Jopa peliongelmaisesta ex-pääministeristä välittyi empatiakyvyn kasvu, ilmeisesti ikä tekee tehtävänsä. Miksi ei Nalle-setä saanu enemmän ruutu-aikaa, miettikääpä sitä?
Tämä on semmoinen must-see jokaiselle sijoittajalle että linkkaanpa tänne, eli dokumentti Omahan oraakkelista. Katsoin itse HBO:lta mutta löytyy näemmä myös youtubesta
Luulin viestin kirjoitushetkellä että mainitsen tästä dokkarista ensimmäisenä, mutta Aki olikin ottanut tämän jo pari vuotta takaperin puheeksi. No, tätä dokkaria sopiikin ehkä mainostaa useasti.
Katsoin ihan hiljattain alkuperäisen Mielensäpahoittajan, jossa päätähtenä Antti Lilja. Sittemmin lueskelin, että myöhemmin julkaistu - Iloisia aikoja, Mielensäpahoittaja - olisi paljon parempi kuin edeltäjänsä ja näyttelijäsuorituksetkin omaa luokkaa, varsinkin päähenkilön jota esittää Liljan sijasta Heikki Kinnunen. Sanotaan että pidin 70% todennäköisyydellä toista versioita parempana, joten katsoin. Väärin meni, toinen versio oli yhtä tyhjää jauhamista ekaan verrattuna, vaikka tietenkin ihan katsottava. Huumori oli laimeampaa ja näyttelijäsuoritukset ärsyttäviä, mutta olihan se ensimmäinen leffa ihan ylivertainen, ei siinä. Tämä toki vain oma mielipide. Mutta kuitenkin, kaikki ei ole sitä miltä pintapuolisin näyttää.
Juuri esim tutustuin erääseen työpaikkaan, joka ei vaikuttanut hakuilmoitustekstin perusteella hirveän houkuttelevalta, mutta osoittautuikin todella mielenkiintoiseksi paikaksi haastattelussa. Eli aina ei kannata vetää johtopäätöstä alkumutuilun perusteella eikä varsinkaan muiden puheiden perusteella. Jonkinlainen itsenäinen ja puolueeton syväanalyysi täytyy aina tehdä, ennenkuin voi antaa oman tuomionsa tai tehdä päätöksen. Tämä pätee sijoittamiseen todella hyvin.
-neliosainen dokkari. Mielestäni kovasti katsomisen arvoinen sarja 80 -luvun lopun kasinotaloudesta, 90 -luvun alun talousromahduksesta, NL/Venäjästä ja viimeinen osa nykyajasta.
Vuosisadan häät on paskin elokuva mitä olen elämäni aikana nähnyt. HS osui lähelle totuutta yhden tähden arviossa. Mieluummin tiskaan, pesen lattiat, imuroin & pyykkään.
Katsoin Karpin jälkimmäiset viisi osaa pienessä hönssä Ismo Alangon jälkeen Hallanvaara/Kun Suomi putos puusta keikan jälkeen. Mutta hyvältä vaikutti. Toki käsikirjoittaja oli laittanut pari miuta suunattomasti ärsyttävää logiikkavirhettä. Mutta suomalaiseksi tuotannoksi niitä oli hämmästytävän vähän.
Miulla on teoria, että käsikirjoittajaksi hakeutuu pienellä kielialueella logiikkaa heikosti ymmärtävää väkeä. Palkkaus ja työehdot kun ovat käsittääkseni kehnot. Luin juuri jonkun jutun, jossa käsikirjoittajat valittivat kaltoinkohteluaan. Joka on tosin odotettavaa, kun käsikirjoittajiksi haluavia on paljon, elokuvia tehdään melko vähän ja niihin on käytettävissä rajallisesti rahaa.
Täytyypä kokeilla miltä Karppi omaan silmään maistuisi.
