Syy miksi itse en ole halunnut ottaa muiden rahoja hoitaakseni on juuri se, että ihmiset eivät halua maksaa siitä.
Kenenkään ei ole pakko tietenkään sijoittaa rahastoihin. Mutta noin yleisemmin ajateltuna tämän rahaston palkkio on tavanomaista pienempi ja intressit yhtenäiset sen keskittyessä tuotto-osaan (Mun näkökulmasta, koska uskon indeksituottojen olevan vaisuja tulevan vuosikymmenen).
Aika vaikea nähdä miksi ketään osaavaa kiinnostaisi hoitaa muiden rahoja pienemmällä palkkiolla, ellei strategia ole täysin skaalautuva (joka yleensä tarkoittaa pienempää alfaakin).
Itse olen tähän sijoittanut. Ymmärrän täysin ettei suurin osa halua sijoittaa rahastoihin yleensäkään. Mutta en oikein ihmettelyä rahaston tuottomallista tai kalleudesta, kun ne ovat keskimääräistä paljon järkevämpiä.
Toki sitten pitää uskoa salkunhoitajiin. Mutta parhaat rahastosijoitukset maailmassa ovat olleet niitä, joihin pitää maksaa tyyliin puolet tuotoista.(Simons, Cohen)
Syy miksi itse en ole halunnut ottaa muiden rahoja hoitaakseni on juuri se, että ihmiset eivät halua maksaa siitä.
Tää ei mun mielestä ole totta. Ihmiset haluaa maksaa laadukkaista sijoituspaveluista, mutta niitä on kovin vähän vain tarjolla. Minä myös kysyin sinulta sijoituspalveluita 2,5 vuotta sitten, eikä homma kaatunut mun maksuhaluttomuuteen, vaan siihen lagoniseen keskusteluun ettei palvelua ole tarjolla. Laita vaan Mikko rahastoa pystyyn!
Mun mielestä myös Coeuksen hinnoittelu on erittäin houkutteleva. Rahasto pysyy hengissä vain, jos indeksi biitataan, ja Coeuksen hinnoittelussa näkyy kova luottamus omaan tekemiseen.
Oikeastaan olisin halunnut kysyä miten Coeus toimii, jos rahasto kasvaa kovasti? Jens on profiloitunut pieniin- ja keskisuuriin yhtiöihin, joissa "väärinhinnoittelua" on enemmän. Joutuuko rahasto hyppäämään jossain vaiheessa large cappiin ja miten siellä tehdään ylituottoa?
Ongelma lähinnä varmaan siinä, että asiaan perehtyneet piensijoittajat usein nihkeämmin haluavat maksaa kuluja. Asiaan perehtymättömälle taas se OP:n 2/20% on ihan ok kulu, mutta taas asiaa tuntemattomalle piensijoittajalle pienen rahastoyhtiön niche-rahaston markkinoiminen vaikeaa. Toki Suomessa yleisemminkin aika köyhästi ihmisillä on sitä sijoitettavaa pääomaa.
Syy miksi itse en ole halunnut ottaa muiden rahoja hoitaakseni on juuri se, että ihmiset eivät halua maksaa siitä.
Kenenkään ei ole pakko tietenkään sijoittaa rahastoihin. Mutta noin yleisemmin ajateltuna tämän rahaston palkkio on tavanomaista pienempi ja intressit yhtenäiset sen keskittyessä tuotto-osaan (Mun näkökulmasta, koska uskon indeksituottojen olevan vaisuja tulevan vuosikymmenen).
Aika vaikea nähdä miksi ketään osaavaa kiinnostaisi hoitaa muiden rahoja pienemmällä palkkiolla, ellei strategia ole täysin skaalautuva (joka yleensä tarkoittaa pienempää alfaakin).
Itse olen tähän sijoittanut. Ymmärrän täysin ettei suurin osa halua sijoittaa rahastoihin yleensäkään. Mutta en oikein ihmettelyä rahaston tuottomallista tai kalleudesta, kun ne ovat keskimääräistä paljon järkevämpiä.
Toki sitten pitää uskoa salkunhoitajiin. Mutta parhaat rahastosijoitukset maailmassa ovat olleet niitä, joihin pitää maksaa tyyliin puolet tuotoista.(Simons, Cohen)
En usko, että maksaminen on ongelma, vaan se, että mitä sillä rahalla saa. Voisin kuvitella, että raskainta muiden varojen hoitamisessa on se, että kun menee päin persettä, niin jengi on aika nopeasti vinkumassa. Näinhän osittain kävi Jensin blogissa, josta herra kyllä kimpaantuikin.
