Olen ostanut mieluummin ruattin pörssistä SBB i Norden Ab:ta (koulut, sairaalat, virastot, ym), kuin tätä Cibusta.
Kun pidän noista verorahoilla pelaavista vuokralaisista, joilta ei rahat ikinä tule loppumaan. (Nykyään kun raha tuntuu olevan pelkkää politiikkaa ja setelikoneet huutaa tarpeentullen hoosiannaa.)
Cibuksesta en tykkää, koska kun katselen kaupunkimme hylättyjä entisiä S-marketteja ja K-marketteja, niin ne ovat jääneet tyhjilleen ja siis melkein TÄYSIN ARVOTTOMIKSI PELTOLAATIKOIKSI, samalla kun uusia marketteja on rakennettu uusille paremmille paikoille. (Ja jos joku epäilee sanomisiani, niin voivat kysellä paikallisilta mitä tapahtui Säkylässä, Eurajoella, Harjavallassa, Kokemäellä, jne kunnissa edellisille markettirakennuksille, kun uudet rakennettiin paremmille paikoille. Suurin osa on tyhjinä tai paljon paljon halvemmalla vuokrattuina)
Itselläni on siis todella erilainen näkemys Cibuksen kiinteistöjen arvoista, kuin mitä väitetään niiden arvoksi. Siksi en vain kykene sijoittamaan rahojani tähän yhtiöön. Aina kun ajan noiden vanhojen hylättyjen markettien ohi, niin näkemykseni vain vahvistuu. Kaupallisista kiinteistöistä ostan mieluummin vaikka Cityconia, jonka kiinteistöjen uskon säilyttävän paljon paremmin arvonsa.
Jos sulla on juustohöylä, jolla höyläämisen jälkeen juustoa on enemmän kuin ennen höyläämistä, niin sitten se meinaa varmaan ostoa. Muuten luultavasti myyntiä.
Osaatko sanoa, miksi tolla SBB:n A-ja B-sarjalla on eri osinko?
En äkkiseltään. Voi olla että liittyy noihin tytäryhtiöihin/yrityskauppoihin tai sitten on vaan erilaisia osakesarjoja kuten Sagaxillakin. Jossakin osakesarjassa tehty anti tai jotain.
Itselläni on vain vaihdetuinta B-sarjaa. Toinen sarja voi olla ehkä vain ylimääräisen osingon verran kalliimpi. Näin yhtäkkiä katsottuna.
Olen ostanut mieluummin ruattin pörssistä SBB i Norden Ab:ta (koulut, sairaalat, virastot, ym), kuin tätä Cibusta.
Kun pidän noista verorahoilla pelaavista vuokralaisista, joilta ei rahat ikinä tule loppumaan. (Nykyään kun raha tuntuu olevan pelkkää politiikkaa ja setelikoneet huutaa tarpeentullen hoosiannaa.)
Cibuksesta en tykkää, koska kun katselen kaupunkimme hylättyjä entisiä S-marketteja ja K-marketteja, niin ne ovat jääneet tyhjilleen ja siis melkein TÄYSIN ARVOTTOMIKSI PELTOLAATIKOIKSI, samalla kun uusia marketteja on rakennettu uusille paremmille paikoille. (Ja jos joku epäilee sanomisiani, niin voivat kysellä paikallisilta mitä tapahtui Säkylässä, Eurajoella, Harjavallassa, Kokemäellä, jne kunnissa edellisille markettirakennuksille, kun uudet rakennettiin paremmille paikoille. Suurin osa on tyhjinä tai paljon paljon halvemmalla vuokrattuina)
Itselläni on siis todella erilainen näkemys Cibuksen kiinteistöjen arvoista, kuin mitä väitetään niiden arvoksi. Siksi en vain kykene sijoittamaan rahojani tähän yhtiöön. Aina kun ajan noiden vanhojen hylättyjen markettien ohi, niin näkemykseni vain vahvistuu. Kaupallisista kiinteistöistä ostan mieluummin vaikka Cityconia, jonka kiinteistöjen uskon säilyttävän paljon paremmin arvonsa.
(Jee, ensimmäinen viestini tälle foorumille.)
Tässä on kyllä hyviä pointteja, ja etenkin nämä pitkän paperin valtiolliset vuokraukset alkaa olla jo niin lähellä bondia kuin ilman bondia pääsee. Tietty se jäännösarvo riski on kuitenkin.
Cibus näkemys ehkä vähän kiirehditty kuitenkin. Näillä mökeillähän on jo nyt todella korkeat tuottovaateet, eikä näihin käsittääkseni juurikaan investoida ilman takeita vuokrasopimuksen pidentämisestä tai muista hyvityksistä.
