Joku kirjoitti Sharevillessä Cityconin osingon irronneen. Minun nähdäkseni täsmäytyspäivä on 22.3., jolloin kuponki irtoaa 21.3. Korjatkaa ihmeessä, jos on jäänyt jotain lukematta.
Kurssihan on noussut tämän vuoden huippuihin @1,849, eli jopa yli kalleimpien hankintahintojeni.
Oikea irtoamispäivä on tuo 21.3. Joissain osinkokalantereissa on ollut virheitä.
Yhtiöiden pitäisikin alleviivata irtoamispäivää. Osakkeenomistajalle loppu on semantiikkaa, paitsi jos likviditeetti on kireä, on maksupäivälläkin väliä.
Citykanin reverse splitistä en erityisesti ilahtunut. Paljon muistirasitetta, kun pohtii mitä kurssi oli viisi vuotta sitten suhteessa nykyiseen. Uusi hinta jaetaan kuitenkin viidellä ja ymmärtääkseni 0,20 euron kuponki irtoaa ylihuomenna 9,18 (1,835 vanhaa hintaa) hintaisesta lapusta.
Kyllä. Erityisen ärsyttävä on aloittelijan kannalta ilmaisu "on merkitty Euroclear Finland Oy:n rekisteriin" joka viittaa täsmäytyspäivään, mutta aiheuttaa pelkästään päänraapimista turhaan.
Sekin on "hauska" muistirasite että firma jakaa pääomanpalautusta osingon lisäksi. Osa osinkokalentereista ei huomioi sitä kun se ei ole osinkoa..
Suuressa osassa verotusmaita ja verotustapauksia pääoman palautukset ovat verottomia, kun taas osingoista maksetaan verot. Suomessa kyllä verotuksessa pääomanpalautuksia ja osinkoja kohdellaan pääosin samalla tavalla, mutta se on kansainvälisesti poikkeus.
Mikä tätä nostaa, onko vaan pääomistajan ostopaine? Mietin pitäisikö keventää, vai onko kivijalan kuihtuminen jo peruttu, ja kukaan ei ole vain muistanut ilmoittaa siitä?
Tässä oli reverse share split 18.3. eli tuo varmaan on vaikuttanut päivämääriin, että osakkeiden määrä saadaan uuteen kuosiin ennen irtoamista. uon tapahtuman läpivienti ei ole ilmaista tai tapahdu hetkessä. Käytännön tasolla operaatioita tarvitaan myös esim. säilytystililläni on uusi hinta, mutta vanha osakemäärä, mutta pahoin pelkään että tämä ei ole ikuista :)
Mikä tätä nostaa, onko vaan pääomistajan ostopaine? Mietin pitäisikö keventää, vai onko kivijalan kuihtuminen jo peruttu, ja kukaan ei ole vain muistanut ilmoittaa siitä?
Ei ainakaan pääomistajan ostopaine. Ei ole tällä ostokierroksella näin paljon maksanut.
Arvailla voidaan: 1.) Johto vakuutti yhtiökokouksessa jonkun rahaston konseptin toimivuudesta 2.) Joku on keksinyt, että korkojen nousu on peruutettu 3.) Joku on hermostunut irtorahan päällä istumiseen.
se on taas tuo hiljainen kausi menossa eli pääomistaja ei ainakaan ennen osaria osta yhtään lippua...Akin vaihtoehdoista valkkaan numeron 1. Ainakin alkukuusta oli jokin sen oloinen menossa kun tuo Kepler Cheuvreux SA tankkasi yli 700 kiloa lappuja muutamassa päivässä
Mie luin vähän pidempään, harkitsin hetken ostoa, mutta reivasin näkymiä ylös strong holdiin. Tärkein tekijä tässä oli, että en ole maksanut tässä syklissä enempää kuin 9,05 nykykurssia vastaavan hinnan.
Toistelen itseäni, että on tämä Citycon hyvinhoidettu yhtiö. En sano tähän liittyen mitään uskonnollisia viittauksia, vaikka ne ovatkin takana alkuperäisessä megatrendiä vastaan potkivassa sijoituspätöksessäni.