Nythän on siis kyse siitä, että mitä noilla palkkioilla saa. Sillä saa rahaston, joka replikoi oletettavasti hyvin paljon Nordic Small Cap indeksiä – miksei vaan ostaa indeksiä suoraan. Jos parhaimmat ideat ovat Inderesin ja Redeyen mallisalkuista, niin ne salkut näkee itsekin. Lisäksi nuo rahastopalkkiot, eivät kyllä todellakaan ole tavanomaista pienempiä, etenkin kun huomioi em. ja olemattomaan tuottohistoriaan.
Tämä tuottohistoria minua ihmetyttääkin eniten. Kaikki argumentit rahaston puolesta perustuu siihen, että kyseessä on ihmelapset, jotka tulevat tekemään ylituotto vuodesta toiseen. Jos näin on, niin silloin palkkiotaso on hyväksyttävä, mutta tällä hetkellä rahastolla ei ole mitään tuottohistoriaa.
Tuottohistoriasta voi vielä todeta, että moni täälläkin ”manipuloi” omaa tuottohistoriaansa - ja joo sitten on niitä ketkä vain heittävät että 100% viime vuonna. Esimerkki, jos minulla on 5M rahaa/käteistä ja sijoitan 1M. Teen voittoa 0.2M ja väitän, että tuottoprosenttini on 20%. Antaako se oikeanlaisen kuvan?
Miten sitten, jos olekin onnistunut tekemään tuon 0.2M sillä, että olen pitänyt 1M niissä alkuperäisissä sijoituksissa ja 1M + 1M olen merkannut IPOja? ts. teoriassa olenkin sijoittanut 3M en 1M. Entäs jos pörssi romahtaa tai korjaa suuresti? Minulla ei ole hätää koska voin ostaa halvempia osakkeita, kun minulla on 4M käteistä. Tätä kun vertaa normisijoittajaan kuka oikeasti on all in ja joutuu vain puremaan tuppea, niin aika eri tilanne.
Mikä on em. esimerkin oikea tuotto? Joku voi kutsua sitä manipulaatioksi joku ei, mutta pointti on kuitenkin se, että monien olisi hyvä ymmärtää, että miten moni näistä ylituotoista on laskettu. Joku voi myös väittää, että on fiksua, että on aina hieman kassaa. Ehkä, ehkä ei, mutta jos esimerkiksi rahastoa (tietenkin jos oikeasti olisi kyseessä aktiivirahasto, niin eriasia) hoitaisi ja pitäisi 20% käteistä (saatikka sitten 80%, kuten em. esimerkissä), niin kyllä se söisi ne tuotot aika nopeasti. Rahastossahan tuotto lasketaan sijoitetulle pääomalle, eli siellä ei voi makuuttaa rahaa tilillä ja sitten itse valita, että mikä on sijoitetun pääoman suuruus.
Eikö rahastoon ylipäätään sijoittaminen ole oman panostuksen tai efortin vähentäminen ja helpottaminen? Se maksaa. Voisihan sitä itse kämpän siivota mutta kyllä se ostettuna palveluna tuottaa parempaa tulosta kun itse touhuten. Sijoittaminen ei tosin ole yhtä tylsää hommaa mutta meitä on monia joilla ei aika tai panostus riitä homman hyvin hoitamiseen.
Siivousfirmoissa on eroja. Itse maksan hieman enemmän kun tiedän että ne siivoojatkin kys firmassa saa ka:ta parempaa liksaa. Tässä rahastotapauksessa uskoisin että Kyllönen kyllä laittaa "hanaa!" mutta en ole omaa osallistumista vielä päättänyt. Ei se ihan sekuntipeliä taida tässä markkinassa ollakaan.
Kait se riippuu ihan näkökulmasta. Jos sitä vertaa 1,5-2% tyypilliseen hallinnointipalkkioon, niin se on markkinoiden odotetulla tuotolla(6-7%) alhaisempi. Tietty jos uskoo, että osakkeet indeksit tuottavat jatkossa 10%/a, niin sittenhän se menee tuohon väliin, vaikka vain pysyisivät indeksin tahdissa. Mä kyllä joka kerta valitsen tuottopalkkion vrs hallinnointipalkkion. Insentiivit ovat tärkeitä.
Koska suurimmalla osalla rahastohoitajista ei ole saumaa lyödä indeksiä, niin sanoisin että keskimäärin rahastot ovat välistävetäjiä. Mutta monelle hyvä silti, koska muuten rahat makaisivat tileillä. Tavallaanhan siis muihin rahastoihin vertaaminen on vähän turhaa, koska valtaosaan ei todellakaan kannata sijoittaa versus indeksirahasto. Ainoan muun rahastosijoituksen PYN Eliten tuottopalkkiot eivät ole kyllä haitanneet yhtään. Omistin Vietnam ETF:ää jonkin aikaa lisäksi, mutta se jäi aina telineisiin.
