Tässä hyvä kuva (muistin virkistämiseksi vanhoista lamoista) , jos tästä sattuisi kehittymään kunnon laskumarkkina vanhojen tapaan. Olkaamme joustavia.
“The four most dangerous words in investing are: This time it's different.” Sir John Templeton. Investor and mutual fund pioneer, Templeton became a billionaire by pioneering the use of globally diversified mutual funds. He was one of the most generous philanthropists of all-time, giving away over $1 billion during his lifetime.
Tämä lienee normaali bear-markkinan vaihe 2. Millaiseksi vaihe 3 muodostuu tällä kertaa, jää nähtäväksi. Olkaamme aina joustavia kumpaankin suuntaan, kuten algot.
“Trade the market in front of you, not the one you want!”
Toveri Heikin Ashi puhuu taas viisaita, kuten yleensäkin. Minäkin closailin nyt shorttejani pois, mutta sormi on nopeasti liipasimella sitten kun tilanne muuttuu ja momentum kääntyy. Tässä pitää olla kuin paju, joka taipuu tuulessa, mutta ei katkea.
Onneksi olen ollut long kulta koko vuoden. Osakkeet nousee, mutta niin nousee kultakin ja veikkaan että kulta ei ota samanlaista legiä kohti pohjaa sitten kun momentum vaihtuu.
Yleisesti hyväksytty totuus lienee se, ettei menneestä kurssikäyrästä voi ennustaa tulevaa kurssikäyrää.
Samaa mieltä. Otinkin tuon esille, kun ketjussa päivitellään kurssien voimakasta nousua ja verrataan kurssien käyttäytymiseen aiemmissa lamoissa.
Mainitsemani 20-luvun kuvio tapahtui ison pandemian jälkeen.
Pörssikurssien ennustaminen historian perusteella on mahdoton tehtävä. Koska maailmalla jokaisen romahduksen jälkeen lisääntyy tieto aiemmista tilanteista ja tapahtumista, niin se muuttaa samalla tulevia tilanteita.
Jos sijoittajat isona joukkona päättelevät, että tämäkin romahdus on historiallisesti paras hetki ostaa ja he luottavat siihen, että kurssit ovat kahden vuoden päästä 30-40% korkeammalla, niin kannattaako nyt ostaa vai myydä?
Nyt on siis jonkun, ja ennenkaikkea kiinteistönvälittäjän, mielestä markkinat 15k€/m2 rahastukselle. Ja kaupan päälle aivan törkeä vastike 8,5€/m2. Ei voi muuta kun toivottaa onnea myyntiin!
Pörssikurssien ennustaminen historian perusteella on mahdoton tehtävä. Koska maailmalla jokaisen romahduksen jälkeen lisääntyy tieto aiemmista tilanteista ja tapahtumista, niin se muuttaa samalla tulevia tilanteita.
Tulevaisuutta voi toki ennakoida, nyt minusta näyttää olevan edessä:
1) Massatyöttömyys, josta merkittävä osa jää aika pitkäaikaiseksi.
2) Yritysten konkurssiaalto.
3) Tolkuttomasti poliittista sähläystä.
4) Todennäköinen yrityslainakriisi.
Tällä reseptillä on historiassa yleensä saatu aikaan iso pörssikuoppa. Finanssielvytys voi estää täydellisen romahduksen, mutta minusta se on vähän kuin palokunta. Vaikka palokunta saisi estettyä koko kylän palamisen, ei se palovahinkoja korjaa.
Nyt on siis jonkun, ja ennenkaikkea kiinteistönvälittäjän, mielestä markkinat 15k€/m2 rahastukselle. Ja kaupan päälle aivan törkeä vastike 8,5€/m2. Ei voi muuta kun toivottaa onnea myyntiin!
