Tähän ketjuun tulee varmaan vielä moni käyttäjä vastaamaan että mikä on se yksi tietty kulu- ja vero-optimoitu tapa säästää ja sijoittaa, mutta itse lähtisin liikkelle siitä, että ennen sijoittamista on hyvä käydä läpi oma talous ja muistaa että raha on kallista jos sitä tarvitsee kipeästi.
Itse suosittelen ihmisiä aloittamaan säästämisen jo silloin kun heillä on laittaa sivuun 15-20€/kk. Tässä on kuitenkin hyvä muistaa, että kuukaudet eivät ole veljiä keskenään ja joskus sitä rahaa menee enemmän, joskus vähemmän. Se mitä voit laittaa kasvamaan, ei siis ole kaikki mitä jää yli jostain normaalista kuukaudesta vaan se mitä voit keskimäärin vuoden aikana investoida.
Se kuinka paljon on oikeasti järkevää säilyttää käteiskassana riippuu elämäntilanteesta, tulojen säännöllisyydestä, kulujen luonteesta jne. Itselle on tärkeää että tiliä katsoessa ei tule koskaan pohdittavaksi että mitenköhän sitä riittää lyhennyksiin ja laskuihin, vaan että voisikohan tässä kuussa laittaa ylimääräistä arvo-osuustilille. Jos jostain syystä jättäisin osan luottokorttilaskusta maksamatta, niin sehän alkaisi heti syömään jotain 7,5% korkoa ja tekisi sijoittamisesta epämielekästä.
Lähes kaikki pankit tarjoavat kuukausisäästöä rahastoihin. Tämä on varmaan mielekkäin tapa investoida tuo 100€/kk. Nordnetilla lienee paras tarjonta rahastoista ja pörssilistatuista rahastoista kuukausisäästämiseen.
Kun luet optimointiin tähtääviä vastauksia, niin yksi toistuva teema on että rahaa kannattaa laittaa sisään siihen tahtiin kun pystyy (Time on market beats timing the market). Ihmiset eivät kuitenkaan ole koneita, vaan sijoittamisessa tulee vastaan myös psykologiset tekijät. Pari tuttua on tehnyt niin että laittoi säästöt "turvallisiin" korkorahastoihin ja kun markkinoilla rytisi oikein kunnolla, ottivat rahat pois reilulla tappiolla ja lopettivat koko sijoitustoiminnan. Voi olla perusteltua, että aloittaa vähän pienemmällä summalla kuin mihin olisi teoriassa rahkeita ja tutkiskelee kuinka suhtautuu siihen että tulee miinusta tauluun ja sitten 6-12kk päästä lähtee nostamaan sijoitusten tahtia. Tärkeintä on että aloittaa, toisiksi tärkeintä on ettei lopeta.
Kaikilla sijoituksilla tekee yhtään mitään. Tuollainen summa lienee tehokkainta sijoittaa jollain kuluttomalla kuukausisäästösopimuksella sopivaan rahastoon. Suorissa kaupoissa kaupankäyntikulut tulevat liian suuriksi suhteessa sijoitettavaan pääomaan.
Mitähän muuten tuolle MiFID 2:n ETF-maailmanlopulle kävi? Jenkkipörssien ETF:t näyttävät olevan tarjolla kaupankäyntiä varten, mutta googlailu ei selvennä mitä lopulta kiellettiin / rajoitettiin. Nordnetiltäkin löytyy vain tämä ilmeisen vanhentunut tieto:
USA:n noteerattuja sotateollisuusfirmoja Raytheonin lisäksi? Mitä niitä on.
Voisi mainita muiden mainittujen lisäksi vielä yksittäisiä osakkeita Boeing (BA), Huntington Ingalls (HII) sekä Aerojet Rocketdyne (AJRD). Lukuisia muitakin löytyy toki vielä. Myös löytyy etf/indeksi esim ITA.