Startupeissa olen kantapään kautta oppinut, että enkelisijoittajien vanha viisaus ”sijoita ihmisiin enemmän kuin tuotteeseen” on aika hyvä oppi. Tässäkin kyse on uskosta. Joko salkunhoitajiin uskoo tai ei. Lopulta rahastosijoituksessa ei ole kyse edes vain nykyosaamiseen sijoittamisesta, vaan myös 5-10v päästä osaamiseen. Itselläni kyse ei ole niinkään molempien salkunhoitajan viimeisen 5v hyvän trackin perusteella asian ajatteluun, vaan kykyyn oppia. Kellä vaan voi tuurillakin olla hyvä tuottohistoria, mutta taito tehdä tutkimusta, ottaa riskiä ja oppia on se mitä tässä arvioidaan. Suomessa on kyllä muitakin hyviä salkunhoitajia, mutta suurin osa kiinteätä hallinnointipalkkiota ottavista on vain töissä. Coeuksen kohdalla draivi lienee vähän erilainen.
Minusta olisi tyylikasta, jos korkean profiilin Coeus Invest GRIT:iin sijoittaneet - eli Aki Pyysing ja Mikko Mäkinen - kertoisivat meille avoimesti minka kerroksen vakea he ovat. Jos oon oikein kasittanyt niin jotkut "sisapiirilaiset" paasivat mukaan niin ettei tuottosidonnaista palkkiota tarvitse maksaa. Kuuluuko Aki ja Mikko naihin vai ei?
Toinen ja viela tarkeampi asia jonka haluaisin tietaa ennen sijoituspaatosta on se, tapahtuvatko herrojen Kyllönen ja Alhanko omat osakesijoitukset ko rahaston kautta, vai hoidetaanko niita erikseen. Jos jalkimmainen, tasta saattaa tulla aika tympeita eturistiriitatilanteita tyyliin myynko omat vai rahaston NoHot koronakriisin kynnyksella ensin.
Kolmas asia mika kiinnostaa on se, onko taman rahaston hoito Kyllöselle ja Alhangolle taysipaivainen business vai ei.
Jos vastaukset kahteen viimeiset ovat toivottuja niin todenakoisesti sijoitan rahastoon, muuten pysyn ulkona.
Syy miksi itse en ole halunnut ottaa muiden rahoja hoitaakseni on juuri se, että ihmiset eivät halua maksaa siitä.
Mitähän en nyt ymmärrä? Jos samantyylinen rahastokulu kuten Coeuksella, niin luuletko ettei porukka lähtisi mukaan? Itse ainakin olisin mukana ja uskoisin että aika moni muukin.
Startupeissa olen kantapään kautta oppinut, että enkelisijoittajien vanha viisaus ”sijoita ihmisiin enemmän kuin tuotteeseen” on aika hyvä oppi. Tässäkin kyse on uskosta. Joko salkunhoitajiin uskoo tai ei. Lopulta rahastosijoituksessa ei ole kyse edes vain nykyosaamiseen sijoittamisesta, vaan myös 5-10v päästä osaamiseen. Itselläni kyse ei ole niinkään molempien salkunhoitajan viimeisen 5v hyvän trackin perusteella asian ajatteluun, vaan kykyyn oppia. Kellä vaan voi tuurillakin olla hyvä tuottohistoria, mutta taito tehdä tutkimusta, ottaa riskiä ja oppia on se mitä tässä arvioidaan. Suomessa on kyllä muitakin hyviä salkunhoitajia, mutta suurin osa kiinteätä hallinnointipalkkiota ottavista on vain töissä. Coeuksen kohdalla draivi lienee vähän erilainen.
Tästä en ole samaa mieltä. Minun mielestäni on parempi antaa jonkun ensiksi löytää ja kartoittaa ne pahimmat sudenkuopat ja tätä kautta löytää parempi sijoitusprosessi ja sitten vasta arvioida, että pitäisikö lykätä omaa rahaa. On paljon helpompi arvioida jonkun sijoitusprosessia, kun jonkun loogista ajattelua tai kykyä oppia. Lisäksi sijoittajana ei pitäisi koskaan olla kiire työntää rahaa johonkin once in a life time mahikseen. Aina kerkeää myöhemminkin mukaan ja jos ei kerkeä, niin sitten etsii jonkun muun sijoituskohteen. Ei se maailmaa kaada ja kukaan ei ole koskaan hävinnyt raha sillä, että on jättänyt sijoittamatta. Ja lähinnä viittaan nyt niihin, kellä ei ole ollut minkään tason tietoa rahastosta, mutta ovat kuitenkin paniikissa etsimässä ohjeita, että miten saadaan työnnettyä rahaa rahastoon.