Aika ryöväystä, niin pitää itsekin ottaa kantaa. Em. lisäksi, niin mahdollisimman halpa keittiö, sähköt on tehty moneen paikkaan pinta-asennuksena, laminaattilattia, WCn kaakelit, suihku, pönttö halvimmat mahdolliset jne. Sänkykin puuttuu :D
Nyt on siis jonkun, ja ennenkaikkea kiinteistönvälittäjän, mielestä markkinat 15k€/m2 rahastukselle. Ja kaupan päälle aivan törkeä vastike 8,5€/m2. Ei voi muuta kun toivottaa onnea myyntiin!
Aika ryöväystä, niin pitää itsekin ottaa kantaa. Em. lisäksi, niin mahdollisimman halpa keittiö, sähköt on tehty moneen paikkaan pinta-asennuksena, laminaattilattia, WCn kaakelit, suihku, pönttö halvimmat mahdolliset jne. Sänkykin puuttuu :D
Mutta se tärkein - SIJAINTI. Se on se joka merkitsee. Kaiken muun voi vaihtaa.
Hankala tuollaiseen 1920-luvulla rakennettuun taloon on vetää antennikaapelita linjasaneerauksen jälkeen uppoasennuksena. Toki mahdollista, mutta iso jobi.
Melko rujon näköistä työjälkeä kuitenkin mm. keittiön kaapistojen kokoaminen on ollut. Pöytälevytkään ei ole tasossa keskenään pesualtaan vieressä. Levyt irvistää jne jne.
Hankala tuollaiseen 1920-luvulla rakennettuun taloon on vetää antennikaapelita linjasaneerauksen jälkeen uppoasennuksena. Toki mahdollista, mutta iso jobi.
Ei ole iso jobi. Aantennikaapelia ei tarvitse putkittaa. Pitäisi vetää joko lattian reunassa tai jos ei mahdu menemään lattian reunassa, niin sitten lattialistaan pitää tehdä kouru, että mahtuu menemään lattialistan takana. Nyt tuossa on laitettu erittäinkin seksikäs muovilista (puu)lattialistan päälle.
Lisäksi tämä on mielestäni oiva esimerkki siitä, että putkiremontti on yhtä kun asunnon arvo nousee, ei pidä paikkaansa. Putkiremontti voi tietenkin nostaa asunnon arvoa mutta silloin se pitää tehdä huolellisesti. Usein, ellei näitä suunnittelijoita ja urakoitsijoita valvo, niin he tekevät nimenomaan siitä mistä aita on matalin.
Selkeydenvuoksi vielä, niin itse näen ongelmana nimenomaan hinnan. Jos hinta olisi kohdillaan, niin varmaankin erittäin mukava lukaali.
Mitä itse olisitte valmiita maksamaan? Nämä ovat hinnoittelullaan haastavia kohteita, koska samalla hinnalla tai vähän päälle saa +10 neliötä lisää lähistöltä. Itse ehkä sijoitusmielessä vosin maksaa 140-150k€.
Mitä itse olisitte valmiita maksamaan? Nämä ovat hinnoittelullaan haastavia kohteita, koska samalla hinnalla tai vähän päälle saa +10 neliötä lisää lähistöltä. Itse ehkä sijoitusmielessä vosin maksaa 140-150k€.
Jos tuosta saisi sen 620-720 vuokraa kuussa, eli 6000-7200 vuodessa, niin maksaisin 110 000 – 120 000 (velaton hinta). Näin ollen vuokratuotto olisi ainakin se 5,5 %. Joku saattaa sanoa että tässä on liikaa margin of safetyä, mutta en tunne vuokramarkkinoita niin hyvin että uskaltaisin olettaa korkeampaa vuokraa.
Pitäisi vetää joko lattian reunassa tai jos ei mahdu menemään lattian reunassa, niin sitten lattialistaan pitää tehdä kouru, että mahtuu menemään lattialistan takana. Nyt tuossa on laitettu erittäinkin seksikäs muovilista (puu)lattialistan päälle.
