Jos jollakulla jäi Parasite teatterissa katsomatta, niin se kannattaa suoratoistopalvelusta pikana vahdata. Hollywoodin ulkopuolisen tuotannon pitää parhaan elokuvan Oscarin voittaakseen olla jotakin aivan käänteentekevää, ja niinhän Parasite olikin. Saman ohjaajan vanhempi elokuva "Memories of murder" muuten nyt teattereissa.
Mä en ymmärrä enää tätä Syke mainostusta , katsoin itse aikoinani 1-3 kaudet muistaakseni. Sen jälkeen meni ihan toivottomaksi & yhä tulee mainoksia , katsottavissa 8 kausi tms. Ilmeisesti joku elokuvakin tulossa tästä. Ikinä ei osata lopettaa mitään ajoissa.
The Wolf of wall street ja the big short, molemmat katsonut jotain +10 kertaa. Big shortissa on roolisuoritukset kohdallaan. Ai että täytyy varmaan pistää pyörimään. 👌🏼
Väitän usein lapsilleni olevani henkisesti 18-vuotias, mutta keski-ikäistyn kyllä fyysisesti hyvää vauhtia. Itse asiasta kuullut ovat 53-vuotiaan perspektiivistä törkeän hyviä😳.
Keski-ikä lyhentää askelta. Miusta on tullut vahva Itse asiasta kuultuna -fani. Sarjaa on muuten tehty 70-luvulta asti ja noita vanhojakin olisi kiva katsoa.
Konsepti on hieno: Toimittaja taustoittaa haastateltavan elämän huolella, esittelee tämän elämän lyhyesti ja sitten päästää tämän kertomaan itsestään ja urastaan kysyen hyvin kartalla olevia, mutta ei kovin haastavia kysymyksiä. Tällä metodilla on sitten saatu poliitikoita K-A Fagerholmista Seppo Kiäriäisen avautumaan enemmän kuin revolverihaastattelutyylillä olisi mahdollista.
Vähän samaa mitä mie yritän tehdä Teerenpeleissä, joskin paljon huonommin ja Harrilla & iPhonella Teerenpelissä enkä Ylen ziljoonan dollarin kalustolla studiossa.
Juuri tällaisia ohjelmia Ylen pitäisikin tehdä. Amerikkalaisten sarjojen ostamisen voisi jättää kaupallisille kanaville.
Rakastan The Big Short elokuvan tarinan ja yleisten teemojen takia. Se oli hieno kello, ja kun se heitti minulle paljon tietoa, he eivät kohtelleet katsojia kuin vauvoja, koska heillä oli jonkin verran näyttelyä, mutta he varmistivat, että se kuulostaa vielä paremmalta. Siellä on paljon tutkimusmahdollisuuksia, mutta luulen, että se toimi parhaimmalle lolille sen alilajin takia, että se ja Wall Streetin susi olivat draamaa / komediaa sijoittamisesta.
Väitän usein lapsilleni olevani henkisesti 18-vuotias, mutta keski-ikäistyn kyllä fyysisesti hyvää vauhtia. Itse asiasta kuullut ovat 53-vuotiaan perspektiivistä törkeän hyviä😳.
Keski-ikä lyhentää askelta. Miusta on tullut vahva Itse asiasta kuultuna -fani. Sarjaa on muuten tehty 70-luvulta asti ja noita vanhojakin olisi kiva katsoa.
Konsepti on hieno: Toimittaja taustoittaa haastateltavan elämän huolella, esittelee tämän elämän lyhyesti ja sitten päästää tämän kertomaan itsestään ja urastaan kysyen hyvin kartalla olevia, mutta ei kovin haastavia kysymyksiä. Tällä metodilla on sitten saatu poliitikoita K-A Fagerholmista Seppo Kiäriäisen avautumaan enemmän kuin revolverihaastattelutyylillä olisi mahdollista.
