YLE:n tuotetarjonnassa katsojalle on yleensä ollut ennakolta melko selvää minkä laatuista tuotetta on saatavilla. Tuotteen kuluttamiseen käytetty aika meni melko tarkasti siihen mikä oli katsojan tarkoituskin. Tämä on muuttumassa.
Mainosrahoitteisesta tuotantoa seuratessa katsoja menettää väkisinkin viidenneksen ajastaan tuotetyrkyttämisen katkoessa kaiken aikaa sitä mihin on yrittänyt keskittyä. Mainonta on lisäksi heikentynyt laadultaan niin noloksi, että jo sen takia katsojan on pakko lähteä ohjaimella seikkailemaan muille ohjelmantarjoajille. Ohjelman katsomisesta on tullut silkkaa ajanhukkaa. Mainonnan määrää aiemmin rajoitettiin tunneittain, mutta tätä väljennettiin muutama vuosi sitten:
Televisiomainonnan mainossääntelyä kevennettiin vuonna 2021 siten, että kaupallisille televisiotoimijoille annettiin enemmän liikkumavaraa mainosten sijoittelussa. Tuntikohtaiset mainonnan määrän rajoitukset poistuivat ja nyt mainosten sekä teleostoslähetysten osuus ei saa ylittää 20 prosenttia klo 6.00–18.00 ja klo 18.00–24.00 välillä.
Nyt kiinnostavimmasta elokuvasta näkee tunnissa ehkä kaksi kolmasosaa lopun mennessä keskeyttävään lööperiin, jolla ei näköjään ole tarkoituskaan markkinoida tuotetta vaan kertoa outoja tarinoita syrjäkylien vähäpoikien loikkiessa ruudulla ja kummajaisten yrittäessä olla erilaisia.
Pahinta on YLE:n suuntaaminen hukkakäytön suuntaan, jossa he apinoivat mainoskanavaa esittämällä joka väliin trailereita tulevasta ohjelmasta. Hukka-ajan määrä vain lisääntyy. Ohjelmatiedoista on tarjontaa ilman YLE:äkin, ihan kaukosäätimellä.
Kohta ainoaksi katsottavaksi jää teksti-tv. Palaamme mustavalko-tv:n aikaan, jolloin eniten katsottu ohjelma oli "Virityskuva".
Onko sun ajalla mitään hintaa vai nautitko mainosten katsomisesta?
Pakkoko niitä mainoksia on katsoa? Katson MTV ilmaiset leffat Katsomon kautta kuulokkeet korvilla. Mainosten ajaksi ääni mutelle ja toisella selaimella (vaihto kätevästi ALT TAB) luen mainosten ajan mm. Sijoitustietoa. Jos jään lukemaan liian pitkäksi aikaa, niin Katsomossa pääsee helposti palaamaan siihen hetkeen, kun mainokset loppuu.
Kaikenlainen retroilu ja dopamiiniviha on sen verran muodissa että itse odotan sitä kun milleniaalit rupeavat varta vasten maksamaan suuria rahoja jostain 5 tuuman ja 40 kilon televisioista, joista ei näy mitään muuta kuin bonanza kerran viikossa. Voisin kyllä tarkemmin ajateltuna itsekin sellaisen hankkia.
Yle -lain mukaan julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee:
”2) tuottaa, luoda, kehittää ja säilyttää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä”.
Mitä sitten on lain nimenomaisesti vaatima ”virikkeellinen viihde”, se selviää jos katsot esim. ohjelmia: Sohvaperunat, Sinkut paljaana, Tarinoita vessasta tai Pillupäiväkirjat. Viimeksi mainitussa, jota HA:kin on suurella innostuksella tiirannut mitä huonoilla silmillään vielä näkee, saadaan runsaasti virikkeitä ”naisen karvattomuudesta, vulvodyniasta ja penetraatiokeskeisestä seksistä”. Havaitsemme siis helposti, että Ylen johto noudattaa ohjelmatarjonnassaan tiukasti lakia ja edellä mainitut tuotokset pitää nimenomaan rahoittaa kaikkien kansalaisten toimesta verovaroilla. Lisää tämmöistä tavaraa ruutuun; a-studiot, ykkösaamut ja muu joutava hömppä vähemmälle.
Olen varma, että rakas Ylemme on erittäin pätevissä käsissä ja sen johto on kohtuullisen korvauksensa ansainnut: kahdeksan Ylen ylintä pomoa yleensä viime vuosina ovat tienanneet säännönmukaisesti enemmän kuin esim. Suomen valtiovarainministeri.
