Eläkesäästäminen, aloittelijan kysymyksiä

Daedalion kirjoitti:

Toinen vaihtoehto vetää osakesäästötili maksimiin ja laittaa kiinni johonkin hyvään pitkän tähtäimen ETF:ään

Osakesäästötilille ei voi ostaa ETF:iä.

Nordea Säästöjen kulut ovat 1.8 % vuodessa, maksat nyt yli tonnin vuodessa siitä että pidät 60k varoja siellä. Tai enemmänkin, rahastojen suurimmat sijoitukset,

5 suurinta sijoitustaSektori%Nordea 1 - Global Stable Equity ...19,08Nordea Global Ik Eur14,27Nordea 2 - Global Enhanced Sm Ca...6,39Nordea Euro Obligaatio A K Eur5,30E-Mini S&P 500 Future Dec 205,05

Listan ensimmäinen, NordeaGlobal Stable Equity, merkintäpalkkio 5%, hallinnointipalkkio 1.8 % vuodessa. 

Nordea Säästö vaikuttaa enemmän pyramidihuijaukselta kuin eläkesäästökohteelta.

Kaksipenniä kirjoitti:

Nordea Säästö vaikuttaa enemmän pyramidihuijaukselta kuin eläkesäästökohteelta.

Pankki on liikeyritys siinä kuin mikä tahansa muukin pörssinoteerattu yritys. Sillä on erilaisia kohderyhmiä eivätkä kaikki ole aktiivisia sijoittajia. Rahastosäästäminen on yksi tuote niille, joiden päivä menee ansiotyössä, lastenhoidossa, asunnon maksamisessa ja vaikkapa tänään autonsa löytämisessä ajoissa lumikinoksesta, jotta ehtisi päivähoitoon ilman moitteita.

Nordea Säästö rahastot ovat rahastojen rahastoja, eräänlaisia sateenvarjorahastoja ja voimakkaasti hajautettuja. Kohderyhmä on säästäjä, joka haluaa pankkitalletusta parempaa tuottoa hyvin pienellä riskillä. Riskin karttaminen tulee hajautuksesta osakkeisiin ja korkopapereihin - Nordea 75 säästö 75% osakkeet ja 25% korkopaperit ja Nordea 10 säästö 10% osakkeet ja 90% korkopaperit - muistaakseni. Pyramidia niistä ei saa, mutta kuluja kyllä on. Katsotaanpa miten tuottaneet:

Tonnin sijoitus viisi vuotta sitten on tuottanut käyrän mukaan noin 350 euroa pääomalle eli karkeasti laskettuna noin 7% vuotuista tuottoa ja pääoma on pörssipyörteissä heilunut jonkin verrankin. Tätä kannattaa verrata Akin tämänpäiväiseen juuttuun hyväuskoisuudesta ja siteeraus tuotto-odotuksista siitä: Ehkä joku kuusi prosenttia voisi olla hyvinkin realistinen pitkän aikavälin odotus juuri nyt.

Korkopaperipainotteisessa rahastossa 1000 euron sijoitus on kerryttänyt 176 euroa pääomalle viidessä vuodessa eli noin 3,5% vuotuista tuottoa karkeasti laskettuna. Kyllä se pankkitalletuksen voittaa ja sinänsä osana säästämistä aivan järkevää.

Ei sinänsä mitään huonoja ratkaisuja hyvin varovaiseen ja arkiseen säästämiseen eikä tässä mistään huijauksesta ole kyse - normaalia, asiakastarvelähtöistä liiketoimintaa kaikilla pankeilla.

Nordeassa voi kuukausisäästämiseen valita muitakin kuin Nordean omia rahastoja. Jos haluaa jännitystä elämään, voi vilkaista vaikkapa allaolevaa kuukausisäästäöohjelmaa ja pohtia mihin sellainen johtaisi:

Rahastomerkintä on huomattavasti halvempaa kuin yksittäisen osakkeen tai etf:n osto välityskuluineen silloin kun kuukausittain laitettava summa on satasia. Eri asia on kerätä isompi summa osakkeen ostoon, jolloin välityskulun osuus jää pienemmäksi.

Pörssinoteerattujen rahastojen eli ETF:ien ostamiseksi säästäjän olisi avattava arvo-osuustili.

Daedalion kirjoitti:

Kiitos vastauksista, arvostan suuresti. 

Tajuatte varmaan, minkälainen amatööri täällä päässä on, kun en tiennyt sitä, ettei osakesäästötilille voi ostaa ETF:iä 

Olen ollut Nordean rahastojen tuottoihin tyytyväinen, sillä ne ovat vastanneet sitä, mitä etukäteen odotinkin. Itseäni ehkä eniten mietityttää nyt se, että saisinko samankokoisella riskillä vastaavan tuoton ilman Nordean korkeita kuluja tekemällä kuukausisäästösopimuksen esim. Nordnetin kanssa ja sijoittamalla vaikka heidän indeksirahasto USA:an. 

Vanguard tuonut markkinoille "LifeStrategy" ETF:iä, jotka hallinnointikuluiltaan huomattavasti Nordea virityksiä edullisempia. Tässä linkkiä, ao. ETF:t ihan sivun lopussa: https://global.vanguard.com/portal/site/kiids/fi/en/documents

Bingo53 kirjoitti:

Nordea Säästö rahastot ovat rahastojen rahastoja, eräänlaisia sateenvarjorahastoja ja voimakkaasti hajautettuja.

Muistan viime vuosikymmenellä käydyissä asuntolainaneuvotteluissa Nordean kanssa kun minulle tyrkytettiin näitä säästörahastoja (vielä juuri rahastojen rahastoa). Nordean pankkivirkailija kehui kovasti rahastoa ja näytti tuottokäyriä ja sanoi että hyvin on mennyt. Katson käyrää ja sanoin, että näyttääkin menevän juuri kulujen verran huonommin kuin tuo rahastojen vertailuindeksi on kasvanut. Siihen jäi rahastojen kauppaaminen, varsinkin kun sanoin että sijoittelen itse suoraan osakkeisiin ja etf:iin. Rahastoihin kuukausisäästäminen olisi ollut edellytys alemmalle lainamarginaalille. En tarttunut täkyyn enkä siis Nordean asuntolainaan.