Asefirmat on kyllä arvostettu aika korkeelle tällä hetkellä. Ja yleisesti kasvu on tiukassa ilman USA:n armeijan budjetin kasvattamista, esim LMT:n myynnistä 70% ja NOC:n myynnistä >80% tulee jenkkien valtiolta. 2020 puolustusbudjetti tulee vielä nousemaan muutaman prosentin, mutta aika isoissa summissa aletaan jo olemaan eikä budjetin kasvu jatkossa tule olemaan mitenkään selvää enää. Budjettiasiat tosin elää koko ajan, ja oleellista on ovatko demokraatit vai republikaanit vallassa. Mitään merkittävää laskuakaan on tosin vaikea nähdä Venäjän/Kiinan nousun ja nyt esim Iranin tai vastaavien jännitteiden vuoksi, ennustaisin että budjetti tulee pysymään lähivuodet about nykyisissä määrissä.
Kysyisin mielipidettänne ns. Long/short salkunhoitoon.
Tuntuu ,että valtaosa kotimaisista tunnetuista sijoittajista on long only-strategialla liikkeellä. Nomadit tästä poikkeuksena.Toimiiko edellä mainittu yksityissijoittajalle vai onko kyseessä pelkkä suurten hedge fundien strategia?
Sillä on hyvä aloittaa opettelu, koska mahdollinen tappio jää pieneksi.
Jokin rahastosijoitus lienee järkevin. Edullinen indeksirahasto hoitaa asian minimikuluilla, eikä sinun tarvitse osata muuta kuin lähettää lisää rahaa rahastoon. Suosittelen Seligsonia (esim. Suomi indeksirahasto on helppo). Mistään muualta ei saa sellaista palvelua ja opettavaisen tiedon määrää, ja vieläpä lähes ilmaiseksi. Kun olet oppinut tarpeeksi, pääset sijoittelemaan paremmalla osaamisella niitä isompia rahoja, joita sinulle on kertynyt.
Haluisiko joku auttaa ja kertoa aloittelevalle sijoittajalle, miten noin yleisesti bear viputuotteet toimivat? Olen jo useaan kertaan ihmetellyt, että tuotteen arvo ei vastaa edes lähelle sitä, mitä sen luulisi.
Esimerkki: Ostin 4.2. tuotetta "BEAR TESLA X3 NORDNET F". Tuotteen tarjoushinnat olivat 0,04€/0,05€ (osto ja myynti). Tällöin Teslan arvo oli noin 900 dollarin paikkeilla. Seuraavana päivänä Teslan arvo oli enää 720 dollaria kappaleelta, mutta tuotteeni hinnat edelleen samat 0,04€/0,05€. Eikö tuotteeni arvo olisi pitänyt nousta? Sitä seuraavana päivänä (eli tänään) Teslan arvo 780 dollaria kappaleelta ja tuotteeni hinnat 0,03€/0,04€. Vertailun vuoksi: 3.2. Teslan hinta oli suurinpiirtein sen saman 780 dollaria kappaleelta ja tämän viputuotteen tuotteen arvo oli 0,11€.
Onko näillä tuotteilla ainoastaan mahdollista hävitä? Mikä olisi parempi tapa sijoittaa rahaa jos haluaa panostaa jonkin osakkeen arvon laskuun?
BEAR TESLA X3 CB index on indeksi, joka on sidoksissa määräiseen osakkeeseen Tesla, Inc.-yrityksen USD määräisenä The Nasdaq Stock Market (Nasdaq)–pörssissä listattuun osakkeeseen (ISIN-koodi US88160R1014) (osake). Indeksin tavoitteena on kuvastaa osakkeen päivittäisiä prosentuaalisia hinnanmuutoksia siten , että käytetään kerrointa, joka on 3 . Indeksi muodostuu vipukomponentista ja korkokomponentista.
.......
