Kuivaa, mustaa ruutia alkaa olla vaikea saada enää mistään
Jenkkien puolustusvoimat ovat mustaruudin suhteen olleet riippuvaisia yhdestä ainoasta Louisianassa sijaitsevasta tehtaasta. Toissa vuotta edeltävänä vuotena 2021 tehdas räjähti taivaalle.
Vuosikymmenten ajan Pentagon on keskittänyt tilauksia yhteenliittymille - ruutitilaukset mukaan lukien - mikä on johtanut sen haavoittuvaksi yksittäisten erikoismateriaalien toimittajien toimituskatkoksille. Räjähtänyt tehdas teki mustaa ruutia, jota voimakkaasti kaasuuntuvana on iät ajat käytetty sadoissa puolustusvälineiden sovelluksissa. Tuotetta käytetään hyvin pieninä määrinä ammuksissa sytyttämään voimakkaampia räjähteitä. Sille ei ole korvaavaa tuotetta.
Ruutia käytetään yhtä lailla tykinammuksissa kuin Tomahawk-ohjuksissakin. Kukaan ei loukkaantunut vuoden 2021 räjähdyksessä, mutta Mindenin tehtaan korjauksessa ja käynnistämisessä on ollut viivettä. Se on vasta viime syyskuussa alkanut toimittaa sen ainutta, mutta tärkeintä tuotetta kaupallisille tai puolustusvoimien asiakkailleen.
Puolustusvälineiden valmistajat muodostivat kylmän sodan jälkeen yhteenliittymiä, joka johtui paineesta vähentää valtion puolustuskustannuksia ja toisaalta keventää maiden teollista rakennetta. Viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana kiinteäsiipisten lentokoneiden valmistajien määrä on jenkeissä pudonnut kahdeksasta kolmeen, pinta-aluksien valmistajien määrä kahdeksasta kahteen ja nykypäivänä 90% Pentagonin ohjuksista tulee vain kolmesta amerikkalaisesta tehtaasta.
Pienemmät tehtaat saatavat olla jenkkien ainoita yksittäisen tuotteen valmistajia - yksi kriisi sellaisessa voi johtaa maan koko tuotannon seisahtamiseen. Parhaillaan ammus- ja asevarastot tyhjenevät toista vuotta jatkuneen Ukrainan sodan johdosta, erityisesti 155 mm tykistön ammuskoon osalta.
“Can you imagine what would happen to these supply chains if the U.S. were in an actual state of active war, or NATO was?” said Jeff Rhoads, executive director of the Purdue Institute for National Security, a defense-research institute at Purdue University. “They could be in trouble very quickly.”
Ruutitehtaalla on 1900-luvun DuPont-kemikaaliyhtiön ajalta alkaneen historiansa aikana ollut monta omistajaa, räjähdystä ja onnettomuutta. Viimeisen pamauksen aikaan sen omisti Hogdon Powder Co. Tämän tyyppinen yhden tuotelähteen haavoittuvuus on nykyään melko yleinen. Samalla tavalla vain yksi tehdas Amerikoissa tekee titaniumvalua kanuunoihin tai rakettimoottoreita Javelineihin, joita käytetään Ukrainassa tuhoamaan vihollisen tankkeja.
Puolustusvoimat voi väliin olla hankala asiakas: Hodgdon, which bought the Minden powder mill in 2009, said military purchases at that time represented significant sales. But over time, they “slowed in both frequency and volume,” said Aaron Oelger, spokesman for Hodgdon. He said no one with the company now was there at the time of the explosion.
Hogdon päätti luopua ruutiliiketoiminnasta räjähdyksen jälkeen ja myi tehtaan yhdelle kaupalliselle asiakkaalleen eli pienoismallirakettien valmistajalle Estes Industries, Penrose, Colorado. Pentagon avusti vastuun siirtoa valmistuksesta 3,5 miljoonan dollarin sijoituksella tehdaslaitteiston uusimiseen; käyttäen tähän Defence Production Act tukirahaa, joka on juuri tarkoitettu kansallisen puolustuksen kriittisten resurssien ratkomiseen. Tehtaan oletetaan käynnistyvän uudelleen tänä tai ensi vuonna.
Puolustusvoimat ovat käyttäneet tämän ajan omia varastojaan. Muut mustaruudin valmistajat ovat Saksa, Puola, Sveitsi, Brasilia ja Kiina.
Jenkit alkavat herätä heikkouksiinsa, joita heillä on metallin valamisessa, akkuvalmistuksessa ja vaikkapa ajoittaisiin puliinsa mikropiirien saatavuudessa. Lisääntyvä riippuvuus vähenevästä määrästä kriittisiä osia tai palveluja toimittavista osapuolista on rapauttanut kaikkien valmistajien kykyä nostaa tarvittaessa tuotantoa.
Alamäen alku jenkeissä juontaa juurensa "Viimeiselle illalliselle" kolme vuosikymmentä sitten. Vuonna 1993 puolustusasioista vastaava virkamies Les Aspin kutsui viidentoista suurimman puolustusalan yhtiön toimitusjohtajat tilaisuuteen, jossa hän varoitti, ettei Pentagon kykene ylläpitämään niitä kaikkia ja kehotti, että niiden tulisi liittyä yhteen, konsolidoitua.
"The number of major arms suppliers for the Pentagon went from dozens in the 1990s, down to just five, known as primes, who typically bid for major weapons programs today. A similar contraction took place among lower-tier suppliers. Overall, the defense industrial base shrank to 55,000 vendors in 2021, down from 69,000 in 2016."
Yhteenliittymisistä huolimatta alaan liittyvien yhtiöiden lukumäärä on suuri. Keskikokoinen amerikkalainen avaruus/ilmailualan yhtiö toimii yli sadan ensisijaisen alihankkijan avulla ja näillä on tuhansia toissijaisia alihankkijoita itsellään, puolustusvoimien omien tilastojen mukaan. Verkosto on niin suuri, ettei siitä pysty hahmottamaan mikä yksittäinen tekijä muodostaisi haavoittuvuuden asevalmistuksen ohjelmiin.
Taivaalle pamahtanut mustaruutitehdas oli luokiteltu viidennen asteen alihankkijaksi ja se oli hyvin alhaalla toimitusketjun rakenteessa. Sen vaikutus ei ollut kuukausiin tuntunut ketjussa - ruiskukat ja päivänkakkarat jo kukkivat tehtaan jäänteissä ennen kuin asiaan tartuttiin.
"The Minden mill, as a fifth-tier supplier, was deep down the defense supply chain. Given black powder’s importance, the Army in this instance noticed right away, according to people familiar with the matter. It still took months for the new owner to take over, and by the time Estes began refurbishing the mill, yellow wildflowers had sprouted in the factory yard."
Ruutia tehdään paljolti samaan tapaan kuin kaksisataa vuotta sitten. Osia ja työkaluja on vähän kipinöinnin estämiseksi eikä työalueella ole juuri tietokoneita sähkökipinöiden välttämiseksi. "Kostea ilmasto on ruutimiehen ystävä", joten Louisianan ilmasto sopii valmistukseen hyvin.