Itse jos lähtisin yleisellä tasolla arvioimaan rahastoa, niin lähtisin ensiksi tarkastelemaan, että miten rahasto on performoinut esim. 2021 joulu – 2022 tammikuussa, 2020 helmi- maaliskuussa, 2018 syksyllä jne. Nyt on tietenkin ymmärtääkseni kyseessä nordic smallcap rahasto, eikä absoluuttisen tuoton rahasto, niin silloin tarkastelisin tarkemmin, miten rahasto on performoinut silloin kun nordic smallcap indeksi on kyykännyt jne. Oli rahasto minkä tyyppinen tahansa, niin mielestäni on tärkeätä, että lähtökohtana on että rahaa ei koskaan hävitä ja jos hävitään niin mahdollisimman vähän. Tätä kautta päästään sitten myös hyviin Sharp ja Calmar ratioihin jne. Tämä tietenkin vaatii enemmän ulottuvuuksia, kun ainoastaan sen, että on edge pohjoismaisissa smallcap osakkeissa. Edellä mainittu ja edellä mainitun tyyppinen lähestyminen on se mikä ainakin minua kiinnostaisi ja josta voisin maksaa 2/20 – nimenomaan tästä SAC, RenTec, Element Capital jne. laskuttavat poskettomia 3/50. Tällaista vaikutelmaa en ainakaan tästä rahastosta ole saanut ja siksi ihmettelinkin hieman, että mitä olet nähnyt tai kuullut kun olet päättänyt sijoittaa? Ainakin sinun kirjoituksiesi perusteella Nomadissa on pyritty tähän pääoman suojelu on lähtökohtana tyyppiseen ajatteluun ja hyvinhän se on onnistunutkin.
Minusta olisi tyylikasta, jos korkean profiilin Coeus Invest GRIT:iin sijoittaneet - eli Aki Pyysing ja Mikko Mäkinen - kertoisivat meille avoimesti minka kerroksen vakea he ovat. Jos oon oikein kasittanyt niin jotkut "sisapiirilaiset" paasivat mukaan niin ettei tuottosidonnaista palkkiota tarvitse maksaa. Kuuluuko Aki ja Mikko naihin vai ei?
Eiköhän tuo paras ryhmä koske ihan salkunhoitajia ja heidän läheisiään. En keksi miksi he ottaisivat mun rahoja sisään jollain älyttömällä alennuksella. Ihan listahinnoilla siis mukana. Ja en ole saanut PYN:täkään rahaa sen suosittelusta. Tuskin mitään muutakaan tulen suosittelemaan etujen tms. takia.
Ehkei nyt tässä ketjussa mennä enempää mun tai meidän firman asioihin. Ehkä sen verran sanon, ettei rahastobisnes ole mikään älytön rahasampo alle 100 meurilla(mikä on Suomessa jo paljon) ja toisaalta ihmiset ovat yleensä tarjonneet rahojaan max. 20% tuottopalkkiolla, jolloin oikeasti pitäisi olla aika paljon sitä rahaa, että se olisi toimilupien yms päänvaivan väärti.
Pyörittelen edelleen omia ajatuksia tästä. Kiitos Mikolle fakta ja ajatus jaolle. Tuli mieleen kysymyksiä rahaston analyytikoille kautta nimimiehille. Mikä on draiveri päästä pelaamaan muiden rahoilla?
Jos markkina pyllistää vuoden pari, millä pidätte rahvaan jengissä?
Ihan listahinnoilla siis mukana. Ja en ole saanut PYN:täkään rahaa sen suosittelusta.
Ihan mielenkiinnosta kysyn mikä on syy sijoittaa tähän vaikka sitä jo vähän avasitkin?
PYN sijoituksenne ymmärrän koska rahastonhoitajalla voi hyvin olla teihin verrattuna edgeä rahaston kohdemarkkinalla. Tämän rahaston markkina on nordic, josta kuvittelen teilläkin olevan vähintään yhtä paljon ymmärrystä. Jotta sijoutuksenne olisi minulle looginen pitäisi teidän pitäisi kai uskoa tämän tuottavan hoitopalkkion verran enemmän kuin oma toimintanne?
Mikko Mäkinen kirjoitti:
ihmiset ovat yleensä tarjonneet rahojaan max. 20% tuottopalkkiolla, jolloin oikeasti pitäisi olla aika paljon sitä rahaa, että se olisi toimilupien yms päänvaivan väärti.
Varmaan yksittäistapauksina näin mutta jos/kun sijoittajia olisikin monia astuisi kuvaan suuruuden ekonomia, eikö vaan? En toki tiedä paljonko teidän rahastoonne potentiaalisesti sijoittaisi mutta epäilen että aika moni.
Minusta olisi tyylikasta, jos korkean profiilin Coeus Invest GRIT:iin sijoittaneet - eli Aki Pyysing ja Mikko Mäkinen - kertoisivat meille avoimesti minka kerroksen vakea he ovat. Jos oon oikein kasittanyt niin jotkut "sisapiirilaiset" paasivat mukaan niin ettei tuottosidonnaista palkkiota tarvitse maksaa. Kuuluuko Aki ja Mikko naihin vai ei?