Niillä alueilla, joilla väestö puolestaan kasvaa tarvitaan luonnollisesti lisää markettitilaa TAI olemassa olevien markettien sales/sqm kasvaa.
Parempia vuokralaisia ja kysytympää toimitilaa -> laskevat tuottovaateet. Näin ainakin itse oletan.
Voidakseen tehdä mitään lopullista johtopäätöstä suuntaan tai toiseen, pitäisi ymmärtää mikä on näiden ns. peltomökkien ja coremökkien osuus portfoliosta ja arvioida kehittyykö portfolio kokonaisuutena suotuisaan suuntaan.
Jos oikein haluaa hifistellä niin voi vielä arvioida sitä, että millaiset purkukustannukset mahdollisesti tulee tai löytyykö mahdollisesti jotain paikallista pikkupomoa joka haluaa omistaa koko pitäjän ja ostaa vaikka sitten sen peltomökin (vaikkakin pilkkahintaan).
Cityconkin on kuitenkin pitkälti kaupallista vuokratilaa tarjoava toimija, ja näissä sammuu valot ennemmin kuin ruokakaupoista. Ruokakauppojen tuottovaateet on pitäneet koronassa esimerkiksi paljon paremmin kuin kauppakeskusten tai retailin yleisesti.
Vähemmän yllättäen ensimmäinen viestini foorumille tulee kirjoitettua Cibuksen ketjuun.
Muutama tiedonmurunen alkuun lukijoille taustoitukseksi:
Olen omistanut Cibusta pörssiuran alusta asti ja veivannut positiota tyhjän ja täyden välillä useasti.
Työskentelen kiinteistösijoitusmarkkinassa toimijalla, jonka voi tulkita Cibuksen kilpailijaksi.
Olen tehnyt yhteistyötä sellaisten vuokralaisasiakkaiden kanssa, jotka ovat Cibuksen ankkurivuokralaisia tai suoraan verrannollisia niihin.
Tunnen kohtuullisen hyvin suomalaisten kiinteistöarvioitsijoiden toimintatavat.
Kaikki viestissäni esitetyt näkemykset ovat omiani ja voivat luonnollisesti olla erheellisiä tai epätarkkoja.
Tästä firmasta olisi todella paljon kirjoitettavaa, mutta keskitytään ainakin ensi alkuun yhteen todella olennaiseen seikkaan, joka yllä otettiin esille - tuottovaatimus.
Tuottovaatimuksen käsite lienee tämän foorumin lukijoille kovastikin päivänselvä, ainakin äärilikvidien instrumenttien kuten osakkeiden osalta. Markkina määrää hinnoittelullaan tuottovaatimuksen instrumentille parhaimmillaan sekunnin murto-osien taajuudella. Kiinteistösijoitusten osalta tuottovaatimuksen käsite on teoriassa ja periaatteessa sama muutamalla nyanssilla. Cibuksen yhteydessä keskityn niistä kahteen eli likviditeetin vähäisyyteen ja kiinteistösijoitusten luokitteluun. Uusi tuttavuutemme Covid-19 liittyy näistä molempiin hyvin keskeisesti.
1. Likviditeetti
Suomalaisen kiinteistömarkkinan volyymit ovat kasvaneet huomattavasti 2000-luvulla lähinnä ulkomaalaisen rahan kiinnostuttua syrjäisestä markkinastamme. Transaktiovolyymin kasvu on parantanut likviditeettiä ja nykyään tuottovaatimuksen seuraamisessa on mieltä. 20 vuotta sitten kärjistetysti tönö liikkui kahden suomalaisen sijoittajapapan välillä 5 sivun kauppakirjalla ja kauppahinta oli salaisuus, joka vietiin mahdollisuuksien mukaan hautaan asti.
Korona jäädytti hetkellisesti koko kiinteistömarkkinan, joten ajantasaista kauppahintadataa ei ollut juurikaan tarjolla. H1/20 aikana toteutuneista kaupoista uskaltaisin väittää valtaosan potkaistun liikkeelle ennen ravan iskeytymistä, jolloin osapuolien intressit ja velvoitteet finalisoida kauppa ohittivat koronan vaikutukset. Ammattimaisten sijoittajien ja erityisesti listattujen yritysten, kuten Cibuksen, tulee säännöllisesti päivittää riippumattomalla kiinteistöarvioitsijalla kohdekantansa arvot. Markkinan totaalinen hyytyminen herätti laajamittaista paniikkia ja useiden sijoitusluokkien tuottovaatimukset nousivat. Nyt noin vuoden jälkeen voimme todeta, että osa tästä paniikista oli täysin perusteetonta, jopa nurinkurista. Tätä argumenttia tulen tarkentamaan seuraavassa kohdassa.