Sori, käsitin että halusit ne seinän sisään piiloon.
muovilista = asennuskouru, johtokouru, johtokanava. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta muovilista ei ole nimilistassa
Onkija kirjoitti:
Selkeydenvuoksi vielä, niin itse näen ongelmana nimenomaan hinnan. Jos hinta olisi kohdillaan, niin varmaankin erittäin mukava lukaali.
No, jos menee tuolla hinnalla kaupaksi (en oikeastaan edes epäile sitä kun annetaan pieni ale%), niin hinta on ollut kohdallaan. Myyjä ja ostaja kohtaavat.
Mutta on toki eroja. Mielestäni 80 -luvun lopullla oli ns. huuhaa yritysinvestointeja paljon nykyistä enemmän. Pankit ovat olleet todella paljon tarkempia yrityslainoituksen kanssa,
Suomen asuntomarkkinassa kaksi eri todellisuutta: Taanutvilla alueilla mitään nousukautta ei ole koskaan nähty 2008 -jälkeen.
Demokgrafia ja valtiontalouden löysä hoito = krooninen vaje, tarkoittaa ainakin itselle, että sijoittaa kannattaa ainoastaan yhtiöihin joiden liiketoiminnalle Suomi ei ole merkittävä.
Itse uskon W -käyrään. Koronakauhun pohjat nähtiin 15.3 ja matka on ylös.
Seuraava pohja on sitten talousvaikutusten eskasloituminen ja 2010 'lainasyklin'' päättyminen.Käänne joskus ensi syksynä/talvena.
Näin sen minäkin ja tässä tämänkertaisessa on mielestäni enemmän samaa 90 -luvun lamaan kuin tekno-, tai finanssikriisiin.
Yhteistä on ainakin nousukaudella tyrkytetty halpa raha. Kotitalouksien velkaantumisaste on korkealla tasolla = asuntoluotot, kulutusluotot.
...
Mutta on toki eroja. Mielestäni 80 -luvun lopullla oli ns. huuhaa yritysinvestointeja paljon nykyistä enemmän. Pankit ovat olleet todella paljon tarkempia yrityslainoituksen kanssa,
Suomen asuntomarkkinassa kaksi eri todellisuutta: Taanutvilla alueilla mitään nousukautta ei ole koskaan nähty 2008 -jälkeen.
..
Tämä kaikki on sinänsä totta. Pankit ovat kyllä olleet tarkempia ja joku Hunttalan Matti ei ole nyt saanut salkullista rahaa sillä että osaa nimensä kirjoittaa. Yritykset ovat nyt kuitenkin voineet hakea lainaa muualtakin kuin pankeista, aivan eri tavalla kuin 80-luvun lopussa. Yritysten velkaantumisaste ei ole silti ihan epäterve.
Asuntomarkkinoilla on selvä kupla ainoastaan pk-seudulla kun 90-luvun kohdalla se oli vähän joka kaupungissa.
Pankkisektorin vierestä haetut luotot ovat mielenkiintoinen haaste nyt monelle. Niissä se korkotasokaan ei ole nollan luokkaa. Toisaalta ei tunnu kovin järkevältä että verorahoilla pelastetaan jotain Fellow Financeja tai sen velallisia - korkoon on laitettu reipas marginaali ihan syystä ja se on osa kapitalismia että kaikki lainatut rahat ei palaudu 8-15% korolla takaisin jos viitekorko on luokkaa 0%.
Taitaa Korona-pohjat olla sitten takana pörssissä. Kohtuu reipasta nousua takana ja tilastot osoittavat, että koronahuiput on taitettu suurimmissa osassa kehittyneissä maissa pois lukien jenkit joissa huippua ei ole vielä taitettu. Ainoa takapakki tässä tulee enää jos rajoitusten höllentämisen jälkeen tauti piikkaa uudestaan eli rajoitukset poistetaan liian nopeasti tai se palautuu takaisin muualta.