Päiväunien jälkeen kurkkasin Cityconin tuloksen. Tulosennustetta oli päivitetty aavistuksen alaspäin, joten tulos otsikoitiin hyväksi. Mitä se oikeastaan olikin, koska narikka on hinnoiteltu laskeviin vuokratuottoihin, mutta ne eivät vain millään meinaa laskea.
"Citycon päivittää yhtiön näkymiä puolivuotiskatsauksen yhteydessä ja odottaa nyt 0,785–0,850 euron osakekohtaista operatiivista tulosta (EPRA), 189–200 miljoonan euron operatiivista liikevoittoa ja 140–151 miljoonan euron operatiivista tulosta (EPRA).
Aiemmin yhtiö odotti 0,775–0,875 euron osakekohtaista operatiivista tulosta (EPRA), 188–206 miljoonan euron operatiivista liikevoittoa sekä 138–156 miljoonan euron operatiivista tulosta (EPRA)."
Alarajoja nostetiin vähemmän kuin ylärajoja laskettiin. Oma ennusteeni on CItyconin ennusteen keskiarvo. Parempaan tuskin pystyn.
Excelistäni:
12/07/2019
Citycon
Hinta 9,17
OPO 11,56
EPRA NAV 12,77
EPRANNNAV 11,51
Osinko 2019 0,625
EPRA EPS 2018 0,805
Ennuste 2019 0,818
EPRA Nettotuotto 5,2
Tuottovaade 5,3
Vuokrausaste 95,6 %
Omavaraisuusaste 44,7 %
LTV 48,9 %
Keskikorko 2,42 %
P/EPRA NAV 0,72
P/EPRA NNNAV 0,80
Osinkotuotto 6,8 %
EPRA P/E 11,2
P/E käänteisluku 8,9 %.
Eli ellei nettovuokrat laske, tarjoaa tämä sellaista 9 prosentin tuottoa. Lisäksi riski laskee 6,8 prosenttia vuosi osingon myötä. Pysyy holdissa. Tämä muuten Ruotsin listalla maksaisi väkisin enemmän.
Aika jännä juttu tuo ”viittauksen pääomistajamme uskonnollisen taustaan olevan asiaton”. Minun mielestäni sana juutalainen viittaa etniseen ryhmään eikä uskonnolliseen taustaan. Noh ehkä nykyäään pitäisi käyttää jotain ilmaisua tyyliin pääomistajaoletettu.
Aivan huikea kolumni Aki! Kiitos että jaksat näitä vääntää ja kertoa rehellinen mielipiteesi, kun kaikki tiedämme nykyajan mitä uskaltaa sanoa ilmapiirin.
Jos joku harjoittaa itsesensuuria, sitä yleensä kritisoidaan yhtiön ulkopuolelta eikä yhtiön omasta toimesta. Edistyksellisenä yhtiönä Sijoitustieto Finland Oy harjoittaa sekä itsesensuuria että julkista itsekritiikkiä.
Nykyajassa Kärkkäinen on esimerkki siitä, kuinka vähittäiskauppa ja voimakkaat näkemykset juutalaisista yhdistyvät.
Tuskinpa säästäväisyys on kiinni uskonnosta tai etnisestä ryhmästä. On parempi pitää uskonasiat ja liiketoimet erillään. Jos se ei onnistu, liiketoimet saattavat kärsiä.
Jospa Citycon ei halua tulla maalitetuksi. Tosin sitä Helsingin Sanomien mukaan maalittaminen on luonnollista ja joissakin tapauksessa ehdottomasti tehtävä. Vrt. pyrkimys karkoittaa asiakkaat Kärkkäiseltä. Cityconin tapauksessa arvelisin pelkona olevan herättää mahdollistin terroristien kiinnostusta Cityconin omistamiin kauppakeskuksiin.
