Onpa tyylikäs salkku ja harkiten valittu. Tähän voi vain referoida erästä Taloussanomien Jan Hurrin jutun kommentoijaa osakesijoittamisesta viime syksyltä:
Minusta tämä Tapanin neuvo on hyvä - idea on valita strategia ja pysyä siinä. Muilla voi olla parempiakin neuvoja, mutta toivon onneakin matkaan. Siitä ei ole haittaa. Olisi mukava seurata kuinka salkku kehittyy matkan varrella.
Olen itse rakentanut yrityksen salkkua sen pohjalta, että muodostuu US Large Cap Growth yhtiöistä. Ohjenuorana tässä on The New York Times lehden markkinaosion yhteenveto:
Sen mukaan sekä lyhyen, että pitkän ajan parhaat tuotot on saatu näistä yhtiöistä. Osakevalintaan riittää, kun katsoo minkä tahansa LargeCap rahaston kymmenen suurinta yhtiötä ja ostaa niitä. Salkussa voi pitää myös rahastoa tai etf:ää ja seurailla kuinka rahaston hoitaja matkan varrella muuttaa osuuksien painotuksia. Yrityssalkussa on oikeastaan sama ottaako tuottoa kassaan kasvuosuuden myyntivoittona tai osinkona.
Hajautusta maantietellisesti ja ajallisesti ei voi koskaan korostaa liikaa ja sitä tuossa salkussa on tehtykin.
Henkilökohtaista salkkua olen taas rakennellut osinkoyhtiöiden suuntaan. Johtoajatuksena on tuoda osinkotuloja kuukausittain, jolloin ne täydentävät yrittäjäeläkettä, joka tuppaa useimmilla jäädä alimitoitetuksi. Luottamus eläkelainsäädännön muuttumattomuuteen ei ole ollut suuri, joten säästää on pitänyt sekä YEL:iin että varovaisuuden vuoksi myös itse hallitsemaan yrityspääomaan.
Kuukaisittainen osinkotulo muodostuu pääosin jenkkiyhtiöistä, jotka maksavat osingon neljännesvuosittain sekä REIT-yhtiöistä, jotka maksavat osingon kuukausittain - ns. Monthly Dividend yhtiöistä. Näistä sinulla onkin STAG ja hyvä valinta onkin - maksaa osingon aina kuun puolivälissä. Lisätietoja näistä saa vaikkapa Dividend.com sivustolta ja muilta vastaavilta.
Näitä yhdistelemällä osinkotulo sijoituksista tulee pari kertaa kuukaudessa ympäri vuoden. Yrityksestä ottamani osinkotulon olen jakanut myös niin, että maksan sen nyt kuukausittain pitkin vuotta enkä kerralla yhtiökokouksen jälkeen. Näin se tulee edelleen sijoitettua harkitummin.
Yrittämisen tarkoitus on tietysti puuhata kaikenlaista merkityksellistä, mutta lopputuleman pitäisi olla juuri tämä - kaiken puuhaamisen ja hosumisen jälkeen yrittäjälle säästöön jää oma pääoma, joka laitetaan tavalla tai toisella tuottamaan vanhuuden tulovirtaa.
Kunniotettava salkku! Kyllä tuolla jo mielestäni voi turvallisin mielin heittää jalat pöydälle. Itse tosin kyllä vähentäisin Suomi painoa.
ETF ja REIT laput voisi olla hyvä lisä tuohon salkkuun. Jenkeistä tietysti myös muita osinkoaristokraatteja. Esim Cokis käy varmasti kaupaksi oli korona tai ei. Sieltä näyttäis muutenki olevan Blue Chip osakkeissa nousupainetta teknonousun jälkeen.
Hyvin rakennettu salkku ei siinä mitään. Nvidia erityisesti laadukas kasvufirma. On sellainen yhtiö, jota ei periaatteessa pitäisi koskaan myydä. AMD:n kanssa vähän eri juttu. Näen AMD:n nousun vain tilapäisenä. Intel ennemmin tai myöhemmin todennäköisesti ottaa ohjat käsiinsä ja puskee AMD:n alas taas. Ja sitten on myös nuo ARM prosessorisuunnittelijat jotka uhkaavat x86 prosessorivalmistajia (AMD ja Intel).
Itse vahvasti ehdottaisin harkitsemaan sijoittamaan TSMC (NYSE:TSM) ja Qualcommiin (NASDAQ:QCOM). TSMC on maailman suurin puolijohdevalmistaja ja valmistaa mm. Nvidian, AMDn, Qualcommin ja Applen prosessorit. Qualcomm on taas 5G teknologian kulmakiviä. Suosittelen tutustumaan näihin yhtiöihin. Maksavat myös ihan ok osinkoa. Toki ota huomioon, että NASDAQ indeksi on tällä hetkellä ennätyslukemissa, joten voi olla viisasta odottaa korjausliikettä ensin.
Tarkoituksenani on rakentaa "eläkesalkku" jonka avulla voin elää vapaaherrana passiivisilla tuloilla.
Oletan että seuraavan viiden vuoden aikana sijoitettavaa varallisuutta tulee lisää 200 000 - 600 000 euroa. Siinä vaiheessa voisin toivottavasti lopettaa työnteon ja nostaa jalat pöydälle. Salkusta ei ole tarkoitus nostaa varoja vaan uudelleensijoittaa osingotkin siihen saakka.
Nykysalkulla- ja ennusteilla laskeskelin että osinkotuloja tulisi ensi vuonna noin 30 000 euroa. Osinkotulot jos saisi noin kolminkertaistettua niin olisi varmaan melko turvattu olo.
