Cibuksen vieraan pääoman jakautumisesta ja hankinnasta vuosikertomus kertoo seuraavaa:
Pääosa on tervettä pankkilainaa ja joukkovelkakirjalla varainhankinnan osuus on ollut vain kolmasosa. Pankit ei hyljeksi, mikä on hyvä merkki. Handelsbanken on kymmenen suurimman omistajan joukossa.
Cibukselle on näköjään rekisteröity kauppatuote myös Saksan pörssiin. Kauppaa sillä ei ole Saksassa tehty, mutta valmius on. Tuote löytyy pörssistä XBER Morningstarin mukaan:
Tunnusluvut ovat valmiina euroissa, mutta historiaa ei vielä ole. Yhtiö ilmeisesti valmistautuu laajempaan osakkeiden ostajakuntaan, mikä on mielenkiintoista. Saksalaiset osaavat yhteen- ja vähennyslaskun.
Päivän kursiin suhteutetulla osinkoarvauksella ei ole muuta kuin suuntaa antava merkitys.
Näin on. Suuntaa antava merkitys siihen kannattaako ostaa, pitää vai myydä.
Juu, näinpä se on päiväkauppiaalla. Päiväkohtaisen prosentin ajattelun voi kääntää niinkin, että tukholmalainen sijoittaja voi miettiä ostaako Cibuksen osaketta, joka antaa noin 5,5..5,8 %.n osingon vai Cibuksen melkein riskitöntä velkakirjaosuutta, joka antaa 4,75 %:n koron. Vakuudet ovat molemmissa pitkän päälle samat, vaikka muodollista vakuutta lainassa ei olisikaan.
Päivän kursiin suhteutetulla osinkoarvauksella ei ole muuta kuin suuntaa antava merkitys.
Näin on. Suuntaa antava merkitys siihen kannattaako ostaa, pitää vai myydä.
Juu, näinpä se on päiväkauppiaalla. Päiväkohtaisen prosentin ajattelun voi kääntää niinkin, että tukholmalainen sijoittaja voi miettiä ostaako Cibuksen osaketta, joka antaa noin 5,5..5,8 %.n osingon vai Cibuksen melkein riskitöntä velkakirjaosuutta, joka antaa 4,75 %:n koron. Vakuudet ovat molemmissa pitkän päälle samat, vaikka muodollista vakuutta lainassa ei olisikaan.
Päiväkauppiaan lisäksi myös keskipitkän ajan spekulantilla, joka paremmin kuvaa sijotusfilosofiaani. Useimpina sijoitusvuosinani en ole tehnyt yhtään päivän sisäistä kauppaa. Päiväkauppiaalla viitataan nähdäkseni päivän sisäistä kauppaa käyvään.
Bondituottovertailu on relevantti. Tosin mie optimistina näen tässä jatkossa enemmän painetta rahoituksen hinnan laskulle kuin pörssikurssin laskun myötä osinkotuoton nousulle. Lisäksi osakkeen tarjoamalle osinkotuotolle on maltiliset kasvumahdollisuudet (jos esim. vakuudetonta lainaa saa halvemmalla tai ostokohteita löytyy lisää) ja tuottoa on tulossa pidemmälle periodille kuin kolme vuotta. Mutta toistan näkemykseni täysihintaisesta lapusta, jonka nousupotentiaali pohjautuu tällä hetkellä lähinnä päälistalle siirtymiseen.
Osinkotuottoprosenttia voi kyllä käyttää myös esimerkiksi asuntosijoitusyhtiön osakkeen hankinnan oikean hetken arvioimiseen. Esimerkiksi käy Kojamo, kun betonista tehdyn omaisuuden yhtiöistä on nyt keskustelu meneillään:
Merkintähinnan tasosta noin 8 euroa Kojamon osakkeen hinta on kivunnut päälle kahdenkympin. Vaikka viime vuoden osakekohtainen tulos oli korkea pörssikurrsiin verrattuna (P/E=5,95), osinkotuloprosentti on vain 1,71 %. Tuolla kurssihinnalla osakkeella on kyllä matkaa Cibuksen tuottoihin.
Kojamon kurssi pitäisi laskea puoleen, ennen kuin se olisi kiinnostava vaihtoehto edes sille, joka miettii ostaako sijoitusasunnon vai asuntosijoitusyhtiön osakkeita. Kulujen jälkeen jälkimmäinen vaihtoehto voi olla kiinnostavampi helppouden ja yksinkertaisemman realisoinnin vuoksi.