Vähän samaa mitä mie yritän tehdä Teerenpeleissä, joskin paljon huonommin ja Harrilla & iPhonella Teerenpelissä enkä Ylen ziljoonan dollarin kalustolla studiossa.
Juuri tällaisia ohjelmia Ylen pitäisikin tehdä. Amerikkalaisten sarjojen ostamisen voisi jättää kaupallisille kanaville.
Tämä. Toinen mielestäni hyvä ohjelma on se, missä kalju keski-ikäinen rauhallinen mies keskustelee/haastattelee yhtä poliitikkoa kerrallaan. Tällöin haastateltava saa kerrottua omat ajatuksensa ilman että kukaan änkyröi/haastaa sinne väliin hirveällä kiireellä. Näin monesti pääsee paremmin perille ko. ihmisen ajatusmaailmasta. Valitettavasti en nyt millään saa päähäni ohjelman nimeä. Pyöri mielestäni ainakin vielä viime vuonna Ylellä.
Itse asiassa, jos sallitaan pieni koukkaus radion puolella, tykkäsin myös hyvin paljon Sarasvuon radiomonologeista juurikin samasta syystä. Eli ihminen pääsee rauhassa perustelemaan ja valottamaan ajatuksiaan.
Katsoin korealaisen elokuvan Miracle in Cell No.7. Se sai minut todella repeytymään niin paljon, koska elokuva oli niin surullinen. Se osoitti myös, kuinka oikeusjärjestelmää voidaan todella sekoittaa toisinaan. Myös miehen näkökohdat olivat niin alhaiset, vaikka oli ilmeistä, että hänellä oli erityistarpeita.
Miulla on enää Boiler Room ja Margin Call katsomatta Sijoitustiedon parhaat -listan kahdeksasta leffasta. https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/10-parasta-porssiaiheis… En noita kahta sarjaakaan Million Dollar Traders ja Wall Street Warriors ole nähnyt, mutta voisi olla liikaa kommittoitumista edes yrittää.
Katsoin nimittäin Inside Jobin. Sehän oli sivistävä pläjäys. Tosin kuten dokumentit yleensä, käsittääkseni jakaa jengiä liian mustiin ja valkoisiin. Mutta hyvin tehty ja sai ansaitun doku-Oscarin. Tosin jos on taipumusta syyttää isoja yhtiöitä ja niiden johtajia kaikesta maailman pahasta, ei kannata katsoa. Voi vielä usko vahvistua.
Lisäksi katsoin kuin katsoinkin kohutun kotimaisen Sisäilmaa-sarjan. Vähän liikaa taikaa ja sekä aktiivimalli- että poliitikkovihaa, mutta vahvoja näyttelijäsuorituksia ja hyviä hahmoja. Olisi ollut varmaan parempi katsoa kännissä, eikä hirveästi kyllä menetä, vaikka ei katsoisi edes mukin ääressä. Meinasin kakkosen jälkeen jättää katsomatta kolmosen, mutta uteliaisuus kuitenkin voitti. Olen melko toivottoman riippuvainen selvittämään, mitä jossain fiktiossa lopulta tapahtuu.Huonot dokkarit jätän helposti kesken, mutta jos menen sarjassa pitkälle, yleensä suoritan loppuun, vaikka vähän taso laskisikin - tai ei edes koskaan nousisi. Better Call Saul jäi kesken, kun tiesin mitä lopussa tapahtuu. Prequelejä tuleekin selvästi vähemmän katsottua kuin sequeleita.
itse asiassa päätin katsoa kolmosenkin, kun joku oikeistopoliitikko twitterissä valitti, että onpa paska sarja ja huonoja näyttelijöitä. Mie riidasin, että vinkui siitä, että aktiivimallia ja julkisen sektorin tehostamista vaativia poliitikkoja pilkattiin, joten haukutaan näyttelijätkin. Jos odottaa suomalaiselta draamalta markkinatalousmyönteisyyttä, kannattaa odotella katsomatta yhtään mitään. Itseään on ihan turha kiduttaa.