Siteerasin huomioni herättäneet yksityiskohdat tuohon ylle. Samat askelmerkit eläkesalkussa meilläkin, mutta sillä erolla, että itse hallinnoidaan vain Suomi-salkkua ja muu maailman on indeksoitu ja meillä tavoitteena olevat numerot ovat pienempiä. Suoraa osakesalkkua ei ajeta absoluuttisen osinkomäärän tai osinkoprosentin perusteella vaan kestävää ja mieluimmin vielä kasvavaa osinkotuloa tavoitellen.
Mutta tavoitteissasi näen sekä riman ennätyskorkeudessa että riskin siitä, että liian tiukka tavoitteeseen pyrkiminen keinoja kaihtamatta saattaa vaarantaa hankkeen, ellet pidä strategiaasi tiukasti näpeissäsi vaikkei se ehkä aivan tavoitteeseesi johtaisikaan. Nykyinen 600.000 € salkkusi osinkotuotto on kolmasosa tavoitteestasi. Tavoittelet siis salkun kolminkertaistamista vaikkapa tuplaamalla nykyisen salkun tuottojen kautta ja syöttämällä salkkuun toisen mokoman lisää rahaa. Aikaa on viisi vuotta, joten nykyisen salkkusi tuplaaminen vaatii keskimääräistä nopeampaa kasvua. Olet lähdössä tavoittelemaan keskimääräistä kovempaa kasvua lähtötilanteessa korkeilla arvostustasoilla, mikä keskimäärin alentaa tulevaa tuotto-odotustasi. Siksi nykyisen salkkusi tuplaaminen ilman merkittävää lisärahaa 5 vuodessa vaatii hyvää onnistumista. Sen lisäksi joudut myös osumaan arvioimiesi lisäsäästöjen yläreunaan kolminkertaistaaksesi pottisi ja sen myötä osinkotulosi. Ja silloinkin valintojasi rajoittaa tavoittelemasi 5% keskimääräinen osinkotulo.
Ei se mahdotonta ole, mutta tuossa on aika monta kertaa "jos".
Onko mahdollista pitää nykyisestä salkusta hyvää huolta ja kasvattaa sitä ilman pakonomaista tarvetta tuplata 5 vuodessa ja samalla lisätä uutta rahaa viiden vuoden ajalla ja katsoa mihin sillä päätyy valitsemastasi hyvän kuuloisesta strategiasta tinkimättä? Jos lopputulos osuu 90.000 € osinkoon, niin hyvä, mutta jos osuukin vain 75.000 € osinkoon, niin eläähän silläkin. Mielestäni hyvä salkun huolto on tärkeämpää kuin jonkin eksaktin euromäärän tavoittelu millä keinolla tahansa?
Hajautuksen kolmatta muotoa, toimialakohtaisuutta, ei taida olla vielä mainittu.
Salkussasi näyttäisi nykyisellään olevan vahva edustus eri tekno-osakkeita, rahoitusta yksi isompi kortti Sampoa, reilusti kiinteistöyhtiöitä, tasaisen tuloksen hyödykkeitä Telian ja Fortumin kautta, sekä vanhaa kunnon teollisuutta.
Osingonmaksajien toimialahajautusta mietittäessä näen tuossa ammottavan reiän: Terveydenhuoltosektori. Vain pieni siivu Reveniota täyttää tuota tyhjiötä. Reikään sopisi esimerkiksi Helsingin pörssin lääkeyhtiöt Orion ja Oriola, jotka ovat perinteisesti pohdinnoissa mukana kun haetaan hyviä osingonmaksajia salkkuun. En kehtaa ottaa kantaa ajoitukseen ja noiden tulevaisuuden näkymiin, kun en niistä mitään tiedä.
Pohjoismaisia lääkeyhtiöitä jos haetaan, niin mieleen nousee väkisinkin tanskalainen Novo Nordisk, Pohjoismaiden suurin yhtiö markkina-arvoltaan. Kööpenhaminan pörssissä ylipäätään on valtavasti varaa valikoida lääkkeiden valmistajista ja kehittäjistä, mutta niistä pieni huomautus osinkosalkkua ajatellen. Tanskan sikamainen verottaja vie osingoista lähdeveroa täysimääräisesti ja joudut karhuamaan ylimääräisiä varastuksia takaisin itse. Ei kaikista optimein tilanne siihen, että nostaisit vain jalat pöydälle ja katsoisit osinkojen virtausta.
Hain itse omiani kotiin keväällä 2017. Karhuamani summa oli kokonaisuudessaan muutaman sata kruunua eli kymmeniä euroja, mutta rahaa se on sekin. Kelataan nykypäivään. En ole noita euroja vieläkään nähnyt! Marraskuussa 2019 sain viimeksi kirjeen, että ei tässä jäniksen selässä olla, voi kestää jopa 18 kuukautta lisää käsitellä juttu. Eivät nuo verotoimiston virkailijat ainakaan urakkapalkalla hommia tee, saatana.
Lähdeveropalautusten hakeminen Norjasta ja Tanskasta, splittausten ja fuusioiden kirjaaminen hankintamenoon ym. hankala on minusta paras jättää rahastonhoitajan huoleksi. Sektorisijoittaja voi tietysti ostaa yksittäisiäkin osakkeita, mutta lääkealalla minusta on helpompi ollut pitää Health Care rahastoa joko passiivisena tai aktiivisena.
Toimialojen pärjääminen näkyy etf:ien tuotoissa:
Teknologia on tietysti pärjännyt, samoin kommunikaatio ja kuluttajien palvelut sekä tuotteet ja tasaisesti myös terveys. Itselläni on ollut aiemmin pohjoismaisia, mutta ne vat olleet liian syklisiä ja seuraaminen turhan vaivalloista. Jäljellä on enää Pfizeriä ja Johnson Johnsonia ja nekin lähinnä defensiivisenä osingontuottajina, puksuttavat tasaisesti.
