Täällä on tankkailtu jo, tosin näköjään ainakin pari viikkoa liian aikaisin. Ovarohan on itse asiassa siinä mielessä hyvässä asemassa, että taseessa pitäisi olla liikkumatilaa jos ns. laadukkaamman tavaran hinnat alkavat joustaa reilummin alaspäin.
Tänään ilmoitus, että vuoden loppuun asti voimassa olevaa osakkeiden takaisinosto-ohjelmaa jatketaan vuodenvaihteen jälkeen toisella ohjelmalla. Yksi hallituksen jäsenistä ollut myös ostolaidalla, mutta HPJ Roininen kevennellyt näilläkin hinnoilla. Onko muuten jotain estettä sille, että Ovaro voisi ostaa vaikka suoraan sisäpiiriläiseltä osakkeita pois? Vähän hölmön näköistähän se olisi että HPJ myy yhtiölle, mutta en nyt tiedä onko se yhtään sen fiksumman näköistä kun HPJ painaa normi päivävaihtoon nähden isoja mällejä ostolaidoista läpi samalla kun yhtiöllä on takaisinosto-ohjelma käynnissä. Jos Roinisen ja muun hallituksen/toimivan johdon näkemykset osakkeen hinnan ja arvon suhteesta poikkeavat merkittävästi toisistaan, niin käteväähän se vain olisi ostaa omia osakkeita isompi satsi kerralla. Nythän Ovaro ostelee n. 1000-1500 osaketta per päivä markkinalta.
Perhe, olisin toivonut otsikkoa "Ovaro teki voitollisen tuloksen vuosien korpivaelluksen jälkeen" tai "Ovaro palasi osingonmaksajaksi".
Kyseessä oli kuitenkin ensimmäinen vuoteni voitollisen pörssiyhtiön hallituksessa. Tosin voitoista puhuttaessa ei kai edes pienivoittoiset väitä, että koolla ei ole väliä. Joka tapauksessa se on liian pieni.
On näitä muitakin, mutta käytetään Ovaroa esimerkkinä.
Kannattaako näin pientä kioskia (liikevaihto Inderesin rapsan mukaan vähän yli 5M€ ja liikevoitto 600k€) pitää listattuna? Onko listauksesta muuta hyötyä kuin osakkaiden mahdollisuus myydä osakkeitaan? Tämäkin lienee isompien määrien osalta jossain määrin teoreettinen optio.
Ihan vilpittömästi kysyn, kun en hahmota paljonko listalla oleminen aidosti aiheuttaa suoria ja epäsuoria kuluja. Eli onko listautuminen SE kustannus ja sen jälkeen listalla kannattaa pysyä?
Olisiko siinä myös syy, että hallintokulut ovat 28% (2021 ja 2022) vuokraustoiminnan tuotoista, joka kuulostaa kyllä liian suurelta osuudelta. Vai onko?
On näitä muitakin, mutta käytetään Ovaroa esimerkkinä.
Kannattaako näin pientä kioskia (liikevaihto Inderesin rapsan mukaan vähän yli 5M€ ja liikevoitto 600k€) pitää listattuna? Onko listauksesta muuta hyötyä kuin osakkaiden mahdollisuus myydä osakkeitaan? Tämäkin lienee isompien määrien osalta jossain määrin teoreettinen optio.
Ihan vilpittömästi kysyn, kun en hahmota paljonko listalla oleminen aidosti aiheuttaa suoria ja epäsuoria kuluja. Eli onko listautuminen SE kustannus ja sen jälkeen listalla kannattaa pysyä?
Ei oikein kannata. Varsinaiset suorat kulut (pörssimaksut yms.) eivät ole kummoisia, mutta IFRS & sen tilintarkastus maksaa mustikoita. Siihen vielä Inderes & muu tiedottaminen päälle mitkä vievät aikaa tuottavalta työltä.
Listalla ollessa on toki vahvempi optio osakkeiden käyttämiseen kauppatavarana tai oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen. Ja pääsee maksamaan osingoista täydet verot.