Itse tuli katsottu täysin viihteellinen "The Good Place" minisarja, 4 kautta, noin 10 jaksoa per kausi ja puolen tunnin jaksot. Mukavan rentouttavaa katsoa ja harvinaista kyllä sarjan päätösjakso oli mielestäni erittäin onnistunut. Mahtava illan "viimeiseksi hitaaksi" ennen sänkyyn kömpimistä
Ted Lasso (Apple TV+). Kahteen kauteen mahtuu yksi paska jakso (K2J9), muuten erittäin hyvä. Alussa pääpaino on huumorissa, n. kolmen ekan jakson jälkeen "syvällisemmän" sisällön paino kasvaa, mutta kyllä nauraa saa läpi koko sarjan. Vikan jakson perusteella jatkoa voisi olettaa olevan tulossa.
Tämä olisi hyvä erityisesti NATO-vastaisten katsoa ja pohdiskella, mihin vastaisuutensa perustuu. Ettei vain jäänyt Valitut Palat lukematta?
Siitä olen ylpeä, että vaikka demari-iskäkin höpisi ajan Kekkos-jargonia = ilman Kekkosta ryssät miehittävät Suomen, mie en ainakaan täysillä ostanut.
Ihmettelin kovasti, miten paikallinen Possu-Viesti (=Etelä-Saimaa) pääkirjoituksissaan kehotti Reagania tekemään sitä tai Thatcheriä tätä. Arvelin, että tuskin lukevat samaa lehteä kuin mie päivittäin. Tosin 70-80-luvun Lappeenrannassa kyllä tiedettiin, että rajan takana eivät asiat ole hyvin. Kun sukkahousuillta eli Leningradissa leveästi ja muovikassitkin olivat arvokkaita, kyllä myö tiiettiin, ettei kommunismi toimi. Iskäkin kävi Metallin vaaleissa äänestämässä vain jos näytti siltä, että kommunistit voisivat päästä enemmistöön.
Tervo on kyllä törkeän kova dokkarin tekijä. Tätä voisi imo näyttää koulujen historian tunneilla aivan hyvin. Voisi olla tehokkaampaa opiskelua kuin opettajan luennoiminen. Ja opettaisi medianlukutaitoa siinä sivussa, mikä oli Kekkosen ajan suomessa tärkeää, ja nykypäivänä ehkä vielä tärkeämpää.
Tosin 70-80-luvun Lappeenrannassa kyllä tiedettiin, että rajan takana eivät asiat ole hyvin. Kun sukkahousuillta eli Leningradissa leveästi ja muovikassitkin olivat arvokkaita, kyllä myö tiiettiin, ettei kommunismi toimi.
Onneksi tavallisella duunarikansalla oli mm.matkakohde vaihtoehtona rakas naapurimme Ruotsi.
Ihmettelin kovasti, miten paikallinen Possu-Viesti (=Etelä-Saimaa) pääkirjoituksissaan kehotti Reagania tekemään sitä tai Thatcheriä tätä. Arvelin, että tuskin lukevat samaa lehteä kuin mie päivittäin.
Minä taas kyllästyin joskus 15 vuotiaana (olisiko ollut siis noin 1982-1983), kun jopa Hesarissakin koko ajan kirjoiteltiin että pahan USA:n pitää lopettaa sota Nicaraguassa ja poistua sieltä välittömästi. Samaan aikaan ylistettiin rauhaa rakastavaa Neuvostoliittoa, myös Hesarin sivuilla. Kirjoitin ensimmäisen ja viimeisen kerran yleisönosastolle. Kirjeen sisältö oli, että kyllä NL on ihan yhtä paha ja vastavuoroisesti meidän tulisi vaatia että NL:n tulee lopettaa sota Afganistanissa ja poistua sieltä välittömästi. Jostain syystä Hesari ei julkaissut kirjoitustani ja petyin pahast. Joitakin vuosia myöhemmin sitten kyllä tajusin miksei sitä julkaistu. Oltiin niin rähmällään eli Suomettuneita.
Suomettumiseen liittyen en malta olla tuomatta esiin sita tosiasiaa, etta nuorena miehena v. 2004 hankkiuduin ihan silkasta poliittisesta ja akateemisesta uteliaisuudesta keskusteluyhteyteen Kullervo Rainion kanssa. Tama tuossa Tervon dokkarissakin mainittu nyt jo edesmennyt kansanedustaja/professori oli tunnettu siita, etta se oli niita harvoja jotka uskalsi puhua asiosta suoraan. Hieno mies kaikin puolin ja fasisti ainoastaan pahimman suomettujan sekavassa mielikuvituksessa.