Nordnetissä pidän sopivassa suhteessa iShares S&P 500 Health Care Sector UCITS ETF USD (Acc)
(QDVG), ISIN IE00B43HR379 joka minusta kattaa toimialan riittävästi ainakin US lääketehtaiden osalta.
Sen kehitys on ollut rauhallinen, mutta nouseva ja se on pärjännyt Helsingin indeksiä paremmin:
Lääkealalla metelöidään milloin mistäkin keksinnöstä, mutta totuus on, että uutuuksien rahaksi muuttaminen vie aikaa, on helposti halpatuotannon kopioitava ja patenttien päättyminen vie kilpailuedun. Minusta alaa omistaminen on tärkeämpää kuin yksittäinen yhtiö.
Tarjontaa lääkealan rahastoista on valtavasti ja ylläoleva on valittu vain havainnollisuuden vuoksi. Tähän superg:n salkkuun kyllä lääkeala on hyvä suositus sijoittajan harkittavaksi ja sopiviin kannattaisi tutustua.
Onko vinkkejä mitä ostaa salkkuun ja milloin? Nythän olen ostellut 600 000 eurolla osakkeita käytännössä viimeisen neljän kuukauden aikana. Pitääkö nyt malttaa ja hajauttaa myös ajallisesti?
Tämä salkku on pelkkä osakesalkku, tosin laaja ja perustellusti valikoiden. Huomionarvoista siinä on, että siitä puuttuvat bondit. Portfolionäkökulma lähtee siitä, että pitää olla lypsylehmiä ja tähdenlentoja salkussa ja aarrearkkuna bondisalkku, johon saalis kerääntyy.
Näkökulmaa eri tavoin jaetun portfolion tuotoista saa JP Morganin Market Insightista, johon varmaan tulee uusi versio ensi kuussa. Aika tyypillistä on aloittaa pelkällä osakesalkulla, mutta kokemuksen karttuessa ja eläkeiän lähestyessä salkun rakennetta muutetaan suojaavaan suuntaan - vaikkapa tämän viikon heiluntaa balansoimaan. Nämä sijoitusammattilaiset tarkastelevat kaikkea 20 vuoden näkökulmalla eikä päiväheilunta ole tärkeä.
Joukkovelkakirjapuoli on tavattoman vaikea ja vaatii paljon enemmän perehtymistä. Niistä ei näilläkään sivustoilla juuri puhuta. Suosittelen kuitenkin ottamaan aiheen puheeksi jonkun sellaisen kanssa, joka asiaa tuntee.
Oma jakaumani on 82% osakkeita ja 18% joukkovelkakirjoja yhdessä salkussa. Nordea osaa näyttää sen, mutta Nordnet ei laske tätä jakaumaa salkkuraportissaan. Saisivat sen kyllä sinne liittää.
Superg:n kysymykseen vastaus olisi malttaa ja tarkastella salkkua portfoliona vaikka keinoilla, johon tuolla aiemmin olikin annettu linkkejä.
Olisi mukava kuulla kuinka tuo ketjun alussa ollut Superg:n salkku on syyskuusta alkaen kehittynyt ja mahdollisesti muuttunut - onko päivitystä?
Financial Times hahmottelee brittiläiselle eläkesäästäjälle kolmea erilaista tavoitetta riippuen siitä onko sinkku vai pariskunta ja millaista mukavuustasoa on aikomus haluta eläkkeelle siirtyessään:
Lähtökohta on se, että peruseläkkeen lisäksi on oltava omia säästöjä tavalla tai toisella selviytyäkseen eläkepäivistä. Suuruusluokkaan saa näkemystä yläpuolelta - summat ovat brittien puntia ja eläketuloa täydentävä osinkotuotto säästetystä potista on noin 4,8% - pitkäaikainen arvio keskimäärin 5%.
Vallaton joukko rynnii Wall Streetin muureilla - jota ei kyllä enää ole - mutta suuret sijoittajat ovat suunnaneet katseensa jo aikaa sitten vähemmän tunnetulle Jane Streetille.
Jane Street on globaali trading-yhtiö, jossa kauppaa käydään etf-tuotteilla. Se on se paikka, joka takaa että etf-rahastoilla voi käydä kauppa ympäri vuorokauden kaikkialla maailmassa - eli varmistaa etf:ien likvidiyden.
The company is one of the world’s largest market-makers, trading more than $17 trillion worth of securities in 2020. It was considered to have helped keep bond ETFs liquid during the market turmoil in 2020.
Riskin hallintaan on monta keinoa, joista yksi on välttää sijoituksia yksittäisiin osakkeisiin. Käypä hajautuskeino on pörssinoteerattu rahasto, kunhan sitä on helposti saatavissa ja päästävissä eroon tarpeen tullen. Tätä varten on Jane Street.
Yksittäisiä bondeja on vaikea ostaa ja tämän vuoksi tuotteena on hyvin likvidi bondi-etf. Osakeriskin kasvaessa sijoittaja myy tarvittaessa yliarvostetun osake-etf:n ja ostaa tilalle bondi-etf:n, jossa arvo säilyy markkinaromahduksessa. Tämä näkyi kaupankäyntinä viime vuoden koronaromahduksessa:
Varat siirrettiin arvonsa pitävään ja jäätiin odottamaan.
Bondi-etf:ien arvot pysyivät hyvin ja ainoa heilahdus tuli, kun FED huhtikuussa astui kuvaan alentamalla korkoja. Vaikutus oli kuitenkin mitätön verrattuna osakeindeksien kymmenien prosenttien muutokseen.
Näistä on sitten vähitellen purettu varoja, kun osakeindeksien suunta kääntyi pysyvästi ja allokoitu salkkua uudelleen.
