"Joukkovelkakirjalainan emissiohinta on 99,317 prosenttia" Miun pitää tässä kohtaa aina keskittyä, koska polarisaatio on niin hankala asia. Mutta kyllä tämä menee niin, että sijoittajat laittavat sisään 99,317 rahaa ja saavat takaisin sata rahaa. En jaksa laskea efektiivistä korkokulua, mutta hiukan yli 3,5% siis tulee. Karvalakkilaskulla jaetaan 0,683% viidelle vuodelle ≈ 0,14% = 14bp. Josta saataisiin efektiiviseksi koroksi 3,64%. Tämä ei ole oikein, mutta lähellä. Joku matematiikkasuuntautunut voi laskea tarkankin viiden vuoden ja neljän kuukauden bondista. Laskurikin luultavasti löytyy googlaamalla. Mutta pieni päässälasku pitää pirteänä. Googlailu ja sen jälkeinen lukujen syöttö taulukoihin sen sijaan on imo tylsää.
Muutkin pörssiyhtiöt voisivat ottaa oppia: Asialliseen somepalautteeseen voi myös reagoida.#Efektiivinenkorkojulkiseksi-kampanja ei välttämättä liikuta massoja, mutta joitain masseja saattaa hyvinkin liikuttaa🙃. https://t.co/0z90AnYGAB
Älkää tulko miulle sanomaan, että asioihin ei voi koskaan vaikuttaa. Kyllä voi, mutta välillä saattaa missata pari tosi tv-jaksoa🙅♂️.
Ja hyvä Kesko💪! Olin käsityksessä lähinnä 80-luvun tapahtumiin perustuen, että Keskoa ei paljon piensijoittajat kiinnosta. Elleivät ole K-Kauppiaita. Reivataanpas näkemystä oikealle.
Hyvä Suomi, hyvä Kesko! Jokohan Pohjolassa olisi pohjat nähty. Keskon kautta saa hyvin näkymiä monelle eri kuluttajaliitännäiselle alalle.
Keskolta käännettä parempaan. Analyytikot liian pessimistisiä liikevoiton ollessa 7% heidän arvauksia parempi. Analyytikot missasivat Keskon hyvyyden kaikissa segmentissä. Eniten olivat väärässä RTT-segmentissä, mikä toivottavasti kertoo viestiä myös muiden alan yhtiöiden tilasta pic.twitter.com/MsRtb6Ckgc
Juu. Ruoholahtelainen analyysitalo julisti viikko sitten varsin varmana, että Q3-raportin yhteydessä täyteen hinnoiteltu Kesko tarkistaa liikevoitto-ohjeistuksensa ylälaitaa alaspäin. Ja niinhän se melkein menikin tänään: Kesko tarkisti ohjeistuksen alalaitaa ylöspäin (ja se täyteen hinnoiteltu osake sanoi +12 %. Ei millään pahalla, sillä ennustaminen ei ole helppoa. Itsehän en osaa ennustaa edes illallisaterian sisältöä, vaikka olen itse keittiövuorossa. Ehkä paikallisessa K-Supermarketissa on jotain hyvää tarjouksessa.
Itse olen ollut huomaavinani etteivät inderesin eri analyytikkojen ennustukset ole ollenkaan tasalaatuisia. Ottamatta kantaa nimiin, on niitä joiden analyyseistä koen saavani lisäarvoa ja -ymmärrystä ja jotkut taas ovat lähinnä huumoripalstan tasoa. Useimmat sitten tältä väliltä.
Aika reippaasti menee suositusmuutokset metsään kyllä. Mutta siitä huolimatta... oma vaatimaton mielipiteeni on, että kaupan ala yhtiöissä Inderesin analyysit ovat keskivertoa onnistuneempia ja Keskon kohdalla esim. nuo johdon haastatteluvideot tuovat myös hienoa lisäarvoa sijoittajille. Kesko on oman salkkuni suurin omistus, mutta kyllä minä itsekin odotin tätä päivää niistä lähtökohdista, että ohjeistuksen ylälaitaa taas lasketaan ja alalaidan kanssakin tekee tiukkaa. Mutta pessimisti ei pety. Rauhala on osoittautunut hyväksi johtajaksi ja Keskon kasvuinvestoinnit antavat luvan odottaa positiivista kehityskulkua lähivuosina.