2. Kiinteistösijoitusten luokittelu
Ammattimaisesti pyöritetty kiinteistövarallisuus luokitellaan kärjistetysti seuraaviin luokkiin:
Asunnot
Toimisto
Liiketila
(Kauppakeskukset)
Logistiikka / varastot
Muu
Cibuksen koko kanta putoaa olettaakseni kategoriaan "Liiketila." Kiinteistösijoituksen tuottopotentiaalia ja arvoa määritettäessä vuokrasopimukset ovat ylivoimainen ykköstekijä. Mitä pidempi ja kalliimpi paperi mahdollisimman vakavaraiselta vuokranmaksajalta, niin sitä parempi. Cibuksen vuokralaiskanta on Suomen mittakaavassa täysin timanttinen ja aivan ehdotonta ykkösluokkaa tiettyjen hoivarahastojen kanssa.
Eli kun korona iski Suomeen ja kulutus kyykkäsi, eivät Cibuksen kiinteistöt olleet tyhjentymässä konkurssien myötä ihan ensimmäisenä eivätkä toisenakaan. Hyvin nopeasti huomattiin, että vaikka liiketilat isossa kuvassa kärsivät rajusta asiakaskadosta, PT:llä menee historiallisen hyvin. Tämä kävi selväksi viimeistään "vessapaperipaniikissa." Täten Cibuksen vuokralaisista Keskon, SOK:n ja Lidlin voitiin hyvissä ajoin olettaa pärjäävän mainiosti. Tokmannin raportoidessa keväällä 2020 historiallisen kovia lukuja, oli koko vuokralaiskattaus iskussa.
No, sitten tuli sijoittajilla ensimmäinen "korona-arviokierros" eteen ja monet odottivat kauhulla kuinka isoa alaskirjausta arvoihin tulee. Kiinteistösijoitusluokista liiketilat ottivat rajusti kuokkaan vuokramarkkinan tyrehdyttyä kokonaan ja uutisoinnin ollessa sen suuntaista, että konkurssiaalto retailissa on kulman takana. Kuten aiemmin mainittu, Cibuksen koko kanta luetaan käsittääkseni tähän luuseriporukkaan, vaikka se primäärinen arvoa tuottava elementti, vuokralainen, voi paremmin kuin ikinä.
Kiinteistöarvioitsija on toki lähtökohtaisesti puolueeton, mutta pientä omistajaohjausta ja suostuttelua tapahtuu kyllä. Cibuksen väellä on varmasti ollut mielenkiintoisia arviokierroksia, kun ovat perustelleet miksi heidän kannassaan ei ole perusteltua nostaa tuottovaatimuksia samaa tahtia kuin esim. kiinteistöissä, joissa valtaosa vuokralaisista on erikoistavaran ja muodin liikkeitä. Osa arvioitsijoista katsoo toki tarkasti myös vuokralaiskomponenttia exceliä pyöräyttäessään, mutta monille liiketila on liiketila ja markkina kertoo, että riskinen sijoitusluokka kyseessä ja tuottovaatimuksen on noustava. Kävin muun muassa yhden arvioitsijan kanssa hyvähenkistä keskustelua siitä kuinka erään liikekiinteistön vuokralaisen raportoimat historialliset myyntiluvut koronan pahimmassa kurimuksessa huomioitaisiin arvossa. Alas tultiin rytinällä, koska "riskit koholla" ja "merkittävää epävarmuutta markkinassa." Jäipähän ainakin nousuvaraa lähivuosille enkä usko yhdenkään suomalaisen kiinteistösijoittajan nykyisellä valuaatiolla myyvän tätä kohdetta, jos olisi heidän portfoliossaan. Toki jos muu portfolio olisi ollut kovasti kuralla, niin olisin hieman painokkaammin argumentoinut valuaatioperusteita vastaan...
Mielestäni siis Cibuksen (todennäköinen) sijoitusluokkajakauma portfoliossaan ei kuvasta todellisia keskipitkän aikavälin riskejä vallitsevassa tilanteessa.
Tiivistettynä syyt miksi omistan Cibusta tällä hetkellä:
Cibuksen kohteiden tuottovaateissa on mielestäni merkittävää laskuvaraa, jos sentimentti auringonvarmojen vuokranmaksajien miehittämistä liiketilakiinteistöistä muuttuu. Tämä voisi periaatteessa toteutua yksinkertaisesti, jos liiketilat luokiteltaisiin jatkossa useampaan alaluokkaan ja PT olisi yksi näistä. Nyt sieltä on lähinnä kauppakeskukset eriytetty omaksi sijoitusluokakseen. Kuriositeettina kauppakeskukset ottivat todella rujosti turpaan vuonna 2020.
