Suomalainen näkee mielellään paljon vaivaa pienentääkseen maksettavia veroja, vaikka pienentäisi samalla myös itselleen jäävää osuutta. Tätä näkee sekä liiketoiminnassa että yksityistaloudessa. Muistan kuulleeni/nähneeni pari päinvastaista sitaattia. Simo Vuorilehto sanoi kerran Nokian henkilöstötilaisuudessa, että hänen mielestään yrityksen kannattaa maksaa paljon veroja (tarkoittaen että silloin jää paljon omaankin kassaan). Samoin Leif Segerstam totesi kerran jossain lehtijutussa suunnilleen niin, ettei hänen mielestään ole ollenkaan paha maksaa kuusinumeroinen summa tuloveroja vuodessa, koska silloin jää väkisinkin kuusinumeroinen summa myös omaan käyttöön.
Muistan kuulleeni/nähneeni pari päinvastaista sitaattia. Simo Vuorilehto sanoi kerran Nokian henkilöstötilaisuudessa, että hänen mielestään yrityksen kannattaa maksaa paljon veroja (tarkoittaen että silloin jää paljon omaankin kassaan). Samoin Leif Segerstam totesi kerran jossain lehtijutussa suunnilleen niin, ettei hänen mielestään ole ollenkaan paha maksaa kuusinumeroinen summa tuloveroja vuodessa, koska silloin jää väkisinkin kuusinumeroinen summa myös omaan käyttöön.
Ennen kuin innostuu kuitenkaan liikaa, kannattaa muistaa, että yritys saattaa tehdä (tai tarkoituksella paisutella) kirjanpidollista voittoa niinkin merkittävästi esim. tase arvoja muuttamalla, että verojen maksuun pitää ottaa velkaa, kun kassavirtapohjainen tulos ei siihen siitä. Tosin suurempi ongelma "suuressa maailmassa" kuin Suomessa. Eli ei automaattisesti jää omaan käyttöön kuusinumeroista summaa.
Muistan kuulleeni/nähneeni pari päinvastaista sitaattia. Simo Vuorilehto sanoi kerran Nokian henkilöstötilaisuudessa, että hänen mielestään yrityksen kannattaa maksaa paljon veroja (tarkoittaen että silloin jää paljon omaankin kassaan). Samoin Leif Segerstam totesi kerran jossain lehtijutussa suunnilleen niin, ettei hänen mielestään ole ollenkaan paha maksaa kuusinumeroinen summa tuloveroja vuodessa, koska silloin jää väkisinkin kuusinumeroinen summa myös omaan käyttöön.
Ennen kuin innostuu kuitenkaan liikaa, kannattaa muistaa, että yritys saattaa tehdä (tai tarkoituksella paisutella) kirjanpidollista voittoa niinkin merkittävästi esim. tase arvoja muuttamalla, että verojen maksuun pitää ottaa velkaa, kun kassavirtapohjainen tulos ei siihen siitä. Tosin suurempi ongelma "suuressa maailmassa" kuin Suomessa. Eli ei automaattisesti jää omaan käyttöön kuusinumeroista summaa.
Varmasti näinkin, Segerstamin esimerkki tosin koski ihan palkansaajan tuloveroa, ja sen kanssa tuollaista ei käsittääkseni kauheasti voi tapahtua.
Tässä nyt tulis aloittelijan vähän yksinkertainen kysymys:
Myin n 4000 €:lla Sampoa, joihin joudun käyttämään 20% hankintameno-olettamaa. Ajatukseni oli, että ostan samaa yhtiötä myöhemmin takaisin, kun hinta on laskenut. Joudunko nyt kuitenkin maksamaan myyntivoiton veroa tuosta 4000€:sta, vähennykset toki huomioiden? Eli saako näitä tilalle ostettuja osakkeita millään muotoa vähentää noista myynneistä?
Onko eri tilanne, jos ostankin tilalle muiden yhtiöiden osakkeita?
Tässä nyt tulis aloittelijan vähän yksinkertainen kysymys:
Myin n 4000 €:lla Sampoa, joihin joudun käyttämään 20% hankintameno-olettamaa. Ajatukseni oli, että ostan samaa yhtiötä myöhemmin takaisin, kun hinta on laskenut. Joudunko nyt kuitenkin maksamaan myyntivoiton veroa tuosta 4000€:sta, vähennykset toki huomioiden? Eli saako näitä tilalle ostettuja osakkeita millään muotoa vähentää noista myynneistä?
Onko eri tilanne, jos ostankin tilalle muiden yhtiöiden osakkeita?
t Arto
Joudut. Eli maksat veroa 4000 - 800 = 3200 euron voitosta. Myynnin jälkeen tulevan oston saa vähentää vain oston jälkeen tulevasta myynnistä.
