Shortteja liikaa markkinassa ja vastaliike tekee rumaa jälkeaä. Maailmalla on varsin runsaasti käteistä ollut odottamassa korjausliikettä ja pohjaaminen sai tuon rahan liikkeelle.
Jos yritysten hyväksyttävä pe on luokkaa 15, niin niin yhden vuoden tuloksen menetys ei anna perustetta kurssin tippumiselle 40%. Koronavirus on kuitenkin erillinen väliaikainen shokki, joka ei juurikaan muuta vahvojen yritysten kilpailuasemaa suhteessa muihin.
Ei koronalla ole mitään ohimenevää vaikutusta talouteen. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja jos talous alkaa sakata, niin sehän sakkaa vaikka koronasta päästäisiin. Toisekseen kurssit ovat pitkään noussut ja niitä ollaan hinnoiteltu kovilla kertoimilla. Yhdysvalloissa tuloksia ovat tukeneet huomattavat verohelpotukset. Tuloksentekomarginaalit ovat olleet huomattavasti historillisia tasoja korkeammalla. Pelkästään näidenkin asettuminen normaalitilaan aiheuttaisi huomattavaa painetta kursseihin.
Jos yritys menettää tämän vuoden tuloksen koronan takia, niin ei se tarkoita sitä, että tulosta tehdään seuraavana vuonna sen verran, mitä ennen koronaa ennustettiin. Todennäköisesti myös tulevien vuosien tulos on huonompi. Yritysten tulos voi mennä myös negatiiviseksi, joten se yhden vuoden tuloksen menettäminen ei ole se huonoin skenaario edes vuoden aikajaksolla.
Nyt näyttää melko selvältä, että korona toimi vain laukaisijana uudelle suuremmalle lamalle. keskuspankit voi toki toimillaan pitää pörssikursseja ylhäällä, mutta taloutta se ei tällasessa ympäristössä pelasta. Vaarana tässä on kova inflaatio. Mitä enemmän poliitikot tukee ihmisten ahdinkoa, niin sen enemmän ihmiset passivoituu, haluttiin sitä tai ei. Eiköhän tästä vielä stagflaatio saada aikaan x)
Pörssi on mielenkiintoinen otus. Pörssi lähti alas vasta kolme viikkoa siitä, kun löin koronashortit sisään. Markkinat olivat päättäneet, ettei koronaongelmaa ole ja tekivät all-time high:n. Nyt markkinat näyttävät melkein kuin päättäneen, ettei työttömyys ole ongelma. Kaksi denial-rallia samaan sotkuun on jo aika absurdia.
USA indeksien shortteja pelatessa vastapuolella on Federal Reserve System (Fed), joka päätti, että oma pelikassa on loputon. The fight is fixed.
Epäilen että vastapuolella ovat kuitenkin ne pörssisijoittajat, joiden mielestä massatyöttömyys, yritysten konkurssivyöry ja talouslama menee pois kun sulkee silmät ja painaa osta-nappia. Samat sankarit rallittelivat S&P 500 indeksin all-time huippuunsa koronan levitessä Kiinassa vauhdilla.
In the short run, the market is a voting machine but in the long run it is a weighing machine.
Mielestäni on aika kummallista ettei USA osakkeet laske, vaikka työttömyysluvut ovat kasvaneet dramaatisesti parin viikon ajan. Normaalisti pienikin kasvu työttömyysluvuissa aiheuttaa korjausliikkeen, koska se kertoo yritysten heikentyneistä näkemyksistä / jo olevasta huonosta tilanteesta. Tähän päälle vielä kasvaneet tartunataluvut ja erititen kuolleisuusluvut. Ja mahdolliset lockdownit päälle.
S&P 500 indeksi on nyt 2526 kun se oli noin viikko sitten (23.3.) 2209. Melkoinen yli 10% nousu huonoihin uutisiin. Toki välillä käytiin vähän ylempänä ja trendi näyttäisi taas alas. Mutta futuuritkin on aika rauhallisessa tilassa edelleen (tällä hetkellä tasolla -1%).
Öljyfutuurit näyttäisi jo pientä toipumista? Nousuat jo yli 20% alimmasta tasosta.