Jatkokysymys: Ilmeisesti Inderesille maksavat pääasiassa pienet/keskisuuret putiikit. Olen joskus miettinyt mitä ne saavat vastineeksi. Voidaan taas käyttää Ovaroa esimerkkinä. Eli mitä Ovaroa kohtuullisen paljon omistava henkilö, joka osaa itsekin kai selvittää putiikin tilanteen, on saanut rahoilleen vastineeksi? En tunne Inderesin hinnoittelua eli skaalaako se esimerkiksi firman koon mukaan. Oletukseni kuitenkin on, että mitä pienempi firma, sitä isompi suhteellinen kustannus.
Jatkokysymys: Ilmeisesti Inderesille maksavat pääasiassa pienet/keskisuuret putiikit. Olen joskus miettinyt mitä ne saavat vastineeksi. Voidaan taas käyttää Ovaroa esimerkkinä. Eli mitä Ovaroa kohtuullisen paljon omistava henkilö, joka osaa itsekin kai selvittää putiikin tilanteen, on saanut rahoilleen vastineeksi?
Ei tietenkään varsinaisesti mitään. Kai siinä yleensä haetaan enimmäkseen lisää näkyvyyttä ja markkina-arvoa.
"Osingonjakopäätösten pitäisi perustua yhtiön taloudelliseen asemaan ja pörssikurssiin. Jos yhtiön pörssikurssi on selvästi alle yhtiön oikean arvon, pitäisi osinkorahat käyttää pelkästään omien osakkeiden ostoon." -@AkiPyysing#Ovarohttps://t.co/wctA4Venev
Miksiköhän monissa asiayhteyksissa osinkoyhtiöitä salkussaan suosivia sijoittajia pidetään jotenkin ymmärtämättöminä? Etteivät he käsittäisi sitä, että heille yhtiöstä osinkona siirretty raha on pois kyseiseltä yritykseltä? Ja etteivät he ymmärtäisi myöskään sitä, että sijoittajan kokonaisvarallisuus ei osingon maksun jälkeen lisääntynyt yhtään? Totta kai he nuo asiat ymmärtävät! Mutta (meitä) sijoittajia on paljon, joiden pääasiallinen tulo muodostuu nimenomaan joko osinkotuotoista tai osakkeiden myyntituloista; meille on tärkeää saada aika ajoin tilille selvää rahaa jokapäiväisten menojen kattamiseksi. Aivan sama on, tuleeko se raha sitten osingoista vai myynneistä. Prisman kassalla kun ei voi maksaa sanomalla että "Sampo ja Outokumpu ostivat tänään omia osakkeitaan, joten siksi minun varallisuuteni on tänään kasvanut juuri tämän leivän verran" tai "Kempower nousi tänään 15% joten sen arvo salkussani nousi leivän lisäksi myös tämän taulutelevision verran".
Ja vielä: HS:n jutussa professori Nyberg kertoo meille varallisuutemme itse asiassa laskevan kun osingosta maksetaan vero. Noinhan se tietysti on aina ollut ja on edelleenkin, verot pitää maksaa. Mutta miksi sijoittajan johonkin yritykseen sidottuna oleva osakevarallisuus (osakemäärä x osakekurssi) ylipäätään ajatellaankaan pelkkänä kertolaskuna ja ilman verojen ottamista huomioon? En muista koskaan saaneeni osakkeiden myynnistä tililleni summaa joka olisi ollut osakemäärä kertaa osakkeen hinta, vaan aina verosaurus rohmu on ottanut omansa. Rehellisempää sijoittajalle itselleen on koko ajan ajatella - ja vielä parempi jos sen näkee myös Excelistä - varallisuutensa arvona sitä summaa, joka jäisi verojen jälkeen käteen kustakin osakesijoituksesta jos sen realisoisi.
Miksiköhän monissa asiayhteyksissa osinkoyhtiöitä salkussaan suosivia sijoittajia pidetään jotenkin ymmärtämättöminä?
Koska jotkut niistä antavat ymmärtämättömiä lausuntoja, eivät siksi että ne suosivat osinkoyhtiöitä. Esimerkiksi Mirkoa en pidä ollenkaan ymmärtämättömänä. Sen sijaan erilaisissa sijoittajaryhmssä törmään jatkuvasti ilmiöön, jossa osingot ymmärretään koroksi tms.