Jos mellakka Wall Streetillä yltyy pahanpäiväiseksi, eläkesalkun pitäjän on hyvä kiertää pippaloita vaikkapa Jane Streetin kautta. Tuotteita on suurilla etf-rahastoilla.
Päivitystä tilanteeseen, edellinen 10 kk takaa. Eli osakesalkku näyttää nyt tältä:
Näiden lisäksi PYN Elitessä 117 882 euroa (+47 882€) ja erinäisissä kiinteistörahastoissa rapiat 500 000 euroa. Pörssikurssien kohotessa kuin pullataikina on alkanut pelottaa pitää kaikki rahat pörssissä. Luulen että alkaa ahdistaa jos päivässä katoaa 6-numeroinen summa. Siksi hajautusta myös pörssin ulkopuolelle, voin ainakin kuvitella rahastojen heiluvan vähemmän.
Sijoituksissa yhteensä (käteinen huomioiden) kiinni 1,8 miljoonaa euroa. Osinkotuloja vuodessa reilut 40 000 euroa. Seuraavan vuoden sisällä saan kertaluontoisia tuloja näillä näkymin reilut 400 000 euroa (miinus verot). Tavoitteena 2,7 miljoonan euron sijoitusomaisuus (velkavivun avulla) vuonna 2024, siinä vaiheessa sitten jalat pöydälle. Tuosta summasta olen "laskeskellut" jäävän noin 10 000 euroa kuussa käteen verojen jälkeen. Nykyisellään en käytä puoliakaan tuosta kuukaudessa mutta onpahan turvamarginaalia.
Näin työläisperheessä kasvaneena ja viimeisen vuoden aikana rikastuneena voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta irrottautua työelämästä. Luulen taantuvani pikavauhtia vihannekseksi jos ei ole mitään aivojumppaa päivisin. Jälkikasvu varmaan sitten kiittää kun isi jättää lapsille enemmän
Rahan käyttökin on vaikeaa, en vain halua mitään roinaa riesakseni. Matkusteluun perheen kanssa aion toki panostaa jahka maailma taas avautuu.
Tästä superg:n salkusta olisi mukava saada tuoretta päivitystietoa kuinka se on mukautunut kuluneiden talouskiemuroiden vaikutuksiin.
Samalla olisi hyvä vaihtaa ajatuksia siitä miten voisi valmistautua inflaatiotyökaluina käytettyjen koronnostojen huippuun ja suunnan muuttumiseen koron nostoista niiden laskuihin. Tämä ajatus hiertää kaikkia, jotka elävät tai valmistautuvat elämään salkun tuotoilla.
Tähän Mikko Mäkinen vastasi omassa Daytrader-ketjussaan seuraavasti:
Mikko Mäkinen kirjoitti:
Miten asemoida salkku laskeviin korkoihin.
- Velkakirjojen osto on paras keino tähän. Valtion velkakirjoista saa vielä hyvää hajautushyötyä. Usein kun korot laskevat, taloudessa menee huonosti ja osakkeet ovat paineessa. SIlloin on mukavaa, jos salkussa on jotain nousevaakin.
- Jos haluaa spekuloida, koronnousuista kärsineet velkavipua käyttävät yhtiöt ovat suuria hyötyjiä. Kiinteistöyhtiöt tulevat ensimmäisenä mieleen.
Aiheeseen kuulisin muitakin kommentteja ja vaikkapa kuinka eri keinot soveltuisivat joko Superg:n salkkuun tai sitä vastaavaan kokoonpanoon.
“Many times, investors put too much emphasis on how much milk a cow yields, and not enough on the health of the cow” on yksi näkökulma.
Kiitos kysymästä Bingo53. Osakesalkku näyttää tänään tältä (kolmen vuoden näkymä koska aloitin sijoittamisen keväällä 2020):
Paljon on siis vaihtuneet laput vuodesta 2020. Superluottokin on melkein kultatason rajoilla, uskon siis nousumarkkinan jatkuvan. Olen nyt ottanut näkemystä korkojen laskun puolesta ja haalinut salkkuun REIT-lappuja aina tissibaarista lähtien Näissä olen nojannut vahvasti Seeking Alphan Jussi Askolan näkemyksiin.
Pörssilistattujen lisäksi löytyy seuraavaa:
PYN Elite 127 717 € (+41 %)
Private equity rahasto 100 000 € (historiallinen tuotto >20%, sijoitus vuonna 2022 ja arvoja ei päivitetä kahteen ensimmäiseen vuoteen)
High yield korkorahasto 100 602 €
Erilaiset ammattisijoittajille suunnatut kiinteistörahastot 381 882 € (monesta olen poistunut / poistumassa koska listatut REIT-laput edukkaita)
Listaamattomat yrityslainat 114 830 € (tuotto ollut yli 10% tähän saakka)
Monet edellämainitut sijoitukset ovat salkussa jos käy niin ikävästi että Superluoton vakuudet alkavat loppumaan. Tosin en näe että tätä tapahtuisi vaikka pörssi laskisi 50%. Mutta kuitenkin ne tuovat kassavirtaa ja ovat likvidoitavissa valtaosin muutamassa kuukaudessa.
Yhteensä sijoitettuna 2 380 439 €. Excel-mallini sanoo että olettaen salkun kasvuosakkeiden arvon kasvavan 7% vuodessa, osinko-osakkeiden ja REIT-sijoitusten 3%, pääomasijoitusten 15% ja korkorahastojen 5%, kiinteistörahastojen 7% ja yrityslainojen 10,7% niin velan korkojen, yhteisöveron ja huojennetun osinkoveron jälkeen käteen jää kuussa 12 113 €.
