"Cibus continues to invest and grow by an acquisition of a real estate portfolio of 5 assets in the Oulu region for EUR 14,5m. The properties are fully let with
S Group as anchor tenant, average remaining lease is 13 years and the lettable area is 7,135 sqm. The transaction is targeted to close on July 1, 2020.
The Companys CEO, Sverker Källgården, comments:
Including this acquisition we have so far this year made acquisitions in Finland for over EUR 70m, clearly above our growth target of EUR 50m annually. In
addition to this, we bought the Coop-portfolio for approximately EUR 180m, our first acquisition in Sweden. It is a proof of strength by Cibus that we can
continue to grow during these uncertain times. We are fully refinanced with a good cash position and look forward to the opportunities that will occur in the
market.
Including this acquisition, the company assesses the NOI on a yearly basis in the earnings capacity per 1st of July 2020 to be EUR 64,9m."
Olisin ollut hyvin kiinnostunut, millä tuotolla tuo 13 vuoden soppari on tehty. Aiempien kauppojen yhteydessä sekin on ilmoitettu. Tosin voi olla, että Cibus ei halua tuuletella myyjien kustannuksella.
Positiivinen uutinenhan tämä toki on, koska tuskin tässä tilanteessa on ostaja joutunut laskemaan tuottovaadettaan.
NOI lienee net operating income. Jouduin googlaamaan. Net operating incomen olisin kyllä ymmärtänyt. Kolmikirjaimisten lyhenteiden suosijat pitäisi lähettää intersektionaalisen feminismin syventävälle kurssille.
"Nostamme Cibuksen tavoitehinnan 145 kruunuun (aik. 140 SEK) ja toistamme aikaisemman lisää-suosituksemme. Cibuksen kiinteistöportfolion kasvu oli Q2:n aikana odotuksiamme voimakkaampaa ja olemme tarkistaneet ennusteitamme ylöspäin. Päivitettyjen ennusteiden valossa osakkeen tuotto-odotus on mielestämme edelleen kohtuullinen riskeihin nähden ja riittää perustelemaan positiivisen suosituksen."
Teempä taas tyhmästi ja laitan pari juttua ennen kuin itse saanut lisää.
Luin q1 pikkasen etsien osinkotietoja q2 jne. Q1 Sanottiin, että aiotaan maksaa 0,89e next 12kk MUTTA nyt ei vielä julkaista tulevia tarkemmin, koska aikeissa muuttaa kuukausiosinkoon lähimmän 12kk aikana. Ehkä jo lomien jälkeen? Ei pitäisi vaikuttaa kurssiin mitenkään ja oletan, että vaikuttaa positiivisesti koska erottuu niin selvästi muista osakkeista ja pikkuhiljaa alkaa hahmottua yhä laajemmalle, mikä tän firman beef on...eli koronasuojattu osinkokone. Näitä ei liikaa ole tarjolla. Toinen sitten kysymys fiksummille. Kruunu-euro on heilunut vahvasti q1 sulkemisesta 30.3. q2 sulkemiseen 30.6. eli kruunu on vahvistunut suhteessa euroon. Osaako joku sanoa, mitä tämä merkkaa liiketaloudellisesti q2, q1 tuli ainakin takkiin kun kruunu oli silloin heikentynyt. No, ainakin Cibusta omistavat saavat aiempaa enemmän euroja kun myyvät kruunupohjaiset Cibuksensa eli kyllä tää nyt väkisin kiva asia on.
Teempä taas tyhmästi ja laitan pari juttua ennen kuin itse saanut lisää.
Luin q1 pikkasen etsien osinkotietoja q2 jne. Q1 Sanottiin, että aiotaan maksaa 0,89e next 12kk MUTTA nyt ei vielä julkaista tulevia tarkemmin, koska aikeissa muuttaa kuukausiosinkoon lähimmän 12kk aikana. Ehkä jo lomien jälkeen? Ei pitäisi vaikuttaa kurssiin mitenkään ja oletan, että vaikuttaa positiivisesti koska erottuu niin selvästi muista osakkeista
Ai niin, Cibus pyrkii siirtymään päälistalle.
Juuri näiden kahden syyn vuoksi olen itse yrittänyt ostella tätä hieman isommissa erissä. Uskon kk osingolla ja päälistalle listauksella olevan positiivista vaikutusta. Muistelisin lukeneeni, että syyskuussa istutaan alas päättämään tuosta kk osingosta.
Kuukausiosinko olisi kiva juttu kyllä, uskon että nostaa hivenen kurssiakin. Hyppäsin tähän junaan arvottuani pari kuukautta. Ostan lisää jos dippailee..
Minustakin tuli tänään Cibusin omistaja @140,X SEK, hyvä tukipilari salkkuun. Siirtyminen päälistalle ja kuukausiosinkoon tänä vuonna toimii varmasti yhtenä nostavista tekijöistä. En ole perehtynyt yhtiön kiinteistöihin tarkemmin, mutta miksi lainoitusaste Nordnetissä on vain 30%? Jotenkin kuvittelin, että salkun lainoitusaste nousisi kohisten ja lainoitusaste olisi väh. 60%, kun asiakkaatkin ovat laatufirmoja (K-superit, Tokmannit ja Ässät). Vertailuna "huomattavasti" riskisempi Cityconin lainoitusaste 55%. Nää Cibukset tuli ostettua opintolainalla ja samalla luottolimiittikin kasvaa salkun paisuessa. Vipua vivun päälle; rusetti suoraan rakastan elää reunalla!