Vakuutusyhtiöt osaavat kyllä laskea. Hinta on pumpattu nyt sellaiseksi, että on aika painaa dump-nappia. Sitä ne tekevätkin ja myivät isoja eriä. Rahalle saa paremman tuoton muualla.
Toinen suunta taas on meneillään suurin piirtein yhtä pienellä osinkotuotolla olevalla Daimlerilla:
Daimler on pitkän aikaa ollut laskusuunnassa autoalan päästösotkujen ja teknisen sukupolvenvaihdoksen johdosta. Yritys joutui pienentämään hyvää osinkoaan ja osinkotuottoprosentti näyttää pieneltä. Osakkeen hinnassa on siitä huolimatta menossa muutos ja tekninen analyysi näyttää uskoa tulevaisuuteen:
Kahdenkymmenen päivän liukuva keskiarvo näyttäisi kohta leikkaavan 50 päivän keskiarvon alapuolelta. Bollingerin nauhat ovat kääntyneet ja näyttävät vähän kuroutuvan.
Kahdella Kojamolla saa yhden Daimlerin - vähän rahaa pitää laittaa väliin. Simppeli kynttiläkaavio on Nordean sivuilta ja tekninen analyysi Morningstarista kenen tahansa käytettävissä.
Osinkotuottoprosentti on ihan hyvä indikaattori, mutta tutustuminen yhtiöön ja vähän syvällisempi tarkastelu voi luoda päätökselle varmuutta. Työkaluja on.
Päiväkauppa on hienoa asia - siitähän pörssi muodostuu. Ostajia vain on monenlaisia ja perusteita hankintaan erilaisia.
Jo toisen kerran alkaa tuntua siltä, että nousu on liian kovaa.
Mutta kun kirjoitan kurssin exceliini, se väittää että yhtiön itse laskemaan vuokratuottopotentiaaliin nähden mennään 2019 ja 2018 vuodenvaihteiden tasoisessa P/E:ssä.
En oikein tiedä luottaako vatsanpohjassa olevaan kouristukseen, vai exceliin ohjelmoituun matikkaan. Yleensä kun alan jahdata huippuja tai pohjia, tai alan muuten spekuloimaan, menen metsään.
Sitä paitsi 2018/9 ja 2020 välillä on se ero, että Cibus on saanut jo puolessa vuodessa kasvatettua kiinteistökantaansa (per osake) saman verran kuin se sai aikaisemmin vuodessa, ja tuloskasvu on pysynyt suunnilleen linjassa velan kasvun kanssa (=kaikki hyvin niin kauan kuin korot pysyvät nykyisellään).
Tuloskasvu on kovempaa kuin osingon kasvu, joten osinko muuttuu kausi kaudelta varmemmaksi tuloksi. Ehkä istun vielä käsien päällä. Mutta on fiilis, että pitäisi saada argumentteja puolesta ja vastaan.
Bingo53] Markkina hinnoittelee Cityconin kurssin kuin johto olisi hävittämässä omaisuutta. [/quote kirjoitti:
Varmaan siksi, että Citycon divestoi lähinnä tappiolla kiinteistöjään pitkään? En tiedä. Se oli tarkoitus olla kiinteistökannan tervehdyttämisohjelmaa, mutta vaikutti varmaan pahalta useimmille sijoittajille yhdessä paikallaan junnaavan tuloksen kanssa. Nyt ohjelma on kuulemma ohi (Indereksen mukaan), joten jää nähtäväksi alkaako luvut paraneman kunhan covid-ongelmatkin saadaan väistymään.
Inderesiltä Cibus päivitys otsikolla "AIka kotiutella voittoja" ja targetin nosto 145 -> 160. Toistelen teesiäni "Tärkein analyytikkojen tavoitehintoihin vaikuttava asia on pörssikurssi. 2020 P/E 17 ja P/B 1,4 ovat toki korkeahkoja. Osinkotuotto 5,6% on kuitenkin edelleen joidenkin silmin houkutteleva.
Tätä on sinänsä kiva holdaillakin, etten mököttele tämän päivän todennäköistä laskua. Ja taputtelen itsäni selkään pienistä kevennyksistä. Saatan ottaa hyvin myydyt takaisin, jos luisuu yhtään enemmän. Loput pidän, kun on kruunujakin tilillä.