Bidenin hallinto on saanut hyväksytettyä rahoitusta maan oman puolustusvälinetuotannon vahvistamiseen. Viime vuonna tuli esiin 27 kriittistä kemikaalia, joista ei ole jenkkivalmistusta ja joiden lähde on Venäjä tai Kiina. Näiden tuotantojen synnyttämisen USA:n alueelle arvellaan maksavan puolustushallinnolle 207 miljoonaa dollaria, kun se tehdään nopeasti. Parhaillaan on menossa siirtymisiä, joiden arvellaan toteutuvan tuotantovaiheeseen kolmessa vuodessa.
Painotus muuttuu hitaasti, joten sijoittajilla tulee olemaan aikaa puntaroida kohteita, missä ruuti olisi vielä kuivaa.
Puolassa Prochemist on tehnyt ruutia vuodesta 1692 alkaen, joten salpietarin, rikin ja hiilen sekoittajia on vanhalla mantereella ollut kolonisaatiota mahdollistamassa.
Ranskassa Titanobel on ainoa ranskalainen mustaruudin valmistaja. Sen historia ja valmistuskokemus yltää kauas Vongesin kuninkaallisen ruutitehtaan perustamiseen vuonna 1691.
Industry News and Insights: By 2031, The Gun Powder Market Is Size Anticipated to Grow Steadily at A CAGR of 4.82% And Size Is Valued to Reach 30742.18 Million.
Julkista rahaa voi odottaa kanavoituvan näiden teemojen kautta juuri pienille puolustusalan valmistajille.
Sijoitettavaa ei aina kannata keksiä uudelleen, vaan löytää unohdetut. Tarkkana pitää olla, sillä näitä joutuu seulomaan kuivin käsin. Ehkä tekoäly löytää sijoituskelpoiset?
ETF trackaa S&P Developed BMI Select Aerospace & Defense 35/20 Capped -indeksiä ihan kohtuullisilla kuluilla, ja löytyy Amsterdamin ja Sveitsin pörsseistä tickerillä DFND. Aika pienikokoinen tuo on ainakin vielä (58 MUSD), mutta ehkä joillekin kiinnostava.
ETF trackaa S&P Developed BMI Select Aerospace & Defense 35/20 Capped -indeksiä ihan kohtuullisilla kuluilla, ja löytyy Amsterdamin ja Sveitsin pörsseistä tickerillä DFND. Aika pienikokoinen tuo on ainakin vielä (58 MUSD), mutta ehkä joillekin kiinnostava.
Kiitos vinkistä, johti heti toimenpiteisiin. Nordea löytää DFND:n Amsterdamista, mutta ei anna ostaa, vaan hylkää toimeksiannon - ehkä USD valuuttaperusteen vuoksi? Nordnet ei löydä tikkerillä DFND tai ISIN:llä IE000U9ODG19 tuotetta lainkaan.
Näin voi käydä aluksi, koska tuote on vielä niin uusi. Laitoin kyselyn hylkäyksestä Nordeaan.
Blackrockin mukaan kaikki pitäisi olla kunnossa. Tuote on rekisteröity EU-alueelle ja Suomeen.
Listaus on kertomasi mukainen
ETF:n tunnusluvut ovat asialliset: P/E on 28,7 ja P/B on 4,1 eli tunnusomaiset.
Sijoitussisältö on juuri sellainen kuin kuuluu ollakin, alan suurista alkaen saa kattavan otoksen.
Tämä täydentäisi hyvin tälläkin palstalla aiemmin esillä olleita VanEck Defense ETF:ää (DFEN) ja HANetf Future of Defence UCITS ETF:ää (ASWC). Ne ovatkin mukavasti plussalla.
Täytynee odotella, että nämä arvo-osuustilien hoitajat saavat lippunsa ja lappunsa vähitellen järjestykseen.
Enpäs osaa sanoa miksi Nordealla ei onnistu. Nordea on sellainen firma jossa olen mieluummin omistaja kuin asiakas. :) Toivottavasti vastaavat pian. Avasin IB:llä pienen position Amsterdamissa eikä mitään ongelmia ollut. IB kyllä käsittääkseni estää asiakkaan toimeksiannot jos ETF:n rekisteröintiä ei ole tehty EU:ta miellyttäen.
Vaihto näkyy olevan keskimäärin 61k lappua päivässä, mikä on oikeastaan ihan kohtuullisesti tämän kokoiselle rahastolle. Voihan kyllä olla, että se tuosta hiipuu Defence-hypen mukana.
Ihan puhtaasti ase-ETF tämä ei tosiaan ole, tuo aerospace erityisesti käsittää myös siviili-ilmailua. Ja onhan defencekin nykyään aika monimuotoinen käsite. Mutta kuten sanoit, kattava otos tärkeimmistä firmoista. Itse en myöskään tykkää tapella eri Euroopan veroviranomaisten kanssa osinkojen lähdeverotuksesta ja mielelläni maksan siitäkin työstä hieman hallinnointipalkkion muodossa.
Enpäs osaa sanoa miksi Nordealla ei onnistu. Nordea on sellainen firma jossa olen mieluummin omistaja kuin asiakas. :) Toivottavasti vastaavat pian. Avasin IB:llä pienen position Amsterdamissa eikä mitään ongelmia ollut. IB kyllä käsittääkseni estää asiakkaan toimeksiannot jos ETF:n rekisteröintiä ei ole tehty EU:ta miellyttäen.
Kysyin heti tätä DFND:n koe-erän ostohylkäystä Nordeasta.
Sain neljän päivän päästä vastauksen.
Kyse ei ole siitä onko ETF kelpoinen Euroopan alueella oleville asiakkaille myytäväksi, vaan siitä ettei Nordean arvo-osuusjärjestelmä taivu tekemään dollariostoa euroalueelta, kun kyseessä on ETF. Sen sijaan AO-järjestelmä pystyy ostamaan osakkeita kruunuilla kruunualueelta ja dollareilla dollarialueelta.
Nordea takkuilee muutenkin - on jättänyt puolenkuun osinkoja nyt maksamatta ja syyttää alisäilyttäjää. Rahaa puuttuu edelleenkin.
Nordnet ei ole Nordeaa parempi. Kyseistä ETF:ää ei heiltä löydy lainkaan.
Ruotsalainen taktisen IT:n valmistaja Mildef paransi toiminnan tulostaan tilauskannan samalla kasvaessa
Kuva
Mildef, som tillverkar taktisk IT och stryktålig hårdvara för försvars- och säkerhetsindustrin, redovisar ett justerat ebitda-resultat på 53,6 miljoner kronor (47,7) för det andra kvartalet 2024. Mildefs vd: "Viktiga orderingången är tillbaka på historiskt hög nivå".
Yhtiö on melko tuore tulokas Tukholman pörssissä, vaikka onkin vakiinnuttanut jo asemansa. Alla kolmen vuoden kurssikäyrä Kauppalehdestä.