Kun nuo ovat rahastojen rahastoja, niin pinkan päälimäisessä näytetään "kohtuullisia" kuluja (jos nyt 1,8% on kohtuullinen) ja sen alla olevissa rahastoissa voi olla vielä suuremmat kulut kun ne eivät näy (ainakaan silloin niitä ei näytetty eikä edes osattu kertoa). Tietysti perus pankkiasiakkaalla ei ole käsitystä noista kuluista - mikä on kohtuulinen kulu. 2% voi kuulostaa ihan vähäiseltä, sillä onhan esim. 2% alennus jossain tuotteessa ostaessa melko pieni.

Bingo53 kirjoitti:

Nordea 75 säästö 75% osakkeet ja 25% korkopaperit ja Nordea 10 säästö 10% osakkeet ja 90% korkopaperit - muistaakseni. Pyramidia niistä ei saa, mutta kuluja kyllä on. Katsotaanpa miten tuottaneet

..............

Tonnin sijoitus viisi vuotta sitten on tuottanut käyrän mukaan noin 350 euroa pääomalle eli karkeasti laskettuna noin 7% vuotuista tuotto

Kyse ei ole paljonko ovat tuottaneet, vaan paljonko sama sijoitus samalla riskitasolla olisi muualla tuottanut.

Tässä Nordea säästö 75 rahaston tuottokäyrä ja vertailuindeksi 1.1.2020 - 20.1.2021. Tammikuun 2021 juokseviakuluja ja hallinnointipalkkiota ei ole varmaan vielä maksettu ulos rahastosta.

Vuonna 2020 jäänyt vertailuindeksille ihan reilusti. 22.1.2021 päivätyn dokumentin perusteella vuoden pituinen tuotto on ollut rahastolla 3,92% ja vertailuindekisllä 6,66% (mutta todennäköisesti tammikuun 2021 hallinointipalkkio on viel maksamatta).

10 vuoden kumulatiivinen tuotto: vertailuindeksi 142,35% ja Nordean säästö 75 vain 98,64% Ero on melkoinen.

Tällä hetkellä rahaston salkussa on ylipaino osakkeissa. Osakkeissa on 80%, koroissa 18,3% ja vaihtoehtoisissa (käteinen?) 1,7%. Nämä tosin Nordean muiden rahastojen kautta.

Tuosta kun kastoo, niin näissä rahastoissa on seuraavat kulut:

Nordea 1 - Global Stable Equit 1,22%

Nordea World Fund I growth  en löytänyt pikaisella haualla.

Nordea Global Enhanced Small Cap 1,09%

jne jne. Eli maksat oikeasti kahdet kulut.

Bingo53 kirjoitti:

Rahastomerkintä on huomattavasti halvempaa kuin yksittäisen osakkeen tai etf:n osto välityskuluineen silloin kun kuukausittain laitettava summa on satasia. Eri asia on kerätä isompi summa osakkeen ostoon, jolloin välityskulun osuus jää pienemmäksi.

Totta, mutta kannattaa kyllä oikeasti katsoa mihin rahastoon ne pennosensa laittaa. Kulut syövät tuottoa ja pitkän ajan kuluessa menetys on merkittävä. Jopa niin merkittävä, että etf:ien välityspalkkiot eivät ole mitään verrattuna kuluihin.

Miten vain noita Nordean säästörahastoja kun katsoo, niin ei niiden suurempia kuluja voi mitenkään perustella. Ei riskin osalta (osakepaino 80%) eikä aktiivisella salkun hoidolla (häviää vertailuindeksille). Tietenkin niiitä on helppo ottaa kun pankki tyrkyttää.

Eli suosittelen vahvasti katsomaan rahastoja muualta.

Ps. Omistan Nordean osakkeita ja varainhoito on yksi Nordean kulmakivistä.

Daedalion kirjoitti:

Olen ollut Nordean rahastojen tuottoihin tyytyväinen, sillä ne ovat vastanneet sitä, mitä etukäteen odotinkin. Itseäni ehkä eniten mietityttää nyt se, että saisinko samankokoisella riskillä vastaavan tuoton ilman Nordean korkeita kuluja tekemällä kuukausisäästösopimuksen esim. Nordnetin kanssa ja sijoittamalla vaikka heidän indeksirahasto USA:an. 

Et saa saa samaa riskiä pienemmillä kuluilla ostamalla indeksirahasto usa:ta, sillä indeksirahasto usa on 100% osakkeita ja vielä tarkemmin 100% usa:n osakkeita. Nordean yhdistelmärahasto sisältää myös korkoja ja usa:n ulkopuolisia osakkeita, jotka pienentävät "riskiä". Näissä konteksteissa riskillä tarkoitetaan arvon heiluntaa, ei sitä että menettäisi kaikki rahansa ja rahasto katoaisi planeetalta.

Saisit saman paremman tuoton samalla riskillä ostamalla jotain yhdistelmärahastoa, joka vastaa suunnilleen nykyistä tuotetta pienemmillä kuluilla. Esimerkiksi Seligsonin Pharos tai ETF:nä Vanguardin LifeStrategy-sarjan tuotteet. Vanguardeihin ei voi tehdä kk-säästösopimusta vaan pitää aina itse ostaa pörssistä ja maksaa tähän liittyvät palkkiot. Seligsoniin pystyy puolestaan tekemään merkintöjä suoraan (toistuvina) tilisiirtoina niiden antamalla henkilökohtaisella viitenumerolla.

Oikea kysymys onkin, että onko nykyinen allokaatiosi osakkeiden ja korkoje välillä oikea. Et maininnut ikääsi etkä koska haluat alkaa nostamaan säästöjä. Suomen sosiaaliturvajärjestelmän yms takia 100% osakkeita on monelle hyvä allokaatio, kun säästöihin ei välttämättä tarvitse koskea esim työttömyyden takia. Oikea kysymys on, että jos säästösi olisivat olleet 100% osakkeita, niin mitä olisit tehnyt keväällä kun markkina tippui 40% tai 2008-2010 kun osakkeet laskivat 2 vuotta putkeen? Jos vastasit "myynyt" niin 100% osakkeita ei ole sinulle oikea allokaatio.

Jos kuitenkin päädyt, että 100% osakkeita on oikea allokaatio, niin silloin voi alkaa miettiä vaihtoehtoja salkun sisällölle.