Valitettavasti vain elämäni on nykyisin hyvin kallista. Viiden hengen perheen viimeisen 12 kk kulut jakautuvat seuraavasti:
Matkailu 25 024 €
Harrastukset 6 308 €
Ruokakaupat 5 484 €
Autoilu 27 496 €
Internet- ja puhelinkulut 2 225€
Muut kulut 15 179 €
Yhteensä 102 341 €. Eikä tässä vielä kaikki, lisäksi vaimo tuhlannee noin 3 000 euroa kuussa. Onneksi voin jatkaa suojatyöpaikassa ~175 000 euron vuosipalkalla, joka siis kuluu kokonaisuudessaan elintasoni ylläpitoon. Porschekin on vielä hankkimatta ja pidemmät lentomatkat turistiluokassa ovat alkaneet kovasti ahdistaa. Olen siis samassa tilanteessa kuin keskiluokka, eläkepäivät karkaavat koko ajan yhä kauemmas.
Täytyy kyllä ihmetellä kuinka tällainen täysin tietämätön tikkaa heittävä apina on päässyt hurjiin ylituottoihin osakemarkkinoilla. Salkussa lähinnä mummo-osakkeita, toisaalta olen dipeistä raapaissut aina isolla kädellä. Se voisi selittää jotain?
Miten autoillaan 27k€ vuodessa? Päivittäin 50€ taksiin jättää rattirahaa vielä 10k€ Jos sitä possua ei vielä hankittuna niin ei kai kärryn arvon alentumista tuossa.
Samanlainen setti itsellä unelmissa ja unelmaksi jää. Sijoituspotin pilkkua pitää itsellä siirrellä noista lukemista. :)
Yhteensä 102 341 €. Eikä tässä vielä kaikki, lisäksi vaimo tuhlannee noin 3 000 euroa kuussa. Onneksi voin jatkaa suojatyöpaikassa ~175 000 euron vuosipalkalla, joka siis kuluu kokonaisuudessaan elintasoni ylläpitoon. Porschekin on vielä hankkimatta ja pidemmät lentomatkat turistiluokassa ovat alkaneet kovasti ahdistaa. Olen siis samassa tilanteessa kuin keskiluokka, eläkepäivät karkaavat koko ajan yhä kauemmas.
Täytyy kyllä ihmetellä kuinka tällainen täysin tietämätön tikkaa heittävä apina on päässyt hurjiin ylituottoihin osakemarkkinoilla. Salkussa lähinnä mummo-osakkeita, toisaalta olen dipeistä raapaissut aina isolla kädellä. Se voisi selittää jotain?
Kannattanee seuraavaksi panostaa oman ajan arvon tarkkaan pohdintaan, sillä vaihdat nyt aikaa rahaan töissä käymällä. Yksisuuntainen vaihtokauppa, toisin päin ei toimi! Ja raha on lopulta vain numeroita nettisivulla tai muoviarkkeja kourassa. Tuossa sinun tilanteessa ei todellakaan kannata katsoa mitä muut tekevät, vaan tee omat ratkaisusi. Itse olen huomannut, että useilla varsinkin vanhemmilla ihmisillä on kunniakysymys suorittaa elämä töitä paiskimalla. Vaan harvempi pohtii juurikin omaa aikaansa ja sen rajallisuutta todella, tai vaikkapa sen oman työnsä todellista merkitystä kellekään.
Salkusta kommentoin sen verran, että mikäli meinaat holdata tuota Bitcoin ETN:ää pidempään (useita vuosia tai kauemmin), niin siinä juoksee aika kovat kulut. Mieluummin ostat vaan suoraan aitoja bitcoineja vaikka Coinmotionista, maksaa vain vaihtokulun verran. Vaihtoehtoisesti Microstrategya (MSTR), eli jenkkifirma, jonka tase ja vielä velkaa miljardeittain päälle koostuu käytännössä bitcoineista. MSTR:ää saa välillä ostettua jopa alle heidän omistamiensa bitcoinien markkina-arvon. Nousumarkkinassa kävi viimeksi tosin toisinpäin ja reilusti. Mutta kannattaa harkita MSTR:ää välineenä sijoittaa epäsuorasti bitcoineihin. Bitcoin ETN ei ole myöskään teknisesti vahvasti sidottu bitcoinien omistajuuteen -- en tiedä miten tuo toimii, trackkaa vain?
Miten autoillaan 27k€ vuodessa? Päivittäin 50€ taksiin jättää rattirahaa vielä 10k€ Jos sitä possua ei vielä hankittuna niin ei kai kärryn arvon alentumista tuossa.
Ostamalla 100 000 euron auto 10 000 euron käsirahalla ja neljän vuoden maksuajalla saadaan kuukausieräksi 2 000 euroa. Tosin olen olettanut auton jäännösarvoksi 0 euroa joka lienee hieman alakanttiin.
Kannattanee seuraavaksi panostaa oman ajan arvon tarkkaan pohdintaan, sillä vaihdat nyt aikaa rahaan töissä käymällä. Yksisuuntainen vaihtokauppa, toisin päin ei toimi! Ja raha on lopulta vain numeroita nettisivulla tai muoviarkkeja kourassa. Tuossa sinun tilanteessa ei todellakaan kannata katsoa mitä muut tekevät, vaan tee omat ratkaisusi. Itse olen huomannut, että useilla varsinkin vanhemmilla ihmisillä on kunniakysymys suorittaa elämä töitä paiskimalla. Vaan harvempi pohtii juurikin omaa aikaansa ja sen rajallisuutta todella, tai vaikkapa sen oman työnsä todellista merkitystä kellekään.