Cibukselta irtosi eilen 0,22€ =2,3 SEK osinkokuponki. Tänään se on treidannut 164,8 - 158 SEK. Miulla on teoria, että kaikki eivät välttämättä huomanneet kupongin irtoamista. Ostin myydyt takaisin 158SEK pinnassa. Pieni takaisinosto halvemmalla on addiktioni ja piristää arkipäivää, vaikkei tästä nyt mitään hirveätä väliä jäänyt. Kalenterin tulevista osingoista laitan tähän kuitenkin itsellenikin muistutukseksi. Näillä odottelen sitä pörssilistausta. Tosin saatan kevennellä melko pienelläkin nousulla, koska ei tässä kyllä kovin paljon fundamenttitilaa kallistumiseen oikein ole. Hassun paljon robotteja muuten treidaa tällaistakin nakkikioskia. Joka tosin on liki 600M€ markkina-arvoinen.
Tämän kalenterin on muuten laatinut joku, joka ymmärtää mitä sijoittajille osingoista pitäisi kertoa. Täsmäytyspäivät ja sen sellaiset ovat miullekin aina kertauksen paikka. Ja mie olen näiden kanssa askarrellut sentään aika pitkään.
Cibukselta irtosi eilen 0,22€ =2,3 SEK osinkokuponki. Tänään se on treidannut 164,8 - 158 SEK. Miulla on teoria, että kaikki eivät välttämättä huomanneet kupongin irtoamista.
Nämä kuukausittain osinkoa maksavat (Realty Income, Stag, Gladstone Land ym.) eivät kyllä ole juuri hievahtaneet osingon irtoamisesta. Se kuitenkin on vain 12-osa vuosiosingosta ja siten vaikutus oman pääoman määrään sama murto-osa. Kursseihin ovat vaikuttaneet enemmät makrosyklit kuin osingonjako, ellei jakoa ole keskeytetty.
Kolmen kuukauden osingon irtoaminen 22.9. näkyi kyllä Cibuksen kurssissa, mutta viiveellä. Seuraavat osingot tulevat kuukausittain (0,07 eur/osake eli alle kruunun/osake) ja niiden ei pitäisi juuri vaikuttaa kurssiin. Seuraava irtoamispäivä on ensi viikon keskivaiheilla.
Kurssi hakee suuntaa. Mielenkiintoinen seurattava ja keräiltävä.
Päivän kursiin suhteutetulla osinkoarvauksella ei ole muuta kuin suuntaa antava merkitys.
Näin on. Suuntaa antava merkitys siihen kannattaako ostaa, pitää vai myydä.
Juu, näinpä se on päiväkauppiaalla. Päiväkohtaisen prosentin ajattelun voi kääntää niinkin, että tukholmalainen sijoittaja voi miettiä ostaako Cibuksen osaketta, joka antaa noin 5,5..5,8 %.n osingon vai Cibuksen melkein riskitöntä velkakirjaosuutta, joka antaa 4,75 %:n koron. Vakuudet ovat molemmissa pitkän päälle samat, vaikka muodollista vakuutta lainassa ei olisikaan.
Miten tälläistä Cibuksen velkakirjaosuutta voisi yksityissijoittaja ostaa?
Miksi Cibus maksaa 4.5% korkoa, kun suunnilleen jokainen luottokelpoinen entity saa lainaa alle 1% korolla?
Mieleen tulee seuraavat vaihtoehdot:
1) Cibus ei saa lainaa halvemmalla
2) Cibus haluaa maksaa 4.5% bondista koska siina on jotain etuja - mita?
3) Cibus haluaa donatoida rahaa - ei kait sentaan
4) Cibuksen johto on tyhma - ei kait sentaan
Tama asia on mua kiusannut jo pitkaan koska se oli yksi syy miksi vast'ikaan myin yhtion pois. Tein tassa tod nak virheen mutta tama 4.5% korko ei vaan mahdu mun paahan. Pitaisin selvana etta tama merkitaan taysmaaraisena ja jos ei niin sitten ainakin kannattaa myyda yhtio pois? Mita en tassa tajua??
Miksi Cibus maksaa 4.5% korkoa, kun suunnilleen jokainen luottokelpoinen entity saa lainaa alle 1% korolla?
