Kysymys kuuluu: miten kestävä tämä koronapudotuksen jälkeen syntynyt "uusi mahtava trendi" on vai olemmeko siirtyneet ihan pysyvään rajun varallisuusinflaation aikaan? Pidetään kädet ristissä, että painokoneet eivät enää koskaan hiljene tai niihin tule yllättäviä ylikuumentumisen aiheuttamia vikoja.
Robert Armstrong / Financial Times vinkki arvostusten muutoksien hahmottamiseen:
"One good read
Back in the Japan bubble of the 1980s, someone figured out that the real estate under the Imperial Palace in Tokyo was worth more than all the real estate in California. Now the shoe is on the other foot. Just four US companies are worth more than the entire Japanese stock market."
Back in the Japan bubble of the 1980s, someone figured out that the real estate under the Imperial Palace in Tokyo was worth more than all the real estate in California. Now the shoe is on the other foot. Just four US companies are worth more than the entire Japanese stock market."
Tuo JPMorganin kalvosulkeinen on kyllä hyvää materiaalia silmäillä läpi!
Joskus vuosia sitten kaveri hämmästeli että Apple on arvokkaampi kuin kaikki Suomen pörssin yhtiöt yhteensä. Kommentoin jotain että taitaa se Apple tehdä aika valtavasti rahaakin. Sen jälkeen Apple onkin vielä yli viisinkertaistunut. Tuli vain tämä tapaus mieleen tuosta nostosta.
Olen siis tuon alkuperäisen kirjoittajan kanssa jossain määrin samoilla linjoilla, että itse kyllä mieluummin omistaisin koko Japanin pörssin kuin 4 arvokkainta jenkkiosaketta, mutta taitavat nuo valtavat globaalit teknologiamonopolijätit takoa valtavaa kassavirtaa.
Back in the Japan bubble of the 1980s, someone figured out that the real estate under the Imperial Palace in Tokyo was worth more than all the real estate in California.
Onhan tuo hauska anekdootti, mutta kuten aina on siina tuo someone tehnyt aikamoisia loikkauksia figuroinnissaan. Ensinnakin laskelman perusteeksi on otettu kautta aikojen kallein neliohinta mita Tokiossa on koskaan maksettu toimistorakennukselle varatusta tonttimaasta. Sen jalkeen on silla kerrottu koko keisarin palatsin ja puiston peittama pinta-ala joka on reilut kolme neliokilometria. Aikalailla samanlainen laskelma kuin jos mina perustaisin firman jonka olisi miljardi osaketta ja sitten myisin yhden niista eurolla ja sen jalkeen sanoisin omistavani miljardin arvoisen yrityksen.
Juu, mutta hupia täytyy välillä olla kun illat pimenee. Itse asiassa taustalla oli ajatus huomioida myös Japanin pörssiä, kun Kiina-keskustelua on muutoin vilkkaasti käyty. Aasia ja Pacific-alue on kaikin puolin mielenkiintoinen.
Tokio onkin pinkaissut yleisessä reippauden hengessä ylöspäin:
Kiina muodostaa liki kaksi viidesosaa kehittyvien maiden rahastojen sisällöstä, mutta Japani katsotaan kehittyneeksi taloudeksi ja erotetaan erikseen. Sen kehitystä voi katsoa vaikka SPDR MSCI Japan UCITS rahaston (ZPDJ):n kautta.
Berkshire muistaakseni osti ison Japani-position viime vuoden syyskesällä ja indeksiä katsoessaan se näyttäisi olleen hyvä hetki. ZPDJ:n portfoliossa ovat suurimpina tutut yhtiöt:
Arvomittareiden mukaan osakkeiden hinnat ovat vielä maltillisia:
Meno Japanissa on ollut kuoppaista, mutta selvää elpymistä on tiedossa:
Toyota Motor Corporation(TM:NYSE) PE Ratio (TTM) on Yahoon mukaan alle kympin eli 9,44 ja osinkotuotto 2,48%. Tähän nähden salkkua tasapainottavaa, kohtuuhintaista voi löytyä ison, tyynen veden ääreltä vielä muitakin eikä ole pahitteeksi aluetta tutkia.
Jälleenkö pomppu 50 päivän liukuvasta vai rysähdys sen läpi? Esim. NYSE.n koko osakemassan 50 päivän advance -decline -käyrä on kääntynyt elo-syyskuulla alas (koska koko kesä on jauhettu edestakaisin) , joten jälkimmäinen vaihtoehtokin on mahdollinen .