Toinen kysymys on sitten, että nähdäänkö talouslukujen vuoksi toinen laskuaalto ja milloin tämä tapahtuu jos tapahtuu.
Kolmas kysymys on, että saadaanko tässä jälkimainigeissa velka- ja keskinäisten vastuiden kriisi aikaan euroalueella. Lyhyellä tähtäimellä näyttää siltä, että optimismi biittaa pessimismin pörssikurseissa. Vielä olisi cashiä jäljellä.
Pörssikurssien perusteella koronalama on peruttu. Konkursseja ei tule, työttömyys ei uhkaa, vienti vetää eikä velkaongelmia ole.
Eikä uusia korona-aaltoja tarvitse pelätä eivätkä poliitikot enää sählää.
Olisikohan nousun isona osasyynä, että sijoittajilla taitaa olla kotona lock downissa tylsää ja he ovat iloisia siitä, että lock down on ehkä kohta loppumassa? Hyvä syy ostella osakkeita.
Ainutlaatuinen pörssiromahdus siinäkin mielessä, että lähes joka tuutista tulee vain suosituksia ostaa osakkeita, koska nyt on halpaa. Tai mistäpäs minä tiedän, jos niin on ollut aiemmissakin rommauksissa. Mutta epäilen, että tunnelmat ovat voineet olla hieman toisenlaiset. En ole aktiivisesti ollut seuraamassa aiemmin. Kokeneemmat varmaan muistaa.
Ainutlaatuinen pörssiromahdus siinäkin mielessä, että lähes joka tuutista tulee vain suosituksia ostaa osakkeita, koska nyt on halpaa.
Osattiin sitä ennenkin. Arvopaperi-lehdessä suositeltiin osakkeiden ostamista läpi koko finanssikriisin. Suosittelu alkoi syyskesällä 2008 vähän ennen kuin romahti kunnolla.
Tämä kaikki on sinänsä totta. Pankit ovat kyllä olleet tarkempia ja joku Hunttalan Matti ei ole nyt saanut salkullista rahaa sillä että osaa nimensä kirjoittaa. Yritykset ovat nyt kuitenkin voineet hakea lainaa muualtakin kuin pankeista, aivan eri tavalla kuin 80-luvun lopussa. Yritysten velkaantumisaste ei ole silti ihan epäterve.
Verrattuna 90-luvun lamaan tässä on sekin ero, että 1980-luvulla SUoen rahamarkkinoita vapautetiin ja yritykset saivat ottaa ulkomaista valuuttalainaa jota pankit auliisti tarjosivat. Kun SUomen markka devalvoitiin todella rajusti pari kertaa, tuli lainojen takaisinmaksusta mahdoton rasti, kun valuuttariski iski. Useat yrittäjät eivät edes tienneet millaista lainaa tuli otettua ja millä riskillä.
Nyt ollaan eurossa, joten valuutta- / devalvaatioriskiä ei ole.
Livahtaa taas hieman ohi aiheen, mutta tämäkin on kyllä hauska. Tuskin on näytöllä ruuhkaa. Asuntomarkkinat ja erityisesti kiinteistövälittäjät elävät vieläkin pilvilinnoissa.
Livahtaa taas hieman ohi aiheen, mutta tämäkin on kyllä hauska. Tuskin on näytöllä ruuhkaa. Asuntomarkkinat ja erityisesti kiinteistövälittäjät elävät vieläkin pilvilinnoissa.
" Tervetuloa Sörnäisiin, huippusijainti rauhallisella Vilhonvuorenkujalla Katri Valan puiston vieressä "
Eli juuri Helsingin huumekeskukseen. Mutta se "sijainti".
Keittiö oli kyllä ihan järkyttävässä kunnossa ollakseen 10 k€/neilö hintainen kämppä. Lopuista neliöistä sanoisin vain, että onpas persoonallinen. Onkohan joku ihan itse rempannut piri-tripin aikana purkutyömaan roskalavalta dyykkaamista materiaaleista. Muovimattokin persoonallisesti repsottaa irti.