Margin Call kannattaa katsoa monesta hyvästä syystä mutta yksi sellainen on se miten Jeremy Irons pystyy muutaman minuutin roolilla ottamaan tilan täydellisesti haltuun. Huikea suoritus.
Katsoin kaksi taloutta käsittelevää dokumentaaria, mitä en ole huomannut täällä aikaisemmin käsiteltävän.
Floored, 2009 on kotikutoinen dokumenttielokuva, joka käsittelee Chigacon raaka-ainepörssin lattialla kauppaa tekevien arkea ja heidän psykologiaa. Viina, parisuhteiden äkillinen päättyminen ja maksulliset naiset on kaikki mainittu. Tämä sijoittuu aikakauteen kun tietokoneet olivat valtaamassa alaa, mutta kauppaa käytiin vielä aktiivisesti pörssin lattiallakin. Haastattelussa nykyisiä ja entisiä meklareita sekä ohjelmistokehittäjiä, jotka kehittävät meklareita syrjäyttäviä kaupankäyntiohjelmia. Osa meklareista pyrkii siirtymään uuden kaupankäynnin aikaan. Itse en tiedä mitään raaka-aineiden treidauksesta, mutta silti tykkäsin ja voin antaa kevyen katselusuosituksen. Tarkemmat tiedot: https://www.imdb.com/title/tt1326220/?ref_=nv_sr_srsg_0
Abacus, 2016 käsittelee kiinalaisten maahanmuuttajaperheen perustumaa pankkia New Yorkin Chinatownissä, joka palvelee alueen kiinalaisvähemmistöä. Finanssikriisin aikana tämä pankki oli riittävän pieni (eli ei too big to fail), jotta sen epäilyttävä lainan antoa voitaisiin käsitellä oikeudesta ja syyttäjäviranomaiset lähtivät hakemaan tuomiota. Tämä dokumenttielokuva keskittyy pankkia johtaneen perheen näkökulmaan oikeustaistelussa. Tykkäsin, neutraali katselusuositus. Linkki: https://www.imdb.com/title/tt5952382/?ref_=nv_sr_srsg_0
Margin Call kannattaa katsoa monesta hyvästä syystä mutta yksi sellainen on se miten Jeremy Irons pystyy muutaman minuutin roolilla ottamaan tilan täydellisesti haltuun. Huikea suoritus.
Täysin samaa mieltä. Leffassa on erinomainen käsis, joka onnistuu upeasti luomaan tunnelmaa pelkillä puhuvilla päillä. Näyttelijät ovat kauttaaltaan hyviä, mutta Irons tosiaan vielä ihan omassa luokassaan.
En muista oliko tää Netflixissä vai HBO:lla, mutta ei ole kummallakaan enää. Youtubesta saa vuokrattua parilla eurolla.
Minulle tuli mieleen sellainen vanha komediaklassikko kuin Vaihtokaupat. Muistan siitä kyllä paremmin Jamie Lee Curtisin suorituksen kuin sen liitynnät raaka-ainekauppaan, mutta muistanpa senkin jotenkin.
The Big Short tulee Yleltä pe 19.2 (huom! vain suora, ei Areena). Wanha Kunnon Klassikko, nuorten turha katsoa koska nyt tällä kertaahan kaikki on toisin...
Dag on poistumassa Netflixistä 28.2. Joten on vain vähän aikaa katsoa maailman kyynisintä tv-sarjaa. Joten vanha kyynikko pitää sitä ⁓ parhaana näkemänään🥰.
Sopii erinomaisesti myös mielensäpahoittamiseen sekä konservatiiveille että cancel-väelle👍.https://t.co/ZkoIhEufs4
Dag ei ole varsinaisesti sijoitusaiheinen sarja. Mutta ainakin kaikille kyynikoille aivan superia.