Instikkasijoittajat huomaavat, että Cibuksella voidaan täyttää sisäisesti määriteltyä sijoitusallokaatiota kiinteistöjen osalta, vaikka mielestäni Cibus on ominaisuuksiltaan lähempänä korkopaperia kuin perinteistä kiinteistösijoitusyhtiötä tai suoria kiinteistösijoituksia. Pienille ja keskisuurille eläkevakuutusyhtiöille Cibus olisi mielestäni ns. nyrkki silmään -paperi.
Strategia on tavattoman selkeä ja hyvällä tavalla yksinkertainen. Keskitytään hieman aliarvostettuun sekä tylsään vuokralaissegmenttiin ja kaikki muut rönsyt unohdetaan.
Tuottovaatimuksen kääntöpuolena on mahdollisuus edullisille ostoille ja lisäarvon luomiselle, jos tavaraa liikkuu vallitsevan tuottovaatimuksen puitteissa.
Yhtiön perustajat ovat fiksua porukkaa ja luotan yhtiön hallitukseen selkeästi keskimääräistä hallitusta enemmän.
Hieman tuli ajatuksenvirtana tämä kirjoitettua. Toivottavasti herätti kuitenkin Cibuksesta kiinnostuneissa uusia ajatuksia ja mahdollisesti myös kysymyksiä. Jos tuli aivopieruja kirjoitettua, niin yhteisen hyvä nimissä niitä saa erittäin mielellään nostaa tikun nokkaan. Mikäli aihe tuntuu kiinnostavan, niin voisin Cibuksesta pari muutakin kirjoitusta laatia. Yksi aihealue voisi olla riskit, joita valitettavasti kaikilta yrityksiltä löytyy... :)
Vähemmän yllättäen ensimmäinen viestini foorumille tulee kirjoitettua Cibuksen ketjuun.
...
Hieman tuli ajatuksenvirtana tämä kirjoitettua. Toivottavasti herätti kuitenkin Cibuksesta kiinnostuneissa uusia ajatuksia ja mahdollisesti myös kysymyksiä. Jos tuli aivopieruja kirjoitettua, niin yhteisen hyvä nimissä niitä saa erittäin mielellään nostaa tikun nokkaan. Mikäli aihe tuntuu kiinnostavan, niin voisin Cibuksesta pari muutakin kirjoitusta laatia. Yksi aihealue voisi olla riskit, joita valitettavasti kaikilta yrityksiltä löytyy... :)
Tässä oli aika vahva ennakkosuosikki Sijoitustiedon Vuoden Esikoispostaukseksi, jos sellaista palkintoa jaettaisiin! Kiinnostusta löytyy ja riskikirjoitusta odotellessa👍🏼.
Vähemmän yllättäen ensimmäinen viestini foorumille tulee kirjoitettua Cibuksen ketjuun.
...
Erittäin asiallinen postaus, tervetuloa foorumille! Kun on nyt itse tullut kalasteltua Cityconia, niin et viitsisi tehdä samanlaista siitä, vaikka et välttämättä tietäisi siitä ihan yhtä paljoa?
Olen ostanut mieluummin ruattin pörssistä SBB i Norden Ab:ta (koulut, sairaalat, virastot, ym), kuin tätä Cibusta.
Kun pidän noista verorahoilla pelaavista vuokralaisista, joilta ei rahat ikinä tule loppumaan. (Nykyään kun raha tuntuu olevan pelkkää politiikkaa ja setelikoneet huutaa tarpeentullen hoosiannaa.)
Cibuksesta en tykkää, koska kun katselen kaupunkimme hylättyjä entisiä S-marketteja ja K-marketteja, niin ne ovat jääneet tyhjilleen ja siis melkein TÄYSIN ARVOTTOMIKSI PELTOLAATIKOIKSI, samalla kun uusia marketteja on rakennettu uusille paremmille paikoille. (Ja jos joku epäilee sanomisiani, niin voivat kysellä paikallisilta mitä tapahtui Säkylässä, Eurajoella, Harjavallassa, Kokemäellä, jne kunnissa edellisille markettirakennuksille, kun uudet rakennettiin paremmille paikoille. Suurin osa on tyhjinä tai paljon paljon halvemmalla vuokrattuina)
Itselläni on siis todella erilainen näkemys Cibuksen kiinteistöjen arvoista, kuin mitä väitetään niiden arvoksi. Siksi en vain kykene sijoittamaan rahojani tähän yhtiöön. Aina kun ajan noiden vanhojen hylättyjen markettien ohi, niin näkemykseni vain vahvistuu. Kaupallisista kiinteistöistä ostan mieluummin vaikka Cityconia, jonka kiinteistöjen uskon säilyttävän paljon paremmin arvonsa.