Vastaan siihen kysymyksistäsi, jonka tiedän varmaksi. Maksan sitä BSD/Early Bird 15% tuottopalkkiota eli listahintoja. Enkä saa mitään kickbackejakaan rahastoon suosituksestani tulleesta/tulevasta rahasta.
Itse asiassa taloudellisissa intresseissäni olisi, ettei rahastoon juuri lisärahaa tulisi. Tietenkin pienellä rahalla on helpompi tehdä tiliä kuin isolla.
Aivan kuten Mikkokin, mie sijoitan enimmäkseen ihmisiin. Se on muuten useimmilla yhtiöillä se tärkein vallihauta. En tee ikuisia sijoituksia mihinkään yhtiöön, mutta Jensiin laitoin nyt nähdäkseni aika pitkäaikaisen. Berkshire esim. voisi käydä myös, mutta luulen, että siellä äijät lähivuosina vaihtuu ihan luonnollisen poistuman kautta. Tosin jos markkinanäkemykseni menisi kovin negatiiviseksi, saattaisin irrottaa Jensinkin rahastosta jo suunniteltua nopeammassa aikataululussa.
Miusta olisi tosi hilpeää olla menestystarinan ensimmäisten merkitsijöiden joukossa. Tuleeko Zeuksen parin lapsen äidinisästä sellainen, jää nähtäväksi. Lisäksi ajattelin pelailla pokeriturnauksia kunhan niitä taas pidetään. Jos voitan niistä jonkun, pääsen laittamaan tilinpäätösten liitetietojen kanssa miulle lisää rahaa nyhräävälle Jensille kuittailuviestin
Miusta olisi tosi hilpeää olla menestystarinan ensimmäisten merkitsijöiden joukossa. Tuleeko Zeuksen parin lapsen äidinisästä sellainen, jää nähtäväksi. Lisäksi ajattelin pelailla pokeriturnauksia kunhan niitä taas pidetään. Jos voitan niistä jonkun, pääsen laittamaan tilinpäätösten liitetietojen kanssa miulle lisää rahaa nyhräävälle Jensille kuittailuviestin
Tykkään analysoida Pyysäriä niin uskon, että (ehkä alitajuntaisesti) kaiken muun lisäksi vaikuttaa sellanen, no en osaa tiivistää. Mut sellanen vähän mitä sanoki, et molemmat menestyneitä pokerinpelaajia ja molemmat menestyneitä sijoittajia ja Suomi on pieni maa et näitä on HYVIN vähän jotka aidosti erittäin menestyneitä molemmissa (ei esim. riitä, jos voittaa pokerissa 4m ja siitä laittaa vasemmalla kädellä osakkeisiin semianalyysillä ja perustuottoa tai vaikka onnekas osumakin). En yllättyisi jos Akikin olisi jossain vaiheessa miettiny oman rahaston perustamista - mutta vapaus jne, Legacy jo tehty pitkälti. Pyysäri tykkää olla "first time" kaikkialla paikalla kun history unfold. Ja sit kaikki Fuck You massit jo tehtynä niin fiilispohjalta(kin) kivempi olla näin ainutlaatuisessa (suomalainen ex-pokkapro perustaa sijoitusrahaston) mukana kuin out kun luottaa Jensin kykyihin. Mut siis EN usko tämän olevan satojen tuntien exeltaulukoinnin pilkuntarkka tulos tämän sijoituksen vaan kuulostaa kivalta olla mukana ja #RahaaOn niin miksikäs ei seuraisi fiilistä.
En yllättyisi jos Akikin olisi jossain vaiheessa miettiny oman rahaston perustamista.
Byrokratiahelvetti + sääntely johon joutuisi olisi jo yksistään aivan liikaa. Lisäksi en unihäiriöisenä todellakaan halua ottaa vastuuta muiden rahoilla pelaamisesta ja tämä on se vielä tärkeämpi syy, miksi en ole harkinnutkaan asiaa.
Jäin eläkkeelle muiden rahojen hoitamisesta 29.12.1995. Se oli hyvä päivä. One more year tosin olisi ollut hyvä idea, koska irtisanotuista salkuistani olisi tullut salkkuihin koskemattakin aika äreät palkkiot 1996.
Miten isoa salkkua voi oikein nordic small capissa pyörittää järkevästi, likviditeetti ei varmaan kummoinen ole? Varsinkin jos sijoitustieto ym väki excelöi top holdingit?
Arimatin sidonnaisuuksia joku paremmin tunteva tietänee River Oak Capitalista ja mahdollisista eturistiriidoista tarkemmin?
Olisi pitänyt lukea tämä, ennen kuin meni tuuppaamaan reilun megan Jensin rahastoon😎.