Spoilaan sen verran, että Dagilla käy flaksi. Nainen sanoo: Puhu minulle rumia. Dag miettii hetken siinä takaapäin tyrkkiessään, mitä sitä sanoisi ja sanoo: "Olet lihava".
Olisin ottanut parisuhdeterapeutiksi aikoinaan mieluummin Dagin, kuin sen joka oli. Dag olisi sanonut "Erotkaa, olette toivottomia yhdessä", ja yhdellä käynnillä olisi päässyt ja onnellisia vuosia olisi ollut miulla enemmän.
Jos autan yhdenkin sielun löytämään tämän huikean sarjan, olen mielestäni parantanut maailmaa merkittävästi. Ja kiire on, ainakin Netflixillä, poistuu jostain syystä 28.2.. Mutta kahdessa viikossa ehtii kaikki neljä kautta kepeästi, jaksot ovat vain 23 minuutin mittaisia.
Katsottuani eilen väkisin Paris Texasin, totesin Wim Wendersin tehneen elokuvia enemmän HS-kulttuuritoimitukselle ja vähemmän miulle. Kuten Bertolucci ja Almodóvarkin.
Nämä en erityisesti tykännyt -postaukset ovat vähän arvottomia. Mutta kun olen tämän threadin johtava postaaja, tästä pääsee ehkä kärryille, kannattaako beesailla suosikkejani.
Olen katsonut paljon vähän taiteellisempaakin elokuvaa. Ja pääsääntöisesti en ole erityisesti ilahtunut. Toisaalta hyvin harvoin ilahdun actionistakaan. En tykkää neljästä laukauksesta rintaan ja siitä rivakasta toipumisestakaan.
Mainittakoon vielä, että olen kuitenkin käyttänyt Bertoluccin tuotannosta Viimeistä tangoa Pariisissa pornofilmin korvikkeena siihen aikaan, kun Beta ja VHS kamppailivat videomarkkinoiden dominoinnista. Tosin leffana aika aneeminen, katsoin vähän elokuvallisemmalla silmällä melko hiljan noin 40 vuotta vanhempana.
Katsoin eilen Disney +:lta sellaisen leffan kuin Unstoppable. Kertoo niinkin jännästä aiheesta kuin kuljettajalta karkuun päässyt juna. No elokuva on vallan mainio, etenee kuin juna (heh) ilman tylsiä takaumia tms. Mukaansa tempaava tarina, mielenkiintoisia roolihenkilöitä ja tavallaan aika lämminhenkinen, vaikka ei sitä mitenkään alleviivaakaan. Taustalla ilmeisesti tositapahtuma. Suosittelen.
Katsoin eilen Disney +:lta sellaisen leffan kuin Unstoppable. Kertoo niinkin jännästä aiheesta kuin kuljettajalta karkuun päässyt juna. No elokuva on vallan mainio, etenee kuin juna (heh) ilman tylsiä takaumia tms. Mukaansa tempaava tarina, mielenkiintoisia roolihenkilöitä ja tavallaan aika lämminhenkinen, vaikka ei sitä mitenkään alleviivaakaan. Taustalla ilmeisesti tositapahtuma. Suosittelen.
Tää on muuten just sellainen perinteinen "iskä" leffa, jota on kiva katsoa myös muksujen kanssa, kun liika väkivalta ja yliluonnollisuus puuttuu. Denzel vielä perinteisessä tavissankarin roolissa. Pitääkin katsoa itsekin taas uudestaan.
En tiedä onko jo ketjussa mainittu mutta ainakin Amazonilta löytyvä "Justified" on aika mainio joskin varsinkin pötkössä (binge?) katsottuna turhan verinen sheriffit vs. konnat sarja. Tässä siis eletään nykypäivää mutta Kentuckyn laitamilla eli pontikkaa ja punaniskoja piisaa. Erittäin hyviä näyttelijöitä ja viihdyttävä stimmungi. Taustalla on ollut ainakin jossain roolissa Elmore Leonard, jonka tekstien filmatisoinnit olivat joskus 10-20 vuotta sitten Hollywoodin kuuma juttu. Veijarimaista ja erittäin tylyä menoa siis. IMDB antaa tuolle 8,6 eli muutkin ovat tykänneet.