S & P 500 otti lower lown, mutta nyt kysymys kuuluu, saadaanko perään lower high? Jos näin, niin isompaa sentimenttimuutosta voisi olla tiedossa vaikka perinteisesti pitäisi lokakuulla olla vähitellen siirtymässä markkinan vuosikierron parhaaseen aikaan..
USA:n pienyhtiöindeksi Russell 2000 - joka sisältää siis 2000 yhtiötä - on jauhanut sivuttaissuunnassa jo viime helmikuulta alkaen. Alkavatko isojen yhtiöiden indeksit tehdä samaa?
Neljännesvuosikynttilät näyttävät varsin kiinnostavilta. Kaikissa USA:n pääindekseissä erittäin kovan nousun päätteeksi ns. shooting star pitkällä ylälangalla. Pienyhtiöt ovat jo notkahtaneet. Painetta markkinakäännökseen on. Silmäys USA.n isojen teknojen käppyröihin näyttää viittaavan siihen, että ne voivat olla mieluusti hakemassa pohjia jopa 200 päivän liukuvan tasoilta historiallisesti toistaiseksi yllättävän pienellä vaihdolla. Good luck!
Markkinan siirtyminen tässä vaiheessa pitempään edestakaisin heiluvaan sivuttaistrendiin ei olisi kovin epätodennäköinen vaihtoehto, mutta treidaajille mainio. Uusien ylimpien saavuttaminen voi olla tuskan takana. Tässä yksi "roknoosi" pappa-mopo Eino Poutiaisen tapaan. Nuoremmat voivat googlailla, kuka ja miten pätevä markkinaliikkeiden ennustaja hän oli
"Yle sanoi tekevänsä huomattavasti tarkempaa ennustetta. Sen mukaan puolue saisi noin kahdeksan paikkaa. Poutiainen laskeskeli lukuja tupakkiaskin kanteen.”Minun roknoosini kertoo, että saamme kahteksantoista etustajaa”, hän räväytti. Vasta puolilta öin selvisi, että Poutiainen oli ollut oikeassa. SMP:n saama äänivyöry oli ollut niin suuri, ettei sellaista ollut osattu ottaa tietokoneohjelmoinnissa huomioon."
Kallis ja tunteeton tekoäly seuraa Nysen koko osakemassan trendiä eikä hermostu vähistä, kuten ihmisaivot liian usein, ja kertoo mitä pitäisi tehdä ja koska, siis jos jotain tarttis tehdä. Melko harvakseltaan pitäisi nappeja painella.
USA:n pienyhtiöindeksi Russell 2000, joka siis sisältää 2000 yhtiötä, on jauhanut koko vuoden sivuttaistrendissä. Nyt se mursi kuitenkin vastustustason ja siirtyi uudelle levelille.
Periaatteessa marraskuulla pitäisi kansanperinteen mukaan alkaa vuoden paras jakso, vaikka toisaalta näyttää siltä, että isojen yhtiöiden indekseissä on juuri nyt ihan pientä pehmeyttä ilmassa. Eikä ihme, sillä esim. S & P 500 sijoittui juuri kolmen parhaan joukkoon 50 vuoden pisimmän peräkkäisen päivänousun sarjassa (17/19) .
Pohjia voidaan DAXissa koukata hakemassa tasoilta 1. tai 2. lähiaikoina. Kuten toisessa langassa sanottu, hiukan pehmeyttä ilmassa. Kuvassa päiväkynttilät.
Ylläolevan lisäksi näyttää siltä, että jokainen palautumisyritys runtataan todella väkivaltaisen näköisesti lyttyyn. Mielenkiintoista hinnanliikettä näkyvissä tällä hetkellä.
Death Cross - ehkä? Nyt testataan mihin Average Directional Movement indeksin pussailu johtaa - loppuuko lysti?
Trendin päättymisen uhka väijyy ilmassa, sillä osakemarkkinan puhti on hyytymässä jo toiseen kertaan. S&P500 indeksi laski perjantaina alle 50-päiväisen liukuvan keskiarvon:
Puuhakas viikko ainakin tiedossa, vaikka Helsingin pörssin ensi viikko tulee olemaan vain neljäpäiväinen. Tämän vuoden luovutusvoittojen säätämiseen ei ole jäämässä enää kovin montaa pörssipäivää. Vähennyksiin oikeuttavia ratkaisuja ei voi juuri viivytellä, jos haluaa asioiden toteutuvan kuluvan verovuoden aikana oman mielen mukaisesti.
Todella jännän äärellä tosiaan ollaan pitkän trendin osalta pitkästä aikaa.