"The board of directors proposes that of unappropriated earnings of EUR 253,409,508, a dividend of EUR 0.67 per share shall be paid, corresponding to a total amount of EUR 25,004,400. Dividend payments are proposed to be made on seven occasions during the year. The first partial payment is proposed to be EUR 0.22 per share, the second EUR 0.07 per share, the third EUR 0.07 per share, the fourth EUR 0.08 per share, the fifth EUR 0.07 per share, the sixth EUR 0.08 per share and EUR 0.08 per share on the seventh occasion. The record dates for the dividend payments are proposed to be 23 September 2020, 23 October 2020, 23 November 2020, 21 December 2020, 22 January 2021, 19 February 2021 and 24 March 2021. The expected date of payment will therefore be 30 September 2020, 30 October 2020, 30 November 2020, 30 December 2020, 29 January 2021, 26 February 2021 and 31 March 2021."
Hauskinta huumoria nämä isot kurssiliikkeet 0-uutisiin. Aspire rommasi helmikuussa (?) isosti kun tuli 13,7 miljoonan veromätky Israelista - se tosin oli jo tiedossa että tulee. Nyt Cibus on ottanut nopsaan 15% nousua (140 -> 160sek) kun siirryttiin kuukausiosinkoon mikä siis oli jo julkisessa tiedossa mutta nuijaa ei oltu vielä kopautettu. Vaikee nähdä, mikä muukaan selittäisi kurssinousua kun firma vuokraa kiinteistö-laatikoita ruokakaupoille..
Aidosti pörssissä yksi haaste on se, kuinka paljon itse kukin saamme tyhmentää itseämme. Markkinat eivät ole täydelliset mutta eivät ne ole myöskään kauheen fiksut.
Nyt Cibus on ottanut nopsaan 15% nousua (140 -> 160sek) kun siirryttiin kuukausivuokraan mikä siis oli jo julkisessa tiedossa mutta nuijaa ei oltu vielä kopautettu.
Meinaatko kuukausiosinkoa? Itse ostin tätä 3.8 kurssiin 140 SEK ja oston perusteena oli juurikin tämä ja hyvä lappu muutekin, kun tuloksenteko on helposti ennustettavissa. P/e 17,86 ja osinkotuotto 5,92%. Oikein mukava vajaa 15% tuotto kuukauteen. Avauksesessa rikottiin ATH.
Näyttäis salkku olevan aivan tapissa vivusta. Tätä vois myydä näillä tunnusluvuilla, ettei tulis markkinamylleryksestä irtoovat eritteet suoraan feissiin. Tietysti haluun palata omistajaksi, saispa halvemmalla takaisin, mutta katsellaan nyt vielä.
Nyt Cibus on ottanut nopsaan 15% nousua (140 -> 160sek) kun siirryttiin kuukausivuokraan mikä siis oli jo julkisessa tiedossa mutta nuijaa ei oltu vielä kopautettu.
Meinaatko kuukausiosinkoa?
Joo, ty, korjasin. Jos nää lisääntyy, niin täytyy toivoa, että J.R. tekee jonkun PP - Suomi sanakirjan.
Vaikka markkinoita haukunkin niin se tässä on kyllä kohdillaan nyt, että hiton kiinnostava firma mutta hinnoittelu alkaa olemaan sen mukainen.
Jenkkiläisiä kuukausiosinko-REIT:ejä vaivaa nyt US dollarin heikkeneminen -10% ja tuottojen pieneneminen ainakin väliaikaisesti. Cibuksen etu on noteeraus SEK kurssiin ja se, että suuri osa vuokrista tulee euroina sisään taseeseen. Positio antaa valuuttaetua ja valuuttahajautusta.
Asuessani Lontoossa tilattiin aina ruokakaupan ostokset netistä Amazonin Whole Foodsista suoraan kotiovelle. Oon pidemmän aikaa ihmetellyt miten tämä käytäntö ei vielä ole yleistynyt isommin kun se on kaikin puolin vaan niin paljon tehokkaampaa. Mielestäni se sopii täydellisesti nettiin. Jopa vaatekaupassa saa pientä lisäarvoa olemalla paikan päällä kokeilemassa kun näkee suoraan miten vaate istuu päällä ja eri kokojen kokeileminen onnistuu vaivattomasti. Silti tilaan nykyään valtaosan vaatteistani netistä ja säädän sitten DHLän ja palautuspakettien kanssa. Ruokakaupassa ei ole edes mitään tällaista lisäarvoa olemalla paikan päällä. Tuotteet ovat standardisoituja ja tiedät tilatessasi tarkalleen mitä saat.
Ruokakaupan kannalta on tehokkaampaa kun säästyy kiinteistöjen vuokrakuluissa. Tarvitsee vaan muutaman isomman keskuksen sinne tänne, joista kuljettajat poimivat tuotteet kyytiin, eikä näiden tarvitse olla kalleimmilla prime-alueilla. Työvoima tämän toteuttamiseen on halpaa, kun tilausten tuotteiden kerääminen kasseihin ja kotiinkuljetus ei ole mitään rakettitiedettä. Nuoret ja kouluttomattomat pystyvät hyvin hoitamaan ja iso osa duunista varmaan automatisoitavissakin. Asiakkaalta taas säästyy aika ja vaiva käydä itse kaupassa etsimässä tarvitsemansa tuotteet.