Vaihdoin Kesko B:tä A:han. Taisin saada jotain 40 senttiä välistä. Tämä on näitä osakemarkkinoiden järjettömyyksiä, osakkeilla on muuuten samat oikeudet, mutta A:lla on enemmän ääniä. Joten B on kalliimpi. Nämähän olivat 1998 asti perusosake ja vaihto-osake. Perusosakkeita rekisteröitiin vain K-kauppialle, mutta ne pystyi vaihtamaan vaihto-osakkeeseen aina halutessaan. Perusosake ei ollut listalla. Olisikohan A sitten tullut listalle juuri 1998?
Ottaen huomioon tämän vuoden träkkini, spreadi repeää euroon pariin ennen kuin joulupuut on rakennettu.
Ehdin jo syksyllä vaihtaa suurimman osan A-osakkeistani äänivallattomampiin B-osakkeisiin, mutta lähdin peruuttelemaan kun hintaero kääntyi taas väärin päin.
Ohuet ovat laidat epälikvidimmässä A-osakkeessa kun amatöörinkin toimarit syövät laidan läpi.
Ei Kesko ollut imo niin huono kuin pörssikurssit antoivat ymmärtää. Ja kun Kesko ennustaa liikevoiton kasvavan, se yleensä kasvaa. Osingon leikkaukset ovat vähäisempiä kiinnostuksen kohteitani.
Ostin Momentum-Matikaiselle myytyjä takaisin. En nähnyt huikeaa nousua Tanskan rautakaupan vetämänä yhtä hyvin perusteltuna kuin Kimmo😎.
(Tässä puran siis turhautumistani siihen, että Kimmo tee parempaa tulosta vuodesta toiseen.)
Katsoin Keskon pääjohtajan Jorma Rauhalan Inderes-videon. Se tuli selväksi, että makkarakauppiaat eivät omia osakkeitaan osta. Mikä ei yllätä, mutta tilanne saattaa muuttua. Tuskin tosin elinaikanani. Nykykursseilla Kesko saa puolestani jakaa pelkkää osinkoa, mutta kategorinen kieltäytyminen on kyllä aika talvisotaa.
Olen aika bullish Keskon suhteen, mutta pääjohtajan eläminen aikaa, jolloin Kim Lindström oli vielä nuori, on aina vähän huolestuttavaa.
"Orpopurrat saarnaavat ajan olevan ankaraa ja kaupan kankeaa (enkä ole eri mieltä), mutta mie ja #Kesko katsomme mihin soikiopallo on menossa. Itse asiassa autokaupan suhteen olen Keskoakin positiivisempi." -Aki Pyysinghttps://t.co/Ao3aglMq24
Näin sen näen itsekin ja olen varautunut kasvattamaan omistustani kuluvan vuoden aikana enemmän kuin vain osingot takaisin ostaen.
Keskon osingon lasku ei ollut 3Q/24 osarin jälkeen yllätys. Kesko maksaa osinkoa sen mitä kohtuudella pystyy ja vaihtelua molempiin suuntiin on nähty ennenkin, mutta osingonjakosuhde pysyy tutuissa raameissa.
Tämä on ihan hyväkin kun omia ei osteta. Vaihtoehto olisi sitoutuminen kasvavaan osinkotuottoon, jonka ilman omien ostoa voisi toteuttaa helposti alemmalla osingonjakosuhteella jättäen headroomia nostaa osinkoa sentillä myös matalasuhdanteessa. Väittely omien oston ja osingon eduista jatkunee ikuisesti, mutta osinkoa ja pääoman tuottoa alentava rahan jemmaaminen kassassa tulevia osinkoja varten on omistajan strategiasta riippumatta huonoin vaihtoehto kaikille.