New Yorkin pörssin uusiylin-alin indikaattori ja siihen liittyvä RSI antoi juuri marras-joulukuun vaihteessa MYY-signaalin. Edellinen myy tuli helmikuulla 2020 ja osta-käsky toukokuulla 2020. Niillä on menty kivasti tähän asti. Tämä mittari ei heilahda eikä hermostu ihan vähistä: viimeisten kolmen ja puolen vuoden aikana on tullut vain kolme myy (joista viimeisin siis juuri tällä viikolla, jos ei nopeasti palaudu) ja kaksi osta signaalia.
Itse olen viime viikkoina suorittanut salkkumuokkausta ihan varmuuden vuoksi. Toki aivan lyhyellä aikavälillä voi olla Dead cat bouncia tuloillaan, kuten asiaan tässä vaiheessa käsikirjan perusteella ja The Chicago Board Options Exchangen (CBOE) optioiden put/call suhteen EOD (0,74 perjantai) mukaan alkaisi kohtapuolin kuulua.
NYSE:n sydänfimissä oli joulukuun alussa todettavissa erittäin kiinnostava rytmihäiriö, ks. sydänfilmi alla, joka vakavuudeltaan ylittää kaiken sen mitä kevään 2020 koronaromahduksen jälkeen on nähty: mittarina uudet alimmat koko massasta. Jos vastaavan vakavuustason häiriöt jatkuvat lähiviikkoina, voidaan historiadatan perusteella diagnosoida, että potilaan kunnossa on alkanut ilmetä vakavaa pitempikestoista heikkoutta. Kohta voidaan tarvita tri Fedin tehohoitoa (taas).
Todella jännän äärellä tosiaan ollaan pitkän trendin osalta pitkästä aikaa.
New Yorkin pörssin uusiylin-alin indikaattori ja siihen liittyvä RSI antoi juuri marras-joulukuun vaihteessa MYY-signaalin. Edellinen myy tuli helmikuulla 2020 ja osta-käsky toukokuulla 2020. Niillä on menty kivasti tähän asti.
NYSEeen tuli siis yllä mainittu pitemmän trendin korkki kiinni eli myy-käsky viime marras-joulukuun vaiheessa 18 kuukautta jatkuneen Fedin ryyppyjen avittaman selkeän ja suoraviivaisen nousuhumalan päätteeksi ja sen jälkeen on hoiperreltu hyvin epävarmasti sivulle, mikä ilmenee oheisesta ajantasaiskuvasta. Todettakoon, että runsaan juopottelun lopettaminen johtaa usein vieroitusoireyhtymään tai jopa juoppohulluuteen. Krapulaan verrattuna oireet ovat paljon pahemmat ja monimuotoisemmat. Vieroitusoireina esiintyy unettomuutta, levottomuutta, pahoinvointia, ahdistusta, vapinaa, hikoilua ja sydämentykytystä. Juoppohulluudessa esiintyy lisäksi näkö- ja kuuloharhoja, kuumetta, kouristuksia ja vihaisuutta. Pieniä harmaita miehiä – ja vaaleanpunaisia elefanttejakin – voi näkyä.
Vieläkö tulosjulkistuskausi jaksaa pitää juhlijaa pystyssä, sen näemme kohtapuolin. Iso kuva viittaa siihen, että nyt kannattanee olla tarkkana, mitä nauttii (=ostaa), jos jotain nauttii ja käydä vielä läpi, onko jo hankittu baari koostumukseltaan tulevaan sopiva.
USA:n markkinalla on kuulemma 3-4 biljoonaa USD "ylimääräistä likviditeettiä", joka yrittää etsiä jostain tuottoa. Teknojen romahdettua (muutamaa megaa lukuun ottamatta, jotka ovat pitäneet indeksejä ylhäällä) , esim. kiinteistösektori näyttää pitäneen hyvin pintansa ja saattaa pitää jatkossakin, ihminen kun on sosiaalinen eläin ja varsinkin jos pandemia hellittää.
Wtf? Yhden vuoden ja kolmen vuoden 200 päivän liukkari Citykanista.
Eikös tuon 200 päivän liukkarin pitäisi koostua samoista luvuista viimeisen vuoden osalta tuossa kolmen vuoden osalta? Näin ei näyttäisi olevan. Olen muuten huomannut tämän jo kauan sitten, mutta en aiemmin jaksanut pohtia asiaa tai jakaa kuvaajia. Tähän on varmaan joku looginen ratkaisu, mutta mie harrastin älypähkinöitä viimeksi muutama tynnyrillinen vodkaa sitten.