Tavoitesäästöä tuskin kannattaa tyhjentää, sillä sen sisällä rahat ovat verottajalta suojassa kunnes nostat. Voit kuitenkin tehdä tavoitesäästöön allokaation muutoksen verkko- ja mobiilipankissa. Voit vaihtaa säästörahastot Nordean omaan huokeaan indeksirahastoon Maailma Passiivinen I. Samaten voit asettaa uudet säästöt menemään tuohon. Muutoksilla ei ole verovaikutuksia, sillä ne tapahtuvat vakuutuksen sisällä. Tee nykyisten säästöjen allokaatiomuutos tähän halvempaan, vaikka et uutta rahaa tuonne enää aikoisikaan laittaa.

Uudelle rahalla on sitten enemmän vaihtoehtoja. Jos 100% osakkeita ei ole mielestä oikea vaihtoehto, niin suosittelen kätevyyden nimissä Seligsonin Pharos-rahastoa, jonka kulut on alle kolmannes Nordea tuotteiden kuluista. Voit avata asiakkuuden Seligsonin nettisivuilta.

Vaihtoehdolle 100% osakkeita on enemmän vaihtoehtoja. Nordean omista tuotteista löytyy Maailma Passiivinen B 0,5% kululla. Jos laitat yli 100k, niin voit käyttää I-sarjaa, jonka kulu on 0,4%. Nordean ja Nordnetin valikoimista löytyy myös SPP Aktiefond Global, jonka kulu on 0,3%. SPP sijoittaa sekä kehittyvien että kehittyneiden markkinoiden osakkeisiin. SPP on helppo valinta ja kulunsa puolesta vastaa käytännössä ETF-rahastoja, mutta voi ostaa ja myydä suoraan eikä tarvitse mennä pörssin ja pörssin palkkioiden kautta.

Pelkkään yhteen markkinaan kuten usa en rahojani laittaisi. Usa toki on tuottanut parhaiten viimeiset muutaman vuoden, mutta sen mahdollisesta ylituotosta ei ole mitään takeita, joten osta mieluummin koko maailmaa. Historiassa on lukuisia ajanjaksoja ihan 2000-luvulla, kun usa ei ole ollut tuottavin markkina. Suosittelen tuota SPP:n rahastoa.

Rodi kirjoitti:

 

Daedalion kirjoitti:

Itseäni ehkä eniten mietityttää nyt se, että saisinko samankokoisella riskillä vastaavan tuoton ilman Nordean korkeita kuluja tekemällä kuukausisäästösopimuksen esim. Nordnetin kanssa ja sijoittamalla vaikka heidän indeksirahasto USA:an. 

 

 

Vanguard tuonut markkinoille "LifeStrategy" ETF:iä, jotka hallinnointikuluiltaan huomattavasti Nordea virityksiä edullisempia. Tässä linkkiä, ao. ETF:t ihan sivun lopussa: https://global.vanguard.com/portal/site/kiids/fi/en/documents

Onpa tullut mainoita näkökulmia ja huolellista pohdintaa tähän rahastosäästämispuoleen. Tuo Vanguardin uusi LifeStrategy alkoi kiinnostaa jälkipolven näkökulmasta - tuote on uusi, vasta joulukuun alussa Euroopan markkinoille tullut brittejä lukuun ottamatta. Nordea 75 Säästö tuotetta vastaava voisi olla Vanguard LifeStrategy 80 ETF, myynnissä Xetrassa ja Milanossa. Sitä ei löydy Nordean kaupankäyntiosiosta, mutta Nordnetistä löytyy karttuva versio:

Kulut tässä ovat 0,25% ja se ehkä voisi täyttää Tingelin tarkan ja perinpohjaisen tuottotarkastelun vaatimukset kulujen osalta.

Rahasto on maailmanlaajuisesti hajautettu sateenvarjorahasto - 80% osakkeita, 20% bondeja:

ETF-rahasto on aktiivinen eli rahaston hoitoporukka tekee päätöksiä.

Rahastosta on myös puolivuosittain osinkoa jakava versio - tikkerit yllä - sille, joka haluaisi siivota tuottosalkkuaan ylimääräisistä keksinnöistä, joita aina ajan kulessa innostuu ostamaan. Rodin linkistä löytyy suomenkielinen tuote-esite.

Äkkinäisten muutosten sijaan on hyvä huomioida nimimerkin vsquid kommentti: Tavoitesäästöä tuskin kannattaa tyhjentää, sillä sen sisällä rahat ovat verottajalta suojassa kunnes nostat.

Jos nyt lunastaa 60k:n rahastosäästöt kerralla, niiden tähän asti kertyneet tuotot verotetaan tämän vuoden pääomatuloina. Vaihtoehtona kysyjälle voisi olla arvo-osuustilin perustaminen Nordeaan, mutta tämän tai vastaavan etf-tuotteen saa sinne vain pyytämällä. Toinen tie on avata asiakkuus Nordnettiin, mikä ei ole kyllä huono vaihtoehto tuotevalikoiman ja analytiikan vuoksi.

Nordea on tuonut nyt tuon edellisessä viestissä mainitun Vanguardin uuden LifeStrategy 80% ETF tuotteen valikoimiinsa. Sen voi ostaa Xetrasta Frankfurtista, mutta Nordeassa on toistaiseksi kirjauduttava ruotsinkielisenä sisään, jotta ostonapin saa näkyviin. Syy on, ettei suomenkielistä esitettä ole heillä vielä ladattuna:

ISIN-koodilla tuotteen voi hakea Nordean kaupankäynnin hakukentästä - tämä on osinkoa jakava versio:

Riskin säätöä myllerryksen keskellä.

Daedalion kirjoitti:

Ymmärsin kuitenkin, että ETF ei ole hyvä sijoituskohde kk-säästämiselle, koska sitä pitäisi ostaa joka kuukausi lisää ja siitä tulisi puolestaan kuluja. 

Nordnet ei velota kaupankäyntipalkkiota sellaisesta etf:stä, joka ostetaan kuukausiohjelmalla. Tarkistin asian oman ohjelmani ostokauppalaskuista. Se on halvin tapa hankkia etf:iä.

• palvelumaksu: 2,5 €/kk/sopimuskauppojen toteutus/sopimus. Myydessä välityspalkkio hinnaston mukaan

Palvelumaksu on kuukausittain veloitettava. Nordnet on ainoa pankki, joka tarjoaa etf-kuukausisäästämistä.

Lisätiedot: Sijoittaminen ja säästäminen – ota säästösi hallintaan Nordnetissä - Nordnet

Aki Pyysing kirjoitti:

Vuonna 2020 maksettiin työeläkkeinä 29,7 miljardia euroa ja eläkemaksuina kerättiin kaikkiaan 22 miljardia euroa. Kun siis eläkeläisvanhempasi väittävät maksaneensa eläkkeensä, he luultavasti eivät tiedä maksaneensa kuin murto-osan.