Uskon että Aki mieluusti haluaa tänne keskustelua, joten vänkään vähän vastaan hyvin ennakoitavalla tavalla :)
Stereotypiat ovat hyvin hankalia - ensinnäkin siksi, että yleisellä tasolla ne tosiaan toimivat. Demografisilla ryhmillä on valtavia korrelaatioita toimintatapoihin ja ominaisuuksiin. Ja yksilötasolla taas ne voivat aiheuttaa tosi rajua vahinkoa. Sitten punnitaan jotenkin yhteisön tasolla miten paljon yksilöllistä vahinkoa voidaan hyväksyä vaihdossa siitä, että jollain toisella on käytössä tehokas työväline. Nykyiset länsimaiset normit tuntuvat menevät suunnilleen siinä, että kohdistettu markkinointi on lähes täysin OK, jonkinasteinen profilointi esim kansallisen turvallisuuden nimissä on jollain tasolla OK, mutta sen olisi syytä tapahtua jotenkin huomaamattomasti ja piilossa, ja esim ihmisen jättäminen kutsumatta työhönottohaastatteluun sukunimen perusteella on täysin väärin. Nämä kaikki ovat kuitenkin vain kulttuurisidonnaisia valintoja ja aste-eroja samasta ilmiöstä.
Positiiviset stereotypiat eivät ole mitenkään automaattisesti sen harmittomampia kuin negatiiviset. Esimerkkitapauksena esim Yhdysvalloissa aasialaisiin kohdistuvat positiiviset stereotypiat akateemisesta ja tieteellisestä lahjakkuudesta, jotka lataavat monelle yksilölle vahingollisia ja kohtuuttomia odotuksia.
Akin ammatillinen tausta selittää hänen myönteisyyttään stereotypisointia kohtaan yleisesti: Pokerissa vastustajien profilointi ja stereotypiapohjainen pika-arviointi ovat merkittävä ja hyväksytty osa peliä. Se on myös hyvin harmiton ympäristö sterotypisoinnille - ihminen joka profiloi yksilön väärin tähän kohdistuvan stereotypian pohjalta vahingoittaa itseään, eikä profiloinnin kohdetta. Lisäksi tapahtuva vahinko tapahtuu täysin pelin kontekstissa, selkeästi säännötetyn pelin johon jokainen osallistuu vapaaehtoisesti.
Sijoitusmaailma voidaan nähdä hyvin samanlaisena jatkona pokeripöydälle. Yritysjohtajat osallistuvat vapaaehtoisesti melko kovaan peliin, ja heitä arvioitaessa kyse ei ole valta-asemasta. Tuntuu selvältä, että rahoitusta hakeva yritysjohtaja tarvitsee vähemmän suojelua kuin työtä hakeva rividuunari.
Summattuna, ei ole helppo sanoa millaiset yleistykset ovat miten haitallisia, ja miten hyväksyttäviä, yleistysten positiivisuus ei automaattisesti tee niistä harmittomia, ja on helppo nähdä miksi Aki näkee yleistyksensä hyväksyttävinä.
Ymmärrän silti täysin, miksi Cityconin johto on hermostunut juutalaisuusviittauksesta: Akille konteksti on puhtaan positiivinen, mutta positiivisuus ei ole itsestäänselvyys. Stereotypia juutalaisten taloudellisesti tarkkuudesta oli kuitenkin merkittävä osa natsien antisemiittistä propagandaa - sekä pitkää antisemiittistä perinnettä ennen sitä. Nykymaailmassakin, jopa kohdistettuna "valta-asemassa" olevaan ihmiseen, positiivisessa valossa stereotypia on ongelmallinen: Salaliittoteoria juutalaisista kansainvälisen rahamaailman huipulla ja taustalla on merkittävä osa modernia antisemiittistä propagandaa.