Mieleen tulee seuraavat vaihtoehdot:
1) Cibus ei saa lainaa halvemmalla
2) Cibus haluaa maksaa 4.5% bondista koska siina on jotain etuja - mita?
3) Cibus haluaa donatoida rahaa - ei kait sentaan
4) Cibuksen johto on tyhma - ei kait sentaan
Tama asia on mua kiusannut jo pitkaan koska se oli yksi syy miksi vast'ikaan myin yhtion pois. Tein tassa tod nak virheen mutta tama 4.5% korko ei vaan mahdu mun paahan. Pitaisin selvana etta tama merkitaan taysmaaraisena ja jos ei niin sitten ainakin kannattaa myyda yhtio pois? Mita en tassa tajua??
Yritysrahoitusmarkkinat ovat edelleen sekaisin. EKP:n elvytysraha ei sada yrityksiin fiksusti. Citycon saa, Cibus ei saa, vaikka riskit ja vaikutukset noin samat. Huomattavaa kuitenkin on, että tähän bondirahaan ei kaniteta kiinteistöjä. Jos saat ostettua 4,5 prosentin lainarahalla 4,5 prosenttia tuottavan kohteen, mutta saat sitä vastaan puolet yhden prosentin pankkirahaa, printtaat rahaa. Joten vastaukset 1) ei saa, vaikka tuntuu käsittämättömältä 2) kyllä 3) ei 4) ei.
EKP:n elvytysraha ei sada yrityksiin fiksusti. Citycon saa, Cibus ei saa, vaikka riskit ja vaikutukset noin samat.
Hoitaako EKP tukien jakoa itsenäisesti, vai onko se ulkoistettu jäsenvaltiotasolle? Ruotsalaiset yhtiöt saavat Ruotsin valtiolta tukia jos eivät jaa osinkoa.
Toinen asia, mikä tulee EKP:n tuissa mieleen, on että Citycon kuitenkin voi vedota tiettyjen asiakkaidensa kärsimyksiin, kun taas Cibuksen asiakaskunta on vähemmän heterogeeninen ja paremmin turvassa. Ja sitten joku porrastus tukipakettikriteereissä tekee tehtävänsä...
Aki Pyysing kirjoitti:
Huomattavaa kuitenkin on, että tähän bondirahaan ei kaniteta kiinteistöjä.
Eli saa otettua enemmänkin lainaa kun ei vakuudet lopu kesken?
Bingo53]Tuosta linkistä tiedot. Minimisumma ei kyllä ole aivan pieni.[/quote kirjoitti:
Sata tonnia on aika tyypillinen mitä olen seuraillut noita uteliaisuudesta. Joskus voi olla kymppitonnejakin, mutta minulla ainakin olisi ennakkoluuloja moisia piensijoittajille suunnattuja bondeja kohtaan. Jos välttämättä haluaa itse suoraan omistaa, niin kannattaa varata ainakin puoli milliä, että saa hajautettua vähintään viiteen eri firman bondiin. Ainakin Swedbank on muistaakseni bondeja välittänyt jossain muodossa.
Pörssimörssäri kirjoitti:
Miksi Cibus maksaa 4.5% korkoa, kun suunnilleen jokainen luottokelpoinen entity saa lainaa alle 1% korolla?
Ei kai nyt sentään jokainen. En tiedä suorista yhtiölainoista, mutta mitä tulee bondeihin, niin viimeksi kun löysin alkukesästä ilman sivustolle kirjautumisvaatimusta tietoa uusien pitkän maturiteetin bondien kuponkikoroista niin ne yhä huiteli 1%-5% tienoilla luottoluokituksesta (A:sta B:hen) riippuen.
Alhainen peruskorko luo harhan, että jokainen halukas saisi halpaa lainaa rajattomasti. Yritykset eivät saa.
Asiasta saa käsityksen vaikkapa Nordnetista selaamalla rahastohaulla korkorahastoja, etsimällä sieltä joku High Yield rahasto ja katsomalla sen sisältöä. Sieltä löytyy ihan tuttuja velallisia.
Tuosta listasta vaikkapa Sparinvest ja sen korkorahaston kymmenen suurinta velkapaperia:
Velkakirjojen korot vaihtelevat MasterCardin 1,1%:sta MacDonalsin 4,88%:iin. Nimen vieressä on paperin korko ja oikealla sivulla sen osuus korkosalkusta.