Paljonko oli rahastoitujen varojen tuotto 2020? Mun mielestä sekin on olennainen luku.

JR kirjoitti:

Paljonko oli rahastoitujen varojen tuotto 2020? Mun mielestä sekin on olennainen luku.

Eläkevarat olivat vuoden 2020 lopussa 224,6 mrd euroa, sijoitustuotot olivat 10,0 mrd euroa, ja himmeli jäi plussalle 6,6 mrd euroa. (lähde)

Oikein hyvä juttu. Melkein kaikki vanhemmat eläkeläiset väittävät maksaneensa itse eläkkeensä, kokekaa vaikka kysyä sukulaisiltanne. Yksi kysymys jäi vastaamatta: Oliko Sointulla kivat tissit?

JR kirjoitti:

 

Aki Pyysing kirjoitti:

Vuonna 2020 maksettiin työeläkkeinä 29,7 miljardia euroa ja eläkemaksuina kerättiin kaikkiaan 22 miljardia euroa. Kun siis eläkeläisvanhempasi väittävät maksaneensa eläkkeensä, he luultavasti eivät tiedä maksaneensa kuin murto-osan.

 

Paljonko oli rahastoitujen varojen tuotto 2020? Mun mielestä sekin on olennainen luku.

Pari argumenttia lisää. Työeläkevarojen rahastointi aloitettiin vasta 1990-luvun alussa, joten KUKAAN tällä hetkellä vanhuuseläkkeellä oleva ei ole osallistunut rahastojen rakentamiseen koko työikäänsä. Vasta 1990-luvun alussa ensi kertaa työllistyneet nyt noin viisikymppiset ovat olleet koko ikänsä eläkerahastojen rakentamisessa mukana. Me vanhemmat olemme lusmuilleet olemattomilla EVK maksuilla sitä aiemman työuramme. Ellei se raha ole jo kymmenkertaistettuna omassa salkussa, palautteen voi antaa peilikuvalleen. Toisekseen, ne rahastot ovat kaikkien suomalaisten yhteisiä, eikä millään ikäluokalla ole oikeutta kuvitella niitä omakseen. 

Osakkeet ovat pitkällä ajalla parhaiten tuottava omaisuusluokka (Lähde: Jeremy Siegel: "Stocks for the long run"). S&P500 ei ole ikinä hävinnyt 20 vuoden periodilla. Mikähän voisi olla sellainen sijoituskohde, jonka sijoitushorisontti on varmimmin riittävän keskimääräistämään eri vuosien välisen vaihtelun ja jonka piirissä on riittävästi ihmisiä keskimääräistämään eri vuosina syntyneiden yksilöiden väliset erot myös pitkään elävien ja nuorena kuolevien kesken? Sellaisen jos onnistuisi löytämään, niin siinäpä olisi mainio sijoituskohde 100% osakepainolle, kun vain keksisi mikä se voisi olla? 

Eläkevakuuttajien salkunhoitajat vetävät sinänsä ihan hyvää tuottoa osakkeilla 10 vuoden keskiarvona (taulukko 3). Valitettavasti heille on määrätty, että korkotasosta, suhdanteesta ja reaailmaailmasta riippumatta hyvä osaketuotto pitää laimentaa nolla- ja miinuskorkopapereilla (taulukko 2) noin 5% keskituotoksi (taulukko 1): 

https://www.tela.fi/sijoituslajikohtaiset_pitkan_aikavalin_tuotot

Ymmärtäisin korkopaperit salkussa, jos tarkoitus olisi likvidoida rahasto ja ostaa kaikille suomalaisille uusi Mersu ensi jouluksi. Mutta kun oikeasti tavoite on elämän mittainen ja keskimääräistää koko kansan, on suuri korkopaino yksinkertaisesti väärää riskin käsitystä, jonka vaihtoehtoiskustannus on reilut 10 miljardia saamatta jääneitä osaketuottoja vuotta kohden. 

Kyse on hyvin klassisesta näkemyserosta, jossa volatiliteetti näyttää katsomosta nähtynä riskiltä vaikka osakesijoittaja näkee siinä mahdollisuuden. Käsi ylös, kuka ei ole kuullut sijoitusaiheisessa keskustelussa koko sijoitustoiminnan järkevyyden haastavaa kysymystä: "mitäs jos tuleekin pörssiromahdus?"

Miten niin "jos"? Romahdus on varma kuin auringon nousu. Vain ajankohdan ennustaminen on vaikeampaa. Sen kanssa pitää oppia elämään. 

Yrittäjien eläkemaksun määrä pitäisi säätää niin, että se kattaa kansaneläkkeen määrän. Nyt moni yrittäjä vetää minimi YEL:lla ja muu kansa maksaa aikanaan lopun eläkkeen. Luulempa, että mm. Bernerin taksiuudistuksen myötä tuolla on "muutama" taksikuski, joka vetää reilun 8000€ minimi vuosityötulolla.

Se ei mene myöskään järkeen, että miksi pienessä Suomessa on näin monta eläkeyhtiötä tappelemassa keskenään asiakkaista. Eli miedän eläkemaksuja käytetään myös siihen, että eläkeyhtiöt saavat työkseen houkutella ja pompotella asiakkaita yhtiöstä toiseen. Ja kuten edellä asiaa ansiokkaasti ruodittiin, niin on järjetöntä pitää eläkejärjestelmässä euroakaan kiinni koroissa.

JR kirjoitti:

 

Aki Pyysing kirjoitti:

Vuonna 2020 maksettiin työeläkkeinä 29,7 miljardia euroa ja eläkemaksuina kerättiin kaikkiaan 22 miljardia euroa. Kun siis eläkeläisvanhempasi väittävät maksaneensa eläkkeensä, he luultavasti eivät tiedä maksaneensa kuin murto-osan.

 

Paljonko oli rahastoitujen varojen tuotto 2020? Mun mielestä sekin on olennainen luku.

Tämä oli laadukas kysymys. Löysin käyttämilleni luvuille luotettavan lähteen, jossa ei kuitenkaan ollut sijoitustuottoja. En jaksanut kaivaa koko himmeliä esiin, kun kukaan muu kuin mie ei välillä vaikuta kaipaavan mitään täsmällistä tietoa. Paitsi mikä osake nousee huomenna.