"Hyvä kirjoitus. Otat kuitenkin enemmän kantaa siihen, kumpi tarvitsee enemmän taitoa (tai kummassa taidolla on enemmän merkitystä). Yksi näkökohta mielestäni on se, että pokerissa vaadittavat taidot on huomattavasti helpompi ja nopeampi oppia. Kaikella kunnioituksella esim Jeansia kohtaan, en oikein usko että mies olisi nyt sijoitusguru jos olisi pokerin sijaan keskittynyt siihen."
Tämä oli ketjussa, jossa pohdittiin kolumniani, jossa totesin olevani niin kelvoton sijoittaja, että nykyisin joudun hajauttamaan.
Hilpeää oli, että Nerola luki tämän kolumnin aikoinaan siten, että että olen kehno sijoittaja, jonka kaikki rahat olisi parempi laittaa pienikuluisiin indeksirahastoihin. Nerolan kyllä varmasti onkin, mutta miun tuskin. Kerta elää ja mersu vaan.
Teen siis kolumnia, ja törmäsin tähän hilpeään postaukseen. Edelleen olen muuten kannalla, että pokerissa mitataan taitoa paljon paremmin kuin pörssissä (koska niin paljon merkitseviä päätöksiä) ja pörssissä voittaminen on törkeän paljon helpompaa kuin pokerissa (plussummapeli vs. nollasummapeli). Nämä molemmat väitteet saavat aina ottamaan lisähappea ne voitolliset treiderit, jotka ovat keskinkertaisia pokerinpelaajia. Ihmismieli muuten kykenee monenlaiseen itsepetokseen.
Hah mahtavaa, en muista yhtään postanneeni tuota. Mutta en siis ihan ymmärrä mitä tarkoitat hilpeällä postauksella? Samaa mieltä olen edelleen. Jätit lainaamatta seuraavan kappaleen mitä kirjoitin.
Pörssi on (oletusarvoisesti) plussasummapeliä, kun pokeri taas miinus. Tästä syntyy illuusio, että sijoittaminen on helpompaa, koska useampi voittaa. Mutta hyvä sijoittaja voittaa edelleen enemmän kuin muut, joten argumentti ei sinänsä ole validi.
Jens käsittääkseni alkoi pelaamaan pokeria alaikäisenä kotisohvalta ja tuli siinä voitolliseksi. Sijottajana (jos häntä nyt pitää guruna) hän on kypsynyt paljon pitempään ja lukenut tutkinnon. Hän oli tuohon aikaan 19-20v.
Hah mahtavaa, en muista yhtään postanneeni tuota. Mutta en siis ihan ymmärrä mitä tarkoitat hilpeällä postauksella? Samaa mieltä olen edelleen. Jätit lainaamatta seuraavan kappaleen mitä kirjoitin.
Pörssi on (oletusarvoisesti) plussasummapeliä, kun pokeri taas miinus. Tästä syntyy illuusio, että sijoittaminen on helpompaa, koska useampi voittaa. Mutta hyvä sijoittaja voittaa edelleen enemmän kuin muut, joten argumentti ei sinänsä ole validi.
Jens käsittääkseni alkoi pelaamaan pokeria alaikäisenä kotisohvalta ja tuli siinä voitolliseksi. Sijottajana (jos häntä nyt pitää guruna) hän on kypsynyt paljon pitempään ja lukenut tutkinnon. Hän oli tuohon aikaan 19-20v.
Joo, ehkä "hilpeä" oli vähän ylilyövä adjektiivi. Ihan perusteltu mielipide.
Mutta kyllä imo Jeans on nykyisin sijoitusguru. Tosin käytän samaa perustelua kuin aikoinaan käytin voittavalle pelaajalle. Kyse ei ole siitä, miltä tulokset pienellä otannalla näyttävät, vaan miten pelaa kätensä. Jos teini-Jens olisi laittanut saman efortin sijoittamiseen kuin pokeriin luulen, että olisi syntynyt hyvää jälkeä. Ei tosin samoja rahoja pääomien puuttumisen takia kuin pokerissa. Ja tuskin olisi tosiaan noussut samanlaisen gurun maineeseen sijoituspiireissä, kuin tuon ikäisenä pokerissa. Ja tehnyt varmasti vähemmän tiliäkin.
Laitettu ensimmäinen merkintä rahastoon. Toki itse merkintä tapahtuu vasta loppukuusta. Tarkoitus jatkaa kuukausi/kvartaalisäästäjänä rahastoon ainakin 1-2 vuotta. Omaa track recordia katsoessa tuntuu, että on järkevää pienentää oman salkunhoidun alaisia varoja ja allokoida hieman lisää muille. Korkeariskinen sijoitus tämäkin, mutta matalampi riski kuin omilla spekulaatioilla.