Kyseisen rahaston kolmen vuoden tuotto näkyy alla verrattuna S&P500 tuottoon:
Tuotto ei ole kummoinen, noin 9% kolmelta vuodelta, mutta selkeästi parempi kuin pankkitalletuksen. Korkorahastoja tarjoavat kaikki pankit ja välittäjät. Sellainen on minusta paljon parempi kuin yksittäisen bondin osto.
Keskellä elvytystä, nollakorkoja ja konkurssiuhkia korkopaperit eivät ole kovin kiinnostava aihe eikä niitä suositella tähän aikaan. Asia voi muuttua viiden vuoden kuluessa ja niitä on hyvä pitää silmällä. Itse siirrän myyntivoittoja jenkkiläisiin bondirahastoihin tekemään omaa työtään ostopaikkoja odotellessa. Sieltä niitä sitten lunastellaan tarpeen tullen.
Opin tasta paljon. En ollut tietoinen esimerkiksi siita etta monille yrityksille lainan saaminen on yllavankin vaikeaa. 4.5% kuulostaa silti paljolta. Jos omistaisin Cibuksen osakkeita, mun pitaisi pystya perustelemaan itselleni uskottavasti miksi 4.5% korko on tassa standardi eika huolestumisen aihe. Onko firmassa piiloriskeja jotka rahoittajat nakee mutta isosta osingosta huumautuneet tuularisijoittajat ei?
Cibukselle ei tietääkseni ole annettu luottoluokitusta, mikä olisi aika kiva arvioidessa onko kuponkikorko hyvä vai ei. Luottotappioriski on kuitenkin B-luokassa jotain kolmen prosentin luokkaa, Cxx-luokissa alkaakin sitten riski nousta vauhdilla. Vertailun vuoksi Cityconin luottoluokitus on Fitchillä BBB- eli huomattavasti parempi kuin B. Tosin bondi maturoituu ensi vuonna, joten en oikein näe tuossa mitään suuria vaaroja vaikka Cibuksella olisikin Cityconia huonompi luokitus, kun firman nykyinen taloudellinen tilanne on raportissa ihan ok. Korkoa voi kyllä pitää aika korkeana lyhyen maturiteetin lapulle. Hmm...
En nyt saa aikaiseksi suoria linkkejä, mutta googlaamalla "historical credit default rates for different rating categories" löytää luottoluokituslaitosten omia papereita noista luottoluokituksista ja niitä vastaavista tilastotiedoista.
Hah... Tiesin, että minulla jossain muistiinpanoja bondien hinnoittelusta.
Breakeven-% on se korko joka bondilla pitää sitä hankittaessa vähintään olla, jotta saisi tuottovaatimuksensa mukaisen tuoton. PD on vuosittainen luottotappioriski ja Q on 100%-PD. Aika on maturoitumisaika vuosissa. Tuotto-% oma tuottovaatimus. Kaavassa voi olla vikaa, mutta olen melko varma että olen sen simuloimalla aikoinaan tarkistanut. Kaava olettaa, että omistaa äärettömän määrän bondeja, joista PD-prosentti menee tappioksi.
Cibuksen bondipaperissa on kaksi selittävää asiaa - alla kopioituna osa bondin määrittelystä sen selityssivulta:
Bonds Offered
Eur 135,000,000 in aggregate principal amount of senior unsecured floating rate bonds due 2021.
Interest Rates
Interest on the Bonds will be paid at a floating rate of three-month EURIBOR plus 4.50% per annum.
Ensinnäkin tämä velkakirja on vakuudeton. Yksityishenkilöllä tämä vastaa vakuudetonta pikavippiä ilman reaalivakuutta - niissä korko on korkeampi.
Toinen asia on 3kk Euribor, jonka arvo eilen oli -0,507. Eli korko on -,0507% + 4,5% = 3,993% efektiivinen korko.
Kyseessähän on lyhyt luotto ja ilmeisesti tarkoitettu uuden vakuudellisen omaisuuden hankkimiseen, jonka jälkeen velkakantaa on helppo muuttaa tavalliseksi pankkilainaksi. Nähdäkseni juuri sitä investointitoimintaa, jota varten velkakirjainstrumentit ovat.
Pohdinta tässä lähti siitä kuinka ylös Cibuksen kurssi voisi nousta ja samalla osinkotuottoprosentti laskea, jotta ilmiselvästi olisi teoreettisesti edullisempaa ostaa Cibuksen velkakirja osakkeen sijaan. Prosentit olivat likimain samaa luokkaa.