Vipukomponentti edustaa osakkeen 3-kertaista myyntiä (lyhyt positio) indeksissä. Laskenta perustuu päivittäiseen hinnanmuutokseen kahden ennalta määritetyn ajankohdan välisenä aikana (viitetaso). Tiettynä ajankohtana havaittu viitetaso muodostaa perustason, ja seuraava havaittu hinnanmuutos ilmaistaan prosentteina viitetasoon nähden. Se tarkoittaa, että jos osakkeen hinta laskee edellisenä indeksin laskentapäivän viitetasoon nähden, vipukomponentti nousee päivittäin prosentuaalisesti tarkasteltuna 3-kertaiseksi ja päinvasto
......
Koska indeksin laskenta perustuu kahden viitetason väliseen muutokseen, indeksin ja osakkeen arvot eivät pääsääntöisesti kehity käänteisesti pitempään kuin yhden päivän ajan. Todennäköisyys niiden kehityksen merkittävästä eroavuudesta kasvaa sitä suuremmaksi, mitä useampi päivä kuluu.Erityisesti osakkeen päivittäiset hinnanmuutokset voivat muutaman päivän kuluessa aiheuttaa indeksin ja osakkeen hinnan hintojen kehittymisen käänteisesti täysin eri tavoin. Koska indeksiin sisältyy 3-kertainen vipuvaikutus, osakkeen hinnan nousut voivat huomattavasti voimistaa indeksin tason laskua ja siten tuotteen hinnan laskua. Mikäli osakkeen hinta nousee huomattavasti, indeksin arvo laskee hyvin alhaiselle tasolle. Tosin kaikki myöhemmät osakkeen hinnan laskut saavat aikaan indeksin tason vastaavan prosentuaalisen nousun, mutta tällaisessa tapauksessa indeksin uusi nousu alkaisi hyvin alhaiselta tasolta, ja huomattavatkin osakkeen hinnan laskut nostaisivat indeksiä vain vähän.
Kiitos vastauksesta, tämähän selittää asian aika hyvin. En ollut lukenut, en tiennyt että sellainen on olemassa. Mistä se löytyi? Löysin vain avaintietoesitteen Nordnetin sivuilta, mutta siinä ei ollut mainittu mitään tästä. Yritin myös googlata tuotteesta lisää tietoa, mutta en silti löytänyt tätä. Jatkossa sitten tiedän googlata paremmilla hakusanoilla.
Ilmeisesti ostin tuotetta siis aika huonoon aikaan, jos voiton tekemiseen ei ollut juuri mitään mahdollisuutta. Ilmeisesti voimakkaiden hinnanmuutosten aikaan kannattaa pysyä kaukana vivuista.
Löytyy liikkeellelaskijan sivuilta ja linkki sinne on Nordnetin uudella sivulla jossa sertillä voi kauppaa käydä. Vanhan Nordnetin puolella tätä ei ole.
Mitähän muuten tuolle MiFID 2:n ETF-maailmanlopulle kävi? Jenkkipörssien ETF:t näyttävät olevan tarjolla kaupankäyntiä varten, mutta googlailu ei selvennä mitä lopulta kiellettiin / rajoitettiin. Nordnetiltäkin löytyy vain tämä ilmeisen vanhentunut tieto:
Hieman tähän aiheeseen liitännäisesti olisin kysynyt, millaisia vaihtoehtoja on jäljellä mikäli haluaisi USA:n markkinoiden aukiollessa toisinaan tehdä edullisilla kuluilla päiväkauppaa tuotteella jonka arvon kehitys on joko suoraan sidottu esim. S&P500 tai Nasdaq tai muutoin seuraa vastaavaa logiikkaa melko tarkasti ja hajautetulla riskillä? Kiitos avusta.
Muistelen, että joskus peukalosääntönä toimi, että oma ikäsi olisi prosentteina korkosijoitusten osuus sijoitusomaisuudesta. Eli 65 vuotiaalle oikea paino korkosijoituksille olisi 65% koko sijoitusomaisuudesta. Nyt kun korot ovat nollissa, niin tuntuu kuitenkin hölmöltä siirtää rahoja korkosijoituksiin. Esimerkkinä tilanne, että myytäisiin pois vaikkapa Keskoa (maksaa 10% osingon hankintahintaan nähden) ja otetaan Norwegianin säästötalletustiliä (0,75%) tilalle.