Ja jos Yhdysvaltojen valkoiset slummit viehättävät (ja miksi ihmeessa eivät viehättäisi!) niin astetta vakavampi "Winters Bone" on tuohon kontekstiin sijoittuvista filkoista ihan omaa luokkaansa. Siinä siis mukana myös John Hawkes, joka tekee kaikista leffoista hyviä. Tämä on siis se kaveri, joka pyöritti Deadwoodissa sekatavarakauppaa tuon jo aiemmin esiin nostamani "Justifiedin" päästaran kanssa. Olipas hieno Aasinsilta, hyvä minä!
Norjalaisesta EXIT-sarjasta on tullut toinen tuotantokausi Areenaan. Ensimmäinen oli ehkä vielä asteen kovempi kun keskittyi vielä enemmän hypertoksiseen massin voitelemaan maskuliinisuuteen...mut on tääkin tykkiä kamaa!
Jotensakin kai perustuu todellisuuteen joka ainakin itelle aina iso plussa.
Joo, Exitin toinen kausi oli myös hyvä; ekan kauden normimeininkiä, impulsiivisuutta ja seksikkäitä kohtauksia mutta myös jännittäviä sekä hieman yllättäviä juonenkäänteitä. Oli välillä niin stimuloivaa menoa että meinas illalla katsoessa uni lähtee silmistä. Loppui osittain vähän ehkä hassusti, tuleeko sieltä vielä kolmas kausi...? Mutta joo. Jos tykkäsit ekasta kaudesta, rakastat toista kautta. Mukava hetkellinen piriste elämään, like it!
Taas tuli vähän ahdistusta, kun kauppaa tehtiin siten, kuin sitä ei oikeasti tehdä. Mutta en kerro mikä meni tällä kertaa väärin, etten spoilaa mitään.
Sarja vaatii sellaista huumorintajua, joka ei koe esimerkiksi ainakaan miun kolumneja yleisloukkaavina. Toisaalta jos haluaa tahallaan pahoittaa mielensä ihmisryhmille naureskelusta, siihenkin norjalaiset tv-sarjat tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia.
Olin pitänyt mahdollisena, että mie ja PikkuPro tykätään joskus jostain samasta tv-sarjasta. Olin oikeassa.
En löytänyt kolmannesta kaudesta tietoja, mutta eivätköhän turskat IMDB 8,3 saatuaan sellaisen väsää.
Sarja vaatii sellaista huumorintajua, joka ei koe esimerkiksi ainakaan miun kolumneja yleisloukkaavina. Toisaalta jos haluaa tahallaan pahoittaa mielensä ihmisryhmille naureskelusta, siihenkin norjalaiset tv-sarjat tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia.
No nyt! Sarjan eka kausi oli aika tiukka ja hyvin toteutettu, mutta ilman tätä postausta en olisi tajunnut että siitä on tullut toinenkin kausi.
Ei tosiaan sovi välttämättä sellaiseksi feel good -sarjaksi tyttöystävän kanssa katsottavaksi. Ei sillä etteikö tyttöystäviä olisi monen sorttisia, mutta noin keskimäärin.