Onko kenelläkään kokemusta työhuonevähennyksen hakemisesta takautuvasti? Sen verran perehtymätön olen ollut, että en tuota ikinä ole verotukseen merkinnyt. Meneekö kuinka helposti läpi vai tarviiko edes jännittää jos pääomatuloja kertyy vuosittain 1-2 kuukausipalkan verran?
Työhuonevähennyksen osalta kannattaa huomata, että jos tulonhankkimiskulut yhteensä eivät ylitä viran puolesta tehtävää vähennystä, ei työhuonevähennyksellä sellaisenaan ole väliä.
Työhuonevähennyksestä on hyötyä vain, jos tulonhankkimiskulut yhteensä ylittävät 620 ta 750 €/v. Muuten ne eivät ylitä viran puolesta tehtävää vähennystä eikä lopputulos muutu.
Verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan tulonhankkimisvähennyksenä vuodesta 2017 alkaen 750 euroa, kuitenkin enintään palkkatulon määrän (TVL 95 § 1 momentti 1 kohta). Tulonhankkimisvähennys on kaikille palkansaajille tulonhankkimismenojen kattamiseksi myönnettävä kiinteänsuuruinen vähennys, jonka Verohallinto tekee viran puolesta.
Pääomatuloista voi tehdä siis erikseen työhuonevähennyksen. Pääomatuloissa ei ole tulonhankkimisvähennystä.
Olisin kiinnostunut kuulemaan kuinka isoilla pääomatuloilla ja kuinka aktiivisella sijoitustoiminnalla on saatu minkäsuuruisia vähennyksiä.
Eli mikä on satunnaista ja mikä huomattavaa sivutuloa. Itse laitoin nyt veroilmoiukseeni vaatimukseeni huomattavan, kun pääomatulot vastaa n. 2kk palkkatuloja.
Mitäs hittoa tässä nyt kannattaisi tehdä? Veroilmoitus on muuten OK vaikka jäi viime tippaan :)
Yksi selvittämätön asia jää eli verottaja kysyy viime vuoden viimeisinä päivinä tapahtunutta STOCKMANN A osakkeiden myyntiä. Niitä oli yhteensä 153kpl ja tuloutunut summa 283,82€ ja nyt kysytään hankintahintaa! En minä tiedä sitä ja välittäjäni Nordean tiedoista ei löydy apua ainakaan pikasilmäyksellä.
Kysymys kuuluu nyt: miten kannattaisi minun menetellä. Antaisinko vain olla ilman selvityksiä jolloin kai verottaja katsoo koko summan luovutusvoitoksi TAI laittaisin jotain liitetiedostoa ja selvittelisin asiaa myöhemmin?
Tosiasiallisestihan tässä on tullut reilusti tappiota ja siksihän myinkin vuoden lopulla erinäisiä osakkeita.
Olen näköjään osallistunut STOCKMANNIN osakeantiin vuonna 2009 jossa 18:lla A-osakkeella sai merkitä yhden uuden osakkeen hintaan 12 € ...Olen siis omistanut Stockkaa ennen antia mutta en muista ostoajankohtaa enkä hintaa mutta valistunut arvaukseni on että olen saattanut ostaa joskus 2006 - 2008 niitä silloin kun kaikki vaikutti vielä hyvältä :)
Eli kannattaisiko nyt vain lähettää veroilmoitus ja laittaa selvitettävän kohdan evästykseksi että selvitys tulee myöhemmin. Vaikka tuo osake-erä on vain noin promille salkustani niin harmittaahan tämä jos ei pääse tappioita kaikkia hyödyntämään!
Eli kannattaisiko nyt vain lähettää veroilmoitus ja laittaa selvitettävän kohdan evästykseksi että selvitys tulee myöhemmin. Vaikka tuo osake-erä on vain noin promille salkustani niin harmittaahan tämä jos ei pääse tappioita kaikkia hyödyntämään!
Tämä on yksi vaihtoehto. Toinen on käyttää parasta arviotasi hankintahinnasta. Hahmotat mahdollisimman tarkasti vanhoista salkkuraporteista tms. milloin Slossman on salkkuun tullut. Tarkistat kurssit tuolta ajankohdalta ja valitset jonkun päivän kurssin.
Hyvin todennäköisesti verottaja ei koskaan kysy laskelmaa. Jos kysyy, kerrot ettei sitä enää löydy, mutta tuossa on paras arvauksesi hankintahinnasta. Itse siis käyttäisin kaiken järjellisen efortin laskelman löytämiseksi. Tämä ei siis esim. sisältäisi pankille laskelman etsimisestä maksamista. Ja sitten toimisin esittämälläni tavalla. Jos muuten vastaat normaaliin vastausaikaan, asiaan kinnitettäneen vähemmän huomiota.