Kai tälläinen kehitys on hidasta koska yleisesti tykätään tehdä asiat niin kun ollaan tottuneita ne tekemään. Tämä on kuitenkin niin iso parannus tehokkuudessa, että vaikea nähdä ettei 10v-20v sisään tilanne olisi selvästi muuttunut. Suomessa Woltissa on nähtävissä pieniä askelia tähän suuntaan, kun ovat lisänneet vaihtoehtoihin Alepan ja oman Wolt Market -ruokakauppansa. Tosin valikoimat niissä ovat vielä suppeat.
En oo perehtynyt tarkemmin Cibuksen kiinteistöihin, mutta jos ovat mitä oletan niin niitä voi olla vaikeampi muuttaa tulevaisuudessa muuhun käyttöön verrattuna vaikkapa Cityconin kiinteistöihin. Samaan aikaan tosin nyt nollakorkoaikana Cibuksen voi melkein nähdä yli 6%/v tuottavana käytännön korkopaperina, joten voi vielä hyvinkin kallistua kun bondiraha etsii yieldiä. Tässä on kuitenkin selkeä megatrendi vastassa ja yhtiön omistajan pitäisi mielestäni pystyä perustelemaan, miksi ruokakaupan nettiin siirtymisen kehitys tulee jatkossakin pysymään hitaana.
Suomessa ruoan verkkokaupassa on tultu monia muita maita piirun verran jäljessä. Markkinaosuus on ollut ennen koronakriisiä noin prosentin, kun Ruotsissa se on noin 3 %. Todellinen edelläkävijä on Iso-Britannia, jossa ruoan verkkokaupan osuus on markkinasta noin 7–8 % ja volyymiltään se on reilusti yli 10 miljardin euron arvoinen. Mikko Hännisen mukaan edellä kulkevissa maissa nähdään jo monenlaisia toimintamalleja.
“Briteissä ruokakaupassa on ollut paljon toimijoita ja jossain vaiheessa markkinoille tuli myös startupeja, jotka olivat erikoistuneet nimenomaan ruoan verkkokauppaan, eikä heillä ollut myymälöitä lainkaan. Nämä ovat kirittäneet myös perinteisiä kauppoja verkon suhteen”, Hänninen sanoo.
Kun volyymit alkavat olla riittävän isoja, kuten Briteissä, on kannattavaa ottaa käyttöön myös niin sanotut dark storet, joissa ruokatuotteiden tilaukset kerätään automatisoidusti suoraan varastoista. Hännisen mukaan tilauksia pitää olla kuitenkin suunnilleen sata päivässä, jotta varastomallia kannattaa edes harkita. Siksi dark storet ovatkin vain isojen kaupunkien juttuja. Ruotsissa ICA avaa ensi vuonna Tukholmaan brittiläisen Ocadon teknologialla varustetun dark storen.
Tuo oli Keskon näkökulma huhtikuussa. Voi olla, että se on muuttunut. Kehitys on kuitenkin hidas viiden vuoden tähtäintä ajatellen, joten minä ainakin pidän Cibusta vielä tänään käypänä sijoituskohteena. Kehitystä on tietenkin seurattava, mutta kiinteistöyhtiö osaa itsekin sopeutua. Osaketta omistamalla omistaa yhtiötä, ei kiinteistöjä. Johto aikanaan näyttää onko yhtiöllä kykyä muuntautua.
Käytäntö iskee vastaan, niin kauan kun koko prosessia ei pysty automatisoimaan. Toimituskulut tällä hetkellä ovat kaikilla sellaiset, että tekevät tappiota. Jos muistat mitä ne olivat ennen koronaa, parista kympistä ylöspäin, jolla hinnalla saa Saksasta neljä pakettia kotiovelle - liian kallista, kansa ei käyttänyt. Nyt ne ovat kympin luokkaa.
Ota kympistä ALV pois ja jää 8 euroa. 10e/h kauppaharjoittelija käytti keräilyyn jyvitettynä 10min. 14e/h kuski käytti 10min sinun kassisi toimitukseen. Neljä euroa jäi bensaan ja ajokin kulumiseen, se riittää muutamalle kilometrille. Ollaan tappiolla jo nyt, ja tämä on ennen kuskien ja keräilijöiden varallapitokustannuksia ynnä muita sivukuluja. Ja tämä siis pääkaupungissa jossa etäisyydet lyhyet ja tilaajia paljon. Muistaakseni Kauppalehdessä kerrottiin että myös Lontoossa toimittavat tekevät tappiota.
Suomessa työ on kallista ja ajaminen se vasta kallista onkin. Tiheästi asutussa kaupungissa, 100% automatisoituna ja robottiautojen tai dronejen kuljettamana voi toteutua. Böndellä ei silloinkaan.
Erikseen on sitten hedelmien hypistely ja mainitsemasi Woltin huonot käyttökokemukset. Jos googlettelet wolttikokemuksia, niin monesti kuski on pahasti myöhässä, ei löydä perille, ei osaa suunnistaa omassa kaupungissaan, ei puhu suomea, on saattanut maistaa ruokaa. Tällainen kuski tulee varmasti halvaksi, sitä en kiellä. Ilmeisesti woltin palkoilla ja eduilla ei kovin montaa taitavampaa kuskia saada. Kokemuksen laatua se kuitenkin laskee hitusen.
--
En siis usko cibuksen suuresti kärsivän tuolla 10-20v aikajänteellä, mutta firma on törkeän ylihinnoiteltu. Kun se listautui, laskin hyväksyttäväksi ostohinnaksi 98 SEK, ja tuossa hinnassa se ei koko historiassa ole käynyt kuin kerran intraday.