Kuva
Yhtiö valmistaa puolustus- ja turvallisuusalan IT-laitteistoja ja kasvaa uusia sovelluksia kehittämällä.
Kuva
Vuosimyynti on ollut jatkuvasti kasvava.
Kuva
Kapeaan niche-segmenttiin erikoistuminen on kehityskuluineenkin kannattavaa ja ajankohta on yrityksen kannalta otollinen - alla tietoja tuoreesta neljännesvuosiraportista 24Q2:
Kuva
Tilauskanta on kasvava, mikä puolustusalalla on oleellinen tekijä.
Kuva
Kvartaalitulosten heilahtelu ei ole niin tärkeää kuin tasainen kehitys ja pysyvien asiakkaiden kasvavat tilaukset.
Kuva
Yhteenveto merkittävistä tapahtumista toisella vuosineljänneksellä, huhti-kesäkuussa 2024
MilDefin tytäryhtiö Handheld voitti 69 miljoonan kruunun arvoisen nano-drone teknologian tilauksen. Asiakas on Yhdysvaltoihin sijoittautunut globaali puolustuskonserni, joka toimittaa nanodroneja taistelukenttien valvontaan. Tämä on jatkotilaus heinäkuussa 2023 julkistetusta kehityssopimuksesta. Tilauksen arvolla on potentiaalia kasvaa, kun lisävolyymien toimitukset alkavat. Toimitukset tapahtuvat vuosina 2025-2026.
MilDef sai lisätilauksia BAE Systems Boforsilta 52 miljoonan kruunun arvosta. Helmikuussa tehdyn puitesopimuksen allekirjoittamisen jälkeen BAE Systems Boforsin kanssa saatiin lisätilauksia kenttäkestävästä laitteistosta Archer-tykistöjärjestelmään. Toimitukset alkavat vuonna 2025.
MilDef allekirjoitti Virossa strategisen laitteistosopimuksen arvoltaan 53 milj. kruunua. Sopimus sisältää MilDefin taktisen IT-laitteiston integroinnin virolaiseen panssaroitujen ajoneuvojen projektiin. Tämä on MilDefin ja paikallisen virolaisen kumppanin välinen kumppanuussopimus. Se on MilDefin tähän mennessä suurin tilaus Viron markkinoilla, mikä tekee siitä strategisesti tärkeän. Toimitukset alkavat vuonna 2024.
Yhtiöllä on vahva taloudellinen asema ja kiihdytettyjä kasvustrategioita. MilDef on laajentanut toimintaansa huomattavasti perustamisensa jälkeen vuonna 1997. Kaudella 2018-2023 Yhtiö on kasvattanut liikevaihtoa keskimäärin 36 % vuodessa (CAGR).
Keskimääräinen käyttökateprosentti vuosina 2018-2023 oli 11,7 %, kun oikaistu käyttökateprosentti oli 14,6 % vuonna 2023. Kasvustrategia perustuu kolmeen keskeiseen strategiseen pilariin; kasvu yhtiön kotimarkkinoilla, laajentuminen kumppaniverkostojen kautta ensisijaisilla markkinoilla ja yritysostolähtöinen kasvu.
Kuluneen vuosikymmenen aikana yhtiö on toteuttanut kuusi onnistunutta yritysostoa, jotka ovat vieneet MilDefin uusille maantieteellisille markkinoille ja laajentaneet asiakastarjontaa. Yritys työskentelee aktiivisesti hankintasuunnitelmansa kanssa strukturoidun prosessin mukaisesti.
Dagens Industri avaa yhtiön avainlukuja aluksi lyhyesti.
Mildefin omistajakunta on sopivasti laajahko eikä yksittäistä, äkeätä patruunaa ole yhtiössä estämässä sitä löytämästä luonnollista polkuaan.
Kuva
Osakkeen hinta nousi kvartaaliraportin julkaisemisen jälkeen SEK 60,10 tasolta SEK 70 tasolle.
Mildef Group AB (MILDEF) on varsin mielenkiintoinen, nuori kasvuyritys puolustusalan seurantaan. Nordnetissa näyttäisi yhtiötietojen mukaan olevan yli 1300 omistajaa, joten kiinnostusta on muuallakin.
Tässä, niin kuin kaikissa kunkin on tehtävä fundaharkintansa omien lähteidensä ja arvostusrajojensa pohjalta.
Pentiltä on tullut mielestäni pari loistavaa analyysia vähemmän tunnetuista puolustusalan yhtiöistä. Linkkaan ne tähänkin ketjuun.
THEON
Pentti Jokinen analysoi perinpohjaisesti heikosti tunnettua eurooppalaista puolustussektorin yhtiötä Theonia.
"Jos verrattaan tällä hetkellä kaikkien seuraamaan puolijohdeteollisuuteen, Theon on kuin Nvidia ja Exosens on tämän duon Taiwan Semiconductor."https://t.co/m4DiTcheJX
Pentti Jokinen jatkaa tuoreessa artikkelissaan Euroopan puolustussektorin perkaamista.
"Mielenkiintoinen yhteys puolustusteollisuuteen ja useaan muuhunkin kasvualaan, laadukkaat numerot ja potentiaalisesti vahvaa kasvua. Ja aika kohtuulliseen hintaan."https://t.co/IA08ERjo3V
Rakettimoottoreista on pulaa. Lockheed Martin ja General Dynamics yhteistyöhön. Mildef ja Bittium uutisoivat tilauksista.
Lockheed Martin (LMT) ja General Dynamics (GD) suunittelevat alkavansa itse valmistaa aemmin alihankintana ostettuja rakettimoottoreita. Kapasiteetin puute vaikeuttaa jo jenkkien kykyä osallistua Ukrainan sotaan ja valmistautua Kiinaa vastaan.
General Dynamics alkaa ensi vuonna valmistaa Arkansasin tehtaillaan tuhansia kiinteän polttoaineen rakettimoottoreita, erityisesti Lockheed Martinin käyttöön.
Puolustusalan teollisuuden suurimmat pullonkaulat ovat olleet raketti- ja ohjusmoottorit, puolijohteet sekä metallisten osien valaminen ja taonta. Puutteet näiden kapasiteeteissa ovat olleet suurin rajoite, joka on estänyt teollisuudenalaa vastaamaan Euroopan, Lähi-Idän ja Aasian alueiden kysyntään.
Lockheed Martin ja RTX (RTX) ovat suurimmat ohjusvalmistajat. Molemmat ovat moittineet pääasiallisia rakettimoottorivalmistajia kuten Northrop Grummania (NOC) ja L3Harris Technologiesin (LHX) Aerojet Rocketdyne osastoa tuotannon viivästymisistä. Nämä toimittajat ovat ilmoittaneet nostavansa tuotantoa.
Lockheedin ohjustuotannon johtaja kertoo heidän tarvitsevan vaihtoehtoisen, suuren toimittajan osille viranomaisten estettyä heitä ostamasta Aerojettiä edellisenä vuonna monopolisyistä.