Perushyvää jauhantaa Cibuksesta. Itelle oli uutta, että q3 lähtien hallinnointikulut pitäisi entistä vahvemmin skaalautua eli suhteessa laskea.
Eihän toi halpa lappu 155-160sek ole mutta hyvä on kyllä. Arvioitiin, että riskikiinteistöjä Suomessa 2-3%, siis muuttotappiomestoja joissa riski että sammutetaan ruokakaupasta tms. valot ja nihkeää löytää sen jälkeen sytyttäjää. Tosin ite mutuilen, että sen muuttotappiopaikan pääkaupan lopettaminen ei mene useinkaan taloudelliselta pohjalta vaan että entinen yrittäjä eläköityy kun eläköityy ja poika tms. ei enää jaksa jatkaa eikä sitten kukaan muukaan...eli siis pointti, että käsittääkseni sen pikkupaikan omistajalla on yleensä oikeus päättää koska lopettaa eikä ketju sitä päätä liiketaloudellisin perustein niin en nää massiivista riskiä. Oon kotoisin tollaselta pieneltä muuttotappiopaikalta, joku haisu ehkä on noihin hommeleihin.
Kai Cibus esim. osaa allakoida, että mitä tiloja pidetään A-kunnossa ja mitkä saa rapistua rajoille ja tilkitään purukumilla.
Ainakin yhtiössä on kyllä hahmotettu, missä kasvu piilee ja toisaalta, missä antaa ajan kulua ja tyydytään vain ylläpitokorjauksiin. Sama koskee kaikkia Suomessa toimivia kiinteistöalan yrityksiä ja siksi kiinnostaa missä kiinteistöt kullakin yrityksellä sijaitsevat ja miksi.
Mie otin kevennetyt Cibukset takaisin eilen ja tänään 156-157. Kivaa koronasuojaa ja vähän lohtua siihen, että jäin lussuttamaan aikoinaan ja otin paljon vähemmän kuin olisin halunnut. En siis näe Cibuksen juurikaan kärsivän koronalockdownien pitkittymisestä. Paremminkin voisin kuvitella, että yritysbondimarkkina järkiintyy joskus, koska pakko täällä on tehdä jotain fiksuakin tai kuusessa ollaan. Toki nyt Suomen ja Ruotsin julkisen sektorin vajeiden repeäminen tuo lisää paineita kiinteistöveron nostoon.
Ja sitten meinasin kirjoittaa, että tänään on viimeinen päivä 8 sentin = 83 äyrin kupongilla ja voi Jeesuksen perse. Se oli eilen. Noh, tuli ostettua Cibusta sitten sen verran kalliimmalla tänään. Tekevälle sattuu.
Hivenen hilpeää, että ostin tänään ensin ja sitten alkaessani tänne kirjoittamaan, tarkistin asian Cibuksen hyvästä osinkokalenterista. Tämä tosin on totta, suhtaudun tänne kirjoittamiini juttuihin vakavammin kuin salkunhoitooni.
Tämän kalenterin on muuten laatinut joku, joka ymmärtää mitä sijoittajille osingoista pitäisi kertoa. Täsmäytyspäivät ja sen sellaiset ovat miullekin aina kertauksen paikka. Ja mie olen näiden kanssa askarrellut sentään aika pitkään.
Jos katsot tarkkaan alariviä; tänään eli 21.10.2020 oli viimeinen päivä tehdä kauppaa niin, että kuun vaihteen osinko sisältyy osakkeen hintaan (last trading day with dividend) ja selvityspäivä on vasta perjantaina.
Huomenna, torstaina ostava joutuu odottamaan osinkoa marraskuun lopussa ja kurssi voi laskeakin - dippi onkin mielenkiintoista seurata.
Itse asiassa Tukholman pörssi sulkeutuu vasta kolmen vartin kuluttua 17.30 Ruotsin aikaa, joten vieläkin voi tehdä kauppaa jos on sillä tuulella
Arvopaperi löysi Cibuksen. Ja miekin saanut lavan jäähän ja nimen lehteen.
Mie en oikein usko Cibuksen tuplalistaukseen, vaikka tässä sillä spekuloidaankin. Ei sitä paljon äreämmin voi nähdäkseni perustellusti nykytaseella arvostaa ja likviditeetti vain hajautuisi.