En oo perehtynyt tarkemmin Cibuksen kiinteistöihin, mutta jos ovat mitä oletan niin niitä voi olla vaikeampi muuttaa tulevaisuudessa muuhun käyttöön verrattuna vaikkapa Cityconin kiinteistöihin. Samaan aikaan tosin nyt nollakorkoaikana Cibuksen voi melkein nähdä yli 6%/v tuottavana käytännön korkopaperina, joten voi vielä hyvinkin kallistua kun bondiraha etsii yieldiä. Tässä on kuitenkin selkeä megatrendi vastassa ja yhtiön omistajan pitäisi mielestäni pystyä perustelemaan, miksi ruokakaupan nettiin siirtymisen kehitys tulee jatkossakin pysymään hitaana.
Ehdottomasti on vaikeampi muuttaa käyttötarkoitusta Cibuksella. Lisäksi aika iso osa Cibuksen kohteista muuttotappioalueilla jolloin kiinteistöjen arvon säilyttämisessäkin on haasteita.
Tässä on tosiaan megatrendejä vastakkain ja sijoittajan täytyy niitä punnita. Yksi on mainitsemasi asioiden nettiin meno mutta jotenkin olen skeptisempi Suomen ja Ruotsin osalta kuin sinä. Voi olla ikäpolvikysymyskin mutta en myöskään näe niin valtavaa etu netistä kenellekään osapuolelle ruokakaupassa mihin toki Lontoonvinkkeli antaa ideaa. Iso osa Cibuksista tyyliin 10k pikkukaupungeissa/kunnissa jossa ihmisillä ei ole kiire ja kaupassa käynti on oikeasti monille päivän kohokohta. Tulen itse 6k kunnasta joten tähän asiaan voi jopa olla tatsia, aivan eri maailma tässä suhteessa kuin nuorten menestyjien Lontoo. Lisäksi nähdäkseni suurin riski netistä on Helsingissä ja parissa muussa menestystaajamassa jossa kiireisiä ihmisiä - joissa taas Cibuksen tiloilla on muitakin mahdollisuuksia.
Toinen megatrendi sitten on laskeneet korot johon viimeinkin on saatu ajatus, että tastä ei lähiaikoina nousta ja itsekin siihen uskon. Pyörittelin 2008 lähtien päätäni, että koskakohan "väliaikaisuus" korkojen laskun suhteen poistuu paradigmana mutta vasta korona sen lopullisesti teki. Vaikka niistä kiinteistöistä ei saisi muuta kuin arvonalennuksia niin tuollainen 5% nettotuotto (lainakoron jälkeen!) on vain todella houkuttava koska ei niillä Iisalmien S-marketeilla oikeesti ole realistisia saumoja vaihtaa paikkaakaan, Cibuksella on aika luonnolliset monopolit noissa, joku Lidl voi toki kiusata.
Laittaisin siis vähemmän painoa netin uhkalle (tai mahdollisuudelle) kun sinä mutta sen jälkeen homma onkin aika matikkaa koska toiminta on niin simppeliä. Kaikella on hintansa ja Cibuksen kohdalla aika helposti haarukoitavissakin se. Nyt Cibus on noussut niin paljon, että itse myin tänään totaalina 60% pois. Mielelläni tulen back jos tulee spotti mutta en laske sen varaan että tulee. Helpostihan nämä menee aina heittämällä yli mutta itseä ei kiinnosta aivailupeli siitä, että kuinka ylikalliiksi mennään.
EDIT: Aliisan avaimille kommentti, että kuulostaa, että painotit laskuissasi kiinteistömassan mukaista hintaa. Koronan jälkeen painottuu musta se, että paljonko siitä kiinteistömassasta saadaan tuottoa irti (koska rahaa etsii epätoivoisesti "korkopapereita") ja vaikka kiinteistömassan suhteen hinta on karannut, niin kassavirran suhteen ei yhtä voimakkaasti. Kuten sanoin, ei ne Iisalmien S-marketit mihinkään muuta, ne maksavat sen mitä pitää, Cibus on keskipitkällä aikavälilläkin luonnollisen monopolin asemassa monilla pikkupaikkakunnilla.
Erikseen on sitten hedelmien hypistely ja mainitsemasi Woltin huonot käyttökokemukset. Jos googlettelet wolttikokemuksia, niin monesti kuski on pahasti myöhässä, ei löydä perille, ei osaa suunnistaa omassa kaupungissaan, ei puhu suomea, on saattanut maistaa ruokaa. Tällainen kuski tulee varmasti halvaksi, sitä en kiellä. Ilmeisesti woltin palkoilla ja eduilla ei kovin montaa taitavampaa kuskia saada. Kokemuksen laatua se kuitenkin laskee hitusen.
Ei tartte googletella, oon Woltin suurkäyttäjä. Käytän keskimäärin ~1,5-2 kertaa päivässä enkä pysty lainkaan samaistumaan noihin kokemuksiin. Toki ne on lähes kerran kerrasta mamuja eivätkä osaa suomea, mutta en näe mitä väliä sillä on. Selvästi alle 5% ajasta kuskilla on vaikeuksia löytää perille ja silloinkin yleensä siinä menee alle vartti ekstraa kun se soittaa Woltin keskukseen ja sieltä neuvotaan perille. Tosin voi liittyä siihen, että on helpompi löytää kun asun niin ytimessä, mutta en kyllä ole kuullut kavereiltanikaan vastaavaa vaikka käyttävät paljon. Toki välillä on ruuhkaa, esim. usein kun sataa, tai sunnuntaisin kun jengi tilaa aktiivisesti darramättöä himaan, mutta silloinkin woltin softa ennustaa kohtalaisen hyvin tätä tilaajalle jo ennen kun painat tilausnappia. Mulle riittäisi siis hyvin, että Woltin tasoinen kuski tuo ruokaostokset perille.
aliisan_avaimet kirjoitti:
Käytäntö iskee vastaan, niin kauan kun koko prosessia ei pysty automatisoimaan. Toimituskulut tällä hetkellä ovat kaikilla sellaiset, että tekevät tappiota. Jos muistat mitä ne olivat ennen koronaa, parista kympistä ylöspäin, jolla hinnalla saa Saksasta neljä pakettia kotiovelle - liian kallista, kansa ei käyttänyt. Nyt ne ovat kympin luokkaa.