Asuntolainat ovat käsittääkseni nyt suhteessa paremmassa kunnossa. Toki sieltäkin USA:n non-recourse käytännöllä jonkin verran tappioita tulee.
Enemmän olen huolissani toisaalta yrityslainoista ja toisaalta ostoveloista ja myyntisaatavista ja vastaavista. Ostovelat ja myyntisaatavat saattavat sisältää yllätyksen osalla toimialoista. Osa firmoista on laskenut osan rahoituksestaan siihen että ostovelat ovat suuremmat kuin myyntisaatavat. Myynnin sakatessa tämä strategia ajaa seinään. Jos uutta rahaa ei löydy iskee kassakriisi.
Täältä voi tulla myös ikäviä dominoefektejä. Yksi firma ei pysty maksamaan velkoja toiselle, joka ei pysty maksamaan kolmannelle jne.
Mielestäni on aika kummallista ettei USA osakkeet laske, vaikka työttömyysluvut ovat kasvaneet dramaatisesti parin viikon ajan. Normaalisti pienikin kasvu työttömyysluvuissa aiheuttaa korjausliikkeen, koska se kertoo yritysten heikentyneistä näkemyksistä / jo olevasta huonosta tilanteesta.
Markkina reagoi kun todellisuus eroaa odotuksista ja markkinaodotukset voivat hyvinkin erota ns. markkinakonsensuksesta. Isot työttömyysluvut olivat näköjään jo diskontattu hintoihin.
Tinggeli kirjoitti:
Öljyfutuurit näyttäisi jo pientä toipumista?
Kuten aiemmin sanottu, öljymarkkinoilla on sekä tarjonta, että kysyntäshokki. Eilisen uutisoinnin (twitter) perusteella tarjontashokki oltaisiin saatu handlattua.
Arthur kirjoitti:
Mikähän tilanne on asuntolainoissa?
Tällä hetkellä ei odoteta romahdusta vaikka MBSien korko onkin noussut. Mitä pidempää tämä tilanne jatkuu, niin sitä huonompi maksuvalmius lainanottajilla on ja näin ollen sielläkin saatetaan nähdä suuriakin luottotappioita.
petteri kirjoitti:
Ostovelat ja myyntisaatavat saattavat sisältää yllätyksen osalla toimialoista. Osa firmoista on laskenut osan rahoituksestaan siihen että ostovelat ovat suuremmat kuin myyntisaatavat. Myynnin sakatessa tämä strategia ajaa seinään. Jos uutta rahaa ei löydy iskee kassakriisi.
Tämä on kyllä oma teoriasi. Totta kai jokainen yritys pyrkii positiiviseen CCChen, mutta suurimmalle osalle se ei ole mahdollista. On totta että short term liquidity on erittäin tärkeätä yritysten kannalta, jotta he pystyvät maksamaan lyhytaikaiset velkansa. Tämä on kuitenkin yksi ensimmäisistä asioista mihin FED reagoi pumppaamalla likviditeettiä esim. repo ja CP markkinoille.
Ostovelat ja myyntisaatavat saattavat sisältää yllätyksen osalla toimialoista. Osa firmoista on laskenut osan rahoituksestaan siihen että ostovelat ovat suuremmat kuin myyntisaatavat. Myynnin sakatessa tämä strategia ajaa seinään. Jos uutta rahaa ei löydy iskee kassakriisi.
Tämä on kyllä oma teoriasi. Totta kai jokainen yritys pyrkii positiiviseen CCChen, mutta suurimmalle osalle se ei ole mahdollista. On totta että short term liquidity on erittäin tärkeätä yritysten kannalta, jotta he pystyvät maksamaan lyhytaikaiset velkansa. Tämä on kuitenkin yksi ensimmäisistä asioista mihin FED reagoi pumppaamalla likviditeettiä esim. repo ja CP markkinoille.
Petterillä on toki nyt oma teoria. Teoria voi toki olla joko väärä tai sitten sitten epätarkka. Sen mukaan lyhytaikaisten vastuiden ja saatavien muutokset voivat ehkä tuottaa yllätyksen joillain toimialoilla.