Osinkojen verollisuuden ymmärtäminenkin rajoittuu lähinnä parhaaseen A-ryhmään. Tämä ei ole ihme, koska Helsingin Pravda ja YLe toitottavat kaikelle kansalle, miten nautimme verovapaista osingoista.
Hmph, Nordnet laski Ovaron lainoitusastetta 20% -> 10%. Tämäkin on Joensuun lahjan Suomen kansankapitalismille vika. Kun se siirtyi Ovaron markkinatakauksesta hallitukseen, osakkeen vaihto kuivui kasaan. Nordnetin hiuspussipääalgoritmi laskee vakuusvaateet näköjään pelkän osakevaihdon perusteella, mitään väliä ei ole omavaraisuusasteilla tai muilla vastaavilla irrelevanteilla tekijöillä. Pakkoruotsin vastustamiseni ei muuten perustu mitenkään siihen faktaan,että ruotsalaiset ovat arrogantteja, mutta sisäsiittoisia.
Täällä jo ehdittiin innostua, että entinen Orava osoittaakin elonmerkkejä, mutta Nordnet se päättikin lainoitusastetta laskea. Todetaanko nyt niin, että ainakin kärsivällisyyttä on saanut tämän kioskin kanssa harjoiteltua. Taitaa olla viides vuosi yhteistä matkaa takana ja osakekurssi mörnii aikalailla pohjilla No mutta, mikäs kiire valmiissa maailmassa. Jatketaan harjoituksia.
kerroppas aki kun hallituksessa istuksit ettämiks ei omien ostot jatku ... kun kurssikin olis sopiva
Vähän aikaisemmin tällä sivulla on kolumni, jossa se selitetään. (Lyhyesti, niiden on laillista ostaa vain tietty määrä suhteessa päivävaihtoon, ja sitä ei ole)
nyt höpiset omiasi. kyllä tuo vaatii hallituksen päätöksen että aletaan taas ostaa kun juuri saivat uuden valtuutuksen ja vanha loppui yhtiökokoukseen. vaihtoakin löytyy sen verran että kyllä tuolla kauppaa voisi tehdä
kerroppas aki kun hallituksessa istuksit ettämiks ei omien ostot jatku ... kun kurssikin olis sopiva
Jos yhtiön hallituksella olisi sisäpiiritietoa, jota se jostain syystä ei voisi julkaista (esimerkiksi julkaiseminen voisi olla yhtiölle vahingollista), ei se voisi päättää uudesta omien osakkeiden osto-ohjelmasta.
Miksi juuri Ovaro ei ole tehnyt päätöstä omienostovaltuutuksen käyttämisestä, en voi kommentoida.
Empiiristen tutkimusteni mukaan on mukavampaa olla mukana pohtimassa onko tarpeen antaa positiivinen kuin negatiivinen tulosvaroitus.#Ovarohttps://t.co/kiZCfvwxvK
Posari johtui siitä, että Kukkula-kauppa meni lopulliseksi valitusajan päätyttyä, jolloin Keski-Suomen hyvinvointialue ja Ovaron 1/3-osakkuusyhtiö pystyivät allekirjoittamaan lopulliset sopimukset.
OVARO KIINTEISTÖSIJOITUKSEN OSAKKUUSYHTIÖT ALLEKIRJOITTIVAT KESKI-SUOMEN HYVINVOINTIALUEEN KANSSA KUKKULAN VUOKRA- JA KAUPPASOPIMUKSET
Ovaro Kiinteistösijoituksen, Investors Housen ja Royal Housen tasaosuuksin omistama tytäryhtiöt Apitare ja Jyväskylän Kukkulan Kehitys Oy ovat allekirjoittaneet yhden pitkäaikaisen vuokrasopimuksen sekä kaksi kiinteistökauppasopimusta Keski-Suomen hyvinvointialueen kanssa.
Allekirjoitetut pitkäaikainen vuokrasopimus ja kiinteistökaupat perustuvat vuonna 2021 solmittuihin esisopimuksiin ja niihin talvella 2023 tehtyihin täydennyksiin.