Hyvä pointti, tähän asiaan on monta näkökulmaa. Aina löytyy joku jolla on enemmän rahaa ja joku jolla huomattavasti vähemmän. Vertailu muihin ei siis ole mielekästä.
Minulla on kolme kouluikäistä lasta joille pitäisi näyttää mallia kuinka työnteolla pääsee elämässä eteenpäin. Siksipä sohvalla makoilu aamusta iltaan kaljoitellen ei tule kysymykseen. Ehkä perustan uuden yrityksen jonka kanssa voin puuhailla muutaman tunnin viikossa jotta mieli pysyy virkeänä. Voisin lisäksi kertoa lapsille kuinka isi painaa kovaa duunia yrittäjänä.
Tunnistan kyllä tuon pakonomaisen työn suorittamisen itsessänikin. Näin vähävaraisen perheen kasvattina on henkisesti hyvin vaikeaa luopua suojatyöpaikasta jossa maksetaan lähemmäs 200 000 euroa vuodessa hyvin pienestä työpanoksesta.
A kirjoitti:
Salkusta kommentoin sen verran, että mikäli meinaat holdata tuota Bitcoin ETN:ää pidempään (useita vuosia tai kauemmin), niin siinä juoksee aika kovat kulut. Mieluummin ostat vaan suoraan aitoja bitcoineja vaikka Coinmotionista, maksaa vain vaihtokulun verran. Vaihtoehtoisesti Microstrategya (MSTR), eli jenkkifirma, jonka tase ja vielä velkaa miljardeittain päälle koostuu käytännössä bitcoineista. MSTR:ää saa välillä ostettua jopa alle heidän omistamiensa bitcoinien markkina-arvon. Nousumarkkinassa kävi viimeksi tosin toisinpäin ja reilusti. Mutta kannattaa harkita MSTR:ää välineenä sijoittaa epäsuorasti bitcoineihin. Bitcoin ETN ei ole myöskään teknisesti vahvasti sidottu bitcoinien omistajuuteen -- en tiedä miten tuo toimii, trackkaa vain?
Kiitoksia vinkistä, olen tässä arponut eri vaihtoehtoja pidemmän aikavälin kryptosijoittamiseen.
Ruokakaupat 5 484 €n päässyt hurjiin ylituottoihin osakemarkkinoilla. Salkussa lähinnä mummo-osakkeita, toisaalta olen dipeistä raapaissut aina isolla kädellä. Se voisi selittää jotain?
Mites muuten tulotasoltaan korkeassa viiden hengen perheessä menee ruokakauppaan näin vähän rahaa vuodessa vai tilaatteko joka päivä safkaa, joka sijoittuu muihin kuluihin? 457e/kk on aivan absurdin vähän viidelle hengelle ja tuosta saa kulumaan leijonan osan jo yks ihminen terveelliseen, hyvälaatuiseen ruokaan.
Kiitos kysymästä Bingo53. Paljon on siis vaihtuneet laput vuodesta 2020. Superluottokin on melkein kultatason rajoilla, uskon siis nousumarkkinan jatkuvan. Olen nyt ottanut näkemystä korkojen laskun puolesta ja haalinut salkkuun REIT-lappuja aina tissibaarista lähtien Näissä olen nojannut vahvasti Seeking Alphan Jussi Askolan näkemyksiin.
- High yield korkorahasto 100 602 €
- Erilaiset ammattisijoittajille suunnatut kiinteistörahastot 381 882 € (monesta olen poistunut / poistumassa koska listatut REIT-laput edukkaita)
Yhteensä sijoitettuna 2 380 439 €. Excel-mallini sanoo että olettaen salkun kasvuosakkeiden arvon kasvavan 7% vuodessa, osinko-osakkeiden ja REIT-sijoitusten 3%, pääomasijoitusten 15% ja korkorahastojen 5%, kiinteistörahastojen 7% ja yrityslainojen 10,7% niin velan korkojen, yhteisöveron ja huojennetun osinkoveron jälkeen käteen jää kuussa 12 113 €.
Täytyy kyllä ihmetellä kuinka tällainen täysin tietämätön tikkaa heittävä apina on päässyt hurjiin ylituottoihin osakemarkkinoilla. Salkussa lähinnä mummo-osakkeita, toisaalta olen dipeistä raapaissut aina isolla kädellä. Se voisi selittää jotain?
Hienosti salkku on kehittynyt ja löytänyt muotoaan markkinamenoon. Ei tässä salkun haltija jouten ole ollut vaan säätöä on saanut tehdä välillä melko isolla lapiolla. Itse olen utelias tavastasi käsitellä REIT- ja korkotuotteita salkun allokaatiossa. REIT-tuotteista Sijoitustiedossa puhutaan mielestäni aivan liian vähän.
STAG Industrial Inc. sinulla näyttää pysyneen salkussa; sitä on itsellänikin ollut monet vuodet samoin kuin Realty Income REIT-yhtiötä, joka on samanlainen, kuukausiosinkoa maksava kiinteistö-REIT.
Simon Property Group on myös poistunut - Manhattan toimisto- ja liiketilan myynti ei ole vieläkään palannut eikä ehkä pitkään aikaan palaakaan yhtä kannattavaksi. Se on myös alueellisesti suppea. Linkki: https://investors.simon.com/
Medical Properties Trust on piipahtanut 2021 heinäkuun salkussa. Tämä REIT on kärsinyt velkajärjestelyistään - Basically, with no good way to deal with the term loan, management chose to sell the portfolio. Eli yhtiö on joutunut myymään omaisuutta velan lyhennykseksi eikä ole voinut käyttää osakeantia, koska osakkeen kurssi on ollut niin alhainen. Linkki Motley Fool:https://www.fool.com/investing/2023/04/23/why-is-medical-properties-tru…
Luovuin itsekin MPT:stä vaikka osinkotuotto oli prosentuaalisesti korkea. Arkuutta ehkä.