Kyse on siitä, että viime viikkojen muutokset sotkevat CCC:tä, mahdolliset strategiat muuttuvat. Tämä muuttaa yritysten rahoitusta epäsuorasti. Jos rahoitus on kiristetty tiukalle, tulee helposti kassakriisi. Kun yksi firma ei pysty maksamaan laskujaan, seuraava joutuu vaikeuksiin jne.
Suomen 1990-luvun lamassa meni ihan ok firmojakin nurin myös tästä syystä. Fedin toimet eivät varsinkaan pk-sektoria ehkä auta riittävän nopeasti.
Toki lamoissa on paljon muitakin tekijöitä eikä tämä suurin finanssiongelma ole.
Asuntojen vakuusarvoja lienee siis laskettu selvästi pankkikriisin ajoilta. Mitähän säännöksiä USAssa on näistä? Entäs ovatkohan taas kehitelleet jotain "himmeleitä" markkinoille asuntolainoista? Muistelen jostain lukeneeni, että on, nyt vaan uusilla nimillä.
Asuntojen vakuusarvoja lienee siis laskettu selvästi pankkikriisin ajoilta. Mitähän säännöksiä USAssa on näistä? Entäs ovatkohan taas kehitelleet jotain "himmeleitä" markkinoille asuntolainoista? Muistelen jostain lukeneeni, että on, nyt vaan uusilla nimillä.
Eivät vakuusarvot USA:ssa ole paljon muuttuneet, paitsi kalliimmissa kämpissä. Tulorajat ja luottokelpoisuusvaatimukset sen sijaan ovat. Vuoden 2008 asuntolainakriisi johtui pääosin siitä, että persaukisille lainattiin surutta. Sen jälkeen asuntolainan saadakseen on pitänyt taas olla tuloja ja luottokelpoisuutta.
Kyllä ne vakuusarvotkin tippuivat, tosin viime vuosina ovat taas vähän nousseet. Suurin ero on siinä, että sijainti vaikuttaa todella paljon vakuusarvostukseen, kun ennen mentiin aika kaavamaisesti tyyliin 60% kiinteistölle ja 70% asunto-osakkeelle.
e: ja puhun siis nyt Suomesta ja kuluttajien asuntolainoista
Kun yksi firma ei pysty maksamaan laskujaan, seuraava joutuu vaikeuksiin jne.
Tästä olen samaa mieltä ja nimenomaan saatavien kautta yritykset ovat linkitetty. Kun yritys joutuu maksuvaikeuksiin, joudutaan saatavat pahimmassa tapauksessa alas kirjaamaan 80 %. Tämä taas vaikuttaa toisen yrityksen liikevaihtoon jne.
Siitä en ole samaa mieltä, että ongelman ydin olisi se, että jotkut ovat optimoineet käyttöpääomansa käytön ja luottavat siihen että saatavilla voidaan maksaa ostovelat. Toisin sanoen en usko että konkurssien määrä laskisi/nousisi siitä mitä nyt tullaan näkemään vaikka kukaan ei olisi optimoinut käyttöpääomansa käyttöä mainitsemallasi tavalla.
Arthur kirjoitti:
Asuntojen vakuusarvoja lienee siis laskettu selvästi pankkikriisin ajoilta. Mitähän säännöksiä USAssa on näistä? Entäs ovatkohan taas kehitelleet jotain "himmeleitä" markkinoille asuntolainoista? Muistelen jostain lukeneeni, että on, nyt vaan uusilla nimillä.
Puhut varmaankin bespoke tranche opportunitysta. Hyvä muistaa, että eivät nuo tuotteet ole niin häijyjä kun mediassa puhutaan. Finanssikriisin aikana suurin ongelma oli (long story short), että vastaavanlaisten tuotteiden hinta ja luottoluokitus oli päin peetä. Tehtiin erittäin yksinkertainen virhe/olettamus joka osoittautui täysin vääräksi. Oletettiin, että näiden lainojen konkurssiriski olisi riippumaton (independent) toisistaan, ts. lainojen konkurssikorrelaatio olisi lähellä 0aa. Totuus olikin, että niiden konkurssikorrelaatio olikin lähellä 1, eli ts. olivatkin kaikkea muuta kun riippumattomia. Tämä taas johti totaaliseen väärinhinnoitteluun ja loput tiedetäänkin.