Löysin sittenkin toki pankin tiedoista 100 kpl hankintahinnan ennen antia ja hinta oli mojovat 17,15€ per osake ja sitten annista merkitty muutama lisää hintaan 12€kpl..Vielä jäi auki mystisten 48kpl kohtalo mutta merkitsin arviohinnaksi niille tuon saman 12€. Ja myyntihinta oli siis 1.85 € !! Huonoin sijoitukseni ehkä kautta aikojen mutta ylijahautetussa salkussa tappiot eivät tee järin isoa kuoppaa.
Enpä usko enää verottajan palaavan astialle.
Helppoahan tämä verotus on digiaikaan. Muistan vieläkin 2000 luvun alun kun tulipalopakkasessa kiikutin kuplapussillista 9A lomakkeita Merihaan ns. Huokausten sillalla. :)
työhuonevähennys voidaan puolestaan tehdä sekä ansio- että pääomatulosta, jos työhuonetta on käytetty kummankin tulolajin tulonhankintaan. Kaikissa tulolähteissä ja tulolajeissa myönnettyjen työhuonevähennysten yhteismäärä voi olla enintään 880 euroa verovuodessa, jos verovelvollinen ei esitä selvitystä suuremmista kustannuksista.
Vähennyksen määrästä sivu lupailee:
niille verovelvollisille, jotka käyttävät työhuonetta osapäiväisesti pääansiotulonsa tai pysyväisluontoisten tai huomattavien sivutulojensa hankkimiseksi, kuten esimerkiksi eri oppilaitosten opettajille ja sivutoimisille isännöitsijöille tai komitean sihteereille, 440 euroa/vuosi.
Luen tuon niin, että jos pääomatuloja kuten osinkoja on jatkuvasti, voit hyvin pyytää 440 €. Sama juttu, jos pääomatulot ovat satunnaisia mutta isoja (isoja myyntivoittoja harvoin). Verottaja sitten myöntää tai ei myönnä.
Verottajan kanssa kannattaa yleensä laittaa perustellen se isoin vähennys mikä on mitenkään järkevästi tulkittavissa. Yleensä se menee läpi, jos on järkevän oloiset perustelut. Lisäksi kun perustelet kantasi, et ole tietoisesti yrittänyt harhauttaa verottajaa - verovelvollisella on oikeus tehdä tulkintoja tulkinnanvaraisista asioista.Tähän mennessä minulle on tainnut tasan kerran käydä niin, että huolellisesti perustelemani vähennys yritettiin evätä (tai oikeastaan pienentää), ja jouduin puhelimessa lukemaan käsittelijälle verottajan omia ohjeita ääneen, ennen kuin uskoi. Toki vaatii sen, että oma tulkinta on edes joten kuten järkevä, ei älyttömyyksiä kannata laittaa.
Käsittääkseni verottajalle voi tehdä myös esityksen toteutuneista kustannuksista pääomatulojen hankintaan liittyen.
Toisin sanoen olen laskenut työhuoneen ja koko asunnon pinta-alojen suhteen ja sitten laskenut tällä keroimella kuinka suuri osa yhtiövastikkeesta, kotivakuutuksesta ja sähkölaskusta kohdistuu työhuoneeseen.
Tähän sitten vielä lisäksi matkakulut sijoitustapahtumiin ja yhtiökokouksiin, sekä mahdolliset lehtitilaukset, osakesäästäjien jäsenmaksu ja osuus nettilliittymästä.
Käsittääkseni verottajalle voi tehdä myös esityksen toteutuneista kustannuksista pääomatulojen hankintaan liittyen.
Toisin sanoen olen laskenut työhuoneen ja koko asunnon pinta-alojen suhteen ja sitten laskenut tällä keroimella kuinka suuri osa yhtiövastikkeesta, kotivakuutuksesta ja sähkölaskusta kohdistuu työhuoneeseen.
Sähköisessä veroilmoituksessa on työhuonevähennys on valittavissa vain kohdassa "Palkkatulojen tulonhankkimismenot". "Muiden kuin palkkatulojen tulonhankkimismenot" kohdassa vastaavaa erittelyä ei ole. Eli miten merkitsette veroilmoitukseen että työhuonevähennys on pääomatuloista?
"Suomi uuteen nousuun sosialismin ja Marxin voimalla näin taantumankin uhatessa".
SDP:n verolinja ”tukee Suomen yritteliäisyyttä, omistajuutta ja talouskasvua”.