Kiekkofinaalin kunniaksi mainiot Selänteen perheen kesäseikkailut feat. edesmennyt Enska Itkonen, jonka autokoulussa itsekin kävin muutama vuosikymmenen sitten. Koulu sijaitsi Bernhardinkadun ja Unioninkadun kulmassa, saksalaisen kirkon ja ruotsinkielisen Norsenin naapurissa. Enska veti itse teoriapuolen ja ajo-opettajana oli ihan mukava punatukkainen nainen (en muista nimeä), joka ketjupoltteli huolettomasti kouluautossa (siihen aikaan meni läpi ihan normimeininkinä). Savun synnyttämät näkyvyysongelmat olivatkin ainoa haaste koko autokoulun aikana. Ja parkkeerausharjoituksia tehtiin sen verran, että tuhkakuppi saatiin samalla tyhjennettyä.
Netflixistä kurkkasin neljä kautta The Last Kingdomia. Jos tykkäsi Viikingeistä, tykkää tästäkin. Joskin vähemmän seksiä. Miulle sikäli parempi kuin Viikingit, että vähemmän oikeita ennustajia ja noitia, eli ei yhtään. Sikäli huonompi, että ei Peter Franzenia eikä Jasper Pääkköstä. Mutta innostuin googlailemaan Englannin historiaa ja opin paljon asioita ajalta ennen Vilhelm Valloittajaa mutta Ivar the Bonelessin jälkeen.
#HSKulttuuri ei yllättänyt, vaan antoi kaksi tähteä @akuurban-leffalle. Medialukutaitoiselle tämä toimii vahvana katselusuosituksena. Esim. Akun Tuntemattoman sotilaskin sai kaksi tähteä.
Miten Hesarin Louhimies-arvosteluun voisi millään tavoin luottaa, kun HS-Kulttuuri ilmoittaa asenteekseen naisten kehumisen joka käänteessä ja Aku puolestaan on tunnetusti kaikilla cancel-listoilla?
Varsinkin viimeinen näistä "Lakimies" "kyllä kyllä" -lakimiehineen oli jäänyt hyvin mieleen. Ei nyt sentään Raid, mutta jos tykkäsi tapaa talossa ja puutarhassa, niin samaa kamaa, joskin vähemmällä huumorilla.
Täällä kun on muitakin pokeriharrastelijoita, niin jaetaan tämmöinen.
Vierailevana MIT luennoitsijana hedgefund analyytikko, kirjailija ja entinen pokeriammattilainen Aaron Brown. Hän käy kevyesti kertoen läpi pokerin historiaa, ja sitä miten se hänen mielestään nivoutuu yhteen Yhdysvaltojen talouden kanssa. Sopii henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita pokerin ja Yhdysvaltojen talouden historiasta. Ei sisällä pokerianalyysiä.
Tosipohjainen jännitysdraama kahdesta itäsaksalaisesta perheestä, jotka yrittävät paeta länteen salaa rakentamallaan kuumailmapallolla. Ensimmäisen lennon epäonnistuessa viranomaiset pääsevät heidän jäljilleen. Ohjaaja: Michael Herbig. (Ballon, Saksa 2018)
Katsoja ei kyllä pety jatko-osan 35 vuoden odotuksesta - IS leffasta: Uusi Top Gun -elokuva on niin hyvä, että tulee tippa linssiin – ja Venäjän hyökkäys teki kaikesta taas ajankohtaista.
Siihen aikaan, kun suomalaiset elokuvat olivat pääosin surkeita, Mikko Niskanen oli poikkeus.
Katsoin kaikki neljä osaa tyytyväisenä viime yönä uudelleen. Selvisi myös, että Pasanen linnasta päästyään kuristi ex-vaimonsa. Ei ihan Niskasen antama kuva🤔.https://t.co/dBxwTRlLMJ
Leffassa maalataan Passasen vaimo keskisuomalaiseksi sankarittareksi, joka pitää perhettä pystyssä valtion, poliisien yms. ymmärtämättömyydestä huolimatta.