Kyllä ne vakuusarvotkin tippuivat, tosin viime vuosina ovat taas vähän nousseet. Suurin ero on siinä, että sijainti vaikuttaa todella paljon vakuusarvostukseen, kun ennen mentiin aika kaavamaisesti tyyliin 60% kiinteistölle ja 70% asunto-osakkeelle.
e: ja puhun siis nyt Suomesta ja kuluttajien asuntolainoista
Itse olen saanut sekä kiiteistölle 80% että asunto-osakkeelle 80% vakuusarvon. Ilmeisesti ihan pankin päätettävissä?
Kyllä ne vakuusarvotkin tippuivat, tosin viime vuosina ovat taas vähän nousseet. Suurin ero on siinä, että sijainti vaikuttaa todella paljon vakuusarvostukseen, kun ennen mentiin aika kaavamaisesti tyyliin 60% kiinteistölle ja 70% asunto-osakkeelle.
e: ja puhun siis nyt Suomesta ja kuluttajien asuntolainoista
Itse olen saanut sekä kiiteistölle 80% että asunto-osakkeelle 80% vakuusarvon. Ilmeisesti ihan pankin päätettävissä?
On ihan pankin päätettävissä. Asunto-osakkeille saa nykyään 80% vakuusarvoja aika helpostikin, kiinteistöllä aika paljon harvinaisempaa.
Itse olen saanut sekä kiiteistölle 80% että asunto-osakkeelle 80% vakuusarvon. Ilmeisesti ihan pankin päätettävissä?
On ihan pankin päätettävissä. Asunto-osakkeille saa nykyään 80% vakuusarvoja aika helpostikin, kiinteistöllä aika paljon harvinaisempaa.
Eikös asunnoissa 85% ole lakisääteinen maksimi? Tuli 6 vuotta sitten sellainen lakimuutos. Ensiasunnon ostajalla vähän suurempi.
Se on ns. lainakatto. Sillä ei ole suoraan tekemistä pankin hyväksymän vakuusarvon kanssa. Lainakaton laskentakaavassa ei käytetä vakuusarvoja vaan käypiä arvoja.
Asuntojen vakuusarvoja lienee siis laskettu selvästi pankkikriisin ajoilta. Mitähän säännöksiä USAssa on näistä? Entäs ovatkohan taas kehitelleet jotain "himmeleitä" markkinoille asuntolainoista? Muistelen jostain lukeneeni, että on, nyt vaan uusilla nimillä.
Eivät vakuusarvot USA:ssa ole paljon muuttuneet, paitsi kalliimmissa kämpissä. Tulorajat ja luottokelpoisuusvaatimukset sen sijaan ovat. Vuoden 2008 asuntolainakriisi johtui pääosin siitä, että persaukisille lainattiin surutta. Sen jälkeen asuntolainan saadakseen on pitänyt taas olla tuloja ja luottokelpoisuutta.
Mielestäni työttömyyden kasvaessa Yhdysvalloissa järkyttävällä tahdilla, ei tiukemmilla luottokelpoisuusvaatimuksilla ole niin suurta merkitystä ja vakuusarvon merkitys kasvaa. Jännä seurata, miten pankit kestää.
Markkinat nousevat, koska koronavirus on ratkaistu ja yritysten tulevaisuus näyttää valoisalta. Jännittävää nähdä nousevatko ne lopulta päivän loppupuolellakin, tuntuu melko absurdilta tämä nousu.
Aki Pyysing vaatii parhaiten perillä olevia tahoja antamaan arvauksensa, eli pörssiyhtiöitä antamaan edes jonkinlaisen ohjeistuksen. @AkiPyysing toivoo myös analyytikoiden päivittävän ennusteitaan, sillä ne todennäköisesti ovat tavissijoittajaa tarkempia.https://t.co/7l38tqnlOx
Aki Pyysing vaatii parhaiten perillä olevia tahoja antamaan arvauksensa, eli pörssiyhtiöitä antamaan edes jonkinlaisen ohjeistuksen. @AkiPyysing toivoo myös analyytikoiden päivittävän ennusteitaan, sillä ne todennäköisesti ovat tavissijoittajaa tarkempia.https://t.co/7l38tqnlOx
Aki Pyysing vaatii parhaiten perillä olevia tahoja antamaan arvauksensa, eli pörssiyhtiöitä antamaan edes jonkinlaisen ohjeistuksen. @AkiPyysing toivoo myös analyytikoiden päivittävän ennusteitaan, sillä ne todennäköisesti ovat tavissijoittajaa tarkempia.https://t.co/7l38tqnlOx
Aki Pyysing näkee, että sumuinenkin ohjeistus on pimeää parempi. Tuleva osarikausi näyttää miten yhtiöt päättävät toimia.