Edit: Muut oman spekulaatiosalkun siirrot rahastoihin ovat olleet jälkikäteen katsottuna onnistuneita: PYN Elite ja Berkshire joihin molempiin sijoitin muutaman vuoden ajan n. 10-12v sitten. En varmasti osunut parhaisiin ostoaikoihin, mutta tuokin raha on ollut poissa omista näpeistä polttelemasta
Mietin ensimmäistä merkintää tähän rahastoon, onko todella niin että tarvitsee alkaa tulostamaan ja skannaamaan noiden merkintälomakkeiden ja henkkarien kanssa? Ei muuten, mutta eipä löydy tästä taloudesta tulostinta eikä skanneria, niin tarvitsee sitten varmaan johonkin kirjastoon kömpiä. Aika jännä imo, ettei pysty pankkitunnuksilla tunnistautumaan vuonna 2022. Mahtaakohan ajokortti kelvata henkkariksi, vai vaatiiko passin/henkilökortin?
Varmaan olisi itse pääjehuiltakin voinut kysyä suoraan jotakin kautta, mutta kun vain tänä viikonloppuna olisi aikaa askarrella ennen kuunvaihdetta, niin kokeillaan nyt sitten tätä kautta.
Ei kai ajokortti kelpaa tunnistusasiakirjana oikein missään vakavassa yhteydessä
Ainakin pääsen sotilasalueelle ajokorttia näyttämällä, onko se sitten vakava yhteys näinä aikoina
En omista henkilökorttia (en ole koskaan omistanut). Passi on aina "piirongin laatikossa" paitsi kun ylitän Suomen rajan. Tähän saakka ajokortti on kelvannut kaikkialla Suomessa henkilöllisyyden todistamiseen kymmenien vuosien ajan eli väittäisin että kyllä se käy melko hyvin tunnistusasiakirjaksi.
BTW. Passini meni vanhaksi toukokuussa 2020. En uusinut, kun koronan takia ei voinut matkustaa ja nykyisin se on voimassa vain 5 vuotta. Jouduin sitten uusimaan sen 2021 syksyllä matkan takia. Koska minulla ei ole henkilökorttia, niin passin noutamisessa pitikin käyttää mielikuvistusta. Kirjoitin vaimolle valtakirjan joka haki sen R-kioskilta. Ja näin sain passin ilman henkilöllisyyden todistamista.
Ajokortin heiluttelu on oman kokemuksen perusteella verrattavissa kirjastokortin heilutteluun - ainakin UK:ssa ja Ranskassa. Ajokortin henkilöllisyystodistusominaisuus on vähän vitsi oikeastaan kaikkialla paitsi Suomessa.
Viinakortti otettiin käyttöön 1944 Haagan kauppalassa sekä Helsingissä ja se poistui vuoden 1970 lopulla. Kortti oli alkoholiliikkeen antama myymälätodistus, josta myöhemmin käytettiin nimeä virallinen henkilötodistus. Kortilla ostajalle osoitettiin myymälä, josta hän sai viinansa ostaa ja jossa ostokset rekisteröitiin. Leimoja riitti - kortissa oli vuotuinen leimaveromerkki, käyntimerkinnät ja väkevien ostot merkittynä. Liiallinen nautinta johti henkilötodistuksen peruuttamiseen kokonaan tai määräajaksi. Teineille viinakortin haltija oli kuningas, jollei tämä sattunut olemaan isoveli.
Ajokortti on moottoriajoneuvon ajo-oikeuden osoittava henkilöasiakirja. Se ei ole matkustusasiakirja eikä virallinen henkilötodistus. Pohjoismaissa ei matkustusasiakirjaa tarvita, mutta henkilöllisyys ja Pohjoismaan kansalaisuus on matkustajan pystyttävä tarvittaessa todistamaan. Ajokortti ei siihen riitä, koska siinä ei ole merkintää kansalaisuudesta: sen maatunnus, esimerkiksi FIN, kertoo vain ajokortin haltijan syntymäpaikan.
Henkilökortti on asiakirja, jolla voi todistaa henkilöllisyyden. Sitä voi rajoitetusti käyttää myös matkustamiseen. Kortti on voimassa viisi vuotta. Tavallisen matkustusoikeudellisen henkilökortin sirulle talletetaan 2.8.2021 alkaen sormenjäljet ja kasvokuva vastaavasti kuin passissa. Suomen uudet henkilökortit täyttävät kaikki ICAO:n ja EU:n turvavaatimukset.
Passi on asiakirja, jolla voi osoittaa matkustusoikeuden ja todistaa henkilöllisyyden erilaisissa asiointitilanteissa. Maasta poistumiseen tarvitaan pääsääntöisesti matkustusasiakirja. Suomea sitoo Euroopan unionin asetus, joka edellyttää kasvokuvan ja sormenjälkien tallentamista passin sirulle. Siru noudattaa kansainvälistä standardia, jonka on laatinut YK:n alaisuudessa toimiva Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO. Passi on tavallisesti voimassa viisi vuotta. Ahvenanmaan poliisiviranomainen myöntää lisäksi Ahvenanmaan passeja.