Toisaalta huolettaa osakemarkkinoiden kuumentuminen ja isot korjausliikkeet tulevaisuudessa. Toki defensiiviset ja vakavaraiset yhtiöt makselevat varmasti osinkoa kriisien aikaankin. Eli sen sijaan, että möisi osakkeita ihan vaan koska pitäisi myydä, niin olisiko kuitenkin fiksumpaa painottaa salkun sisällä "turvallisempiä" yhtiöitä.
Tarkoitus olisi viettää mukavat eläkepäivät ja saada passiivista tuloa korkojen, osinkojen ja vuokrien muodossa.
Aleksandrian Nordea booster rakenteista oli tässä ketjussa sivulla 7 juttua 2018 kesällä. Tuli itse lähdettyä yhteen niistä mukaan ja jälkimarkkinahinnat on kehittyneet positiivisesti siitä huolimatta, että erääntymiseen on vielä aikaa ja hinta ei ole noussut merkittävästi.
Itse olen mukana ensimmäisessä liikkeeseenlasketussa 18.6.2018 6xbooster, kurssi kehittynt +1% ja jälkimarkkinahinta on 123,24. Toisena liikkeeseenlaskettu 6x booster kurssi -12,05% ja jälkimarkkina 98,97%.
Tässä omaa mutuilua tilanteesta. Nämähän tehdään niin, että liikkeesenlaskija rahoittaa rakenteen optiot kyseisen osakkeen tulevilla osinkovirroilla. Käsittääkseni käytännössä tämä menee niin, että liikkeeseenlaskija tekee osinko swapin ja saa seuraavat 5v osingot heti ja sitoutuu maksamaan vastapuolelle toteutuneet osingot. Oletataan, että 2018 näistä osingoista saatu hinta oli varmaan jotain luokkaa vähän alle vuoden 2018 osinkox5, eli 0,65x5=3,25. Tällä 3,25 eurolla rakennetaan tuo himmelli jolla päästään noihin ehtoihin. Nordea merkittävästi leikkasi osinkoaan ja ilmoitti, että jatkossa tuloksesta maksetaan 60-70% osinkoina, kun aiempi taisi olla luokkaa 80-90%. Tästä johtuen optioden hinnoittelu on muuttunut tämän tuotteen kannalta parempaan, kun jatkossa voidaan olettaa, että Nordean tuotto ei ole yksinään osingon varassa vaan myös kurssinousulle annetaan suurempi todennäköisyys. Lisäksi tuon osinkoswapin hinta tuotteessa on plussalla, koska tulevat osingot ovat oletuksella tällä hetkellä huomattavasti alemmat mitä niistä saatu etukäteismaksu. Nordeaan jos pyytäisi nyt booster rakennetta, niin se hinnoitellaan varmaan johonki 250-300% tuota nousua ajetellen. Minulle tarjottiin tätä rakennetta kesällä 2019 900% osallistumisella nousuun, kun kurssi huiteli alle 6€ ei tullut siihen vaihdettua taikka lisäsijoitusta tehtyä. Sillä saisi varmaan reilusti yli 2x rahat takaisin tänään.
Itse olen tässä kiikunkaakun pitäisikö tästä ottaa tässä vaiheessa rahat ja juosta, varmaan ensimmäinen ja viimeinen kerta kun tällaiseen tulee lähdettyä mukaan, niin olisi se mukava kuitata voitolla. Tämä nyt meni tällä kertaa tuurilla oikein, kun osinkoja alettiin leikkaamaan tuotteen juoksuajan alussa. Mitä jos homma olisikin toisin päin ja Nordea olis päättänyt jakaa 2€ ylimääräisen juhlaosingon ? Ei suoraan sanottuna varmaa käryä olisiko se koitunut tässä tappioksi vai olisiko se jätetty huomioimatta tuossa optioiden ja osinkoswapin hinnoittelussa. Käsittääkseni ylimääräiset osingot kyllä jää noiden osinkoswappien ulkopuolelle.