Ota kympistä ALV pois ja jää 8 euroa. 10e/h kauppaharjoittelija käytti keräilyyn jyvitettynä 10min. 14e/h kuski käytti 10min sinun kassisi toimitukseen. Neljä euroa jäi bensaan ja ajokin kulumiseen, se riittää muutamalle kilometrille. Ollaan tappiolla jo nyt, ja tämä on ennen kuskien ja keräilijöiden varallapitokustannuksia ynnä muita sivukuluja. Ja tämä siis pääkaupungissa jossa etäisyydet lyhyet ja tilaajia paljon. Muistaakseni Kauppalehdessä kerrottiin että myös Lontoossa toimittavat tekevät tappiota.
Suomessa työ on kallista ja ajaminen se vasta kallista onkin. Tiheästi asutussa kaupungissa, 100% automatisoituna ja robottiautojen tai dronejen kuljettamana voi toteutua. Böndellä ei silloinkaan.
Laskit vaan lisäkuluja mutta et ottanut lainkaan huomioon säästöjä. Esim kiinteistön vuokra, siivous, kunnossapito ja kassatyöntekijöiden palkat. Hyllyntäyttäjiäkin varmaan tarvitaan vähemmän kun jokaisen tuotteen ei tarvitse olla niin esillä. Noi pussiin keräilijäthän voi samalla suorittaa nykyisen kassatyöntekijän duunin. Kuten aiemmin mainittuna näen automatisaatiolla tässä myös isot mahikset ja jos itseohjautuvista autoista koskaan tulee todellisuuttaa niin viimeistään silloin tää on no-brainer.
Jos kokeneella rutinoituneella pussiin keräilijällä kestää 10min jonkun tilauksen kasaamisessa, niin normiasiakkaalta menisi varmasti vähintään 20min. Siihen matkat päälle niin säästyy yli puoli tuntia, joka voi jo itsessään olla asiakkaalle sen 10e lisäkulun arvoinen. Kun kuitenkin ottaa kaikki yllä mainitsemani säästöt myös huomioon, ruokakauppa voi myydä tuotteitaan halvemmalla netissä kuin livenä (ainakin ennen kotiinkuljetusmaksua, mahdollisesti myös sen jälkeen kun prosessi tehostetaan tarpeeksi isossa skaalassa). Uskon myös hyvin sen, että alkuvaiheessa tämä on tappiollista toimintaa, kunnes saadaan tarpeeksi skaalattua ja tehostettua prosessia.
Pikkuprolta hyviä pointteja joista oon aikalailla samaa mieltä. Erityisesti toi, että ne kiinteistöt jotka on vaikeimpia muuttaa mihinkään muuhun tuottavaan on samalla myös niitä, joita todennäköisesti ei tarvitse muuttaa (kauempana isoista kaupungeista, joissa etäisyydet pitkiä). Isompien kaupunkien kiinteistöille taas tosiaan yleensä saa jotain tuottavaa toimintaa keksittyä, vaikka pienesti joutuisi vuokrassa joustamaan.
Jos kokeneella rutinoituneella pussiin keräilijällä kestää 10min jonkun tilauksen kasaamisessa, niin normiasiakkaalta menisi varmasti vähintään 20min. Siihen matkat päälle niin säästyy yli puoli tuntia, joka voi jo itsessään olla asiakkaalle sen 10e lisäkulun arvoinen. Kun kuitenkin ottaa kaikki yllä mainitsemani säästöt myös huomioon, ruokakauppa voi myydä tuotteitaan halvemmalla netissä kuin livenä (ainakin ennen kotiinkuljetusmaksua, mahdollisesti myös sen jälkeen kun prosessi tehostetaan tarpeeksi isossa skaalassa). Uskon myös hyvin sen, että alkuvaiheessa tämä on tappiollista toimintaa, kunnes saadaan tarpeeksi skaalattua ja tehostettua prosessia.
Noissa kuljetuksissa on suvereenisti isoin value lapsiperheille. Meillä esim. tyypilliseen kaupassakäyntiin menee kokonaisuutena 1,5-2h kun pitää ostaa levoton määrä tavaraa kerralla ja lapsi vaatii saada "ajaa" helvetin kömpelöllä autokärryllä koko monsterimarketin läpi. Siinä ei paljon 10e lisä 200e laskussa paina kun välttyy tolta parin tunnin säädöltä. Bonuksena kun valitsee rauhassa himassa ostokset netissä, tulee unohduksia vähemmän ja toisaalta ehkä myös turhia ostoksia. Joskus otetaan nouto jos sen saa sopivasti esim paluumatkalle duunista. Maksaa 5e. Kätevä systeemi sekin.
