IRA-vaatimukset:
A company that offers a 401(k) plan typically offers employees a choice of several investment options. The options are usually managed by a financial services advisory group such as The Vanguard Group or Fidelity Investments.
The employee can choose one or several funds to invest in. Most of the options are mutual funds, and they may include index funds, large-cap and small-cap funds, foreign funds, real estate funds, and bond funds. They usually range from aggressive growth funds to conservative income funds.
IRA-tilin sijoitusten neuvominen on luvanvaraista, auktorisoitua sijoitusneuvontaa ja siinä tuo vanha sijoittamisen perussääntö tulee vastaan. Aloitetaan 60/40 osake/bondi-suhteella ja iän karttuessa bondien osuus lisääntyy. Tällä menettelyllä jokainen paparainen ja muori jenkeissä on sijoitusekspertti. Swingeillä kursseissa ei ole ihan pieni merkitys populaation vanhuuden turvalle.
Täällä Suomessa me rehkimme eläkevakuutusyhtiöille ja katsomme vain kaukaa, kun Varma ja Ilmarinen tekevät samaa sijoitussäästämistä traderihuoneissaan. Vaarana on se, että näiden hallinto koostuu poliitikoista eikä aktuaareista.
Muutama sana 401k:sta jos jotain jenkeissa tyoskentely kiinnostaa / on sita tehnyt
- nuo elaketurvakeskuksen luvut on joltain esihistorialliselta ajalta - nykyaan tilille saa laittaa $19500 / vuosi.
- firma voi halutessaan matchata tyontekijan kontribuution - alyton etu joka kannattaa neuvotella
- ainakin 2000-luvun alussa noita rahoja sai sijoittaa mihin haluaa
- 401k:n voi sakkomaksua vastaan cashata aiemmin. Tama saattaa olla erittain kannattavaa tilanteessa jossa on jo muuttanut pois maasta eika jenkeista ole muita tuloja. Ite maksoin muistaakseni 10% tai 20% sakon cashauksesta ilman muita veroja.
PS: Tuo osakepaino = 100 - ika on kylla taytta huttua joka ehka jossain 1) korko- 2) markkinariski- 3) elinajanodotetilanteessa on voinut pitaa paikkaansakin. Toki ohje on siina mielessa oikeansuuntainen etta riskinottoa pitaa pienentaa kun paaomat kasvaa suhteessa jaljellaolevaan rahantekopotenttiaaliin. Mutta yhtaan kirjaimellisempi tulkinta kaavasta menee kylla pahasti metsaan.
... eikä sen meillä pitäisikään. Tuo sääntö on peräisin jenkkien eläkesäästökuvioista eli systeemistä, jossa noilla säästöillä pitää oikeasti elää epälukuinen määrä vuosia.
Kyllä. Ja perustuu ajatukseen että ajallista riskiä pienennetään. Kun osakkeissa on reilusti alle puolet eläkkeelle päästessä, niin ei ole niin fataalia jos kurssit ovat juuri sillä hetkellä alamaissa romahduksen jälkeen. Mutta jos hoidat aktiivisemmin salkkua, voi osakesijoitusaste 67 vuotiaana (pääsenköhän edes silloin eläkkeelle) olla korkeakin.
Tähän voi papparainen kommentoida, että kesällä suurimman salkkuni osakesijoitusaste oli viime vuoden alussa 85% osakkeissa ja 15% korkoinstrumenteissa Nordean ao-tilin näytön perusteella, mutta tänään 83% osakkeissa ja 17% korkopositioissa. Näin siitä huolimatta, että osakkeet ovat nousseet tänä aikana. Syynä on ollut teknojen vähennys vähitellen sekä helmikuussa että vuoden lopulla ja niiden tuloilla bondipositoiden lisäys.
On itse asiassa sama onko ketjun aiheena oleva vararahasto käteistä vai korkoinstrumentteja. Bondipositiot voi lunastaa parin päivän viiveellä käteiseksi ja harkittuun osakeostoon.
Näkökulmaa tulevien aikojen allokointiin antaa juuri ilmestynyt Seligson & Co Vuosikatsaus 2020 ja siinä maltillisen varainhoitorahasto Pharoksen salkunhoitotiimin puolesta kirjoittaneen Sakari Jääskeläisen tuntuma tulevaan:
Pharoksen sijoitustavoitteena on varallisuuden maltillinen kasvu pitkällä aikavälillä.