Wtf? Yhden vuoden ja kolmen vuoden 200 päivän liukkari Citykanista.
**
Eikös tuon 200 päivän liukkarin pitäisi koostua samoista luvuista viimeisen vuoden osalta tuossa kolmen vuoden osalta? Näin ei näyttäisi olevan. Olen muuten huomannut tämän jo kauan sitten, mutta en aiemmin jaksanut pohtia asiaa tai jakaa kuvaajia. Tähän on varmaan joku looginen ratkaisu, mutta mie harrastin älypähkinöitä viimeksi muutama tynnyrillinen vodkaa sitten.
Auttakaa teknikot! Tai edes JR.
En ole teknikko enkä edes JR, mutta ainakin mun plattoilla liukuvat keskiarvot ovat havaintojen lukumäärän mukaan, eikä päivien. Jos siis otan kuukausifrekvenssichartin ja siihen 100MA:n niin se näyttää aika erilaiselta kuin päiväfrekvenssichartti jossa on 100MA piirrettynä. Sama tietysti vaikka minuuttihavaintojen tai tuntihavaintojen kanssa. Olisiko tästä kyse?
Wtf? Yhden vuoden ja kolmen vuoden 200 päivän liukkari Citykanista.
**
Eikös tuon 200 päivän liukkarin pitäisi koostua samoista luvuista viimeisen vuoden osalta tuossa kolmen vuoden osalta? Näin ei näyttäisi olevan. Olen muuten huomannut tämän jo kauan sitten, mutta en aiemmin jaksanut pohtia asiaa tai jakaa kuvaajia. Tähän on varmaan joku looginen ratkaisu, mutta mie harrastin älypähkinöitä viimeksi muutama tynnyrillinen vodkaa sitten.
Auttakaa teknikot! Tai edes JR.
En ole teknikko enkä edes JR, mutta ainakin mun plattoilla liukuvat keskiarvot ovat havaintojen lukumäärän mukaan, eikä päivien. Jos siis otan kuukausifrekvenssichartin ja siihen 100MA:n niin se näyttää aika erilaiselta kuin päiväfrekvenssichartti jossa on 100MA piirrettynä. Sama tietysti vaikka minuuttihavaintojen tai tuntihavaintojen kanssa. Olisiko tästä kyse?
Nimenomaan tämä. 1v chartissa näyttää olevan Nordnetissä oletuksena timeframe 1pv, 3v chartissa taasen timeframe 1vko. Kun timeframe ("havaintojen lukumäärä") on eri niin liukuvatkin eroavat toisistaan. Jos vaihdat 3v chartista timeframen viikosta päivään, niin liukuvatkin näyttää samalta.
Noinhan se menee kuten big bad bear yllä kertoi. Vähänkin paremmissa kuvaajissa tosin voi sitten määrittää mitä haluaa tarkastella.. Default taitaa usein olla "Chart" -tyyppinen mikä on kyllä kovasti harhaanjohtava. Eli nordneti kuvassa katsot "Moving Averagea" etkä "1day Moving Averagea".
Bull-markkina: öljy, hiili, teollisuusmetallit, kulta, hopea ja raaka-aineet ylipäänsä sekä sotateollisuusosakkeet.
Bear-markkina: lähes kaikki muu.
Indeksitasolla S& P 500 teki hiljattain laskutrendissä breakoutin laskukanavan yläpuolelle (pienempi kuva). Tämä voi kuitenkin olla hyvinkin väliaikaista, sillä laskumarkkinalle tällaiset ovat tyypillisiä, kuten esim. 2008-2009 tilanne osoittaa (iso kuva). Vuosien 2000- 2002 laskumarkkinassa oli ainakin neljä vastaavaa "feikki-breakoutia". Arvelenkin tällä erää, että laskumarkkinalla on mainiot eväät jatkua indeksitasolla breakoutin jälkeen. Kuva klikkaamalla isommaksi.
Kvartaaleja tulee ja menee - nyt päättynyt oli huonoin kahteen vuoteen. Aasia kärvistelee Kiinan sulkemisten johdosta - kulkutaudin eston menetelmät ovat rajuja, koska Kiina pitäytyy omavalmisteisissa rokotteissaan eikä osta länsimaista. Tämä vaikuttaa tehdasvalmistukseen.