Uusia ovat Alexsandria Real Estate Equities (www.are.com), EPR Properties, Bar Real Estate Investment (Kanada) sekä RCI Hospitality. Mielenkiintoista, sillä EPR Properties REIT-yhtiötä on ollut itsellänikin. Linkki: https://eprkc.com/
Alexsandria Real Estate Equities (www.are.com) näyttää saavan suosituksia: ARE currently carries a Zacks Rank of 3. You can see the complete list of today’s Zacks #1 Rank (Strong Buy) stocks here.
Kanadalaisesta Bar Real Estate Investment yhtiöstä ei juuri löydy tietoja, joten siitä ei oikein voi sanoa juuta tai jaata. Muuten valikoima on aivan mainio.
Seeking Alpha on antoisa tietolähde ja hyviä analyysejä. Tiedon tulvaan sähköpostiin välillä ärtyy ja joutuu rajoittamaan. Analyysit ovat kuitenkin todella perinpohjaisia ja hyviä vinkkejä saa sieltä juuri REIT yhtiöistä ja Monthly Dividend vaihtoehdoista.
Onko high yield korkorahasto jenkkirahasto vai eurooppalainen valuuttasuojattu?
Mites muuten tulotasoltaan korkeassa viiden hengen perheessä menee ruokakauppaan näin vähän rahaa vuodessa vai tilaatteko joka päivä safkaa, joka sijoittuu muihin kuluihin? 457e/kk on aivan absurdin vähän viidelle hengelle ja tuosta saa kulumaan leijonan osan jo yks ihminen terveelliseen, hyvälaatuiseen ruokaan.
Epäilen että ne vaimon kuluttamat pari kolme tonnia kuussa menee valtaosin ruokakauppaan. Hän valmistaa perheen ruoatkin valtaosin. Oikeassa ravintolassa syödään alle kerran kuussa, lisäksi ehkä kerran viikossa jotain pikaruokaa tyyliin Hesburger tai Subway.
Seeking Alpha on antoisa tietolähde ja hyviä analyysejä. Tiedon tulvaan sähköpostiin välillä ärtyy ja joutuu rajoittamaan. Analyysit ovat kuitenkin todella perinpohjaisia ja hyviä vinkkejä saa sieltä juuri REIT yhtiöistä ja Monthly Dividend vaihtoehdoista.
Minulla on käytössä Askolan maksullinen 'High Yield Landlord'-palvelu, joka on historiallisesti voittanut vertailuindeksinsä selvästi. Salkkuni laput ovat Jussin isoimmat sijoitukset. Tässä osa palvelun tämän hetkisistä suosituksista (taulukossa on myös useampi sarake):
Samaan kastiin menee myös Vonovia joka löytyy 'international portfolio'-salkusta. Treidaa kolmasosalla tasearvosta. Barrick Gold ja Virtu ovat myös Seeking Alphan suosituksia. Koska minulla on velkavipua, suosin hyviä osingonmaksajia. Näin ollen velan määrä nollautuu 'itsestään' osingovirran avulla.
Bingo53 kirjoitti:
Onko high yield korkorahasto jenkkirahasto vai eurooppalainen valuuttasuojattu?
Private equityn osuutta on tarkoitus kasvattaa lähivuosina. Minua on houkuteltu sijoittamaan myös suoraan kotimaisiin alkuvaiheen yrityksiin, mutta se kuulostaa kovin työläältä. Ammattilaisten pyörittämät buyout-rahastot ovat helpompia, esimerkiksi Neuberger Bermanin rahastot ovat historiallisesti tuottaneet sijoittajille vuosittain yli 20%. Minulle ei ole ongelma jos puolikin miljoonaa on epälikvidissä muodossa siten että joka vuosi osa rahoista palautuu.
Kannattanee seuraavaksi panostaa oman ajan arvon tarkkaan pohdintaan, sillä vaihdat nyt aikaa rahaan töissä käymällä. Yksisuuntainen vaihtokauppa, toisin päin ei toimi! Ja raha on lopulta vain numeroita nettisivulla tai muoviarkkeja kourassa. Tuossa sinun tilanteessa ei todellakaan kannata katsoa mitä muut tekevät, vaan tee omat ratkaisusi. Itse olen huomannut, että useilla varsinkin vanhemmilla ihmisillä on kunniakysymys suorittaa elämä töitä paiskimalla. Vaan harvempi pohtii juurikin omaa aikaansa ja sen rajallisuutta todella, tai vaikkapa sen oman työnsä todellista merkitystä kellekään.
Tähän ajan ja rahan suhteeseen oli ihan toimivan kuuloinen idea Naval Ravikantilla (tai voi se idea olla alkujaan jonkun muunkin, mutta häneltä sen luin). Hän oli asettanut itselleen tietyn tuntitaksan ajalleen. Sitten ajatus oli ulkoistaa kaikki, joka menee sen alle ja tehdä itse, jos menee sen yli. Mikäli siis kyse ei ole jostain sellaisesta, jota tekee huvikseen. Sillä tavalla saa toki varmasti hiljalleen kuluja lisättyä, kun alkaa teettämään asioita rahaa vastaan jollain muulla, mutta ideana ihan mielenkiintoinen ja voi just miettiä sellaisia asioita, että tekeekö mieluummin päivän enemmän/vähemmän töitä ja miten rahakas homma pitäisi olla, että kannattaa tarttua vaikka johonkin yhteistyömahdollisuuteen.
Tää ajatusleikki on jotenkin aina ärsyttäny mua typeryydessään. Ei semmosta ajoittajaneroa olekaan, että mitenkään pystyis missaamaan vaan hyviä päiviä.