SDP on kiristämässä reippaasti listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta, purkamassa yrittäjävähennyksen, luomassa uuden veroluokan hiukan enemmän ansaitseville, nostamassa pääomatuloveroa ja kiristämässä perintöverotusta. Progressiota on lisättävä ja pyrittävä palauttamaan kireä varallisuusverotus. Lisäksi pitää huolehtia tulonsiirtojen merkittävästä kasvattamisesta. Aktiivimallista pitää pikaisesti siirtyä passiivimalliin.
Demareiden verolinja on aivan mainiota politiikkaa siihen nähden, että Suomeen on jo viimeisen kymmenen vuoden aikana investoitu reippaasti vähemmän kuin mitä pääoma on kulunut.
Suomesta on 2010-luvulla lähtenyt enemmän koulutettuja ihmisiä kuin mitä Suomeen on muuttanut tilalle. Tilalle olemme saaneet kovin sekalaista seurakuntaa, joista suuren osan nettovaikutus kansantalouteen on pahasti negatiivinen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Suomalaisten kotitalouksien nettovarallisuus on todella vaatimatonta eurooppalaisessa vertailussa, ostovoimastamme puhumattakaan.
SDP:n fiksulla veropolitikalla em. ongelmat saadaan vuorenvarmasti nopeasti korjattua.
Ihmeellisintä tässä kaikessa kauheudessa ja Suomen tulossa olevassa talouskatastrofissa on se, että eduskunnassa on porvarienemmistö: Vihervasemmisto hävisi vaalit selvästi saaden vain 76 paikkaa, kun porvarit saivat 124 paikkaa.
" Suomen yritteliäisyyttä, omistajuutta ja talouskasvua tuetaan!" -jhallitusohjelma valmistuu
Piilohallituspuolue SAK esittää hallitusohjelmaan, että veroja kerättäisiin lisää 288 miljoonaa euroa listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kiristämisellä, eli alentamalla listaamattoman yhtiön huojennetun osingon laskennassa käytettävää tuottoastetta nykyisestä kahdeksasta prosentista.
SAK hankkisi lisää verotuloja 141 miljoonaa euroa sukupolvenvaihdoshuojennuksen leikkaamisella ja 130 miljoonaa euroa yrittäjävähennyksestä luopumisella.
SAK arvioi, että verotulot kasvaisivat 130 miljoonalla eurolla, jos harmaata taloutta torjuttaisiin ottamalla käyttöön tyyppihyväksytyt kassakoneet.
Lisäksi listalla on kattava varallisuusvero (verotuottovaikutus +100 miljoonaa euroa), pysyvä solidaarisuusvero (+100 miljoonaa euroa), vuoden 2016 perintö- ja lahjaveroasteikon palauttaminen (+58 miljoonaa euroa) ja metsälahjavähennyksestä luopuminen (+13 miljoonaa euroa). Rahaa tulisi SAK:n mukaan sen mallilla lisää 960 miljoonaa euroa.
Kahdeksan prosentin tuottoasteen kiristäminen mennee läpi heittämällä. Tätä myydään sillä, että kun "yritykset jakavat osinkoja vähemmän, ne investoivat enemmän".
Tekevätkö yritykset negatiivisen odotusarvon investointeja, kun niillä makaa "ylimääräistä" rahaa tilillä? Eivät tietenkään.
Investoivatko osingonsaajat saamiaan osinkoja, jos on tarjolla on +EV kohteita? Aivan varmasti investoivat.
Tämä on hyvä taloustieteen ja verotuksen ymmärtämisen testi. Yo. väitteen esittämällä pääsee ryhmään "Pihalla Taloustieteestä".
Tuottopuolella luvut lienee laskettu kuin Paavo Väyrynen seitsemän tähden liikettä perustaessaan. Esimerkiksi mie jaan hyvin pitkin hampain nykyistäkään huojennusosinkoa, koska siinä lähtee 7,5% päältä. Varmasti en ala mitään ansiotulo-osinkoja jakaa.
Olin joskus luulossa, että osakeyhtiöitteni voitot voisi jakaa verovapaasti pikkuhiljaa. Nyt tiedän olevani Antti Rinteen panttivankina.
Olin joskus luulossa, että osakeyhtiöitteni voitot voisi jakaa verovapaasti pikkuhiljaa. Nyt tiedän olevani Antti Rinteen panttivankina.
Itse olen aina nähnyt asian niin, että niin kauan kun rahat ovat yhtiössä, tullaan ne vielä kertaalleen verottamaan. Ja se verotus tuskin tulee keventymään. Kepun kynnyskysymyksenä ennen hallitusneuvotteluja oli että yrittäjien verotus ei nouse... nyt sit jännitetään mitä kepu tekee.
Erikoiseksi on Suomen meno mennyt: Hallituksen vero-ohjelman tekee SAK, suurimman puolueen "veroasiantuntija" on Timo Harakka, ja kepu on yrittäjien toivo.