Livahtaa taas hieman ohi aiheen, mutta tämäkin on kyllä hauska. Tuskin on näytöllä ruuhkaa. Asuntomarkkinat ja erityisesti kiinteistövälittäjät elävät vieläkin pilvilinnoissa.
Osakkeiden hinnoittelun pitäisi teorian mukaan perustua odotuksiin yhtiöiden tulevista tuloksista.
Taantumassa vuonna 2000 tulosennusteet putosivat vähitellen S & P 500 indeksin yhtiöillä 53,70 USD:stä 24,69 USD:iin eli -54 %.
Taantumassa vuonna 2008 vastaavasti 84,92 USD:stä 6,86 USD:iin eli - 92 %.
Nyt juuri markkina hinnoittelee viimeisimmillä huhtikuun 2020 ennusteilla S & P 500:n tulospudotuksen 139,47 USD:stä 131,09 USD:iin eli - 6 %.
Yhtiöiden tulosennusteita ei ole taidettu vielä oikein syvällisemmin ehtiä tarkistella. Ei ole puhettakaan mistään pitemmästä taantumasta. Selviämme tästä "kuin koira veräjästä" pikku notkahduksella, vai selviämmekö? Fedin aina avuliaat sedät ja tädit auttavat. Toisaalta jotkut maailmankuulut ekonomistit ihmeellistä kyllä varoittelevat 15-20%:n työttömyydestä ja 20 %:n BKT pudotuksesta USA:ssa.
Nyt S & P 500 indeksin yhtiömassaa siis treidataan hinnoittelulla 19 * tulevat tulokset eli - usko tai älä - suuremmalla kuin helmikuun 2020 huipuissa. Markkina on aina oikeassa (toivottavasti).
Osakkeiden hinnoittelun pitäisi teorian mukaan perustua odotuksiin yhtiöiden tulevista tuloksista.
Taantumassa vuonna 2000 tulosennusteet putosivat vähitellen S & P 500 indeksin yhtiöillä 53,70 USD:stä 24,69 USD:iin eli -54 %.
Taantumassa vuonna 2008 vastaavasti 84,92 USD:stä 6,86 USD:iin eli - 92 %.
Nyt juuri markkina hinnoittelee viimeisimmillä huhtikuun 2020 ennusteilla S & P 500:n tulospudotuksen 139,47 USD:stä 131,09 USD:iin eli - 6 %.
Yhtiöiden tulosennusteita ei ole taidettu vielä oikein syvällisemmin ehtiä tarkistella. Ei ole puhettakaan mistään pitemmästä taantumasta. Selviämme tästä "kuin koira veräjästä" pikku notkahduksella, vai selviämmekö? Fedin aina avuliaat sedät ja tädit auttavat. Toisaalta jotkut maailmankuulut ekonomistit ihmeellistä kyllä varoittelevat 15-20%:n työttömyydestä ja 20 %:n BKT pudotuksesta USA:ssa.
Nyt S & P 500 indeksin yhtiömassaa siis treidataan hinnoittelulla 19 * tulevat tulokset eli - usko tai älä - suuremmalla kuin helmikuun 2020 huipuissa. Markkina on aina oikeassa (toivottavasti).
Kuva kertoo taas enemmän kuin tuhat sanaa.
Erikoistahan tämä on.
Johtuuko tämä yksinkertaisesti siitä, että käteiskassat olivat niin suuret, kun tähän kriisiin tultiin? Varsin moni sijoittaja on jo pidempään varautunut romahdusta varten ja käteiskassaa on sitä varten kasvatettu. Pörssin romahdushan ei varsinaisesti tullut enää kenellekään yllätyksenä. Romahduksen aiheuttaja toki oli kaikille yllätys.