Koronaviruksen todellisesta vaikutuksesta yritysten arvoon: eikö ole niin, että yhtiön todellinen arvo on sen tulevien kassavirtojen nykyarvo. Oletetaan, että hyväksytään jollekin solidille yhtiölle näinä nollakorkoaikoina arvostus P/E 20 eli tavallaan maksetaan osakkeessa 20 seuraavan vuoden tuotoista. Yhden vuoden tuotot edustavat siis 5% yrityksen arvosta. Koska pandemiatkin ovat ohimeneviä, koronavirus voinee pahimmillaan vaikuttaa 1-2 vuoden tuottoihin. Otaksutaan, että korona on esimerkkifirmallemme tosi paha, ja se syö 25% tuotoista kahtena vuonna, kunnes tuotot palaavat ennalleen ja elämä jatkuu. Eikö tällöin koronan vaikutus yrityksen tuleviin kassavirtoihin, joihin arvostus perustuu, pitäisi olla noin 2,5%? Esim. S&P500 on kuitenkin nyt jo reilusti yli 10% laskussa. On paljon osakkeita jotka ovat laskeneet useita kymmeniä prosentteja. Miten näitä laskuja voidaan perustella tästä tulevien tuottojen näkökulmasta? Ei kai markkinoilla laajasti ajatella, että monenkaan yrityksen kohdalla korona voisi syödä esim. 20% kaikista tulevaisuuden kassavirroista?
Ajatuskulkuni voivat olla ihan perusteellisestikin vääriä, mielelläni tulen korjatuksi ja kuulen fiksumpien näkemyksen asiasta
Noista BULL ja BEAR sertifikaateista kysyttiin ja mainittiin Tesla.
Teslan kohdalla nuo vivutetut BEAR tai BULL sertifikaatit soveltuvat pelaamiseen päivätasolla klo 11-18 jos toimii pohjoismaiden pörsseissä. Lisäksi pelikassalla pitää olla katetta ja pää täytyy pitää todella kylmänä tappioiden tai voittojen kotiutuksessa. Jos nuo jättää yön yli jenkkien markkinoiden armoille niin seuraavana päivänä voikin olla karu totuus edessä. Voimakas heilunta syö tuoton väistämättä Teslan kohdalla noilla työkaluilla pitkässä juoksussa eli eivät yleensä palaudu kuten esim. warrantit voivat tehdä. Nuo sulavat silmissä ajan kanssa jolloin spreadi markkinatakaajalla kasvaa kasvamistaan. Sen takia tekevät aina uusia tilalle.
Tee itsellesi pelisuunnitelma ja toimi sen mukaan. Jos alkaa lipsua lopeta homma ajoissa muuten tyhjäät kassasi. Vinkkinä voisin sanoa että käy ennemmin laittamassa kasinolla pelikassa punaiselle niin on varmempaa ja kivempaa touhua kuin noiden BULL tai BEAR papereiden kanssa jos kohteena on Tesla. Eikä mene aikaa ja lopputuloskin harmittaa vähemmän. Arvaa mistä tiedän... Teslan kurssi voi sinkoilla ihan mihin suuntaan milloinkin ilman järjen häivää useamman päivänkin yhtä soittoa.
Velho, esität erittäin validin pointin. Ajoittain tunteet hallitsevat markkinoita, ei järki. Jos haluat laskuja hioa, niin ota huomioon diskonttokorko - millä korolla diskonttaat tulevaisuuden kassavirrat on varsin oleellinen kysymys laskiessa kassavirtojen nykyarvoa. Ts huomisen 1 000€ on arvokkaampi kuin 3kk saatu 1 000 €, joka on arvokkaampi kuin kolmen vuoden päästä saatava 1 000€.
Asianmukainen diskonttokorko on se, missä valuaatiossa taide-angle tulee esiin. Jokaisella on omat argumenttinsa eri diskonttokorkojen puolesta, eikä oikein ole mahdollista määrittää "oikeaa" diskonttokorkoa.