Ohjusmoottorien kysyntä on myös lisännyt myös uusien mallien tarjontaa pienempien, aikaisen vaiheen yritysten toimesta kuten Anduril Industries (https://www.nasdaqprivatemarket.com/company/anduril/) ja Ursa Major Technologies (rahoitusvaiheessa). Nämä ovat ryhtyneet laajentamaan ja lisäämään automatisoitua tuotantoa.
Lockheed päätyi nyt yhteistoimintaan General Dynamicsin kanssa, joka jo tekee ohjusten runkoja ja panospäitä, vaikka se ei olekaan aiemmin tehnyt kiinteän polttoaineen rakettimoottoreita. General Dynamics on paremmin tunnettu Abrams tankeista, ydinsukellusveneistä ja Gulfstream suihkukoneista. Se on harkinnut ohjusmoottoribusinekseen tulemista jo viisi vuotta Firat Gezenin mukaan. Gezen johtaa General Dynamicsin taktisten systeemien yksikköä.
General Dynamics katselee ohjusmoottoreita sillä silmällä, että niitä voisi valmistaa rahtityönä myös muille ohjusvalmistajille kuin Lockheedille.
General Dynamics aikoo valmistaa moottorit tehtaillaan Camdenissa, Arkansasissa, lähellä Lockheedin GMLRS-ohjuksia valmistavaa tehdasta. Näitä ohjuksia käytetään Himars-ohjusjärjestelmissä. Camdenin alueen puolustusalan valmistus on kokenut voimakasta nousua erilaisten ohjusten kysynnän noustua.
Lockheed on nostanut GMLRS ohjusten tuotannon 10.000 ohjukseen vuodessa ja aikoo nostaa vuotuisen tuotannon 14.000 ohjukseen vuoden loppuun mennessä. Tilaa olisi useammallekin rakettimoottorin toimittajalle, sillä kysynnän vähenemisestä ei ole mitään tietoa näillä näkymin.
Mildef, joka valmistaa taktista tietotekniikkaa ja kolhunkestäviä laitteita puolustus- ja turvallisuusteollisuudelle, toimittaa näyttöjä eurooppalaiselle sotilasajoneuvojen valmistajalle. Tilauksen arvo on 135 miljoonaa ruotsin kruunua.
Bittium toimittaa Viron puolustusvoimille lisää uuden sukupolven taktisen tiedonsiirron mahdollistavia tuotteita. Tuotetilaus on arvoltaan noin 1,8 miljoonaa euroa ja toimitukset aloitetaan vuoden 2024 aikana.
Kysyin heti tätä DFND:n koe-erän ostohylkäystä Nordeasta.
Sain neljän päivän päästä vastauksen.
Kyse ei ole siitä onko ETF kelpoinen Euroopan alueella oleville asiakkaille myytäväksi, vaan siitä ettei Nordean arvo-osuusjärjestelmä taivu tekemään dollariostoa euroalueelta, kun kyseessä on ETF.
DFND näyttäisi nyt olevan listattuna myös euromääräisenä Pariisin ja Italian pörsseihin:
Synnit luokitellaan uudelleen, koska ESG-anekauppa takkuilee
Taas pääsee taivaaseen, vaikka on tykintekijää salkussa. Euroopan ESG-rahastot ovat kaksinkertaistaneet puolustusalan yhtiöiden omistukset Ukrainan sodan aikana. Sektorin osakkeiden kurssit nousevat ja varainhoitajat keskustelevat hiki otsalla voisiko niihin sijoittaminen olla kenties kestävää kehitystä?
Kuva
Kolmasosa Eurooppaan ja Yhdistyneeseen Kuningaskuntaan sijoittuneista, ESG-suuntautuneista rahastoista omistaa nyt 7,7 miljardin euron arvosta puolustustoimialan osakkeita, mikä on yli kaksinkertainen määrä verrattuna 3,2 miljardiin euroon vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä Financial Timesin tekemän tutkimuksen mukaan.
Vaikka osa arvonnoususta on peräisin osakkeiden kurssien noususta Moskovan hyökättyä helmikuussa 2022 Ukrainaan, moni sijoittaja alkaa taipua hätää kärsivien valtionhallintojen argumentteihin, että pitkään boikotoitu aseiden valmistajien tukeminen voisi sittenkin tuoda mukanaan enemmän positiivisia asianyhteyksiä kuin erityisiä tappiollisia vaikutuksia.
Ukrainan tilanne on saanut koti- ja ammattifilosofit viimein pohtimaan ajatusta "Onko meillä oikeus puolustaa itseämme". Taistelut Ukrainassa ovat synnyttäneet keskustelua siitä, voidaanko puolustusalan sopimusvalmistajia nähdä ESG-sijoituksena.
Alan yhtiöt ovat hyvin erilaisia sen suhteen millaisia aseita ne valmistavat ja mihin näitä myydään, mutta mielipide alkaa kääntyä siihen, ettei puolustusalaa voi hylkiä periaatteessa.
Kuva
Morningstarin analyysi FT:lle osoitti, että Euroopan ESG-rahastojen lukumäärä, jotka omistivat enemmän kuin viisi prosenttia puolustusalan yhtiöitä oli kolminkertaistunut - noussut 22:sta 66:een - viimeisen kahden vuoden aikana. Puolustusala on aina ollut varsinainen ESG-alan miinakenttä, mutta sijoittajien mieli on muutoksessa ja avautumassa, konfliktien avatessa silmät valuraudan ropistessa maihin jo lähellä omia varpaita.
Ilmailu- ja puolustusalan sektorin osuus on kokonaisuudessaan vielä pieni eli alle yksi prosentti kaikkien rahastojen puolentoista triljoonan euron kokonaisarvosta. Sektori ei juuri ole herättänyt kiinnostusta, kunnes nyt eräät ovat heränneet sijoittamaan pelätessään jäävänsä muista jälkeen.
MSCI Europe aerospace and defence index on noussut 1,8 kertaiseksi vuoden 2022 alusta, kun johtavien valmistajien osakkeet alkoivat nousta.
In the wider investment market, holdings in defence-themed mutual funds and exchange traded funds more than tripled from $5.8bn in Jan 2022 to $17.6bn July 2024, according to data from LSEG Lipper.
Yhdysvalloissa ESG-rahastojen sijoittama arvo ilmailu- ja puolustusalan osakkeisiin nousi 1,2 miljardiin euroon kuluvan vuoden 2024 toisella vuosineljänneksellä, mikä on selvästi ylöspäin 779 miljoonan euron arvosta vuoden 2022 toisella vuosineljänneksellä eli kaksi vuotta sitten.
BlackRockin iSharesin ESG Aware MSCI USA eli yksi maailman suurimmista ESG rahastoista sisältää jenkkien puolustusalan jättejä RTX ja Northrop Grumman, samoin kuin teollisuuskonglomeraattia Honeywelliä. RTX ja Northrop Grumman elävät lähinnä Pentagonin tilauksilla ohjuksista ja rakettimoottoreista.