Kokonaisuutena tänään allekirjoitetut Kukkula-kaupat muodostuvat kolmesta vaiheesta seuraavasti:
Vaiheen I vuokrasopimus: Apitare ja hyvinvointialue ovat vahvistaneet Apitaren vuonna 2021 hankkiman ja hyvinvointialueelle vuokraaman 17.603 m2 kiinteistön vuokrasopimuksen jatkumisen vuoden 2041 loppuun. Samalla ylläpitovastuun lisäksi peruskorjausvastuu siirtyy vuokralaiselle. Näin vuokrasopimuksesta tulee ns. triple-net -sopimus. Hyvinvointialue saa osto-option kohteeseen vuonna 2041. Kohteen vuoden 2023 nettotuotto Apitarelle on noin 3,4 M€.
Vaiheen II kiinteistökauppa: Jyväskylän Kukkulan Kehitys on ostanut hyvinvointialueelta Kukkula-alueen ns. suojeltavat rakennukset maa-alueineen. Kiinteistökehityksen kohteeksi tulevat tilat ovat vuokrattavalta pinta-alaltaan noin 20.000 m2. Lisäksi kauppaan sisältyy Ääneskoskella sijaitseva entinen Sisä-Suomen keskussairaalakiinteistö maa-alueineen. Tänään allekirjoitetun kauppakirjan mukaan kauppahinta 7,9 M€ maksetaan ja omistusoikeus siirtyy vuoden 2023 lopussa.
Vaiheen III kiinteistökauppa: Jyväskylän Kukkulan Kehitys on solminut hyvinvointialueen kanssa sopimuksen Kukkula-alueen noin 10 hehtaarin maa-alueen ja purettaviksi aiottujen rakennusten hankkimisesta. Kauppahinta 13,5 M€ maksetaan, kun alueen asemakaavoitus on valmis, tai viimeistään vuoden 2025 lopussa. Alueelle kaavaillaan noin 100.000 kem2 pääosin asuntorakentamista.
Tehtyjen sopimusten tulosvaikutukset Ovaro Kiinteistösijoitukselle muodostuvat seuraavasti:
- Vaiheen I arvioidaan tuottavan Ovarolle noin 0,6 M€ verojen jälkeistä tulosta vuosittain. Vuokrasopimus on voimassa vuoden 2041 lokakuuhun.
- Vaiheista I ja II Ovaro odottaa vuodelle 2023 arvonmuutokseen perustuvaa noin 3,0 M€ tulosta verojen jälkeen.
- Vaiheen II osalta Ovaro odottaa tulosvaikutteisia tuottoja vuosilta 2023-26, mutta niiden täsmällinen arviointi ei ole vielä mahdollista. Hyvin karkea arvio tulosvaikutuksesta on 1-3 M€ jakautuen vuosille 2024-26.
- Vaiheen III osalta tulosvaikutukset realisoituvat 2026 alkaen ja muodostuvat rakennusoikeuden, hankekehityksen, rakennuttamisen ja asuinkohteiden myynnin kautta. Yhteensä alueelle rakennetaan arviolta noin 300 M€ edestä ensisijaisesti asuntoja. Oletuksella, että hankkeiden kate olisi noin 15 % ja Ovaron omistusosuus 1/3, olisi arviolta vuosille 2026-35 ajoittuva Ovaron kateosuus 15 M€ eli noin 1 - 1,5 M€/vuosi.
Toimitusjohtaja Marko Huttunen:
”Olen tyytyväinen, että Kukkulan kiinteistökaupat saatiin toteutettua Keski-Suomen hyvinvointialueen kanssa pitkän ja monivaiheisen prosessin jälkeen. Olen myös iloinen hyvin alkaneesta yhteistyöstä Jyväskylän kaupungin kanssa alueen kaavoituksen ja maankäytön valmistelussa. On aika käynnistää mittavan aluekehityshankkeen toteutus yhteistyössä osapuolten kanssa”
Jyväskylän Kukkula-alueesta muodostuu uusi ja moderni kaupunginosa Jyväskylän keskustan tuntumaan seuraavien 10-15 vuoden aikana. Kyseessä on mittava, lähes 3000 asukkaalle rakennettava aluekokonaisuus, joka tulee tarjoamaan monipuolisen asumisen lisäksi laajan kattauksen palveluja ja työpaikkoja. Arvioimme, että hankkeen kokonaisinvestointi on noin 300 M€.