Täällä Helsingin eteläisessä esikaupungissa Virossa noi kotiinkuljetukset on jo parhaimmassa tapauksessa ilmaisia 50 €+ ostoksille (muuten yleensä luokkaa max 5 €/toimitus). Siinä saa itselle koittaa kovaa perustella miksi jaksaisi ajaa kauppaan hypistelemään tuotteita ja jonottamaan ellei ole perjantai ilta ja oluet loppu :) Kun kerran toimitus on ilmaista, niin siinähän joutuu itseasiassa maksamaan ajan ja bensan muodossa jonottamisen ilosta.
Kannattavuudesta en tiedä, mutta olettaisin keräilijöiden tuntipalkkojen olevan luokkaa puolet Suomen palkoista ja bensat ~10-20% halvempia. Lähes kaikki kaupat tuota ovat tarjonneet vuosia, joten voisi olettaa ettei siinä ainakaan tuhottomasti tappiota tehdä. Woltin parin euron toimitusmaksuista keskusta alueella voi päätellä, että perus kuriiri ei paljon maksa.
En itsekään siis usko, että ihmiset tulevaisuudessa haluavat välttämättä lähteä ruokakauppaan itse mikäli on helpompiakin vaihtoehtoja. Tässä muutoksessa saattaa tosin mennä aikaa sillä kummasti toimituspalvelusta huolimatta on jonottelijoita kaupat täynnä täälläkin. Huvinsa kullakin...
Cibuksen kiinteistöille verkkokauppa ei ole pelkkä uhka: Verkkokaupan paketit pitää toimittaa johonkin. Sitten keksin, että mie olen ehkä kirjoittanut tämän jo aikaisemmin ja näin on.
"Kun posteja suljetaan niin nopeasti kuin iletään, tulevat tilalle pakettiautomaatit supermarkettien auloihin. Ihmiset noutavat mieluummin pakettinsa automaatista, kuin odottelevat sen saapumista kotiin tiistaina kello 10-16 välisenä aikana."
Ruoan verkkokaupan markkinaosuuden nousua saanee nyt kuitenkin hetken joka tapauksessa Suomen työvoimakuluilla odottaa. Mistä tuorevarastosta ne muuten sitten jossain Haapajärvellä kuljetetaan, ellei viimeisestä kaupasta? Kovin kaukaa kun ei voi oikein makkaraa lähettää.
Olen siirtynyt vaiheeseen, jossa olen kirjoittanut enemmän kuin muistan. Kolme kolumnia Cibuksesta oli noin kaksi enemmän kuin arvelin.
Eikä miulla ollut näköjään juuri uutta sanottavaa. Paitsi, että miksihän Cibus ei saa rahoitustaan halvemmalla? Lasken tämän pankkien perinteisen hönöilyn piikkiin.
Epäilen itse asiassa Cibuksen rahoittavan seuraavan ostoksensa omalla pääomalla. Joten ihan vähän miekin kevensin @164, jos saisi vaikka halvemmalla takaisin.
Epäilen myös kioskin siirtyvän päälistalle lähiaikoina ja tämän olevan viimeaikaisen kurssinousun takana. En ole selvitellyt, milloin se voisi olla. Luulen, että sinnikkäällä googlaamisella tai puhelinsoitolla saisi selville kokouspäivämääriä. Prosessi alkoi kuitenkin viimeistään 20.8. Joku Sijoitustiedon CIbus-aktiiveistahan voisi selvitellä?
Aika täydenhintainen lappuhan tämä on, mutta verkkopirujen maalaaminen K-Markettien seinille on nähdäkseni vähintään ennenaikaista. Kaupungistumistrendi ei tarkoita sitä, että koko Haapajärvi muuttaa Helsinkiin.
Paitsi, että miksihän Cibus ei saa rahoitustaan halvemmalla? Lasken tämän pankkien perinteisen hönöilyn piikkiin.
Juuri tama sain mun vaa'an kaantymaan myyntiin. Mutta miten voi olla pankkien honoilya, ettei Cibus saa lainaa saa halvemmalla? Tamanhan taytyy olla joko Cibuksen honoilya tai sitten realiteettia ettei lainaa ole saatavissa halvemmalla. Either way huolestuttavaa. Ja koska valuaatio alkoi olemaan haastellinen niin mun kirjoissa helppo myynti.
Aki on pitkälti mielestäni jäljillä siinä, että myös Haapajärvellä, kuin myös Helsingissä, täytyy ne tuotteet jossain säilöä ennen keräämistä. Vieläpä aika lähellä toimituspaikkaa, tai mikä parasta, ne kerätään valmiiksi noudettavaksi riittävän lähellä.
Etsimässäni oli tarkemmin yhden kerääjäksi tänä keväänä konvertoituneen työntekijän kokemusta, jossa kertoi keräävänsä yhdellä reissulla 1-3/5? asiakkaan ostoksia ja samassa oli maininta monenko ostoksia sai kerättyä. Tämä oli Cittarista tai Prismasta, jossa keräily tapahtui osin yöaikaan (täyttää samalla turvallisuusnäkökulmaa kun ollaan yöllä auki).
Konvertoiminen tuollaiseksi moderniksi keräily-noutopisteeksi nykyisestä ei taas ole niin suuri juttu. Mieluiten itsekin hakisin alle 500m sijainnissa olevasta paikasta, jonka yhteydessä parhaimmillaan olisi vielä nykyiseen kauppaan verratavissa oleva kisoski/kauppa, josta arkituotteet saa nykymeiningillä automaattikassan kautta mukaan. Samalla kassahenkilöstö voi olla vastailemassa niihin hönöimpiin noutajien kyselyihin, joita väistämättä tulee.