Tää ajatusleikki on jotenkin aina ärsyttäny mua typeryydessään. Ei semmosta ajoittajaneroa olekaan, että mitenkään pystyis missaamaan vaan hyviä päiviä.
Tällä logiikalla voisi tehdä taulukon paljonko tienaisi miss worst days strategialla. Veikkaan sen olevan vielä parempi kuin stay the course. Nimetään se panic first strategiaksi. Eli myyt aina ennen kunnon kuoppaa. Ei tarvitse kuin jättää väärät hälytykset panikoimatta ja tässä lienee tilastollisesti täysin lyömätön pelikirja.
Mutta aika moni pystynee missaamaan osan sillä että alkaa panikoimaan kun kuoppa vain syvenee ja syvenee. Mikä lienee tarinan opetus. Ymmärrän kyllä tuon mentaalimasturbointipuolen ärsytyksen myös.
Sijoituksissa yhteensä (käteinen huomioiden) kiinni 1,8 miljoonaa euroa. Osinkotuloja vuodessa reilut 40 000 euroa. Seuraavan vuoden sisällä saan kertaluontoisia tuloja näillä näkymin reilut 400 000 euroa (miinus verot).
Tavoitteena 2,7 miljoonan euron sijoitusomaisuus (velkavivun avulla) vuonna 2024, siinä vaiheessa sitten jalat pöydälle. Tuosta summasta olen "laskeskellut" jäävän noin 10 000 euroa kuussa käteen verojen jälkeen. Nykyisellään en käytä puoliakaan tuosta kuukaudessa mutta onpahan turvamarginaalia.
Nyt olisi mukava tietää miten nimimerkki superg:n huikea salkku on pärjännyt läpi korkojen noston ja huipun yli laskuun; edellinen päivitys kun oli puolentoista vuoden takaa.
Joillakin REIT-yhtiöillä on ollut kovat ajat, mutta moni on pärjännyt hienosti. Varmaan on ollut joitakin hyviä tilaisuuksia lisätä.
Olisi kiva tietää nyt vuoden 2024 päättyessä menevätkö jalat suunnitelman mukaan pöydälle vai onko sijoitusmaailmassa vielä sellaista mikä houkuttaa?
Salkku on pärjännyt kohtalaisesti. Listattujen osakkeiden viiden viime vuoden keskituotto on 14.99%, mihin olen tyytyväinen. Omaisuudesta noin 55% on listatuissa osakkeissa (ml. REIT-laput ja PYN Elite 147 000 €), 22% erilaisissa korko- ja yrityslainahimmeleissä ja 16% listaamattomissa yrityksissä. Viimemainittu kasvaa lähiaikoina kun pyrin listattua markkinaa parempaan tuottoon. Näin vuoden vapaaherrana oleskelleena olen todennut että 15% vuosituotto ei läheskään kata perheen kuluja.
Jumankekka, mainiosti tuottaa nimimerkki superg:n salkku. Mukava kun päivitit tilannetta meille lukijoille.
YTD tuottosi on ollut 142.109 eur ja kolmen vuoden tuotto 254.293 eur, 1.194.432 eur salkulla. Parhaiten tuottaneita prosentuaalisesti ovat olleet Microsoft (107%), NVIDIA (141%), Cibus (65%), epäselvä SE (92%), EPR Properties (14%) jne.
Cibus on hankittu taitavasti hintapohjilta keskihintaan SEK 102,48.
Salkun 14,99% viiden vuoden keskituottoa voi verrata S&P500 indeksin viiden vuoden keskituottoon, joka vuositasolla on ollut 16,74% otettuna Vanguardin S&P500 UCITS ETF:n (VUSA) taulukosta.
Salkussa on hyvää hajautuksen mallia, joka on pärjännyt hienosti vaikeiden indeksien kyydissä.
Oma etf ja REIT-painoteinen salkkuni on viidessä vuodessa kehittynyt 67,4 prosenttia, kun S&P500 indeksi on sinä aikana noussut 89,6%. Vuotuinen nousu viiden vuoden aikana on ollut noin 13,5% (jollei ota korkoa korolle huomioon) eli jälkeen olen jäänyt.
Kuva
Kuva
Tässä minun pulmanani on etsiä sopivaa tasapainoa portfolion kasvuosuuksille (tekno-osakkeet, defence, health care, AI etc.) ja salkun tuotto-positioille (REIT, dividend stocks, high yield bonds, US Treasury etc.), joista jälkimmäiset antavat kassavirtaa ulos joko kulutukseen tai uudelleen sijoitettavaksi.
Pappurasalkkuni kasvaa hiukan indeksiä niukemmin, mutta on tanakampi markkinan mennessä alas.
Eläkkeelle voi sinkku jäädä median peruslaskelmien mukaan noin millin salkulla, mutta ei sillä perhettä elätä. Jos yhdellä salkulla on elätettävä muutamalapsinen perhe, puoliso ja itsensä, siinä alkaa helposti suomiverotuksella tulla vastaan tilanne, jossa joutuu syömään tuottavaa pääomaa. Se ei kuitenkaan ole varmaankaan alkuperäinen tarkoitus.
Ensi vuodesta: "Ja private equity-rahasto johon olen sijoittanut on tämä (materiaalista poiketen vuoden 2022 rahasto):
Private equityn osuutta on tarkoitus kasvattaa lähivuosina."
Tuossa linkkaamassasi norjalaisen Neuberger Bermanin sivuilla on hyvää näkemystä vuodenvaihteen yli ensi vuoteen - ja kommentti, että ensi vuoden tärkein sijoittajapäivämäärä on viides tammikuuta.
Ainakin tärkeä seurattava. Menestystä salkunhoitoon kaikille.