Ovaron kannalta kauppasopimusten vahvistuminen on historiallinen kahdestakin näkökulmasta: yhtiö ottaa merkittävän kehitysaskeleen kiinteistökehitys- ja sijoitusyhtiönä. Lisäksi Kukkulan osakkuus tuo tulosvaikutusta Ovarolle seuraavien 10-15 vuoden aikana karkeasti arvioiden noin 1-4 M€ vuosittain.
Ovaro neuvottelee Lakea Oy:n ostosta ja aloittaa uuden omien osakkeiden osto-ohjelman.
Ovaro Kiinteistösijoitus, Investors House ja Royal House ovat käyneet alustavia keskusteluja asuntosijoitus- ja -kehitysyhtiö Lakean hankkimisesta.
Ovaro Kiinteistösijoitus, Investors House ja Royal House ovat käyneet alustavia keskusteluja asuntosijoitus- ja -kehitysyhtiö Lakean hankkimisesta.
Lakean hallitus ja konsortion osapuolet ovat solmineet aiesopimuksen, jonka puitteissa mahdollista kaupan edellytyksiä voidaan selvittää.
Aiesopimuksen mukaan kauppahinta olisi noin 5 miljoonaa euroa mikä vastaisi noin 300 miljoonan euron velatonta kauppahintaa.
”Lakean omistajakunnat eivät ole vielä ottaneet kantaa mahdolliseen kauppaan tai käytyihin alustaviin keskusteluihin.”
Osapuolten tarkoitus on yhdessä neuvotella ARA:n ja rahoittajien kanssa järjestelyn toteuttamisen edellytyksistä ja reunaehdoista.
Ovaron ja Investors Housen käsityksen mukaan selvitystyö voi viedä loppuvuoden.
”Tänä aikana pyritään selvittämään onko kaupalle edellytyksiä vai ei.”
Ovaron toimitusjohtajan Marko Huttusen mukaan Ovaro hakee kasvua uusista hankkeista ja sijoituksista vahvan kassan sekä omavaraisuuden siivittäminä.
”Lakeassa Ovaro näkee uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja kasvua osana konsortiota. Kaupan todennäköisyyttä ei kuitenkaan tässä vaiheessa ole mahdollista arvioida”.
Investors Housen toimitusjohtaja ja Ovaron hallituksen puheenjohtaja Petri Roininen toteaa, että monipuolisena asuntokehittäjänä ja -omistajana sekä palveluntuottajana Lakea sopisi yhtiöiden liiketoimintaan.
”Myös asuntosektorin korko- ja inflaatiokehityksestä kumpuavat haasteet puoltaisivat alan yhdentymistä. Kaupan todennäköisyyttä ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa ole mahdollista arvioida.’’
Lakea rakennuttaa, myy, vuokraa ja isännöi sekä vapaarahoitteisia että ARA-kohteita. Yhtiö on 45 vuoden toiminta-aikana rakennuttanut Suomeen yli 13 000 asuntoa ja omistaa tällä hetkellä noin 2 000 asuntoa.
Lakean omistavat 14 pohjanmaalaista kuntaa.
Ovaro aloittaa omien osakkeiden osto-ohjelman
Ovaro Kiinteistösijoitus Oy:n hallitus päätti varsinaisen yhtiökokouksen antaman valtuutuksen perusteella aloittaa yhtiön omien osakkeiden hankinnan.
Hankittavien osakkeiden enimmäismäärä on 300 000 kpl, eli enintään 3,3 prosenttia koko osakekannasta.
Osakkeet hankitaan Nasdaq Helsingin järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan. Omien osakkeiden hankinta aloitetaan aikaisintaan 5.7.2023 ja lopetetaan 31.12.2023 tai kun määrä on tullut täyteen.
Varsinainen yhtiökokous valtuutti 13.4.2023 hallituksen päättämään enintään 900.000 oman osakkeen hankkimisesta, yhdessä tai useammassa erässä, yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Valtuutus on voimassa 30.6.2024 asti.