Pidän siksi hyvin ymmärrettävänä, että Citycon ennemmin reagoi viittaukseen välittömän aggressiivisesti, kuin jää pohtimaan onko se tässä yhteydessä kehu, ja ymmärtävätkö lukijat sen sellaiseksi. (Ja onko harmitonta, jos eivät)
Ei oikein voi olla kuin samaa mieltä JR:n näkemyksen kanssa, sillä sen verran hyvin avaa vastauksessaan dilemmaa yksilön yhdistämisessä johonkin ryhmään hänen jonkin ominaisuuden tai näkemyksen kautta. Vaikka viittaus olisi jossakin kontekstissä tarkoitettu positiiviseksi, niin se silti toimii eräänlaisena yksittäisenä vahvistiminena stereotypialle. Se, että Aki pitää saituutta ja tiukkaa talouskuria hyvänä ominaisuutena, ei tarkoita, että tietyn uskontokunnan edustajat haluavat yhdistää tämän näkemyksen automaattisena ominaisuutena heihin.
Ja koska kaikki vain peukuttavat, niin voin sitten edes itse väitellä vähän itseäni vastaan.
Kansoilla on usein jossain määrin yhtenäiskulttuureita, ja eri maiden yrityskulttuureista voidaan yleensä puhua ilman että kukaan edes ärsyyntyy. Kun puhutaan esim saksalaisesta tai ruotsalaisesta yrityskulttuurista, se tuo keskusteluun jotain selvää lisäinformaatiota, eikä jostain syystä ajatella että kyse olisi esim rasismista, negatiivisesta tai positiivisesta.
Samalla tavalla voi olla juutalainen yrityskulttuuri, selvä tunnistettava jälki yhteinäiskulttuurista, mutta siihen on vaikea neutraalisti viitata, koska termi on niin latautunut. Israelilainen yrityskulttuuri kuulostaisi lähinnä joltain hommaforum-henkiseltä kiertoilmaukselta.
Vaikka viittaus olisi jossakin kontekstissä tarkoitettu positiiviseksi, niin se silti toimii eräänlaisena yksittäisenä vahvistiminena stereotypialle. Se, että Aki pitää saituutta ja tiukkaa talouskuria hyvänä ominaisuutena, ei tarkoita, että tietyn uskontokunnan edustajat haluavat yhdistää tämän näkemyksen automaattisena ominaisuutena heihin.
Minulle juutalaisten väitetty saituus on uusi juttu. Jos tällaisia kirjoitellaan, samalla levitetään stereotypiaa. Jälleen yksi ihminen lisää "tietää", millaisia juutalaiset oikeasti ovat. Säästäväisyys on minustakin positiivista, ei siinä mitään, mutta se on yllättävää, että vielä 2019 juutalaisuus aiheena kuuluu sijoituskeskusteluun. Ikään kuin juutalaiskysymys ei olisi vielä ratkennut.
Akin kanssa voi olla samaa mieltä siitä, että Cityconin viestinnän kannattaisi keskittyä muihin asioihin kuin juutalaisuuden sensurointiin. Onkohan tämä yksittäinen ylilyönti vai Cityconin noudattama linja?
Rotu ja uskonto ovat viittauksina sävyltään rasistisempia kuin kansalaisuus ainakin kun kansalaisuudessa on kyse länsimaisesta monikulttuurisesta valtiosta.
JR:ltä erittäin hyvä kirjoitus. Vaikka Aki ajattelee kääntävänsä stereotypian päälaelleen (arvostamalla juutalaiseen taloudenpitoon liittyviä stereotypioita), vahvistaa tuon kaltainen puhetapa perinteisiä ennakkoluuloja eli alla olevassa sitaatissa hyvin esitettyä asennetta:
Stereotypia juutalaisten taloudellisesti tarkkuudesta oli kuitenkin merkittävä osa natsien antisemiittistä propagandaa - sekä pitkää antisemiittistä perinnettä ennen sitä. Nykymaailmassakin, jopa kohdistettuna "valta-asemassa" olevaan ihmiseen, positiivisessa valossa stereotypia on ongelmallinen: Salaliittoteoria juutalaisista kansainvälisen rahamaailman huipulla ja taustalla on merkittävä osa modernia antisemiittistä propagandaa.