Poliitikot briteissä ja vanhalla mantereella haluavat sijoittajien palaavan takaisin laittamaan rahaa sektoriin. Brittien uusi hallinto on luvannut esittää lainsäädäntöä, joka säätelisi ESG-auditointeja tekeviä konsulttiyhtiöitä. Näitä on jo aiemmin varoitettu ylivarovaisuuden ja väärin ymmärrettyjen ESG-kuvitelmien johtaneen sijoittajien säikyttelyyn ja rahoituspalvelujen hankaloitumiseen.
Aiheesta puhui viime kuussa myös SAAB:in toimitusjohtaja Micael Johansson.
“I think we had, like, 45,000 to 50,000 shareholders before this tragic war happened and now, we have, like, beyond 175,000 shareholders. Of course, the interest in investing in us is very different now, but there is still some sort of hesitation in the market,” Johansson told CNBC’s Silvia Amaro on Aug. 21.
Johanssonin mukaan monet eläkeyhtiöt eivät halua sijoittaa puolustusalan yrityksiin eikä niihin ole ollut mitään kaikki-peliin ryntäystä. Asia harmittaa Johanssonia, jonka mukaan … because if you don’t have any security and a deterrents effect, then you can’t talk about the ESG from other perspectives. That’s sort of the foundation of sustainability in my eye,” Johansson said.
Tämä täydentäisi hyvin tälläkin palstalla aiemmin esillä olleita VanEck Defense ETF:ää (DFEN) ja HANetf Future of Defence UCITS ETF:ää (ASWC). Ne ovatkin mukavasti plussalla.
Täytynee odotella, että nämä arvo-osuustilien hoitajat saavat lippunsa ja lappunsa vähitellen järjestykseen.
Minullakin on nämä kivasti plussalla tämän palstan ansiosta. Kiitos vinkkaajalle!
Uskaltaako kukaan spekuloida miten Trumpin valinta tulee vaikuttamaan näihin? Voisi kuvitella, että aseita siirtyy Euroopasta Länsirannalle, mutta mikähän voisi olla kokonaisvaikutus?
Tätä minäkin pohdin. Euroopan pitää kaiken järjen mukaan panostaa lisää puolustukseensa, joten olisi hyvä eurooppalaisten alan yritysten kannalta. Toisaalta noissa Euroopan paino on kuitenkin aika pieni. VanEck:ssä noin neljännes, HANia en ole viime aikoina vilkaissut.
Trump lupaa rauhaa maailmaan, mutta on myös luvannut rakentavansa rautakummun eli "iron dome" USA:n ympärille. Samanlainen ilmaohjus-puolustusjärjestelmä mitä nähtiin Israel vs Iran nahinoissa. Ja sitten tietenkin Trumpin puheet asevoimien vahvistamisesta (taas uudelleen).
Sitten jos NATO-maiden budjetti joutuu syyniin, se voi lisätä asetilauksia.
ETF:ien rinnalla voi harrastaa osakepoimintaa - vaikka BAE Systems brittipörssistä
Kuva
BAE System on iso puolustusalan konserni. Se on mukana salkuissani pörssinoteerattujen rahastojen kautta, mutta otin sitä sellaisenaan myös Nordeaan. Syynä oli se, että olin turhan kauan karsastanut Brexitin takia brittipörssiä, jossa etuna on, ettei se peri osingon maksujen yhteydessä lähdeveroa vaan maksaa osingot lähes puhtaana. Aloin kuitenkin ostella jokin aika sitten.
Kuva
Nyt olisi hyvä aika lisätä, kuten Heikin Ashi edellä muistuttaa JP Morgania lainaten. Nordealla on Nordea Investorin puolella BAE:sta tuore company snapshot, josta alle tiivistelmää:
Kuva
Nyt on vähän pysähtynyt hetki, mutta eipä aikaakaan niin maailma taas säikähtää jonkin paholaisen keksinnön ja ihmisen perimmäisen julmuuden takia.
Kuva
Parasta vaan unohtaa raketoivat 🚀humanistit ja pysytellä pyssyseppien kyydissä, kun niillä ei kysyntä koskaan lopu.
Miten Patria on tuotteineen pärjännyt Ukrainassa? Kellään linkkiä missä olisi analysoitu lännen kaluston tehokkuutta? Ne ketkä suoriutuvat rys*ä vastaan hyvin, luulisi kysyntää olevan?
Ainakin olen nähnyt yhden youtube videon, jossa analysoitiin Abrams tankkien suoritusta ja todettiin se huonoksi. Syy tähän se, että niitä ei ole suunniteltu tällaista sodankäyntiä varten. Varsinkin dronet ihan uusi juttu. Ukraina ei ole juuri pystynyt käymään sellaista sotaa, mihin ne on suunniteltu, eli että on ilmaherruus omalla puolella ja mennään kaikkien aselajien yhteiskäytöllä eteenpäin. Abrams on ihan liian painava sellaiseen melkein sissisodankäyntiin, mitä Ukrainan puolustustaistelu monessa paikassa on. Tuo oli muistaakseni tämä video:
Rahastot, pankit ja analyysitalot ovat osoittautuneet umpihulluiksi kieltäytyessään puolustusalan investointien rahoituksesta
NATO-liittoutuman sotilaallisen komitean johtavalla pallilla istuva amiraali Rob Bauer jyrisee Financial Timesille siitä, että sijoittajien ymmärrys omasta roolistaan "collective defence" eli yhteisen puolustuksen osatekijänä oli täysin pihalla ja ne olivat vähällä jäädä kokonaan paitsi hallitusten rahoitusta Venäjän käynnistellessä täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan kolme vuotta sitten 2022.
Kuva
Bauerin purkaus on tullut samaan aikaan kun eurooppalaiset hallitukset kinaavat puolustusalan tuotannon nostamiseksi Ukrainan aseistamiseen ja juuri ennen jenkkipresidentin vihkiäisseremonioita. Trump on vaatinut Eurooppaa luottamaan vähemmän Yhdysvaltoihin omassa puolustuksessaan ja enemmän omiin kykyihinsä.
Paraikaa tapahtuu koko ajan USA:n ja Kiinan välistä voimien tasapainottelua. Vähän niin kuin mannerlaattojen kanssa, jos geopoliittinen voimatasapaino liikahtaa, seurauksena on sotia, Bauer sanoo.
Saksan Rheinmetallin ja Norjan Kongsberg Gruppenin osakkeet ovat nouseet viime aikoina hallitusten tilatessa takkeja, ohjuksia ja tykistöä. Sijoittajat arvelevat NATO:n aseistuksen uusimisen ja lisäämisen lisäävän puolustusalan yritysten toiminnan tuloksia tulevina vuosina.
Eurooppalaiset pankit ovat silti olleet vastahakoisia lainaamaan varoja aseiden valmistajille, jotta ne voisivat nostaa tuotantoaan. Asia on erityisen akuutti pienten valmistajien kohdalla, joiden on saatava laajennettua tuotantoketjujaan.