Muuttuu niin tai näin ainoa syy merkittävälle tilojen vähenemisen tarpeelle olisi kuljetusten lisääntyminen, joka ei ole lähivuosien näköpiirissä pohjoismaisella kulurakenteella ja nykyisellä tekniikalla. 10 vuoden päästä ja myöhemmin asiat voivat olla taas toisin.
Teknosta vapautuva hupiraha etsii betonia, terästä ja lasia taukopaikaksi.
Jos haluaa vertailla Cibusta ja Cityconia, seuraavista voi olla hyötyä.
Cibus, oman pääoman kirja-arvo per osake 10,70 eur ja osakekurssi 1,47 x kirja-arvo. Tulos per osake 0,97 eur (2019), osinkotuotto 3,9%.
Citycon, oman pääoman kirja-arvo per osake 13,06 eur ja osakekurssi 0,51 x kirja-arvo. Tulos per osake 0,05 eur (2019). Osinkotuotto 4,9%.
Luvut Nordeasta 2020-09-09.
Markkina hinnoittelee Cibuksen kurssiin toiveita tuloksista, mutta yhtiön historia on vielä lyhyt ja henkilökuntaa vasta 2 henkeä.
Markkina hinnoittelee Cityconin kurssin kuin johto olisi hävittämässä omaisuutta. Arvio tämän vuoden toiminnalliselle tulokselle per osake on puolivuosikatsuksen mukaan positiivinen 0,6...0,7 eur per osake eli kymmenkertainen edellisvuoteen verrattuna: "Citycon odottaa vuoden 2020 operatiivisen liikevoittonsa (Direct operating profit) olevan 171–189 miljoonaa euroa, osakekohtaisen operatiivisen tuloksen (EPRA EPS) olevan 0,710-0,810 euroa ja oikaistun osakekohtaisen operatiivisen tuloksen olevan (adjusted EPRA EPS) 0,610–0,710 euroa."
Cityconin tonttien ja kiinteistöjen vakuusarvoa kuvaa puolivuotiskatsauksen lausuma: Nämä toimenpiteet yhdessä hyvän operatiivisen kehityksen kanssa palkittiin investointitason luottoluokituksella, jonka Fitch myönsi Cityconille toukokuussa 2020. Tämän lisäksi Cityconilla on investointitason luottoluokitukset Standard & Poor:lta ja Moody:lta.
Cibuksen luottoluokitusta en tiedä, mutta se vaikuttaa vieraan pääoman hintaan yhtä lailla kuin lyhyt tuottohistoriakin.
Molempia osakkeita on salkussani ja Cibukselle ostomääräys 140 SEK, joka kurssihistorian perusteella näyttäisi oleva keräilytaso. Pankki napsauttaa AO-tilille, jos siihen kurssiin kyykähtää. Cityconia on jo tarvittava paino-osuus. Kukin miettiköön oman taktiikkansa.
Paitsi, että miksihän Cibus ei saa rahoitustaan halvemmalla? Lasken tämän pankkien perinteisen hönöilyn piikkiin.
Juuri tama sain mun vaa'an kaantymaan myyntiin. Mutta miten voi olla pankkien honoilya, ettei Cibus saa lainaa saa halvemmalla? Tamanhan taytyy olla joko Cibuksen honoilya tai sitten realiteettia ettei lainaa ole saatavissa halvemmalla. Either way huolestuttavaa. Ja koska valuaatio alkoi olemaan haastellinen niin mun kirjoissa helppo myynti.
Rahoituslaitokset ovat hönöilleet luotonannossaan sen 33 vuotta, kun olen sitä seurannut. Cibus ei juuri nyt hyppää jonkun keinotekoisen riman ylitse. Se voi olla toimiala, lyhyt historia tai mikä tahansa. Siinä ei ole mitään järkeä, että Citycon saa rahaa "ilmaiseksi" ja Cibus maksaa 4,75 prosentin marginaalia. Tämä toki on realiteetti. Se voi muuten olla myös, että kun yhtiö on ruotsalainen, suomalaiset ei anna ja kun kiinteistöt ovat suomalaisia, ruotsalaiset nihkeilevät.
Tosin olen myös huomannut, että tällainen hönöily oikenee jossain vaiheessa. Markkinatalous painaa pankkejakin oikeaan suuntaan. Nyt siellä on kuitenkin EKP painostamassa pankkeja lainanantoon, ja se kohdistuu ei-niin-kovin yllättäen osin vähän epämääräisesti. Mutta kun keskuspankki painostaa, löytävät ne pankit kyllä lopulta solidit rahoitettavat.
Tarkennetaan vielä, että Cibus siis haki markkinoilta vakuudettomalla bondilla Stibor 3M+4,75 prosentin rahaa kolmeksi vuodeksi. Pankkien olisi siis kannattanut tajuta työntää sama raha halvemmalla.
Cibus, oman pääoman kirja-arvo per osake 10,70 eur ja osakekurssi 1,47 x kirja-arvo. Tulos per osake 0,97 eur (2019), osinkotuotto 3,9%.
Cibuksen osinko kyllä tuntuu väärältä. Marginaalilla. Tätä on pikkasen vaikea laskea tarkkaan kun osinko euroissa ja kurssi kruunuissa eli tulee valuuttaerojakin. Lisäksi Cibus siirtymässä kvartaaliosingosta kuukausiosinkoon ja siinä taitoksessa tulee "lisäosinko" n. 15c. Mut muttuillaan suuruusluokka joka siis musta eri kuin 3,9%.