Muistelen, että joskus peukalosääntönä toimi, että oma ikäsi olisi prosentteina korkosijoitusten osuus sijoitusomaisuudesta. Eli 65 vuotiaalle oikea paino korkosijoituksille olisi 65% koko sijoitusomaisuudesta. Nyt kun korot ovat nollissa...
Niinhän sitä sanotaan, mutta kontraan ainakin peukalosäännön yleispätevyyttä. Sanonta tulee Yhdysvalloista, missä yksilö on vastuussa eläketurvastaan. Kun "koroilla eläjä" tietää joutuvansa myymään jatkuvasti, silloin markkinoiden romahdukselle altistuminen olisi tuhoisaa, koska se pakottaisi myymään pohjilta. Siksi korkopaino on järkevää riskien hallintaa, vaikka se keskimäärin pienentääkin tuottoja.
Mutta JOS vaikka suomalaisella eläkeläisellä on mielestään hyvä työeläke jolla hän pärjää mukavasti, silloin hän ei välttämättä tarvitse suurinta mahdollista turvaa omaisuuden arvon laskulta, eikä varsinkaa tilapäiseltä arvostustason laskulta. Koska elämä ei ole pelkästään sijoitustuottojen varassa, ei ole mitään pakkoa myydä ellei tilanne tunnu siihen sopivalta. Jos pystyy hyvän tuoton vastapainona hyväksymään vuosituoton merkittävät vaihtelut, silloin voi katsoa keskimäärin suurinta tuottoa, joka tulee osakemarkkinoilta. Oma strategiani on tämä, kun yli kuusikymppisenä osakepaino on yli 90%. Jos hyvin käy ja elän riittävän pitkään nähdäkseni osinkovirtaa alentavan pörssiromahduksen eläkkeellä, se merkitsee sitten huonolle osinkovuodelle vähän vaatimattomampaa lomailua, mutta ei riko talouttani.
Tuulipuku kirjoitti:
Tarkoitus olisi viettää mukavat eläkepäivät ja saada passiivista tuloa korkojen, osinkojen ja vuokrien muodossa.
Mielipiteitä?
Jos tarkoitus ei ole myydä aktiivisesti vaan tyytyä vuokriin ja osinkoihin, mihin niitä korkoja tarvitaan ainakaan nykytilanteessa? Sinullahan vuokratulot lienevät kuitenkin jatkuva tulonlähde, joten jos pärjäät eläkkeellä + vuokratuotoilla helposti, eikö lopulla voi yrittää tienata osinkoja ihan rauhassa? Mielenkiintoisempaa se ainakin on kuin Lottoaminen, ja odotusarvokin on parempi.
Koska lähes valmiiseen eläkesalkkuuni en enää pysty tekemään suuria lisäyksiä palkastani, minulla ne noin 10% korkorahastot ovat korvamerkittynä käytettäväksi vielä yhteen isoon osakeostoon sitten kun aika on siihen sopiva. Osakesalkun arvon laskua ei tällä strategialla sovi pelätä. Sitten kun pudotus alkaa, minä tulen ajamaan vakionopeussäädin päällä kuilun reunan ylitse.
mitä ottaa huomioon ja tekeekö 100e/kk sijoituksilla yhtään mitään?
Ei pelkästään raha, vaan myös muu elämä. Osakesijoittamisessa on kyse maratonista eikä sprintistä, joten pörssiin ei pidä laittaa jonnekin muualle korvamerkittyä rahaa. Laiskalla rahalla on aikaa odottaa myös romahdusten ylitse. Ja tällä konstilla vaurastuminen kestää niin kauan, ettei sen odottelusta kannata tehdä vaihtoehtoa elämälle.
Indeksisijoittaja saa hyvän hajautuksen halvalla, joten tuotot todella skaalautuvat varsin tasapuolisesti sijoitusten suhteessa. Siksi samaa indeksituotetta voivat ostaa 10 € / kk opiskelija, 100 € / kk pienipalkkainen ja 1000 € / kk suuripalkkainen ilman että kukaan heistä laskee väärin. Koska yksittäisten kauppojen kaupankäyntikustannuksia ei ole tai ne häviävät kohinaan, jokainen saa rahaston nimellistuoton oman sijoituksensa suhteessa.