Koska shorttaajat on aina oikeassa? Kysymys on hyvä, enkä tiedä vastausta siihen, mutta nopealla 10 minuutin perehtymisellä ostin pienen shatsin tätä pumppua. Sopii hyvin Cibuksen ja Cityconin jatkoksi, koska juuri tällä hetkellä pidän defensiivisiä sijoituksia parempana ideana kuin "growth stockeja". Toki saatan tehdä huomenna pienen COIN-oston, mutta noin pääsääntöisesti.
Cibuksesta en tykkää, koska kun katselen kaupunkimme hylättyjä entisiä S-marketteja ja K-marketteja, niin ne ovat jääneet tyhjilleen ja siis melkein TÄYSIN ARVOTTOMIKSI PELTOLAATIKOIKSI, samalla kun uusia marketteja on rakennettu uusille paremmille paikoille.
Onko oikeaa tietoa, että nuo hylätyt ovat Cibuksen omistamia? Entä paremmilla paikoilla olevat?
Why is SBB on lists of the stock market’s most short-sold shares? Of all of the current short sales of 5.07 percent at 31 December 2020, only 1.14 percent constituted a traditional short sale. The other short positions arose in connection with SBB’s issue of mandatory convertible notes to institutional investors in July 2020, where the convertibles will be converted to Class B shares in 2023. With the aim of neutralizing its market risk, some of the convertible holders shorted the share to protect themselves from potential declines. This is called a delta hedge and was handled by SBB’s financial adviser in connection with the issue.
Oma pika-arvio: SBB:n B-osakkeen kurssi noussut kolmessa vuodessa sellaiset 45% vuosivauhtia pitäen kuitenkin tuloslaskelmansa, taseensa ja kassavirtansa vauhdissa mukana. Aika hyvin. Tosin johtunee 2018-2019 välillä tapahtuneesta reippaasta kiinteistökannan lisäyksestä. Normaali kiinteistökannan arvon kasvu on ollut lähempänä 10%:ia vuodessa. 2020 toteutuneen EPRA-tuloksen (1.25 sek per A/B-osake) ja kassavirran perusteella nyt maksussa oleva osinko on jo aika tapissa (osinkosumma 2072 miljoonaa kruunua kun taas operatiivinen kassavirta 2232 miljoonaa), joten se ei tule varmaan takavuosien harppauksia tule näkemään. Johan firma jo pari vuotta maksoikin enemmän osinkoa kuin tienasi rehellisellä työllä. Meitin DCF-laskelmalla ja 10% kasvulla ei näytä kovin edulliselta mutta ei turhan kalliiltakaan. Pitää syynätä paremmin sen nykytilannetta.
Muokkaus: Käteistä 2020 lopussa 13.6 miljardia kruunua, kyllä tuolla heittämällä tuon kymmene prossaa ja enemmänkin vielä ostaa kiinteistöihin tarvitsematta velkaa ja osakeantia tehdä.
Heh... Hauskasti muotoiltu, eli siis tämä on huono asia heidän mielestään: We are also concerned that the result will benefit our shareholders in the form of annually increasing dividends
Vähemmän yllättäen ensimmäinen viestini foorumille tulee kirjoitettua Cibuksen ketjuun.
...
Erittäin asiallinen postaus, tervetuloa foorumille! Kun on nyt itse tullut kalasteltua Cityconia, niin et viitsisi tehdä samanlaista siitä, vaikka et välttämättä tietäisi siitä ihan yhtä paljoa?
Kiitos!
Citycon on myös melkoisen tuttu yhtiö - joskin eri tavalla ja eri kautta. Joutuisin kuitenkin hieman pohtimaan, mistä vinkkelistä kommentoisin yhtiötä. Ehkä Cityconin sijoittajaraportoinnista voisi nostaa esille ja avata paria erittäin merkityksellistä ja informatiivista pikkutaulukkoa, jotka käsittääkseni monet lukijat sivuuttavat "tylsänä kohinana." Citycon on myös siitä poikkeuksellinen pörssilistattu kiinteistösijoitusyhtiö, että se edes viitsii sijoittajilleen näitä tiedonmurusia jakaa. Tykkään muutenkin kiinteistöalan ihmisenä Cityconin raportoinnin informatiivisuudesta. Toki enemmän aina jää kaipaamaan, mutta johonkin se raja on vedettävä.
Akille suurkiitokset kauniista sanoista! Tässähän oikein nolostuu...