Kela-kortti on kaikilla, jotka kuuluvat suomalaisen sairausvakuutuksen piiriin eli lähes kaikilla Suomessa asuvilla ihmisillä. Suomalaiset saivat henkilötunnuksen ja sairausvakuutuskortin vuonna 1963. Kela-kortin edeltäjä sairausvakuutuskortti oli pahvinen, johon oli käsin kirjoitettu oikeudet erilaisiin korvauksiin. Aika on ajanut Kela-kortin ohi. Kortin käyttötarkoitukset hoituvat jo tällä hetkellä hyvin pitkälle sähköisen asioinnin turvin: julkista terveydenhuoltoa saa sairaalassa tai terveyskeskuksessa ja lääkkeet apteekista ilman Kela-korttiakin. Myöskään taksimatkojen korvattavuus ei edellytä Kela-korttia. Oikeus Kela-korvaukseen ja asiakkaan henkilöllisyys voidaan todeta terveydenhuoltopalveluissa ja apteekeissa muillakin tavoin, paitsi yksityisellä puolella, jossa ei ole reaaliaikaista tietoliikenneyhteyttä Kelaan. Kela-korttia ei ole tarkoitettu henkilöllisyyden todentamiseen eikä kuvallisia ole myönnetty kymmeneen vuoteen.
Valttikortti on sähköinen työturvallisuuslain mukainen henkilötunniste, joka toimii myös avaimena työmaalle. Valttikortissa on kaikki työturvallisuuslain vaatimat tiedot: kuva, henkilön nimitiedot, veronumero ja työnantajan tiedot. Kortti toimii myös työmaiden kulunvalvonnassa ja sillä voi todentaa ammattipätevyydet. Älykortissa on viivakoodi sekä RFID-tunniste, joten se on luettavissa myös sähköisesti. Valttikortin myöntää yksityinen Vastuu Group, joka vastaa siitä, että kortti täyttää työturvallisuuslain mukaiset henkilötunnisteen vaatimukset. Kortteja on itse asiassa kaksi - oranssi sirullinen RFID-tunnisteella varustettu älykortti ja sininen, työmaalla tarvittava henkilökortti.
Digitaalinen henkilöllisyystodistus. Valtiovarainministeriö valmistelee digitaalista henkilöllisyystodistusta, jota kansalaiset voisivat käyttää erilaisissa asiointitilanteissa. Poliisin myöntämä digitaalinen henkilöllisyystodistus mahdollistaisi henkilötietojen osoittamisen sähköisessä asioinnissa ja käyntiasioinnissa. Se toimii mobiilisovelluksena älypuhelimessa tai tabletissa ja tulee passin ja henkilökortin rinnalle. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2022. Digitaalinen henkilöllisyystodistus on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2023. Nykyisiin passeihin ja henkilökortteihin ei tule muutoksia. Linkki: https://vm.fi/digitaalisen-henkilollisyyden-hanke
Pitkän johdannon jälkeen päästäänkin aasinsiltaa nimimerkki Lantin kysymykseen:
Lantti kirjoitti:
Mietin ensimmäistä merkintää tähän rahastoon, onko todella niin että tarvitsee alkaa tulostamaan ja skannaamaan noiden merkintälomakkeiden ja henkkarien kanssa? Ei muuten, mutta eipä löydy tästä taloudesta tulostinta eikä skanneria, niin tarvitsee sitten varmaan johonkin kirjastoon kömpiä. Aika jännä imo, ettei pysty pankkitunnuksilla tunnistautumaan vuonna 2022. Mahtaakohan ajokortti kelvata henkkariksi, vai vaatiiko passin/henkilökortin?
Kun muuta vastausta tähän ei ole, vastaan Lantille, että kyllä vaan on printattava viisisivuinen merkintälomake:
ja täytettävä se. Jos printtaa lomakkeen monitoimikopiokoneella, sillä yleensä pystyy lähettämään myös faksin, jonka numero näppärästi löytyykin lomakkeen sivulta: GRIT Rahastoyhtiö Oy Pitkäkatu 34 C, 65100 Vaasa │ Y-tunnus 1830022-0 │www.gritfundservices.fi │Puh: 020 7613 350 │Faksi: 020 7613 345
Samalla voi ottaa kopion passistaan ja lähettää sen myöskin faksilla samaan numeroon. Passi sen takia, että siitä ilmenee lomakkeessa todennettava kansalaisuus. Henkilökorttikin voi käydä, mutta ei ajokortti, kuten yllä on laajasti selvitetty.