Yhdessä muiden korkosijoitusten kanssa pitkien korkojen osuus Pharoksesta oli n. 16,5 %. Aiomme edelleen hiljakseen lisätä pitkien korkojen painoa rahastossa, sillä niiden osuus rahaston indeksistä on 30 %.
Samaa näkökulmaa on itselläkin: kasvulla on rajansa ja osa syntyneistä tuotoista on syytä vuoden aikana allokoida uudestaan. Menevätkö ne value-yhtiöihin vai bondeihin kuuluu oman varainhoidon harkintatyöhön - eläkkeelle jääminen ei välttämättä tarkoita joutilaaksi jäämistä.
En kiistä Bingon perustetta ajoitukselle, joka vaihtelee eri suhdannetilanteissa. Sitä en osaa arvioida, onko juuri nyt oikea aika nostaa korkopainoa, mutta kiistatta sellaisiakin aikoja on ollut ja varmaan tulee olemaan vastakin.
Mutta Kekkoslovakin ja muiden mainitsema syy 100 - ikä nyrkkisääntöön on ilman korkomarkkinan ajoittamistakin järkevä periaate amerikkalaisen omaehtoisen eläkerahastoinnin piirillä olevalle. Sitäkin karkeaa perussääntöä on varmaan lupa soveltaa suhdanteiden mukaan eikä ottaa kiveen hakattuna jumalan sanana?
Oma syyni poiketa tuosta periaatteesta merkittävästi suuremmalla osakepainollani on tietoinen betsaamiseni siihen, että suomalainen yhteiskunta hoitaa eläkevastuunsa jonka nojalla odotan saavani kohtuullisen hyvää työeläkettä. Sekin riittää elämiseen velattomana hyväkuntoisessa talossani tai mökilläni varsin hyvin. Pääomatulo on siis minulle eläkkeen tarjoaman perustoimeentulon päälle hankkimani lisä, josta en toivo olevani riippuvainen.
Näillä oletuksilla osakesijoitusten tuoton väistämätön vaihtelu ei ole taloudellinen katastrofi, eikä edes kovin suuri epämukavuustekijä, koska se ei vaikuta arkipäivän elämiseen vaikka rommausvuosi saattaakin vaihtaa lomailun ja harrastukset hieman vaatimattomammin kustannuksin tehtäväksi. Tuoton vaihtelu osakemarkkinan pitkän ajan hyvän tuoton vastapainona on siis suomalaiselle eläkeläiselle hyväksyttävää, koska hyvän työeläkkeen turvin optio olla myymättä jonain vuonna yhtään mitään ei vie ruokaa pöydästä eikä lämpöä kodista.
Pharoksen sijoitustavoitteena on varallisuuden maltillinen kasvu pitkällä aikavälillä.
Yhdessä muiden korkosijoitusten kanssa pitkien korkojen osuus Pharoksesta oli n. 16,5 %. Aiomme edelleen hiljakseen lisätä pitkien korkojen painoa rahastossa, sillä niiden osuus rahaston indeksistä on 30 %.
Samaa näkökulmaa on itselläkin: kasvulla on rajansa ja osa syntyneistä tuotoista on syytä vuoden aikana allokoida uudestaan. Menevätkö ne value-yhtiöihin vai bondeihin kuuluu oman varainhoidon harkintatyöhön - eläkkeelle jääminen ei välttämättä tarkoita joutilaaksi jäämistä.
Juurikin näin. Tässä tuo maltillinen kasvu merkitsee useita Seligsonin osakerahastoja pienempää tuottoa sekä 10 että 20 vuoden periodilla. Kyse ei ole paremmuudesta, vaan eri tavoitteista. Osakerahastot tavoittelevat osakemarkkinatuottoa indeksinsä puitteissa, mutta Pharoksessa on vahvempi arvon säilyttämisen tavoite.
Toinen näkökulma on, mikä on a) tavallinen b) sopiva sijoitusaste 12 vuoden voimakkaan kurssinousun jälkeen.
Sijoitusasteiden nousu lienee osasyy, miksi on koettu niin voimakas kurssinousu. Ovatko sijoitusasteet nousseet pysyvästi entisaikaa korkeammalle ja olemme siirtyneet uuteen talouteen, jossa vanhat säännöt eivät päde?