Teknokraatti kirjoitti:

 

JR kirjoitti:

 

Aki Pyysing kirjoitti:

Vuonna 2020 maksettiin työeläkkeinä 29,7 miljardia euroa ja eläkemaksuina kerättiin kaikkiaan 22 miljardia euroa. Kun siis eläkeläisvanhempasi väittävät maksaneensa eläkkeensä, he luultavasti eivät tiedä maksaneensa kuin murto-osan.

 

Paljonko oli rahastoitujen varojen tuotto 2020? Mun mielestä sekin on olennainen luku.

 

Pari argumenttia lisää. Työeläkevarojen rahastointi aloitettiin vasta 1990-luvun alussa, joten KUKAAN tällä hetkellä vanhuuseläkkeellä oleva ei ole osallistunut rahastojen rakentamiseen koko työikäänsä. Vasta 1990-luvun alussa ensi kertaa työllistyneet nyt noin viisikymppiset ovat olleet koko ikänsä eläkerahastojen rakentamisessa mukana. Me vanhemmat olemme lusmuilleet olemattomilla EVK maksuilla sitä aiemman työuramme. Ellei se raha ole jo kymmenkertaistettuna omassa salkussa, palautteen voi antaa peilikuvalleen. Toisekseen, ne rahastot ovat kaikkien suomalaisten yhteisiä, eikä millään ikäluokalla ole oikeutta kuvitella niitä omakseen. 

Osakkeet ovat pitkällä ajalla parhaiten tuottava omaisuusluokka (Lähde: Jeremy Siegel: "Stocks for the long run"). S&P500 ei ole ikinä hävinnyt 20 vuoden periodilla. Mikähän voisi olla sellainen sijoituskohde, jonka sijoitushorisontti on varmimmin riittävän keskimääräistämään eri vuosien välisen vaihtelun ja jonka piirissä on riittävästi ihmisiä keskimääräistämään eri vuosina syntyneiden yksilöiden väliset erot myös pitkään elävien ja nuorena kuolevien kesken? Sellaisen jos onnistuisi löytämään, niin siinäpä olisi mainio sijoituskohde 100% osakepainolle, kun vain keksisi mikä se voisi olla? 

Eläkevakuuttajien salkunhoitajat vetävät sinänsä ihan hyvää tuottoa osakkeilla 10 vuoden keskiarvona (taulukko 3). Valitettavasti heille on määrätty, että korkotasosta, suhdanteesta ja reaailmaailmasta riippumatta hyvä osaketuotto pitää laimentaa nolla- ja miinuskorkopapereilla (taulukko 2) noin 5% keskituotoksi (taulukko 1): 

https://www.tela.fi/sijoituslajikohtaiset_pitkan_aikavalin_tuotot

Ymmärtäisin korkopaperit salkussa, jos tarkoitus olisi likvidoida rahasto ja ostaa kaikille suomalaisille uusi Mersu ensi jouluksi. Mutta kun oikeasti tavoite on elämän mittainen ja keskimääräistää koko kansan, on suuri korkopaino yksinkertaisesti väärää riskin käsitystä, jonka vaihtoehtoiskustannus on reilut 10 miljardia saamatta jääneitä osaketuottoja vuotta kohden. 

Kyse on hyvin klassisesta näkemyserosta, jossa volatiliteetti näyttää katsomosta nähtynä riskiltä vaikka osakesijoittaja näkee siinä mahdollisuuden. Käsi ylös, kuka ei ole kuullut sijoitusaiheisessa keskustelussa koko sijoitustoiminnan järkevyyden haastavaa kysymystä: "mitäs jos tuleekin pörssiromahdus?"

Miten niin "jos"? Romahdus on varma kuin auringon nousu. Vain ajankohdan ennustaminen on vaikeampaa. Sen kanssa pitää oppia elämään. 

Tässä olisi ainetta viikon postiksi, jos sellaisia palkintoja jaettaisiin. Lisäksi sain aiheen Viisas Raha -lehden kolumniini, joka pitäsi olla huomenna valmis. Olin tosin kirjoittamassa tästä hönöilystä jo sunnuntaikolumnissani, mutta oikolukijani huomauttaa rönsyilystäni yleensä vain sunnuntaisin.

Teknokraatti kirjoitti:

Eläkevakuuttajien salkunhoitajat vetävät sinänsä ihan hyvää tuottoa osakkeilla 10 vuoden keskiarvona (taulukko 3). Valitettavasti heille on määrätty, että korkotasosta, suhdanteesta ja reaailmaailmasta riippumatta hyvä osaketuotto pitää laimentaa nolla- ja miinuskorkopapereilla (taulukko 2) noin 5% keskituotoksi (taulukko 1): 

Odota, kun pörsseihin tulee laskuvuosi. Silloin eläkeyhtiöiden tuotot painuvat pakkaselle ja eläkejohtajien päitä vaaditaan vadille. Eläkerahat ovat hävinneet kasinopeliin. Eläkemaksuja joudutaan nostamaan 0,1 % ja tilaisuuden haistavat pörssikolumnistit kirjoittelevat, kuinka eläkejärjestelmä on murtumassa ja ainoa järkevä tapa on säästää itse osakkeisiin.

Daedalion kirjoitti:

Mitä ratkaisuja suosittelette?

Minulla ei ole valitettavasti valtuuksia suositella mitään sijoitustuotteita tai sijoitusstrategiaa, mutta voin kertoa minkälaisella häkkyrällä olen itse lähtenyt ajelemaan eläkesäästämistä varten n. 20 vuoden tähtäimellä. 

Teemat:

• matalat kulut (< 0,4% annual expenses) tai kuluttomat sijoitustuotteet
• pieni omaisuusluokkahajautus, vahva paino osakkeissa
• kaikki markkina-alueet maapallolla
• fundamenttilukujen screeneri ja analyysipalvelu osakeiden seuraamista ja sijoituspäätösten oikeuttamista varten
• valuaatioon perustuva ajallinen hajauttaminen
• kryptot, kulta ja kiinteistöt

Matalista kuluista: Jos mietitään kulurakenteen optimointia osakesalkussa, niin iShares ETF-rahastot koen hyviksi. Ne eivät ole ihan halvimpia, muta hyvin likvidejä ja monissa fyysisesti omistetut assetit. Sepe500 erityisesti yksi suosikeistani. Nordnetin kuluttomat superrahastot ovat loistavia ja niillä saa hyvän hajautuksen pohjoismaihin sekä ne on noteerattu eri valuutoissa. Tosin valuutanvaihdosta menee pieni kulu ja Tanskan rahastoon tuli ylimääräinen hallinointikulu. Kultaan sijoittamiseen löytyy jopa kuluttomia sijoitustuotteita, esim: https://www.nordnet.fi/markkinakatsaus/muut-sertifikaatit/16127916-xetr…;