Oikeasti näkyvyys on hernerokkasumussa olematon. Miksi pitäisi ennustaa jotain, vaikka ei näe mitään?
Me emme tiedä mitä tässä on tulossa, koska maailmassa kokeillaan ensimmäistä kertaa jotain, mitä ei ole koskaan ennen kokeiltu.
Se on syytä kertoa kaikille, että ei näy mitään tai jos näkee, niin se on mielikuvituksen tuote
Ennusteita olisi kiva saada ja jos firmat ja analyytikot eivät niitä anna, niin minulle kelpaa Akinkin arvioi, joka on varmasti parempi kuin omani, mihin suuntaan markkina on liikkumassa isossa kuvassa.
Tavallaan vähän kaksi eri asiaa tässä. Minusta nykytilanteessa Akin arvio "asioiden isosta kuvasta" on ihan yhtä arvokas kuin kenen tahansa Esson baarin juoruveikon. Ja jos muuta väittää, osallistuu lähinnä omalla pienellä osallaan siihen ikivanhaan prosessiin, jossa palvottuja uskonnollisia johtajia syntyy eniten niinä aikoina, kun tieto maailmasta on kaikkein vähäisintä. Ja kyllä itse koen myös, että (osin ihan Akin mainitsemistakin syistä) konkreettisten prosenttien tms esittäminen on tietyissä tilanteissa jopa vaarallista jos sen tekevät poliitikot tai muut hyvin merkittävissä asemissa olevat henkilöt. Silloin ne kaikki harhat, mitä ihmisillä on epävarmuuteen ja satunnaisuuteen liittyen, saavat helposti kaikkein rumimmat ilmentymismuotonsa aivan liian suuressa mittakaavassa. Ihan vain "en tiedä" on aika monessa tilanteessa parempi kuin väkisin olettaa että kansa tajuaa jonkin hienovaraisen pointin riskistä tai todennäköisyyksistä.
Mutta toisaalta pörssiyritysten johtojen ei pidä käyttää nykyistä haastavaa tilannetta myöskään tekosyynä pimittää tietoa, joka on sijoittajan kannalta olennaista. Kyllä haastavassakin tilanteessa pitää kyetä viestimään tavalla tai toisella. Itse asiassa sellaisina hetkinä sitä taitoa vasta tarvitaan. Ja jos ei kykenekään (tai jos on liian fiksu) antamaan konkreettisia numeroita, voi edes heittää jotain mahdollisia skenaarioita - tai vaikka kirjoittaa runon. Ihan mitä tahansa muuta kuin "palataan asiaan... sitten joskus".
Minusta nykytilanteessa Akin arvio "asioiden isosta kuvasta" on ihan yhtä arvokas kuin kenen tahansa Esson baarin juoruveikon.
Jos sulla on hyviäkin tietoja Esson baarista, niin en kiellä niitäkään laittamasta tänne.
segesege kirjoitti:
Ja jos muuta väittää, osallistuu lähinnä omalla pienellä osallaan siihen ikivanhaan prosessiin, jossa palvottuja uskonnollisia johtajia syntyy eniten niinä aikoina, kun tieto maailmasta on kaikkein vähäisintä.
En pelkää sitä, että Akia alettaisiin palvomaan uskonnollisina johtajana muutaman kommentin takia sijoitustietoon.
"Aki Pyysing näkee, että sumuinenkin ohjeistus on pimeää parempi. Tuleva osarikausi näyttää miten yhtiöt päättävät toimia."