Pieneltä tuntuva rahamäärä tienaa siis tässä tapauksessa yhtä hyvää tuottoprosenttia kuin suurempikin. Tämä on demokratian huipentuma, jossa jokainen saa ansionsa mukaan. Se kympin kk-erän tuotto ei muuttaisi tonnia kuussa sijoittavan elämää, mutta jos kaikki mitä saa kuukaudessa kasaan on 10 €, silloin sen kympin säästävälle rahaston tuotto on yhtä suuri lisävapaus valintoihin 10 vuoden kuluttua kuin tonnia kuukaudessa sijoittaneelle sama prosentuaalinen tuotto.
Minulla oli aiemmin henkinen vaikeus pyyhkäistä tilipäivän yhteydessä edellisestä tilistä jäljelle jäänyt rahasumma silloin käytössä olleeseen vakuutuskuoreeni. Se oli ikävää peliä, jossa olin aina tyytymätön, jos kuukauden aikana kodinkoneen vaihto, lomailu tai muu syy vei rahaa odotettua enemmän. Tunsin syyllisyyttä, kun en säästänyt. Tai ellen säästänyt edes hieman enemmän kuin edellisen kuukauden aikana.
Minulle sopiva ratkaisu oli ohjelmoida kk-erä joka vuodenvaihteessa jo ennalta. Kun säästö on pyyhkäisty päältä pois, velvollisuus on tehty ja lopuilla sitten hankitaan hupia koko rahalla. Kuluttamisessakin on hyvä mieli, kun tietää säästön tapahtuneen heti tilipäivänä. Jos jotain jää, se on plussaa, jonka voi siirtää säästötilille odottamaan osakeostoja vähän isompina nippuina kaupankäyntikustannusten minimoimiseksi. Palkan parantuessa olen nostanut kk-erää puolella korotuksen nettovaikutuksesta saaden lisää säästöä ja lisää harrastemäärärahaa. Tämä tasapainoilu kulutuksen ja säästön välillä ei tietenkään ole kiveen hakattu kaava, vaan asia, joka kannattaa miettiä omalta kannaltasi että pääset itsesi kanssa tasapainoon.
Mistä saisin käsiini Fortumin pörssikurssien historia tiedot? Useasta paikasta näkyy vain 10v ja joskus löysin pidemmältäkin aikaväliltä, mutta en muista sivustoa.
Minulla on ollut Fortumin osakkeita jostain 1995-1998 väliltä ja olen nyt myynyt niitä itselleni tuntuvan summan pois. Pitäisi päästä tarkistamaan kannattaako minun käyttää hankintameno-olettamaa vai ei verotuksessa. Pitääkö minun itse ilmoittaa tämän vuoden veroilmoituksessa käyttäväni hankintameno olettamaa, sitten kun se veroehdotus valmistuu? Olen melkoinen amatööri näissä verotus hommissa osakkeissa vaikka olen sijoitusta harrastanut jo lähes 10 vuotta. Nämä Fortumin osakkeet ovat tulleet minulle jo lapsena. En oikein sitäkään tiedä, että mikäli käytän Fortumin verotuksessa hankintameno olettamaa niin voinko niistä veroista vähentää muita osakekaupassa syntyneitä tappioita? Tappiollisia osakkeitakin on salkussa, joita voisi myydä pois. Olen enemmänkin tälläinen osta ja pidä sijoittelija.
Muuten olen lueskellut sijoitustietoa jo alusta asti. Peesannutkin muutamia käyttäjiä ihan onnistuneesti.
En ole hankintameno-olettamaa itse päässyt käyttämään, mutta veroilmoitusta joutunut täydentämään, ja sinnehän niitä summia pääsee merkkaamaan. Hankintaolettamalla päästään samaan pääomatulojen laariin kuin normaalillakin hankinnan ja myynnin erotuksella, eli tappiot ovat vähennettävissä.