 "Kuluttomiksi indeksisijoituksiksi" koen myös isoimmat yhtiöt jenkkien pörssissä kuten: Microsoft ja Berkshire Hathaway. Ne ovat niin isoja organisaatioita, markkina-asema vahva ja tuote/sijoitusportfolio niin laaja, että lukisin kyseiset osakkeet enemmän indeksirahaston tyylisiksi sijoituksiksi kuin "yksittäisiksi osakkeiksi", jota ne todella ovat. Ne ovat myös niin seurattuja yhtiöitä, että ne eivät todennäköisesti ikinä ole kovin yli/aliarvostettuja. Näin "surkean sijoituspäätöksen teko" on tässä suhteessa haastavaa, jos yhtiöiden näkymät ovat suotuisat ja fundamentit kunnossa. Jopa näissä yhtiöissä analyytikot näkevät  jopa 8-15% aliarvostuksia fair valueen aika ajoin. 

Mitä hajauttamiseen tulee: sen sijaan että robottimaisesti sijoittaisin saman summan joka kuukausi esimerkiksi Sepeen (s&p500), pyrin n. 3-4 kertaa vuodessa etsimään screenerin ja analyysipalvelun avulla markkina-indeksejä tai osakkeita, jotka ovat tilapäisesti valuaatioltaan edullisempia ja tarjoasivat parempaa turvamarginaalia sijoituksille. Esimerkiksi viime aikoina olen sijoittanut Sepen sijasta Kiina Large Cap ETF:iin säätelykriisin iskettyä isoihin teknoihin. Tämä sopii itselleni paremmin, koska koen että saan teoriassa enemmän margin of safetya jokaiselle salkun lisäsijoitukselleni + hajautushyötyä. Price is what you pay, value is what you get -tyylillä. Sama periaate pätee näihin large cap nimiin: otan mielummin kohtuullisen hintaisen superlaatuosakkeen, kuin sijoitan saman markkinan kalliilta tuntuvaan indeksiin.

Mitä muihin omaisuusluokkiin kuin osakkeisiin tulee, on vaikeaa olla kustannustehokas. Esim. jos on kiinnostunut kryptoista ja kiinteistöistä, hallinnointikulut rahastoissa ja sertifikaateissa ovat kovemmat. Kiinteistörahastot pohjoismaissa ovat tosin tarjonneet hyvää tuottoa suhteessa riskiin kalliiden kulujen jälkeenkin inflaation ja korkojen ollessa alhaisia. Esimerkkinä liike- ja hoivakiinteistörahastot ovat pärjänneet hienosti. Koronakuopassa monet REIT-yhtiöt olivat varsin edullisia, nämä lienevät halvin tapa päästä  kiinteistösektorille reit etf:ien ohella. Kryptot, kuplassa tai ei, ovat tulleet jäädäkseen ja siellä on mielenkiintoisia mahollisuuksia, jos holdaamiseen ja vuoristoradan sietämiseen kykenee. Iso volatiliteetti voi avata jossain vaiheessa hyviä buy and hold paikkoja. Kryptoihin sijoittamatta jättämisen koen itselleni tällä hetkellä eläkesalkkuni suurimmaksi riskiksi.

En suosittele edellä mainittuja sijoitustuotteita/teemoja kenellekään ja ne ovat vain omia harhaisia näkemyksiäni.

Minun eläkesuunnitelmat lähti käytännössä käyntiin 6 vuotta sitten, kun ei kiinnostanut enää töitä tehdä. Tai ainakaan siinä muodossa. Siinä tuli tavoite samalla, että 40 vuotiaana pitäisi olla miljonääri ja sillä olisi loppuelämä turvattu. Vaihtoehtoja oli käytännössä kaksi, joko sijoittamalla tai perustamalla start up. Jälkimmäinen oli jo hyvän matkaa suunnitelmissa ja mahdollisesti rahoituskin olisi löytynyt, mutta näissä samoissa keskusteluissa tuli keskusteltua myös Ethereumista ja kryptoista yleensä. Helppo oli olla bullish Ethereumiin ja helppo olla bullish vieläkin, mutta se on enempi toisen ketjun keskusteluja se. Kaikki käteinen digikolikoihin kiinni.

Suunnitelmat toteutui ja ennen 40v tuli miljoona, mutta sen huomasi nopsaan ettei se oikein riitä vielä loppuelämäksi. Tarvitaan todennäköisesti toinen, että voi vähän edes elintasoakin nostaa, eikä tartte kituuttaa kerrostalo kaksiossa. Taitaa se toinenkin olla jo, mutta suunnitelmatkin vielä vähän elää. 

Tällä hetkellä suunnitelma sijoittamisen ja rahankäytön osalta on neliosainen. Ensin on tavoiteltu elintaso, sitten osinkotuotto elämiseen, sijoitusasunnot kasvattamaan vaurautta ja muut sijoitukset kasvattamaan varallisuutta. 

Eläkesäästämisen osalta tuo osinkosalkku ja sijoitusasunnot on käytännössä ne tärkeimmät. Tarkoitus on kasata vähintään miljoonan euron osinkosalkku, joka tuottaisi 4-5% osinkotuottoa vuosittain. Uskoisin sillä pärjääväni ilman, että tarvitsisi muuta tehdä. Ja jos sama salkku sattuisi nousemaan vaikka keskimäärin 4% vuodessa, niin 20 vuoden päästä se olisi tuplannut itsensä. Toki elinkustannuksetkin todennäköisesti olisi noussut, mutta tuolta on tarkoitus rakentaa sitä tulevaisuuden selkärankaa elämiselle.

Sijoitusasuntojen osalta toimin varmasti aika eri tavalla, kuin moni muu. Minulle tuoton maksimointi ei ole pääasia, vaan riskin minimointi. Vuokramarkkinoilla liikkuu paljon erikoista vipeltäjää, ja nopsaan saa kymmenien tuhansien laskut, jos erehtyy tekemään huonoja vuokralaisvalintoja. Ja varsinkin kun mukana on lainaa, niin lähden turvallisuus ja riskien minimointi edellä. 