Osinko tyyliin 90c vuodessa, tämä aika tarkka, pari senttiä voi heittää. Käännetään kruunuiksi niin on tyyliin 9,5 kruunua osinkoa vuodessa. Lasketaan kurssiksi vaikka 165 kruunua. Ei tästä kyllä 3,9% osinkoa saa mitenkään. 9,5/165 niin 5,8% mä saan.
Itselläni nyt Cityonia monin verroin vs. Cibus eli sinällään varmaan samoilla linjoilla ja hyvää pohdintaa sulta muuten. Lisäksi Citycon panostaa nyt tonttimassansa hyödyntämiseen asuntokäytössä, palkkasi johtajankin siihen ja aika paljon neliöitä pyöritettävänä, oliko +300k neliötä asuntokäyttöön löydetty. Siis idealla Kampin keskus. Tää on musta upsideä joka ei vielä näy arvostuksissa - toki voi olla downsidejäkin muualla mutta siis kokonaisuutena kiinteistömassassa ei ehkä valtavasti arvonlaskupainetta.
"In June 2020, we announced the recruitment of a Director, Residential Development and our near-term plans for residential development project in Oasen, Norway. These are concrete steps in our strategy to capitalise on the residential potential of our centres. Recognised zoning and permitting opportunities of 320,000 square meters generate value creation potential with little capital expenditure, and residential development is therefore highly attractive. " (q1-2 report).
Cibuksen osinkotuottoluvut olivat sellaiset kuin Nordea sen kertoi prosenttilukuna tänään aamulla. En ota kantaa onko se ollut oikein vai oliko siinä viime vuoden osinko ja kurssi vuoden lopussa. Se on suuntaa antava, mutta Cityconin luku oli samasta lähteestä ja samoin laskettu. Kyse oli vertailusta.
Katsotaan MorningStaria tänään:
Osinkoprosentti on suurempi ja voi perustua tämän päivän kurssiin ja tiedossa olevan osinkoon. Osinkotiedot:
Toi 0,08e on siis se kuukausi-osinko. Välillä on 0,07e ja välillä toi 0,08e. Nyt syksyllä muuttuu kvartaali-osingosta kuukausi-osinkoon ja siinä taitoksessa tosiaan tulee pieni käytännön lisäosinkokin.
Tarkennetaan vielä, että Cibus siis haki markkinoilta vakuudettomalla bondilla Stibor 3M+4,75 prosentin rahaa kolmeksi vuodeksi. Pankkien olisi siis kannattanut tajuta työntää sama raha halvemmalla.
Todellakin. Tietävätkö ne jotain mitä me emme tiedä tai ymmärrä? En näe mitään sellaista riskiä, jonka takia 4,75 olisi järkevä.
Tarkennetaan vielä, että Cibus siis haki markkinoilta vakuudettomalla bondilla Stibor 3M+4,75 prosentin rahaa kolmeksi vuodeksi. Pankkien olisi siis kannattanut tajuta työntää sama raha halvemmalla.
Todellakin. Tietävätkö ne jotain mitä me emme tiedä tai ymmärrä? En näe mitään sellaista riskiä, jonka takia 4,75 olisi järkevä.
Tuskin. Toki Cibuksen perspektiivistä vakuudettoman bondin ottaminen tuohonkin hintaan oli ihan fiksua. Tuolla rahalla saa ostaa kiinteistöjä ja sitten kiinteistövakuuksilla saa pankista paljon halvempaa rahaa. Yritysbondimarkkinat taitavat edelleen olla vähän sekaisin, mutta epäilen sielläkin hintapaineiden olevan solideilla yhtiöillä vielä alaspäin.
EDIT: Cibuksen osinko 2021 lienee jotain 0,91 euroa (Inderesin arvio) https://www.inderes.fi/fi/system/files/company-reports/yhtiopaivitys_ci…, josta iso osa on jo päätetty. En juuri luota minkään pankkien sivustojen osinkotuottoihin ja liian usein luotan niiden markkina-arvoihin. Inderesillä kuitenkin tosi usein oikein. Cibuksen yhtiökokouspäätös tulevista syys-maaliskuun osingoista taas on jo täysin luotettava lähde. Lisäksi kannattaa yleensä pohdiskella mieluummin tulevaa osinkotuottoa kuin jokus ennen jaettua.
Mutta 2020 osinko tosiaan oli 0,90 euroa, josta osa jo jaettua ja osa jo päätettyä.
Päivän kursiin suhteutetulla osinkoarvauksella ei ole muuta kuin suuntaa antava merkitys.
Itse pidän exeliä, jossa lasken rullaavaa vuoden toteutunutta osinkokertymää kuukausisarakkeisiin. Osinkotulo jaetaan osakkeiden hankintamenojen summalla ja kerrotaan sadalla. Luku on osinkotulo sijoitukselle - ei hinnalle.
Hankintamenoon suhteutettu osinkotuloprosentti kertoo, onko ostettu oikein ja onko osake riittävän tuottava. Sitä voi verrata päiväprosenttiin.
Laskenta näin on lähempänä teollisuuden investoinnin kannattavuuslaskentaa.
Loppujen lopuksi merkitystä on vain, kuinka paljon vuoden aikana on tullut osinkokertymää ja sen suhde sijoitettuun pääomaan. Ja koska pääoma on maksettu takaisin. Kauan sitten edullisesti ostettujen osakkeiden tuottoprosentit voivat olla hyvinkin vitsikkäitä.