Pistetään Cibusta koskevat jatkohöpinät mietintämyssyyn hautumaan ja maustumaan.
tuo SBB saattais sopia omaan salkkuun, kuin nyrkki silmään. Nuo osakesarjat hieman hämää tällästä amatöörisijoittajaa. Ihmettelen vain miksi ostaa B-sarjaa (osinko3,5%), jos D-sarjalla osinkotuotto 6,6%. D-sarjalla laput tosin näyttäisivät liikkuvan vähemmän, mutta piensijoittajan kannalta ei merkistystä
Cibus Nordic Real Estate AB (publ) ("Cibus" or the "Company") has signed acquisitions of three properties for SEK 34.5m. Two of the properties are signed and closed, and Cibus will accede the last one after the installation of a new ventilation system. The assets in Sweden are located in Katrineholm, Eskilstuna and Hällefors and has a lettable area of 2,800 sqm. The properties are fully let, and the anchor tenant is ICA Sverige, the weighted average lease maturity is approximately 5,5 years. "We continue to realize our pipeline in line with our strategy. We broaden our tenant base with strong grocery stores, we look forward to more acquisitions in 2021 ", says Sverker Källgården, CEO Cibus.
Ostos on pieni, mutta silti olisin ollut kiinnostunut, millä tuotolla tuli sisään. Apu se on pienikin apu, koska Cibuksen pörssikurssi ATH@174,3 heijastelee luultavasti korkeampaa implisiittistä tuottoa, kuin millä kamaa sisään ostavat. Joku taulukkolaskennasta enemmän tykkäävä voisi vaikka laskeskella, mikä on pörssikurssista laskettu Cibuksen kiinteistöjen nettotuotto. Ts. millä tuotolla pörssistä osaketta ostava saa ikään kuin kiinteistöjä taseeseensa.
Ihmettelen vain miksi ostaa B-sarjaa (osinko3,5%), jos D-sarjalla osinkotuotto 6,6%. D-sarjalla laput tosin näyttäisivät liikkuvan vähemmän, mutta piensijoittajan kannalta ei merkistystä
Koska D-osakkeen osinko on pultattu maksimissaan 2 kruunuun, joten D-osakkeen kurssi ei pahemmin voi nousta koska osingon kasvuodotuksia ei ole. Kasvamattomien, mutta vakaiden, kiinteistöfirmojen osinkotuottovaade näyttää olevan jossain 6%-7% välissä, joten en odottaisi D-osakkeelta kuin 10% nousua ja siihen se sitten jämähtää.
B-sarja saa osingosta suunnilleen sen, mitä jää pref- ja D-osakkeista yli, mutta kun tuo ylijäävä osuus kasvaa, niin osakkeen kurssikin kasvaa vastaamaan osinkotuottoa ja sen odotettua kehitystä (plus jotain random-preemiota joka riippuu tähtien asennosta taivaalla).
Teoreettista matematiikkaa:
Aikaisemmin puhuin 2072 miljoonan osinkosummasta, mutta raportissa puhutaankin A & B -osakkeille 1329 miljoonan summasta, ja D-osakkeille 360 miljoonasta, pref-osakkeiden osuus niin pieni ettei väliä. Tekee yhteensä 1689 miljoonaa. Pikku laskuvirhe siis tuossa aikaisemmin. Operatiivinen kassavirta on yhä 2232 miljoonaa 2020 vuodella.
Jos tuota osinkosummaa päätetään kohottaa 30%:ia 2200 milliin, niin D-osakkeet saavat yhä 360 milliä, mutta A & B -osakkeiden osuus kasvaa 1840 milliin eli 38%. Jos osakkeen hinta seuraa edes puolikkaan tuosta (osinkotuotto nousee 3.5%:sta 4%:iin), niin siinä on tullut kerralla kolmen ja puolen vuoden D-osakkeen osingot (5.5 kruunua kurssinoususta plus 1.4 kruunua osinkoa). Jos D-osake nousee samalla tuon esittämäni osinkotuottohaarukan alalaitaan eli 6%:iin eli 33.3:iin niin D-osake on tuottanut vain 2.9 kruunua kurssinousua plus 2 kruunua osinkoa.
Mikään ei tietenkään takaa moisia nousuja yhden vuoden sisällä vaikka firmalla olisikin varaa sellaisiin. Tuo on vain se best case scenario nykyisillä yhden vuoden luvuilla perehtymättä yhtään sen tarkemmin, onko joukossa jotain epätavanomaisia tuottoja.
Jos A & B -osingot nousevat maltillisemmin 20% ja osake 10%, niin vastaavat luvut ovat 3 kruunua kurssinousua ja 1.2 kruunua osinkoa. Se on yhä tuplasti parempi kuin D-osakkeella, jos D-osake ei kallistu.
Tämä siis yhden vuoden tapahtumaketjun jälkeen, jos markkinat olettavat että firma jatkaa vielä senkin ajan jälkeen osingon kasvatustaan jokusen vuoden. Ikiholdaria B-osake voisi kiinnostaa D:tä enemmän, jos osinko nousee neljä vuotta 20% ja kurssikasvu tulee siihen bonuksena.