Kuva
Bauer, joka on astumassa syrjään NATO-roolistaan tässä kuussa kolmen vuoden palvelusajan jälkeen, sanoo näiden toimintakäytäntöjen olevan jo ajastaan jälkeen jääneitä. Hän pitää täysin käsittämättömänä sitä, että vielä on rahastoja ja pankkeja, joiden mukaan ei ole eettistä investoida puolustukselliseen kykyyn sen johdosta, että siinä tapetaan ihmisiä. "Investing in defence for deterrence purposes is actually the best sustainability measure" hän lisää.
Euroopan komissio ja tusina EU hallitusta on alkanut kasvavassa määrin painostaa European Investment Bankia eli eurooppalaisen blokin rahaa lainaavaa osapuolta lopettamaan sen lähes totaalisen kiellon aseistuksen rahoittamiseen, jotta voitaisiin vahvistaa eurooppalaista puolustusteollisuutta.
Skandeja koskee myös Bauerin lausuma siitä, että NATO:n rajaseudulla olevia valtioita ei pitäisi rangaista uhan alla olemisesta vaan palkita:
Kuva
Kun S&P Global Ratings alensi Viron, Liettuan ja Latvian luokituksia viime toukokuussa, se perusteli päätöstään Ukrainan sodan uhan vaikutuksilla Balttian valtioihin. Näille oli positiivisia vaikutuksia NATO-jäsenyydestään, mutta korkeammilla puolustuskustannuksilla arveltiin olevan vaikutusta maiden kykyyn maksaa ulkomaiset velkansa.
NATO on myös muodostanut oman rahastonsa sijoittamaan puolustusalan käynnistyviin yhtiöihin, kun taas EIB:tä painostetaan laajentamaan rahoitustaan puolustusalan käynnissä oleviin projekteihin. Baueria ihmetyttää yrityksissä niiden strategisen ajattelun puute eikä pelkästään seuraavaan kvartaaliin tuijottaminen hänestä riitä - se on eräänlaista pois katsomista.
"Defence is not a cost. It's an investment. And that's what has to change in the heads of many people. It doesn't seem to be an automatic connection in the heads of investors, rating agencies etc (that process) is irritating slow".
Toimialan ETF-rahastot ovat toistaiseksi kehittyneet hyvin.
HANetf Future of Defence UCITS ETF Acc, tikkeri ASWC, 12 kk plussalla 36,8%
Kuva
Kuva
VanEck Defence UCITS ETF, tikkeri DFEN, 12 kk plussalla 54,5%
Kuva
Kuva
Mildef Groupin kurssi on noussut 80,5% vuodessa.
Kuva
SAAB B-osakkeen kurssi on noussut vuodessa yli kolmanneksen ja kolmessa vuodessa nelinkertaistunut.
Kuva
Sako, Patria, Nammo ja SISU piileskelevät vielä pusikossa eivätkä näy suomalaisten sijoittajien pörssilistoilla. Me jäämme paitsioon nössöjengin vuoksi. Hakkapeliittoja nähty joskus listoilla, mutta ne ovat olleet nokialaisia kumirenkaita - kotimaista tuotantoa jotenkin puolustaakseni.
Juuri uutisoitiin: "Jättikauppa lähellä: Patria myymässä 1000 vaunua Saksaan." Patrialla on toimipisteitä Suomen lisäksi muun muassa Ruotsissa, Norjassa, Belgiassa, Alankomaissa, Virossa, Latviassa ja Espanjassa. Patria omistaa lisäksi 50 % Nammosta, jonka masiinat käyvät kuumina yötä päivää. Itse omistan Patriaa siis norjalaisen listayhtiön Kongsbergin kautta, jolla on 49,9 %:n omistusosuus. Aamun salkkuraportti näyttää kertovan, että Kongsberg on noussut tämän vuoden alusta 41,92 %. Ei huono.
Eespäin tiellä ihmisapinakunnan taistojen!
HS 31.1.2025: "Patria on solminut Saksan kanssa asekaupan, joka todennäköisesti johtaa myöhemmin miljardien eurojen arvoiseen suurkauppaan."
Kongsbergin kurssi tänään jostain kumman syystä hiukan punaisella (lisäys klo 14, kato pärkkele heti kurssi korjaantui, kun otin asian esille ;-D) , mutta sallittakoon, sillä onhan tässä vuodessa kertynyt salkkuraportin mukaan nousua 149,45 %.
Puolustusalan teollisuuden osakkeet nousevat voimalla
Dagens Industrin mukaan Euroopan puolustusosakkeet, mukaan lukien Saab, nousivat jyrkästi maanantaina Yhdysvaltojen viikonloppuna Münchenissä pidetyn turvallisuuskokouksen aikana esittämien toimien jälkeen. Nyt Euroopan huippujohtajat pitävät kriisikokouksen Pariisissa, jossa keskitytään uuteen puolustuspakettiin ja jatkuvaan tukeen Ukrainalle.
Kiire Euroopan puolustussektorilla jatkuu viikonlopun dramaattisen USA-esityksen jälkeen. Saab nousee noin 10 prosenttia - ja nyt analyytikot uskovat, että ruotsalainen puolustusryhmä voi odottaa kysynnän voimakasta kasvua.
"Puolustussijoitukset kasvavat dramaattisen paljon enemmän kuin aiemmin luulimme", sanoo Danske Bankin osakeanalyysipäällikkö Björn Enarson.
"This is the beginning of the beginnigs. Things are definitely moving" sanoo Stubb Financial Timesille päivän lehden mukaan.
Kuva
Yhtä tärkeää kuin rauhanpuheet, eurooppalaisten neuvotteluaiheina ovat olleet puolustusalan valmistuksen kiihdyttäminen ja puolustusalan rahoituksen fiskaalisten esteiden lieventäminen EU:n säännöstössä.
Investointialijäämää kiritään nyt takaisin ja Euroopassa kohdistetaan toimia sekä Saabiin, että saksalaiseen Rheinmetalliin. Nämä ovat kuitenkin pieniä jenkkivalmistajiin nähden.
Kuva
"Eurooppa tarvitsee hyvin menestyvän, voittoa tuottavan yritysryhmän, jonka liikevaihto on yli 40 miljardia euroa", sanoi viikonloppuna Amrin Papperger, Rheinmetallin johtaja. "Se tarvitsee vastaavasti myös saman kokoluokan tilauksia."
Euroopan valmiutta ja halua konsolidoida puolustusalan yhtiötä tulee testiin seuraavien viikkojen aikana avaruusalalla. Airbusin, Leonardon ja Ranskan Thalesin edustajat ovat neuvotelleet yhteistoiminnsta, jolla kilpailla Elon Muskin Starlinkiä vastaan. Toinen yhteistyöalusta on ohjusyhteenliittymä MBDA, jossa tehdään rajoja ylittävää yhteistyötä, tosin pitkään kompuroiden.