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ensin määrittelen vähäriskisen unelma-vuokralaisen ja sen jälkeen reverse engineeringillä määrittelen ne tärkeät ominaisuudet, mitä tämä ryhmä asunnolta vaatii ja ostan pelkästään tällaisiä asuntoja. Minulla on aika paljon tuossa ominaisuuksia, joita pitää olla, mutta käytännössä kyse on yliopistokaupunkien uudistuotantokaksioista, jotka eivät sijaitse keskustassa, mutta keskustan ja koulujen läheisyydessä, sekä kaupungin sisäisten pääväylien. Muita asioita, joita pitää löytyä, on esim. sauna, autohalli/talli, lasitettu parveke, top3 ylintä kerrosta.

Vuokratuotoksi riittää helposti vaikka se 3%, jos vuokralaisriski on olematon, omaa pääomaa on ostaessa käytetty 25-35% ja kassavirta on positiivinen. Tarkoitus on myös tuplata asuntojen määrä 10-12 vuoden päästä ostosta. 15 vuotta on omasta mielestä se raja, kun uusien asuntojen materiaalivalinnat ja pinnat alkaa tippua pois trendeistä ja näyttämään vanhalta. 10-12 vuodessa kuitenkin saa lainaosuutta pienennettyä sen verran, että kun tässä vaiheessa myy, niin saa käsirahat kahteen uuteen asuntoon, sekä verojen maksuun. Tarkoitus tällä on saada 4-6 lainatonta asuntoa kasaan 60-65 vuotiaana, jonka jälkeen niitä voi joko muutaman vuoden välein myydä yksitellen pois, tai kaikki kerralla ja erakoitua Karibialle.

Siinä on käytännössä minun eläkesuunnitelmat, jotka alkoi jo 6 vuotta sitten ja jatkuu toivottavasti vielä sen 40 vuotta. Tällä hetkellä pääpaino on vielä kuitenkin noissa elintason kasvattamisessa ja muilla sijoituksilla varallisuuden kasvattaminen. Oman näkemyksen mukaan kuitenkin esim kryptomarkkinat on seuraavan 5 vuoden aikana niin kovassa kasvussa, että en mitenkään voi olla pois sieltä. Jos pokeribuumin aikana peleistä oli helppo tehdä omaisuuksia, niin se todennäköisesti oli vielä pientä siihen nähden mitä kryptobuumi vielä tuo tullessaan. Puhumattakaan muista nousevista teknologioista.

Näillä mennään nyt, mutta ei nuo ole mitenkään kiveen hakattuja asioita ja voi tässä vielä käydä ihan Rytsölätkin. Ja minäkään en suosittele mitään sijoitustuotteita tai teemoja, nämäkin vain on minun omia harhaisia näkemyksiä.

Casteliero kirjoitti:

Vuokratuotoksi riittää helposti vaikka se 3%, jos vuokralaisriski on olematon, omaa pääomaa on ostaessa käytetty 25-35% ja kassavirta on positiivinen. Tarkoitus on myös tuplata asuntojen määrä 10-12 vuoden päästä ostosta. 15 vuotta on omasta mielestä se raja, kun uusien asuntojen materiaalivalinnat ja pinnat alkaa tippua pois trendeistä ja näyttämään vanhalta. 10-12 vuodessa kuitenkin saa lainaosuutta pienennettyä sen verran, että kun tässä vaiheessa myy, niin saa käsirahat kahteen uuteen asuntoon, sekä verojen maksuun. Tarkoitus tällä on saada 4-6 lainatonta asuntoa kasaan 60-65 vuotiaana, jonka jälkeen niitä voi joko muutaman vuoden välein myydä yksitellen pois, tai kaikki kerralla ja erakoitua Karibialle.

Aikalailla samoilla linjoilla kirjoituksesi kanssa, niin osinkosalkun kuin asuntojenkin suhteen. tämän lainatun kohdan tosin ajattelen toisin, en myy asuntoa ostaakseni saaduilla varoilla uusia - tuossa kun menee aika paljon veroja maksuun. Mieluummin ajattelen ottavani uutta lainaa tuota vanhaa asuntoa vastaan ja sillä rahoittavani seuraavan asunnon käsirahan. Näin ei tule veroja maksuun.

Oletko uuten ajatellut millä tahdilla alat aikanaan asuntoja myydä? Onko suunnitelmissa koko omaisuuden käyttäminen itse, vai pitääkö jäädä muillekin jaettavaa? Omaa elinikäänsähän on vaikea arvioida, mutta itse olen ajatellut alkaa purkamaan koko omaisuuspottia "ajoissa", ettei turhaan roiku mahdollisesti siinä vaiheessa puulta maistuvassa työssä jne. Tosin 2-3 pientä vuokra-asuntoa tuee varmaan jossain vaiheessa vaihdettua omaan eläkeasuntoon (ehkä sitä vastaan sitten voisi ottaa jonkun käänteisen asuntolainen tms.).

Lokki kirjoitti:

Aikalailla samoilla linjoilla kirjoituksesi kanssa, niin osinkosalkun kuin asuntojenkin suhteen. tämän lainatun kohdan tosin ajattelen toisin, en myy asuntoa ostaakseni saaduilla varoilla uusia - tuossa kun menee aika paljon veroja maksuun. Mieluummin ajattelen ottavani uutta lainaa tuota vanhaa asuntoa vastaan ja sillä rahoittavani seuraavan asunnon käsirahan. Näin ei tule veroja maksuun.

Minä ajattelin tuon niin, että tuossa vaiheessa alkaa pinnat ja materiaalit vanhentua, eli alkaa tulla keittiö-/kylppäriremppaa, lattiapintojen vaihtoa jne, jos haluaa pitää kiinni näistä laadukkaista vuokralaisista ja vastata heidän laatuvaatimuksiin. Jos ei pysty asunnolla vastaamaan siihen korkeaan laatuvaatimukseen, jonka olettaa noiden laadukkaiden vuokralaisten vaativan, niin sillon alkaa taas riskit kasvaa, kun ei taistella enää niistä ykköstason vuokralaisista. Ja samaan aikaan alkaa tulla taloyhtiön remontteja myös, niin parempi myydä pois, kun vielä riittää kiinnostusta ja saa hyvän hinnan.