Jos kasvu ei jossain välissä jatkukaan, ja A & B -osingot jäävät paikoilleen, niin B-osakkeen kurssi sitten niiaa, lähestyy 6%-7% osinkotuottoa, ja sijoittaja jää toivomaan että olisi laittanut rahansa vain D-osakkeeseen.
Näillä jutuilla perävalotakuu, ne eivät pohjaudu kovinkaan syvälliseen analyysiin firman rahavirroista.
Ihmettelen vain miksi ostaa B-sarjaa (osinko3,5%), jos D-sarjalla osinkotuotto 6,6%. D-sarjalla laput tosin näyttäisivät liikkuvan vähemmän, mutta piensijoittajan kannalta ei merkistystä
Koska D-osakkeen osinko on pultattu maksimissaan 2 kruunuun, joten D-osakkeen kurssi ei pahemmin voi nousta koska osingon kasvuodotuksia ei ole. Kasvamattomien, mutta vakaiden, kiinteistöfirmojen osinkotuottovaade näyttää olevan jossain 6%-7% välissä, joten en odottaisi D-osakkeelta kuin 10% nousua ja siihen se sitten jämähtää.
B-sarja saa osingosta suunnilleen sen, mitä jää pref- ja D-osakkeista yli, mutta kun tuo ylijäävä osuus kasvaa, niin osakkeen kurssikin kasvaa vastaamaan osinkotuottoa ja sen odotettua kehitystä (plus jotain random-preemiota joka riippuu tähtien asennosta taivaalla).
"Päivittäistavarakaupat ja suurten tilojen ”automarketit” ovat juuri nyt sijoittajien silmissä haluttuja kohteita.
Näin voi tiivistää kiinteistökonsultti JLL:n ja Union Investmentin tuoreen Euroopan laajuisen kiinteistösijoitusraportin yhden keskeisen havainnon.
”Suomi ei merkittävästi eroa muusta Euroopasta. Ainoa ero on siinä, että suhteessa markkinan kokoon täällä on tehty viimeisten viiden vuoden aikana enemmän kauppaa kaupan kiinteistöillä”, sanoo JLL:n toimitusjohtaja Tero Lehtonen.
...... Sijoittaja haluaa nyt kauppakeskussijoitukselleen tuottoa noin puoli prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Keskimääräinen tuottotavoite Euroopan laajuisesti kauppakeskuksissa on nyt noin 5,35 prosenttia.
......
Samaan aikaan päivittäistavarakaupan kiinteistöjen tuottovaatimukset ovat tulleet alas prosenttiyksikön kymmenyksen verran tasan viiteen prosenttiin, Lehtonen kertoo.
Ruokakauppojen suosion kasvun näkee hyvin myös vertaamalla vaikka päivittäistavarakauppoihin sijoittavan Cibuksen ja kauppakeskuksiin sijoittavan Cityconin kurssikehitystä."
"Siinä missä Cibuksen osakekurssi on noussut viimeisen kolmen vuoden aikana yli 70 prosenttia, Cityconin osake on pudonnut 16 prosenttia.
Lehtonen arvioi, että ruokakaupan ja automarkettien eli suurten tilojen kiinteistöjen suosion kasvuun vaikuttaa ennen kaikkea vähittäiskaupan murros."
Juttu jatkuu tulevaisuuden spekuloinnilla. Toki tämä on yhden ammattilaisen näkemys, jota ainakaan minulla ei ole kykyä kyseenalaistaa.
"Toinen mielenkiintoinen ilmiö on suurten myymälöiden paluu kiinteistösijoittajien suosimiksi kohteiksi. Tällaisia myymälöitä löytyy paljon esimerkiksi Vantaan Tammistosta."
Onkohan miulla yhtään Cibusta, kun se ilmoittaa siirtyvänsä hiuspussipäiden päälistalle?
Positio on kuitenkin ylipuoliintunut koko matkan liian pieneltä tuntuneesta positiosta. Jälkikäteen tarkasteltuna tuntuma liian pienestä oli oikein. Se, ettei koolla muka ole väliä, on pienipositioisten propagandaa.
Tänään taas juustohöylä höyläsi @177,50.
On sellainenkin mahdollisuus, että niiden sijoittajien positiot, jotka tietävät Cibuksen menevän päälistalle, ja aikovat sitten myydä indeksirahastoille kalliimmalla, ovat riittävän isot, ettei kurssi sitten lopullisesta ilmoituksesta enää nousekaan. Sen lisäksi on mahdollisuus, että sitten se vasta nouseekin. Ihan paikallaan tuskin pysyy.
Lisäksi ulkomaisten sijoittajien verovelvollisuuden laajentamiseksi varmistetaan, että ulkomaisten rahastojen kiinteistösijoituksista saadut voitot verotetaan Suomessa mahdollisimman laajasti.