Korkein tutkinto, jonka Ylen nykyinen toimitusjohtaja on saatavissa olevien tietojen mukaan suorittanut, on peräti ylioppilas. Näin ollen hänen palkkansa luontoisetuineen vuonna 2023 oli parahultaiset 340.974 euroa. Lisäksi hän sai ansioistaan tulospalkkiota 21.528 euroa, joten kk-palkaksi tuli yli 30.200 euroa.
Pillupäiväkirjat. Viimeksi mainitussa, jota HA:kin on suurella innostuksella tiirannut mitä huonoilla silmillään vielä näkee, saadaan runsaasti virikkeitä ”naisen karvattomuudesta, vulvodyniasta ja penetraatiokeskeisestä seksistä”.
Kiitos, alan heti katsoa!
Heikin Ashi wrote:
Korkein tutkinto, jonka Ylen nykyinen toimitusjohtaja on saatavissa olevien tietojen mukaan suorittanut, on peräti ylioppilas. Näin ollen hänen palkkansa luontoisetuineen vuonna 2023 oli parahultaiset 340.974 euroa. Lisäksi hän sai ansioistaan tulospalkkiota 21.528 euroa, joten kk-palkaksi tuli yli 30.200 euroa.
Kuulostaa kohtuulliselta. En itse ole ylioppilas, ja tienaan hiukan vähemmän.
Pillupäiväkirjat. Viimeksi mainitussa, jota HA:kin on suurella innostuksella tiirannut mitä huonoilla silmillään vielä näkee, saadaan runsaasti virikkeitä ”naisen karvattomuudesta, vulvodyniasta ja penetraatiokeskeisestä seksistä”.
Kiitos, alan heti katsoa!
Tää on muuten todella upea sarja, ihan ekan jakson perusteella. Täydellisen kaunis, intiimi kuvaus siitä mitä shibari voi olla. Katson tältä pohjalta koko sarjan.
Hauskaa, että heti tammikuussa tulee fiilis että on saanu tarpeeks vastiketta YLE-verolle.
Kolmas jakso on aivan vitun upee. Tässä on saatettu yhteen mielenkiintoset ihmiset, ja miten nää osaa olla näin avoimia? Mä toki osaisin, koska olen jumala, mutta nää ei välttämättä ole.
Tässä kiteytyy hienosti se syy, miksi Suomi on niin pahassa kuopassa. Verotetaan niin paljon, että kipuraja ylittyy ja pitää alkaa kikkailemaan, jotta omalla tekemisellä olisi enää mitään väliä. Sitten kirsikkana kakun päällä SAK:n edustaja kiroaa sitä, kun jengi ei maksa veroja.
Hesari kirjoitti syyskuussa 1995 suomalaisesta Verohelvetistä seuraavasti:
SUOMALAISTEN verotus, erityisesti tuloverotus, on noussut niin kestämättömäksi, että valtiovarainministeriötäkin alkaa jo hirvittää. Veroja pitäisi välttämättä alentaa, koska huippukorkea verotus sekä näännyttää kansalaiset että luo sietämättömiä, usein suorastaan mielettömiä ongelmia kansantalouteen ja yhteiskuntaan.
Nyt Lapsenvarastajan kätyrit Hesarissa ovat saaneet laskiaispullista virtaa ja verosuunnittelun asiantuntijansa F:n kanssa laittaneet kierrätykseen vanhan matransa itkeä jonkun suomalaisen ulkomailla tienatun euron kuluttamista muualla kuin Suomessa.
Hesarin toimituskolhoosin parku tulee siitä, että täkäläisestä verohelvetistä yksilöt pakenevat sinne, missä on säädyllinen tulo- ja kulutusverotus. Nyt nämä veronkuluttajat etsivät seipäitä, heinähankoja ja muuta terävää pitääkseen veronalaiset Suomessa piikkilangan takana. Ihan niin kuin idässä, josta aurinko nousee tundran takaa paljastamaan alle 60-vuotiaita metsästävät värvärit.
Hesarin kirjoituksesta on mennyt kolmasosa vuosisataa, mutta hämäläinen kumilanka on niin pitkä, ettei älli ole vielä löytänyt joustavaa langanpäätä.
Toissa vuonna jo kysyttiin: "Onko OECD-alueen viidenneksi korkein veroaste Suomen talouden iso ongelma?"... "Korkeat verot ovat sivistyksen hinta" väittää veronkuluttaja Korkman.