A- ja B-sarjojen hintaeron supistuttua ja käännyttyä ainakin hetkellisesti oikein päin ei lappuja saa enää kahden osakesarjan välillä pelkästään hiirtä klikkailemalla vaan nyt joutuu laittamaan lisää rahaa pöytään.
Nopeat arvon muutokset kääntävät osakesarjojen järjestyksen kun äänivaltaisempi A on epälikvidimpi, mutta minulle kelpaavat myös vallattomat osakkeet.
Soikkopallon lentorata selviää parin tunnin kuluttua kansallislaulun jälkeen. Kotikatsomossa KC fanipaita päälle ja vohvelien päälle jäätelöä ja vadelmia.
Hyvä teksti! En ole mistään eri mieltä. Lisää syvyyttä tähän voisi hakea vielä esimerkiksi ruokakaupan markkinaosuuksien kehityksestä, mistä kaiketi sijoittajatkin ovat olleet huolissaan. Ja olen minäkin vähän. Koossa on Ässää kivempi asioida, mutta ei tarpeeksi paljon, että suostuisin maksamaan siitä niin paljon enemmän. Uskon kuuluvani siihen kansan puoliskoon, jonka tarvitsisi tätä pohtia vähemmän, kuin toinen puolisko, mutta silti no-brainer asioida Ässässä. Meillä kauppa-asiointi on vielä muuttanut muotoa koko ajan enemmän valmiiksi pakatun noutoon tai kotiin tilaamiseen, joten kaupassakäyntifiiliksellä on entistä vähemmän roolia.
Rautakauppa tulee kyllä ajamaan pienen markkinaosuuksien menettämisen ohi, kunhan nuosusykliin päästään, ja todennäköisesti ruokakaupassakin taas fiilistellään kilohinnan etsimisen sijaan.
En omista, mutta jälkikasvulle ostin vuoden sisään.
Ollaan nyt sitten kontra-synkistelijöitä eli mihinkään nousukauteen on vaikea uskoa ainakaan vuoden 2025 aikana. Hallituksen "säästöt" ovat lähinnä leikanneet kulutusta ja lisänneet työttömyyttä. Sama meno näyttää jatkuvan tänäkin vuonna ja siihen mahdollisesti vielä päälle Trumpetin haikailemat tullimaksut, niin vaikea nähdä nousukautta ainakaan ihan lähiaikoina. Hyvin toimeentulevilla ihmisillä ei ehkä ole oikein realistista käsitystä siitä, kuinka vähän rahaa esim. työttömillä ja eläkeläisillä on käytössään. Esim. naisten eläkkeiden mediaani on 1400 €/kuukausi. Siitä maksat kaiken. Työttömille jää käteen kai joku 400-500 € kuukaudessa ja kun tätä osuutta on leikattu hallituksen toimesta, niin se on ollut suoraan pois kotimaisesta kulutuksesta. Suurella joukolla ihmisistä ei ole mitään ylimääräistä rahaa kulutuksen lisäämiseksi.
Ollaan nyt sitten kontra-synkistelijöitä eli mihinkään nousukauteen on vaikea uskoa ainakaan vuoden 2025 aikana. Hallituksen "säästöt" ovat lähinnä leikanneet kulutusta ja lisänneet työttömyyttä. Sama meno näyttää jatkuvan tänäkin vuonna ja siihen mahdollisesti vielä päälle Trumpetin haikailemat tullimaksut, niin vaikea nähdä nousukautta ainakaan ihan lähiaikoina. Hyvin toimeentulevilla ihmisillä ei ehkä ole oikein realistista käsitystä siitä, kuinka vähän rahaa esim. työttömillä ja eläkeläisillä on käytössään. Esim. naisten eläkkeiden mediaani on 1400 €/kuukausi. Siitä maksat kaiken. Työttömille jää käteen kai joku 400-500 € kuukaudessa ja kun tätä osuutta on leikattu hallituksen toimesta, niin se on ollut suoraan pois kotimaisesta kulutuksesta. Suurella joukolla ihmisistä ei ole mitään ylimääräistä rahaa kulutuksen lisäämiseksi.