Tämä on semmoinen must-see jokaiselle sijoittajalle että linkkaanpa tänne, eli dokumentti Omahan oraakkelista. Katsoin itse HBO:lta mutta löytyy näemmä myös youtubesta
Jos on valmiiksi totaalinen Buffett-fani, ei tämä varmaan mitään hirveän uutta tietoa tuo kokista hörppivästä miehestä. Mutta sitä enemmän dokkari varmaan miellyttääkin mitä enemmän herraa fanittaa. Mää tykkäsin kovasti. Buffett puhui tosi paljon perheenjäsenistään, arvoistaan jne mutta tuli sieltä sitten perus osaamisalue/vallihauta -settiäkin herralta eli normisettiä. Miehen huumorintaju on ällistyttävä. Varmaan pysyy kunnossa elämällä kuin eräät urheilijat kieltäytymällä totaalisesti kokiksesta (ja manipuloiden yhtiön markkina-arvoa) sun muusta, mutta kukaan ei voi kiistää Buffettin olevan kunnossa ikäisekseen, joka ajaa varmaan joka päivä mäkin autokaistan läpi töihin (ja ostaa dollarin halvemman burgerin jos markkinat laskee...). Kyllä se pitkän iän salaisuus piilee varmaan myös osin siellä, että nauttii ja tuntee intohimoa mitä tekee, ja osaa nauraa ja heittää vitsiä. Hän kertoo mm menevänsä joka päivä "tanssahdellen" töihin ja kehoittaa jokaisen ihmisen tekemään sitä mitä rakastaa, ihan sama mitä sillä tienaa. Berkshiren toimistolla niinikään vaalitaan viihtyisyyttä, pelataan vaikka pelejä, kunhan hommat tulee tehtyä. -Mitään- ei tehdä muodon vuoksi. Kaikki rakastaa olla osa tiimiä. Ei ihme että Berkshiren johto on Amerikan vanhinta, ja ei ihme että hommat toimii. Jokaisen työpaikan pitäisi ottaa hitto vie mallia tuosta. Tyytyväinen henkilöstö on avain menestykseen. Mitä hänen henkilökohtaiseen menestykseen tulee, hän kokee olevansa vain hyvin onnekas. Hän kokee joka päivä onnekkuutta.
Mutta kyllä isoin propsi täytyy antaa tuosta hyväntekeväisyyshommasta. Mies ei itse koe tarvitsevansa rahaa, valtava omaisuus on vain "suorituskortti" joten miksei vain täytä edesmenneen vaimon toivetta ja anna lähes kaikkea pois. Kuka tietää, tuntevatko ihmiset Buffettin sadan vuoden päästä menestyneimpänä sijoittajana vai suurimpana hyväntekijänä.
Olin jo etukäteen aika vakuuttunut, että tämän täytyy olla hyvä, koska @hsfi haukkui.
Vuoden 1991 konkurssin partaalla huojuneena pidin sarjaa erinomaisena. Jaksoin jopa A-Studio+ -tasoa olevat haastattelujaksot 2&4 lusia läpi. 1&3 olivat ilotulitusta. https://t.co/gaGI92xzin
Jos ei koskaan katso A-Studiota, voi kakkosen ja nelosen tosiaan skipata. Nelosesta tosin jäin pohdiskelemaan, että olisipa kiva, jos meillä olisi yksikin Risto Murron tai Martti Hetemäen tasoinen ministeri. Mutta sinänsä on loogista, että maan parhaat kyvyt eivät poliitikoiksi hakeudu/valikoidu.
Kyseessä femakoiden Tulva-lehden entinen päätoimittaja. Ei tarvinnut enempää googlailla. Hesarissa on kulttuuritoimituksen lisäksi tiedetoimituksenkin vallanneet yksisilmäiset vihervasemmistolaiset kokonaan. Tai on siellä vielä Niko Kettunen viimeisenä miehenä puolustamassa tiedettä naistutkimusta vastaan.
En aio kuitenkaan lopettaa tilausta. Hesarinsa tilauksen moneen kertaan lopettaneiden kun olen havainnut polttelevan ainakin kesäöisin ristejä. Ei Hesarilla ole vihervasemmistolaista agendaa. Mutta kielialueellamme toimittajiksi hakeutuu nykyisin enimmkseen taloudellisia realiteetteja ymmärtämättömiä ituhippejä. Vielä 90-luvulla asiat olivat toisin, toimittajilla oli hyvät liksat ja vähän töitä. Internet on muuttanut työnkuvan toisinpäin.