Kiitos vaan, mutta ostaisin mieluummin edullisemman sivistyksen kuin tämä, jossa kasvava mediasukupolvi ei enää osaa lukea tai kirjoittaa, mutta uskoo rahaa tulevan kun tarpeeksi hakkaa lasilevyä.
Kaikki suomalaiset ovat tosiasiassa verottajan palkkalistoilla ja Suomessa yritysten todellinen toimiala on verotulojen kerryttäminen työntekijöiden avulla, ei se mitä kaupparekisterissä lukee. 50.000 euron vuosiansio edellyttää yritykseltä ainakin 77.500 euron arvonlisäverollista lisämyyntiä, siitä menee eri muodoissa yhteiskunnan ylläpitoon 53.000 euroa eli 70 % (alv, sos.vak., enakonpidätys ja kulutusverot) ja koulutetun henkilön veroista puhdistettu oma osuus siitä on noin 24.000 euroa (30%).
Jos esim. ostaa Helsingistä 400.000 euron asunnon, sen hinta sisältää 160.000-180.000 veroja ja veroluonteisia maksuja kertoo VTT:n tutkimus. Veroista vapaa hinta on n. 230.000 euroa. Paljonko sitten joutuu maksaman tuloveroja, että saa kasaan tuon 400.000 euroa asunnon ostoon? Bruttotuloja pitää kerryttää noin 760.000 euroa, jotta tuo summa tulee käteen nettona. Kun ostat 400.000 euron hintaisen asunnon, se tuottaa siis julkiselle vallalle tosiasiassa verotuloja kaikkiaan noin 520.000 -540.000 euroa. Toivottavasti julkinen valta on käyttänyt nuo verotulot mahdollisimman hyödyllisesti.
Trumpin harrastaessa omaa Pärttylin yön verilöylyään jenkkihallinnon parissa, katse väkisinkin kohdistuu lähiseudun liiketoimintaan ja niihin yhtiöihin, jotka ennenkin ovat olleet tulessa ja myrskyssä. Ajatus on, että huonojen ja hylättyjen yhtiöiden etsimisen sijaan sijoittaja keikkuisi jo tilkityissä ja parkituissa laivoissa eli hyvissä yhtiöissä. Ne pysyvät todennäköisemmin pinnalla ja pääsevät perille, kun kovasti tuulee.
No on näitä lähelläkin ja niistä kirjoitti Johanna Englundh viikko sitten sopivasti Morningstarissa suomenkielellä: 7 pohjoismaista osaketta, jotka jokaisen sijoittajan tulisi omistaa.
Kuva
Ruotsin, Tanskan ja Norjan markkinoille sijoittaneet ovat saaneet eurooppalaiseen indeksiin sijoittaneita paremmat tuotot. Morningstar Developed Markets Europe -indeksi on noussut 101,5 % viimeisen vuosikymmenen aikana, mikä on huomattavasti heikompi suoritus kuin Morningstar Denmark -indeksin vaikuttava 216,5 %:n tuotto samalla ajanjaksolla. Suomi on kuitenkin poikkeus. Suomen osakemarkkinat ovat kohdanneet merkittäviä haasteita vuodesta 2023 lähtien, minkä vuoksi Morningstar Finland -indeksi päätyi saman kymmenvuotiskauden lopussa vaatimattomampaan 72,9 %:n tuottoon. Tiedot ovat perusvaluutoissa.
Pohjoismaiset osakkeet tuovat jenkkien teknologiaosakkeille sopivasti hajautusvoimaa: IKEA, Lego, Spotify, Klarna, Novo Nordisk jne.
Kirjoittaja poimii esiin kuitenkin osakkeita, joilla on hyvä vallihauta, menestyneet ja lähellä meitä:
Kuva
Kyseessä seitsemän pohjoismaista osaketta, jotka käyvät tällä hetkellä kauppaa lähellä arvioitua käypää arvoaan tai sen alapuolella ja joille kaikille on annettu laaja Morningstarin Economic Moat Rating -luokitus. Tämä luokitus osoittaa, että ne todennäköisesti säilyttävät kilpailuetunsa ainakin seuraavat 20 vuotta.
Kuva
Parhaat yritykset eivät aina ole parhaita osakkeita juuri nyt ostettavaksi. Osakkeet, joiden tähtiluokitus on 4 tai 5, edustavat hyvää ostomahdollisuutta, kun taas sijoittajien kannattaa ehkä odottaa Kongsberg Gruppenin, Novo Nordiskin ja Novozymesin kaltaisten osakkeiden hinnanlaskua ennen ostoa, arvioi Englundh.