Täysin eri mieltä. Ei ole ollut olemassa montaa ajanjaksoa, jonka ennustaminen olisi yhtä vaikeata, kun tällä hetkellä tulevan ennustaminen on. Se, että yrittää vääntämällä vääntää joko juuta tai jaata, ei hyödytä mitään. Tällä hetkellä jopa sisäpiiriläisten ennustukset tuleville kvartaaleille ovat yhtä hyviä, kun kenen tahansa muun. Jos sisäpiirilliset lähtevät nyt pakonedessä heittämään jonkun ennusteen, tulevat monet sijoittajat reagoiman tähän. Onko tässä sitten mitään järkeä, kun se ennuste tulee oleman väärä? Moni tekee johtopäätöksiä ja liikkeitä tämän perusteella, koska sisäpiiriläiset tietävät paremmin – jos asia olisikin näin, mutta kun ei ole. Näin ollen moni tulee turhaan tekemään vääriä johtopäätöksiä, menettämään rahaa ja mites kaikki lakisyytteet jne.
Itse kannattaisin/ehdottaisin, että informoitaisiin sijoittajia tiheämpään tahtiin liiketoiminnan kehityksestä, esim. kuukausittain. Ennusteen voisi myös silloin aina tehdään kuukauden eteenpäin. Tämä helpottaisi ennustamista ja näin ollen saataisiin parempaa informaatiota sijoittajille.
Siteeraus Akin kolumnista Pörssiyhtiöt pihtaavat koronanäkymiään – Admicom kuitenkin jakoi kaikille
P.P.S. Miulle selvisi tänään, että Presidentin kuuluisan nyrkin yhteydessä päänyrkiksi väläytelty Raimo Luoma oli Huoltovarmuuskeskuksen johtaja 2014 alkaen viime marraskuuhun asti. On selkeää, että Luoman aikana oli olemassa systeemi, jossa varmuusvarastoidut kamat voivat hapertua rauhassa luolan pohjalle. Tomi Lounema ehti olla vasta viisi kuukautta talossa, joten hän tuskin on vielä ehtinyt kovin paljon vanhoja hyviä käytäntöjä muuttaa.
Tomi Lounema aloitti Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajana 11.11.2019, mutta hänen edeltäjänsä Raimo Luoma ei ollut johtajana tuohon päivämäärään asti, sillä hänet nimettiin valtioneuvoston kanslian (eli Antti Rinteen) valtiosihteeriksi 7.6.2019 alkaen. Luoman valtiosihteeripesti loppui Rinteen siirtyessä sivuun.
En lähde kiistämään analyysin lopputulosta, mutta on mun mielestä ehkä hiukan markkinan aliarvioimista jos sanotaan, että markkina ei hinnoittele työttömyyden kasvua tai tulosten tippumista. Eiköhän markkina hinnoittele kasvaneet työttömyyshakemusmäärät joista on jo faktaa, sekä jonkinlaisen tulostiputuksen joka on jo selvää kaikille (tulostiputuksen tasosta ja kestosta kaikilla on toki oma mielipiteensä). Markkina vain hinnoittelee tämän lisäksi paljon muutakin, ja keskuspankit sitten osaltaan sekoittavat pakkaa vielä lisää.
Etenkin jenkkimarkkinan QE:llä maustettu näkemys lopputuloksesta vaikuttaa kieltämättä melko positiiviselta, mutta mun mielestä syy tähän täytyy olla joku muu, kuin että markkina ei näe ilmiselviä faktoja. Muuten markkinan ajoittaminen olisi ihan liian helppoa.
Samoin S&P-kurssikäppyröiden sovittelu jonkun aiemman kriisiajanjakson päälle on mun mielestä aika nolla-analyysiä. Mikään ei takaa, että tällä kertaa lopputulos muistuttaisi edellisiä kertoja.
Ei sillä, ei mulla ole näihin asioihin sitäkään vähää vastauksia, tämä vain rakentavana kritiikkinä.
Kiinan teollisuustuotanto supistui helmikuussa 14 prosenttia, vähittäiskauppa 24 prosenttia ja investoinnit 25 prosenttia, Suomen pankki arvioi.
Silloinhan Kiinassa oli lockdowneja.
Nyt huhtikuussa Kiinan talous on taas elpynyt mutta toki edelleen on koronavaikutusta pitkään. Koko vuoden BKT:n lasku tuskin on kuitenkaan noin raflaavia lukuja kun mitä HS:n artikkelissa annetaan yhdelle kuukaudelle.