Omien ostaminen on sikäli hankalaa, että jos hallituksella on "sisäpiiritietoa", päätöstä ei voi tehdä. Jos/kun tulee uutta sisäpiiritietoa, vanha ohjelma kuitenkin jatkuu, koska siitä on päätetty aiemmin. Lisäksi kuukausi ennen osaria ei saa päätöstä tehdä. Ovaron seuraava hiljainen kausi alkaa 17.7., joten eilen ja tänään julkaistujen tiedotteiden jälkeen päätös tuli ensimmäisessä mahdollisessa slotissa.
On mahdollista, että hallituksella on esim. joulukuussa jotain sellaista tietoa, jonka takia uudesta ohjelmasta ei voida päättää. Joten jos käy niin, että vuosi vaihtuu, eikä uutta ohjelmaa tule, tätä ei tarvitse välttämättä tulkita siten, että omien ostaminen ei olisi hallituksen mielestä järjellistä. Mutta jouluun on pitkä matka. Ja uuteen vuoteen viikkoa pidempi.
Hah. Kaikkea pitää kokeilla paitsi kansantanhua tai sukurutsausta. Joten kokeilin sitten sisäpiiriostoa. Myös hallituksen jäsen Ollikainen osti Ovaroa. Näistä on ne helvetin vaikeasti luettavat pörssitiedotteet olemassa. En niitä tähän kuitenkaan kopioi.
Maanantaina meistä kumpikaan ei enää toivottavasti osta, koska alkaa osaria edeltävä hiljainen kausi. Emmekä välttämättä myöhemminkään pysty ostamaan, jos tulee jotain hanketta, jota ei voi julkaista, koska julkaisusta voisi olla yhtiölle vahinkoa. Esim. viritteillä oleva kauppa peruuntua. Ovaro kuitenkin taas ostaa omia osakkeitaan ja saa jatkaa ostamista, koska siitä on päätetty ennen hiljaisen kauden alkua.
Inderes nosti targettinsa perjantai-iltana 2,80 -> 3,60. Tätä emme ostaessamme tienneet.
Hah. Kaikkea pitää kokeilla paitsi kansantanhua tai sukurutsausta. Joten kokeilin sitten sisäpiiriostoa. Myös hallituksen jäsen Ollikainen osti Ovaroa. Näistä on ne helvetin vaikeasti luettavat pörssitiedotteet olemassa. En niitä tähän kuitenkaan kopioi.
Arvopaperi 8/2023 s.56 oli listannut nämä myynneiksi. Verkkopalvelussaan heillä on nämä ostoina.
Hah. Kaikkea pitää kokeilla paitsi kansantanhua tai sukurutsausta. Joten kokeilin sitten sisäpiiriostoa. Myös hallituksen jäsen Ollikainen osti Ovaroa. Näistä on ne helvetin vaikeasti luettavat pörssitiedotteet olemassa. En niitä tähän kuitenkaan kopioi.
Arvopaperi 8/2023 s.56 oli listannut nämä myynneiksi. Verkkopalvelussaan heillä on nämä ostoina.
Heh. Siis virhe oli paperilehdessä😎. Selittää muutaman omistajalistoilta hävinneen rivin. The Power of the Free Pressiä ei pidä aliarvioida. Jonnille tiedoksi: Osa ihmisistä lukee edelleen paperilehtiä. Miekin, joskaan en arvopaperia, jossa tilaan Digi Digiä.
Havaintoja viideltä vuosikymmeneltä:
Posarien jälkeisten osarien tiedotustilaisuudet ovat usein hyvähenkisiä. Negareja seuraavat eivät niinkään.#Ovaropic.twitter.com/QUW2wvhMEC
* Katsauskauden tulos oli 3 572 tuhatta euroa (725 tuhatta euroa). Suurin positiivinen tulosvaikutus muodostui osakkuusyhtiöiden Apitare Oy:n ja Jyväskylän Kukkulan Kehitys Oy:n tuloksista. Kyseiset osakkuusyhtiöt allekirjoittivat Keski-Suomen Hyvinvointialueen kanssa pitkäaikaisen vuokrasopimuksen noin 17.603 m2 toimitiloista sekä kiinteistökauppasopimukset vaiheen II säilytettävistä rakennuksista ja vaiheen III maa-alueesta ja niihin liittyvistä purettavista rakennuksista.