Eurooppa aloittaa toista kvartaalia sekavissa tunnelmissa, sodan riepotellessa liikesuhteita ja omaisuuden omistusoikeuksia - paljon varkautta ja rosvousta liikkeellä. Jenkkipuoli on palautumassa ja lähinnä kiinnostunut suurista luvuista - työllisyys, investoinnit, inflaatio, korkotaso jne. Kvartaalikuva WSJ:
S&P500 indeksin viikkokäyrä (SPY alla) parilta viime vuodelta osoittaa pääsuunnan olevan nouseva. US talouden suuret luvut voivat osoittaa onko kehityksellä vahvaa jalansijaa.
Tällä hetkellä huolettaa torstaina tapahtunut tuottokäyrän kääntyminen käänteiseksi CNBC: Investors stateside appear for now to have shaken off a troublesome bond market recession indicator that was triggered after Thursday’s closing bell on Wall Street. The 2-year and 10-year Treasury yields inverted for the first time since 2019.
Tätä on odoteltukin ja sitä seurataan, samalla salkun portfoliota säädellen iskua ottamaan.
Kovien juhlien jälkeinen krapula jatkuu. Sijoituskrapula syntyy siitä, että sijoittajien aivojen hermosolut palautuvat normaalitilaan liian hypen hävitessä elimistöstä. Alla diagnoosia potilaan kehityksestä ja tilasta per 22.4.2022.
NYSE:n nousseiden ja laskeneiden osakkeiden volyymitrendi on ollut laskeva jo kesästä 2021 eli laskevia papereita myyty enemmän kuin nousevia ostettu, mikä ennakoi tulevaa jo silloin.
NYSEn kokonaisindeksin päähintatrendi otti suunnan alas marras-joulukuun vaihteessa 2021.
Kun markkina laskee, pääosa sektoreista laskee, mutta johonkin se fyrkendaali on alkuvuonna 2022 ohjautunut (energy ja utilities, kas kummaa).
Kovimmin juhlineesta tekno/kasvuporukasta on useimmilla paha krapula jatkunut myös 2022 alkuvuoden.
Näillä mennään kohti kesää, kunnes pää saadaan selväksi.
Krapulalla on tärkeä psykologinen vaikutus: ilman krapulaa sijoittajakunta olisi sijoittanut itsensä hengiltä.. Krapulan ikävät oireet muistuttavat edes jonkin aikaa sijoittajia siitä, että usko jatkuvasti ja koko ajan nouseviin kursseihin ei ole terveellistä.
Osakemarkkinoiden volatiliteetti on lisääntymässä - edellisvuosi oli tasaista kasvua ja nyt ollaan vuoristoradalla. Alla kuvassa päivien lukumäärä vuosittain, jolloin S&P500 indeksi on noussut tai laskenut yli 2,5% päivän aikana.
Viime vuonna ei juuri ollut huonoja uutisia, jotka olisivat estäneet jenkkien osakemarkkinaa kehittymästä - S&P500 indeksi kasvoi 26,9% sinä aikana. Kaupankäynti oli luonteeltaan merkittävän rauhallista, kulkutaudinkin aiheuttaman epävarmuuden keskellä. Nyt volatiliteetti ja taantuman kanssa käsikkäin kulkevat voimakkaat kurssilaskut ovat palanneet.
Viime vuonna eli 2021 indeksi muuttui yli 2,5% vain yhtenä päivänä eli tammikuun 27. päivä, kun meemiosakkeet GameStop ja AMC nousivat yltiöhuippuihin ja FED ilmoitti samaan aikaan virustartuntojen uudelleen kasvun hidastavan talouden palautumista.
Maanantaihin mennessä tänä vuonna 2022 on ollut jo kahdeksan päivää, jolloin kurssinousut tai -laskut ovat olleet vähintään 2,5% eli karkeasti yksi jokaista yhdeksää kaupankäyntipäivää kohden. Kaikki suuret päivittäismuutokset ovat olleet nyt maalis-, huhti- ja toukokuussa.
Suuret ja nopeat kurssinousut ja -laskut ovat tyypillisempiä taantumille ja niitä seuraaville ajankohdille - koronaa edeltävät olivat finanssikriisin 2007-11 aikoihin ja siitä palautumisessa. Sitä edeltävät volatiliteettia kerryttäneet tapahtumat olivat teknokuplan ja Manhattanin tornien kimppuun käynnin aikaiset hetket. Nämä pois lukien tavanomaisempaa on ollut vain harva iso muutospäivä joka vuosi.
Lisäksi on mennyt monta vuotta, ettei sellaista isoa muutosta ole ollut lainkaan: kymmenenä vuotena viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana!
Markkinan käydessä äksyksi ja rauhattomaksi onkin alettava välillä pohtia käyttäisikö varoja velkakirjoihin vai hyviin hampaisiin.