Wikipedia:
Pasasen vankeustuomion aikana vuonna 1977 hänen vaimonsa Liisa oli muuttanut lähemmäksi miestään Riihimäelle. Vapauduttuaan Pasanen eleli jonkin aikaa Riihimäellä yhdessä Liisan kanssa. Vuonna 1955 solmittu avioliitto päättyi eroon vuonna 1992, mutta puolisot tapasivat toisiaan edelleen säännöllisesti. Pasasen kotitalo Pihtiputaalla oli purettu hänen ollessaan vankilassa.[1]
Lauantaina 24. elokuuta 1996, rankan juomisen päätteeksi, Pasanen kuristi Liisan hengiltä. Pasanen oli varannut itselleen ja Liisalle perjantaina viikonloppua varten kaksi pulloa Koskenkorvaa ja noin kymmenen pullollista olutta. Lisäksi hän oli tehnyt yli puoli ämpärillistä kiljua, joka oli valmistettu lisäämällä hiivaa ja sokeria kotikaljaan. Perjantaina juodun Koskenkorvan jälkeen juopottelua oli jatkettu lauantaina kiljulla. Liisa oli sammunut jo ennen puoltapäivää, mutta herännyt jälleen iltapäivällä. Koska Tauno Pasasen jalat eivät kestäneet juomisen takia kävelyä, kävi Liisa hakemassa kioskilta mehua laimennukseksi, sillä juomista jatkettiin jälleen Koskenkorvalla. Pasanen ei omien sanojensa mukaan muista kuristamisesta mitään ja kiisti jyrkästi aikoneensa tappaa Liisan. Hän arveli riidan syntyneen Liisan tyttärelleen antamasta lainatakauksesta, jota Liisa ei halunnut maksaa.
Ei ihan välttämättä sellainen enkeli, kuin leffassa kuvataan.
The Villages on jättimäinen eläkeläisille suunnattu asuinalue Floridassa. Pinta-alaltaan Manhattanin kokoisessa, edelleen parin tuhannen uuden talon vuosivauhtia kasvavassa yhteisössä asuu yli 130 000 eläkepäivien viettäjää.
Dokumenttielokuvalle epätyypillisen huoliteltu ja värikäs kuvaus sekä otosten symmetrinen asetelmallisuus korostavat satumaailman teennäisyyttä. Kontrastina haastateltujen asukkaiden hellyttävät ja avoimet tarinat todistavat, että korkea ikä ei välttämättä tuo mukanaan rauhaa tai viisautta. Tutut huolet toimeentulosta, terveydestä, riippuvuuksista sekä kaipuu rakkauteen ja merkitykselliseen elämään säilyvät läpi elämän.
"
Yllättäen ihan katsottava dokkari vanhemman amerikkalaisen keskiluokan paratiisista.
Poliittinen ja yhteiskunnallinen satiiri, jota päädyin katsomaan kun sitä kehuttiin Suomen Kuvalehdessä. Hiukan hit&miss, eli sopii hyvin esim nettiselailun sivuun, jolloin ohjelmaan ei tarvitse keskittyä väkinäisimpien ja ennustettavimpien sketsien aikana, mutta parhaimmillaan aivan erinomainen.
TJEU: "Vuohien jäljillä" sketsi jaksossa "vuohien jäljillä".
(Muistutus: Maksatte kaikki yle-veroa, eli vuosittain kannattaa koittaa etsiä jotain katsomiskelpoista ylen tarjonnasta vastineeksi...)
Kryptovaluuttapörssi QuadrigaCX:n perustaja kuolee yllättäen eivätkä sijoittajat saa rahojaan. Tapaus on mutkikkaampi kuin mitä ensi näkemältä vaikuttaa.
Hyvin tehty ja viihdyttävä dokkari. Ei varmaan olisi ollut niin mielenkiintoinen, jos olisi ennalta tiennyt tarkalleen mistä tarinassa on kyse. Mä en ollut nähnyt kuin ehkä jonkun otsikon, että tällainenkin pörssi meni nurin.