Olisi mukava kuulla mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Ja johtaako se siihen, että rahastojen kiinnostus omistaa vaikkapa Cityconia, Capmania tms. vähenee, jolloin siitä seuraa hintavaikutuksia. Ja siihen, että on mukavampi omistaa vaikkapa Cibusta, joka on Ruotsiin rekisteröity.
Lisäksi ulkomaisten sijoittajien verovelvollisuuden laajentamiseksi varmistetaan, että ulkomaisten rahastojen kiinteistösijoituksista saadut voitot verotetaan Suomessa mahdollisimman laajasti.
Olisi mukava kuulla mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Ja johtaako se siihen, että rahastojen kiinnostus omistaa vaikkapa Cityconia, Capmania tms. vähenee, jolloin siitä seuraa hintavaikutuksia. Ja siihen, että on mukavampi omistaa vaikkapa Cibusta, joka on Ruotsiin rekisteröity.
Toki tämä on vain arvailua - hallituksen järjenjuoksu ei aina ole kovin ymmärrettävää insinöörille - mutta veikkaan että vaikutukset jäävät piensijoittajan kannalta pieniksi. Jos ulkomainen rahasto alkaa esim. myydä tämän takia Cityconia niin eiköhän joku kotimainen eläkevarma sen sitten osta pois. Enkä usko että piensijoittajalle on verotuksellisesti juurikaan etua omistaa Cibusta.
"The asset has a lettable area of approx. 4,600 sqm and is built in 2007. The asset is fully leased with Tokmanni as an anchor tenant and the weighted average lease maturity is close to six years. It is located in Rauma, on the west coast of Finland."
Harkitsen tällä hetkellä Cibuksen myymistä kun kurssi alkaa olla aika korkealla ja arvostus on vähän tiukka. Toisaalta busines vetää ja suunta on hyvä...
Cibus näyttää etenevän hyvin ja pientä hyppyä näkyvissä. Kurssi nousee vaikka mitään erityisiä uutisia ei ole. Ehkäpä raha etsii suojaa.
Keltainen viiva on Tukholman pörssin isojen yhtiöiden indeksi, joiden kyydistä Cibus on vuoden alusta jäänyt. Niin voi tietysti kiinteistöyhtiöltä odottaakin kun sykliset säntäävät. Kuva: Cibus Nordic Real Estate AB (CIBUS) osake - Nordnet
Cibus näyttää etenevän hyvin ja pientä hyppyä näkyvissä. Kurssi nousee vaikka mitään erityisiä uutisia ei ole. Ehkäpä raha etsii suojaa.
Taitaa ylihuominen tulosjulkistus jo kutkutella rahaa? Mitään uutisia ei tosiaan ole, mutta ylihuomenna on. Harkitsin jo myymistä, koska arvostus tuntuu tiukalta, mutta päätin että voin varmaan odotella ylihuomiseen. Tuloksen pitäisi olla hyvä ja kurssiin ei ole leivottu vielä sisään supertuloksia.
Cibus teki aavistuksen markkinoiden odotuksia paremman tuloksen. Hinta on reippaat 40 prosenttia päälle EPRA NAVin ja kertoimetkin alkavat olla kiinteistösijoitusyhtiölle kovia. Joten en ala ostamaan myymiäni kalliimmalla takaisin.
KEY FIGURES ¹ 2021 Q1 2020 Q1 2020 Full-year Market value of properties, EUR million 1,270 1,053 1,273 NOI, current earnings capacity, EUR million 72.6 61.0 72.6 Lettable area, thousand sq.m. 744 628 744 Proportion grocery and daily goods stores, % 95.0 93.9 95.0 Number of properties with solar panels 28 12 26 Senior debt LTV ratio, % 48.9 50.2 48.9 Net debt LTV ratio, % 61.6 58.1 61.3 Interest coverage ratio, multiple 3.4 3.4 3.3 EPRA NRV per share, EUR 12.2 11.6 12.1 Approved dividend per share paid for the period, EUR 0.23 0.22 0.88
Tähtäävät edelleen päälistalle H1 2021. Tämähän on melko pian. Jos en olisi tätä tiennyt, olisin luultavasti myynyt jo kaikki nykykurssia @184,8 reilusti halvemmalla.
Pörssi voi palkita myös vahvan tasaisen suorittamisen eikä pelkästään maailmanvalloitustarinoita.
Jahas, Suomesta ostettiin vähän kiinteistöjä. En tunne pakottavaa tarvetta päästää tästä irti vaikka arvostus on tiukahko kun samaan aikaan toiminta myös kasvaa.
Suomen ostoksessa erityisesti lämmitti vuokra-aika.
"The weighted average lease maturity of the portfolio is close to seven years."