Lokki kirjoitti:

Oletko uuten ajatellut millä tahdilla alat aikanaan asuntoja myydä? Onko suunnitelmissa koko omaisuuden käyttäminen itse, vai pitääkö jäädä muillekin jaettavaa? Omaa elinikäänsähän on vaikea arvioida, mutta itse olen ajatellut alkaa purkamaan koko omaisuuspottia "ajoissa", ettei turhaan roiku mahdollisesti siinä vaiheessa puulta maistuvassa työssä jne. Tosin 2-3 pientä vuokra-asuntoa tuee varmaan jossain vaiheessa vaihdettua omaan eläkeasuntoon (ehkä sitä vastaan sitten voisi ottaa jonkun käänteisen asuntolainen tms.).

En tiedä vielä. Ensin katsotaan minne elintaso ja kerätty varallisuus riittää ja sen jälkeen noilla muilla pyritään ylläpitämään sitä. Mietin jossain vaiheessa, että 60v jälkeen voisi 5 vuoden välein myydä aina yhden asunnon pois, mutta siinä iässä alkaa laadukkaat elinvuodet todennäköisesti laskemaan, niin parempi nopeammin myydä. Mutta ei ole vielä ajankohtainen asia, ensin pitää kerätä varallisuus ja elintaso, sen jälkeen vasta säilyttää ja ylläpitää.

Aki Pyysing kirjoitti:

Tässä olisi ainetta viikon postiksi, jos sellaisia palkintoja jaettaisiin. Lisäksi sain aiheen Viisas Raha -lehden kolumniini, joka pitäsi olla huomenna valmis. Olin tosin kirjoittamassa tästä hönöilystä jo sunnuntaikolumnissani, mutta oikolukijani huomauttaa rönsyilystäni yleensä vain sunnuntaisin.

Kiitokset! 

Copyright granted, jos haluat siteerata rinnastuksiani (vaikka ei olekaan perusteita epäillä ettet löytäisi omiakin).

Jos puhutaan eläkesäästöistä, niin paras tapahan on olla osallistumatta koko eläkepyramidiin. Eli Oy yrittäjäksi, YEL minimiin tai kokonaan pois ja säästyneet rahat voi joko sijoittaa tai käyttää kulukirjauskelpoisiin yksityisiin eläkevakuutuksiin (yksilöllinen ja/tai ryhmähenkivakuutus) sekä harkinnan mukaan YEL:ä korvaaviin sairaskuluvakuutuksiin.

Syy miksei YEL:ä saa muutettua veloitettavaksi ansiotulojen mukaan on yksinkertaisesti se, että yrittäjät vain korvaisivat ansiotulot pääomatuloilla.

Eläke on vakuutus pitkän elinajan varalta. Jos aikoo kuolla nopeasti, eläkemaksujen tuotto-odotus on negatiivinen. Sen sijaan pitkään eläville tuotto on positiivinen.

Eläkettä ei voi suoraan verrata omiin sijoituksiin. Sijoitukset tuottavat tuottoa pääomalle. Eläkejärjestelmästä saa kuukausituottoa elämän loppuun asti.

Omat sijoitukset voi pahimmassa tapauksessa menettää sijoittamalla vääriin kohteisiin tai joutumalla talousrikoksen uhriksi. Eläkejärjestelmässä riski on poliittinen. Jos eläkejärjestelmää muutetaan, eläkkeiden ostovoima voi heiketä - toisaalta parantuakin.

Riskinhallintanäkökulmasta valinta ei ole joko-tai vaan sekä-että. Eläke suojaa pitkäikäisyydeltä ja osakesijoitus eläkejärjestelmän ongelmilta. Myös verotus voi muuttua ennakoimattomasti niin, että toinen muoto on lopulta selvästi toista edullisempi. 

En usko, että suurin osa tavoittelee eläkeikään mahdollisimman suurta rikkautta vaan enemmänkin taloudellista turvaa ja mahdollisuutta elää eläkeläisen elämää omien tapojen mukaisesti. Jos laittaa kaikki munat samaan koriin, joko sijoitussalkuun tai eläkemaksuihin, ottaa samalla ylimääräisen riskin, ettei vanhuusiässä olekaan taloudellista turvaa.

Olen pohtinut siirtää osakerahastoista eläkesäästöni lyhyen koron rahastoon turvaan pörssiromahdukselta. Onko ajatuksessa järkeä? Miten korkorahasto pitää arvonsa verrattuna osake ja indeksirahastoihin jos pörssissä alkaa lasku?

Timo Korhonen kirjoitti:

Olen pohtinut siirtää osakerahastoista eläkesäästöni lyhyen koron rahastoon turvaan pörssiromahdukselta. Onko ajatuksessa järkeä?

Pari kohtaa Timon ideassa pohdituttaa:

1. Mikä pörssiromahdus?

- ylikurssien odotetaan hakeutuvan lähemmäksi perinteistä suhdetta ansaintaan joko odottamalla ansainnan kasvavan (suhdeluku pienenee nimittäjän noustessa) tai odottamalla inflaation hoitavan saman asian rahan ostovoimaa pienentämällä. Yksittäisen osakkeen hinta voi muuttua voimakkaasti, mutta se ei ole pörssiromahdus.

2. Mikä pörssi on romahtamassa?

- pörssejä on Morningstarin globaalissa indeksiluettelossa 44 kpl. Mikä niistä on romahtamassa - Tokio, Belgia, Johannesburg vaiko Toronto tms?
- luettelo: https://www.morningstar.fi/fi/Markets/global-market-barometer.aspx

Koska eläkerahasi ovat rahastossa, jossa on useita eri osakkeita (yleensä useita kymmeniä) ja nekin on hankittu toivottavasti eri puolilta maailmaa, varasi ovat jo suojassa yksittäisen pörssin romahdukselta. Rahaston arvo voi nousta tai laskea, mutta rahat eivät kokonaan häviä.

Osakerahastoa lunastamalla vain realisoit verokulun tälle vuodelle sen sijaan, että antaisit senkin osuuden tehdä tuotonhankintaa omalta osaltaan.

Itse unohtaisin lunastamisen ja antaisin osakerahaston olla. Sen sijaan eläkesäästön kokonaisallokaatiota (osakkeiden ja korkotuotteiden suhdetta) voi muuttaa ostamalla vähitellen osakerahaston rinnalle lyhyen koron rahasto-osuutta. Vaikkapa sen summan verran, jonka Timo olisi tasan vuoden kuluttua tästä päivästä hukannut täysin turhaan myyntivoiton veron maksuun.

Tämä on näkökulmani ja oma pohdintani Timo Korhosen järjellisyyskysymykseen eikä sijoitusneuvontaa. Sijoitusneuvontaa voi pyytää rahaston hoitajalta.