* Konsernin omavaraisuusaste oli vahva 73,8 % (31.12.2022 70,8 %). Likviditeetti on erinomainen, kassavarat olivat 8,2 miljoonaa euroa (6,4 miljoonaa euroa 31.12.2022).
* Vuokratuotoista muodostuva liikevaihto kasvoi 10,4 % 1 410 tuhanteen euroon (1 278 tuhatta euroa). Liikevaihdon kasvu johtui pääasiassa vertailujaksojen välillä toteutetuista toimitilakiinteistöjen hankinnoista Tampereelta ja Jyväskylästä sekä indeksikorotuksista.
* Sijoituskiinteistöjen nettotuotot kasvoivat 191 tuhatta euroa edelliseen kauteen verrattuna ja olivat 834 tuhatta euroa (643 tuhatta euroa). Nettovuokratuotto lasketaan vähentämällä vuokraustoiminnan tuotoista hoitokulut, jotka olivat -576 tuhatta euroa (-634 tuhatta euroa).
* EPRA osakekohtainen nettovarallisuus kääntyi tuloskehityksen myötä kasvuun ja oli 5,34 €/osake (31.12.2022: 4,94 €).
* Katsauskauden tulos oli 3 368 tuhatta euroa (499 tuhatta euroa).
* Yhtiön tulos parani vertailukauteen nähden 2 869 tuhatta euroa lähinnä osakkuusyhtiöiden Apitare Oy:n ja Jyväskylän Kukkulan Kehitys Oy:n tulosten takia.
* Sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutokset olivat 732 tuhatta euroa (485 tuhatta euroa), jotka muodostuivat vanhan asuntosalkun sekä uuden toimistokiinteistösalkun käyvän arvon muutoksista.
* Konsernin omavaraisuusaste oli vahva 73,8 % (31.12.2022 70,8 %).
* Konsernin kassavarat olivat 8,2 miljoonaa euroa (6,4 miljoonaa euroa 31.12.2022).
* Vuokratuotoista muodostuva liikevaihto kasvoi 12,4 % 2 818 tuhanteen euroon (2 507 tuhatta euroa). Liikevaihdon kasvu johtui pääasiassa vertailujaksojen välillä toteutetuista toimitilakiinteistöjen hankinnoista Tampereelta ja Jyväskylästä sekä indeksikorotuksista.
* Sijoituskiinteistöjen nettotuotot olivat 1 111 tuhatta euroa (1 095 tuhatta euroa). Nettovuokratuotto lasketaan vähentämällä vuokraustoiminnan tuotoista hoitokulut, jotka olivat -1 708 tuhatta euroa (-1 411 tuhatta euroa).
* Sijoituskiinteistöjen nettovuokratuotto-% oli kesäkuussa 2023 vuositasolle skaalattuna 8,4 prosenttia (31.12.2022 6,9 %).
* Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavirrat olivat 378 tuhatta euroa (1303 tuhatta euroa).
* Yhtiö on ostanut katsauskauden aikana omia osakkeita osto-ohjelmansa puitteissa 84 301 kappaletta. Yhtiön hallussa omia osakkeita on 30.6.2023 yhteensä 556 965 kappaletta.
* Katsauskauden EPRA osakekohtainen nettovarallisuus oli 5,34 euroa (31.12.2022: 4,94 euroa).
* Osakkuusyhtiö Apitare Oy:n osinko yhtiölle tilikaudelta 2022 yhteensä 300 tuhatta euroa.
* Asuntoja myytiin yhteensä 46 kappaletta velattomilta kauppahinnoiltaan yhteensä 2,3 miljoonaa euron arvosta (2,6 miljoonaa euroa). Asuntomyynnit toteutuivat yksittäin ja pääasiassa tasearvoihin.
* Osinkoa jaettiin 0,03 €/osake, yhteensä 259 tuhatta euroa.