Ranskan Macron kehottaa maita valitsemaan aselajeista voittajavalmistajan. Hän korostaa, että Euroopassa on 62 erilaista maakulkuneuvon alustaa (tankkeja ja taisteluajoneuvoja) verrattuna jenkkien kahdeksaan. Vastaavasti jenkeillä on merivoimissa kuusi eri tyyppistä alusta ja eurooppalaisilla 47 erilaista.
Eurooppalaisten ongelma on ensisijainen halu kasvattaa kansallista kykyä kuin yhdistyä rajojen yli.
Most executives argued that Europe needed to take responsibility for its own security. “When European nations opt to buy European capabilities, this supports the industry in getting a return on its investments — this is needed in order for Europe to strengthen its own production capacity, resilience and freedom of action,” said Micael Johansson, chief executive of Sweden’s Saab.
With Trump back in the White House, executives stressed the time to act was now.
“We owe this to Nato,” said Cingolani, “but we [also] owe it to ourselves, considering we have taken peace for granted for 70 years and we can no longer take it for granted.”
Europe’s security industry searches for scale as Trump demands spending
Yleiseurooppalainen Stoxx 600 nousi 0,4 % klo 14.00 Lontoon aikaa. Sitä nosti erityisesti 3,6%:n nousu Stoxx 600 Aerospace and Defense -indeksissä, samaan aikaan kun Euroopan johtajat kokoontuivat keskustelemaan alueellisista puolustustoimista.
Saksan Renk Group ja Rheinmetall olivat 15% ja 9,7% nousseina. Saab nousi 15% ja brittien BAE System nousi 7%.
Kuva
Shares of defense contractors in Europe rose after European Union President Ursula von der Leyen said member states will be allowed to increase their spending on defense and security without breaching the bloc’s rules on budget deficit spending.
Tavallisissa olosuhteissa Euroopan unionin finanssipolitiikan säännöt edellyttävät maiden pitävän vuotuiset menonsa alle 3 prosentissa bruttokansantuotteestaan.
”Katsokaa, mitä teimme aikaisemmissa poikkeuksellisissa kriiseissä. Annoimme jäsenvaltioille ylimääräistä verotusvaraa aktivoimalla pakolausekkeen (escape clause)", von der Leyen sanoi konferenssissa 14. helmikuuta. "Uskon, että olemme nyt toisessa kriisissä, joka oikeuttaa samanlaisen lähestymistavan. Tästä syystä voin ilmoittaa, että ehdotan puolustusinvestointien pakolausekkeen aktivointia. Tämä antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden lisätä huomattavasti puolustusmenojaan."
Kuva
JPMorganin analyytikot arvioivat, että jokainen 50 pisteen (basis point) lisäys Euroopan puolustusmenoissa on vuosittain noin 115 miljardia dollaria, josta 40 prosenttia käytetään todennäköisesti asejärjestelmiin. He arvelevat 30 % laitteiden kustannuksista suuntautuvan yhdysvaltalaisille puolustusalan urakoitsijoille.
Ajan henki heijastuu osakkeiden hintoihin ja myös puolustusalan ETF:t näyttävät nyt kehittyvän hyvin. Niitäkin on hyvä pitää silmällä, jotta yhteismaksuista saisi jotakin palautustakin eikä kaikki valuisi valtameren yli.
European defense stocks could see their valuations boosted by about 30% if the European members of NATO increase their defense spending to 3% of GDP, according to Citi analyst Sam Burgess.
Oma aseyhtiöitä painottava osakesalkku on näemmä paisunut tämän sodan johdosta. Nyt pitäisi sitten miettiä että mitä sitä tekee ja onko kurssinousu kestävällä pohjalla. Vaihtoehdot:
a) Ostaa lisää niitä asefirmoja joiden katsoo hyötyvän ennakoidusta asevarustelusta. b) Vähän keventelee kaikkia nyt kun ovat nousseet. c) Ei tee mitään ja kattelee miten tilanne pidemmän päälle etenee. d) Myy kaiken pois isomman sodan pelossa.
Ajatuksia?
Ihan mielenkiinnosta kyselen, että mikä oli 3 vuotta sitten päätöksesi? Toivottavasti ei "b". Itse katsoin olevani myöhässä enkä enää lähtenyt näihin mukaan. Harmittelin siis jonkun kymmenen prosentin tuoton menetystä ja nyt katselen esim. Rheinmetallin 800+ % nousuja ja potkin itseäni.
Oleellinen kysymys tässä vaiheessa on tietysti se, kannattaako vielä hypätä junaan näiden 800% nousujen jälkeen. Paljon riippuu siitä, mistä tilasta nousuun lähdettiin. Onko 800% nousu kestävällä pohjalla ja nousuvaraa on edelleen. Tämähän on ihan mahdollista, jos tavaraa menee markkinoille minkä ehtii tuottamaan ja uutta kapasiteettia on rakennettu. Valitettavasti itselläni ei ole näihin kysymyksiin vastausta. Mutta selvää liene, että alalla on noususuhdanne vielä vuosia. Itse veikkaisin, että menee 5-10 vuotta, ennenkuin Euroopan oma asetuotanto on tyydyttävällä tasolla, ellei sitten tule sota, jolloin sotatalous hoitaa asian kuntoon paljon nopeammin.
Saudi-neuvotteluissa ei juurikaan edistystä: "Olemme alkaneet kuunnella toisiamme"
Pientä konkreettista edistystä, mutta kaksi osapuolta, jotka ovat alkaneet kuunnella toisiaan. Näin Venäjän ja Yhdysvaltojen edustajat kuvailivat tiistain neuvotteluja Saudi-Arabiassa Dagens Industrin mukaan.
Samaan aikaan Euroopassa jatkuivat kriisineuvottelut - sekä korkojen että puolustusosaķeiden kurssien nousu johtuen odotuksista, että puolustusmäärärahat jatkavat kasvuaan tulevaisuudessa.
Trump heitti aloittelijat venäläiseen käärmekuoppaan eikä näillä ole juuri eväitä selvitä konkareista. Putin ei ole koskaan kylmää sotaa lopettanutkaan, vaan tähtäimessä on NATO:n heikentyminen, USA:n ja Euroopan välien särkyminen ja valtaintohimot. Tässä apupoikana häärää pyytämättä innokas vähäpoika Trump.
Putin ei ole koskaan kylmää sotaa lopettanutkaan, vaan tähtäimessä on NATO:n heikentyminen, USA:n ja Euroopan välien särkyminen ja valtaintohimot. Tässä apupoikana häärää pyytämättä innokas vähäpoika Trump.
Trumpilla sama tavoite Eu:n osalta eli heikentää ja mielellään hajoittaa, jolloin on helpompi pompotella yksittäisiä valtioita.
Toivottavasti Eu:ssa viimein herätään ymmärtämään suuruuden voiman tärkeys ja käytetään sitä muuhunkin kuin sisäiseen byrokratilla tärkeilyyn ja paapomiseen.