Mistä kaivoit luvun 1400€? En ihan tuoreinta dataa löytänyt, mutta v.2022, jonka jälkeen eläkkeisiin tullut isoja korotuksia, naisten mediaanieläke oli 1614€/kk eläketurvakeskuksen mukaan.
Eihän toi toki paljoa ole, mutta siinä vaiheessa ei ole huollettavia. Toivoisi myös, että on joko säästetty tai maksettu asunto omaksi. Jos ei kumpaakaan ole tehnyt, niin voi toki tehdä tiukkaa, mutta sitten voi katsoa vain peiliin :/ Toki on totta että leikkaukset on pois kulutuksesta, mutta mitä vaihtoehtoja tässä on kun leikata etuuksia? Mielestäni ei mitään. Toki sitä voisi rallattaa velkarahalla vielä jokusen vuoden, mutta mitä pidempään sitä tehdään sitä enemmän se sattuu.
Yritin vain tehdä selväksi miksi mitään kulutusjuhlaa/nousukautta ei ole imo näköpiirissä. Muuten olen sen verran väsyksissä viime yön valvomisesta, että en ala syvällisempään keskusteluun juuri nyt. Katsotaan iltapäivällä uusiksi jos saan nukahdettua.
Hyvin toimeentulevilla ihmisillä ei ehkä ole oikein realistista käsitystä siitä, kuinka vähän rahaa esim. työttömillä ja eläkeläisillä on käytössään. Esim. naisten eläkkeiden mediaani on 1400 €/kuukausi. Siitä maksat kaiken. Työttömille jää käteen kai joku 400-500 € kuukaudessa ja kun tätä osuutta on leikattu hallituksen toimesta, niin se on ollut suoraan pois kotimaisesta kulutuksesta. Suurella joukolla ihmisistä ei ole mitään ylimääräistä rahaa kulutuksen lisäämiseksi.
Työttömiä on Suomessa pyöreästi 250 000 henkilöä, eläkeläisiä 1,7 miljoonaa ja työssäkäyviä 2,5 miljoonaa. Näistä ryhmistä työssäkäyvät kuluttanevat ylivoimaisesti eniten. Se, miten työssäkäyvät (ja toki myös yrittäjät) pärjäävät, määrittää koko kulutuspelin. Työttömien panos ei tuossa paljon paina, eivätkä matalatuloisimmat eläkeläiset ole kuluttaneet koskaan juuri mitään.
Noin muuten en ole hallituksen näivettämispolitiikan kannalla. Huono-osaisuus aiheuttaa potenssiin aina muitakin ongelmia, kuin ainoastaan valintoja halpojen ja erittäin halpojen hyödykkeiden väliltä.
Yritin vain tehdä selväksi miksi mitään kulutusjuhlaa/nousukautta ei ole imo näköpiirissä.
Käytän oikeuttani olla eri mieltä ja esitän evidenssinäni Nordean tilinpäätöksen, jonka mukaan sekä asuntolainojen että sijoituspalveluiden kysyntä on lähtenyt loppuvuodesta 2024 hyvin pieneen kasvuun.
Lupaan lakata kontraamasta jos pystyt laimentamaan arviosi "ei ole näköpiirissä" muotoon "on vielä hidasta ja riippuu edelleen monista asioista".
Keskon päivittäistavarakauppa sopeutuu mielestäni varsin hyvin tähän tilanteeseen. Saatavissa on premium tuotteita (=lisähintaisia) sekä merkkituotteiden että muodikkaiden luomutuotteiden muodossa. Ostaja saa valita periaatteessa samoista tuotteista koostuvan ostoskorinsa hinnan varsin vapaasti. Lopputulos näkyy tilinpäätöksestä. Liikevaihto kasvaa (marginaalisesti), liikevoitto ei.