Ovaro teki erinomaisen 3,3 M€ tuloksen ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Suurin tilikauden tulokseen vaikuttava tekijä oli se, että Jyväskylän Kukkulan osakkuusyhtiöihin syntyi arvonmuutokseen perustuvaa tulosta, kun yhtiöt allekirjoittivat kesällä pitkäaikaisen vuokrasopimuksen ja kiinteistökauppasopimukset. Lisäksi Ovaron hyvin sujuneet vuokraus- ja kehitystoimet kasvattivat liikevaihtoa ja sijoituskiinteistöjen nettotuotto nousi 8,4 %:iin.
Ovaron 1/3 - omistus Jyväskylän Kukkulan osakkuusyhtiössä on taloudellisesti merkittävä kokonaisuus ja pitkäaikainen kiinteistökehityshanke. Osakkuusyhtiö Apitare Oy:n omistaa noin 17.604 m2 kiinteistökokonaisuuden, joka on vuokrattu pitkäaikaisesti Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Osakkuusyhtiö Jyväskylän Kukkulan Kehitys Oy on käynnistämässä hankkimansa noin 20.000 m2 rakennuskannan vuokraus- ja kehitystyöt sekä noin 10 hehtaarin maa-alueiden kaavoitustyöt. Alueella kaavaillaan noin 100.000 kem2 pääosin asuntorakentamista.
Ovaro on vahvistanut tasettaan haastavasta markkinaympäristöstä huolimatta. Yhtiön lähes 74 %:n omavaisuusaste ja vahva likviditeetti mahdollistavat investoinnit sekä markkinatilanteen hyödyntämisen nyt, kun houkuttelevien kiinteistökehityshankkeiden tarjonta on lisääntynyt.
Jyväskylän Kukkulan myötä taloudellista ohjeistusta päivitettiin ylöspäin 4.7. Uskon, että osakkuus Jyväskylän Kukkulan yhtiöissä yhdessä yhtiön vahvan taseen kanssa on lupaava arvonlisäys omistajille. Edellisten vuosien saneerauksien, vahvistuneen taseen ja viimevuotisen positiivisen tuloksen myötä yhtiö palasi osingonmaksajaksi keväällä 2023.
Olen tyytyväinen yhtiön tilanteeseen kahdestakin syystä: Olemme kyenneet vahvistamaan tasetta ja likviditeettiä, mikä mahdollistaa investoinnit uusiin kehityskohteisiin. Jyväskylän Kukkula yhdessä jo hankittujen kehityskohteiden antaa potentiaalia tuloksen tekemiseen sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä.
OHJEISTUS VUODELLE 2023
Ovaro Kiinteistösijoitus ohjeistaa, että vuoden 2023 tilikauden tulos on merkittävästi parempi kuin vuonna 2022. Tilikauden tulos 2022 oli 448 tuhatta euroa.
Aikaisemmin yhtiö ohjeisti operatiivista tulosta (EPRA). Vuodesta 2023 alkaen yhtiö antaa ohjeistuksensa konsernin tilikauden tuloksesta. Ohjeistuksen muutoksen taustalla on konsernin liiketoiminnan laajentuminen vuokraustoiminnan lisäksi kiinteistöjen hankintoihin, myynteihin ja kiinteistökehitykseen. Operatiivinen tulos (EPRA) ei ota huomioon myyntivoittoja tai -tappioita, arvonmuutoksia eikä ajanmukaistuskuluja. Tilikauden tulos kuvaa yhtiön kannattavuutta operatiivista tulosta kattavammin.
Mieluummin sitä tietysti tekisi miljoonittain oikeaa kuin excel-rahaa. Omasta mielestäni yllättäen Ovaron Excel-raha on kuitenkin solidimmalla pohjalla kuin Oravalla oli. Ja toivottavasti joku päivä muuttuu vielä ihan riihikuivaksikin.
Selitänpäs tähän väliin, mitä pääomavuokra tarkoittaa. Se on sitä, kun vuokralainen maksaa itse kulunsa ja kiinteistön omistaja vastaa lähinnä tilin pitämisestä avoinna. Toki vähän sopimuksesta riippuen. Välillä esim. kiinteistöverot ovat vuokanantajan ja välillä vuokralaisen vastuulla.
Joka tapauksessa Ovaro on sijoittamassa 2,5M ja saamassa 205 000 vuokraa, eli 8,2 prosenttia tuottoa. Tämän pitäisi biitata jopa inflaatio, joten ei mökötellä.