USA:n puolustusministeri Pete Hegseth sai eurooppalaiset kakomaan varoittaessaan, ettei Yhdysvaltain puolustusvoimat aio olla läsnä Euroopassa ikuisesti. Eurooppa saa opiskella puolustautumaan omatoimisesti.
Kuva
Viesti sai sellaista epämukavuutta aikaiseksi, että sitä jopa katsotaan aiheelliseksi potkuksi persauksiin. Trump ei ole ensimmäinen, joka kehottaa Eurooppaa pohtimaan asemaansa, mutta ensimmäinen joka sitä tosissaan aikoo.
Päällimmäisenä Euroopalla on parsia kasaan ilmapuolustus, lisätä rahoitusta ja järjestää logistiikka korvaamaan jenkkien kuljetuskalusto ja varastot. Samalla on saatava riittävä ydinasevalmius ajan tasolle. Varustelukeskustelut ovat lähteneet heti käyntiin ja kassapoolia kerätään.
Kuva
Maanosan ilmapuolustuksen lentävä kalusto ja ohjussuoja sekä ilmapuolustuksen tankkaus-ilmassa-järjestelmissä on tekemistä. Pitkän matkan ammuksissa ja varastokeskuksissa on puutteita.
If Europe acquired these strategic assets it would be “the greatest game changer”, according to Camille Grand, a former senior Nato official now at the European Council on Foreign Relations, as Europe would be able to perform almost the full range of military tasks, without US assistance.
Jenkkejä on kutsuttu välttämättömäksi kumppaniksi aivan syystä. Emme pysty toteuttamaan mitään monimutkaista sotilasoperaatiota ilman heitä, vaan joudumme pyytämään heiltä apua yksinkertaisiinkin tehtäviin.
Ukrainan sodassa Eurooppa voisi toimia osana, joka tarvitsee jenkkien taustatukea, britit sanovat. Haaste on se, että eurooppalaiset armeijat ovat 80 vuotta aseistaneet ja harjoitelleet luottaen USA:n tukeen ja sen korvaaminen vie kallista aikaa - ja maksaa miljardeja euroja.
Kuva
Hätäisin asia on, miten korvataan 90.000 jenkkisotilasta, kun USA päättää vetää ne pois asemistaan Euroopassa. Suurin riski on nyt ne 20.000 sotilasta, jotka edeltäjä Biden lähetti Puolaan, Romaniaan ja Balttian valtioihin heti, kun Venäjä aloitti täysimittaisen sodan UKraninan kanssa vuonna 2022.
Euroopalla on kaksi miljoonaa sotilashenkilöä, joista 1,3 miljoonaa sijaitsee Euroopassa. Nämä ovat kuitenkin huonosti varusteltuja. Valmiudessa ja kyvykkyydessä on yleensä suuri ero, eikä näillä ole riittävästi ammusvarantoa, tarvikkeita ja varaosia. Tämä on tullut esiin aiemmissa hankkeissa - mm. 2012 Libyassa tarvittiin tavara-apua jenkeiltä.
Eurooppa on alkanut valmistaa tykinammuksia etc. mutta kehittyneet ammukset, pitkän matkan ohjukset ja seuraavan sukupolven aseistus?
Suurin starteginen ratkaisutarve on taktisten ydinaseiden tuoma suojavarjo, joka Euroopalta puuttuu. Ranskalla ja briteillä on 515 ydinasetta, mutta nämä ovat strategisia aseita, joita käytetään viimeiseksi. Jenkkien vetäytyessä Euroopan valtiot menettävät oikeuden päästä laukaisemaan jenkkien taktisia ydinaseita, joita voidaan käyttää yksittäisiin kohteisiin toisin kuin strategiset aseet, jotka tuhoavat kokonaisia kaupunkeja.
Euroopalta puuttu uhkatekijä eikä sillä yksinään ole kykyä täysimittaiseen ydinsotaan.
“Europe’s mindset has to change,”Sauli Niinistö, Finland’s former president, said. “You cannot avoid war by being weak.”
Hätäisin asia on, miten korvataan 90.000 jenkkisotilasta, kun USA päättää vetää ne pois asemistaan Euroopassa. Suurin riski on nyt ne 20.000 sotilasta, jotka edeltäjä Biden lähetti Puolaan, Romaniaan ja Balttian valtioihin heti, kun Venäjä aloitti täysimittaisen sodan UKraninan kanssa vuonna 2022.
Euroopalla on kaksi miljoonaa sotilashenkilöä, joista 1,3 miljoonaa sijaitsee Euroopassa. Nämä ovat kuitenkin huonosti varusteltuja. Valmiudessa ja kyvykkyydessä on yleensä suuri ero, eikä näillä ole riittävästi ammusvarantoa, tarvikkeita ja varaosia. Tämä on tullut esiin aiemmissa hankkeissa - mm. 2012 Libyassa tarvittiin tavara-apua jenkeiltä.
Eurooppa on alkanut valmistaa tykinammuksia etc. mutta kehittyneet ammukset, pitkän matkan ohjukset ja seuraavan sukupolven aseistus?
Suurin starteginen ratkaisutarve on taktisten ydinaseiden tuoma suojavarjo, joka Euroopalta puuttuu. Ranskalla ja briteillä on 515 ydinasetta, mutta nämä ovat strategisia aseita, joita käytetään viimeiseksi. Jenkkien vetäytyessä Euroopan valtiot menettävät oikeuden päästä laukaisemaan jenkkien taktisia ydinaseita, joita voidaan käyttää yksittäisiin kohteisiin toisin kuin strategiset aseet, jotka tuhoavat kokonaisia kaupunkeja.
Euroopalta puuttu uhkatekijä eikä sillä yksinään ole kykyä täysimittaiseen ydinsotaan.
“Europe’s mindset has to change,”Sauli Niinistö, Finland’s former president, said. “You cannot avoid war by being weak.”
Rakennetaan Eurooppaan kehittynyt ja tehokas puolustusteollisuus, jolla voidaan haastaa jenkkien teollisuus. Saadaan iso teollinen tukijalka Eurooppaan ja jenkit saavat kilpailijan itselleen, kun kerran niin haluavat. Brics maat todennäköisesti ostavat mieluummin eurooppalaisia aseita kuin jenkkien aseita.
Samalla kun USA Hegsethin johdolla vaatii Eurooppaa nostamaan puolustusbudjettiaan 5 %:iin, ilmoittaa Hegseth omassa maassaan 8 %:n menosäästöjä puolustusministeriölle ja armeijalle. Samalla käy ilmi, että Trumpin hallinnon painopiste puolustusmenoissa ovat omien rajojen puolustaminen, Iron Dome-tyyppinen ohjuspuolustus, ydinaseet ja DEI-politiikan (!) vastustaminen. Kyytiä saavat lukuista Bidenin hallinnon hankkeet. Leikkausten kohteena ovat todennäköisesti Euroopassa ja Lähi-idässä läsnäolevat joukot.
Kaikesta päätellen strategiana on entistä enemmän linnoittautua omien rajojen sisälle.
