Intrum AB:n vakuudettomilla joukkovelkakirjoilla (senior unsecured notes) ei ole reaalivakuutta (oikeutta realisoida Intrumin omaisuutta maksun puuttuessa), mutta niillä on etusija yhtiön muihin vakuudettomiin velkasitoumuksiin - vaikkapa vuokriin, palkkoihin tai ostovelkoihin.
Kuva
Kyseinen neuvottelu on koskenut juuri näitä lainoja ja niistä on luettelo asiakirjoissa. Ne ovat joskus olleet houkuttelevia.
Alla Intrumille annetun lainan arvo viiden vuoden ajalta.
Kuva
.
Parhaimmillaan Intrumille lainatusta satasesta on maksettu 105 euroa koronan jälkeen kesällä 2021 ja huonoimmillaan nyt huhtikuussa 57 euroa. Tällä hetkellä tästä paperista, jonka maksuaikaa nyt siirretään maksetaan korkeintaan 75 euroa sataa euroa kohden, vaikka lappunen sisältää 4,875% kuponkikoron.
Hintojen spreadi on aika iso.
Kuva
Paperia ei osteta, vaikka laskennallinen yieldi on valtava
Kuva
Tälle on kohtalona, että pääoman maksua pidennetään sopimuksella eikä sitä luultavasti makseta kokonaan juoksuajan päätyttyä. Lainapaperilla ei ole juuri arvoa eikä yhtiöllä uskottavuutta, tuli sopimus näiden omistajien kanssa vapaaehtoisesti tai pakolla.
Osakekurssia pidetään pinnalla toivorikkaita lehdistötiedotteita lähettelemällä, mikä ei yhtiölle maksa mitään. Yhtiön tilaa seurataan nyt tällä hetkellä lainapaperien noteerauksesta eikä osakkeen kurssista.
Jos tulee myytyä paniikissa jotain, se on aina hyvä oppimiskokemus. Useimmiten kyse on varmaan siitä, että on tehty liian suuria panostuksia yksittäiseen osakkeeseen suhteessa omaan salkkuun tai riskinsietokykyyn. Miksi muuten panikoida pelkästään sillä perusteella, että osakkeen hinta laskee? Sehän on ceteris paribus osto-, eikä myyntisignaali. Eli jos tällaisiin tilanteisiin ajautuu useinkin niin kannattaa miettiä, miksi osaketta on aikoinaan päätynyt ostamaan ja kuinka paljon, ja onko ostopäätökseen liittynyt mitään omaa analyysiä yhtiön todellisesta arvosta. Paniikkimyynteihin voi helposti johtaa sekin, jos yhtiötä on ostanut puhtaasti foorumiviestien tai muiden vastaavien perusteella, eikä itse ymmärrä kunnolla mitä yhtiö tekee tai mikä sen arvonmuodostuksessa on olennaista. Silloin voi helposti ylireagoida kurssiliikkeisiin, kun ei ymmärrä mikä niiden suhde on yhtiön liiketoiminnan arvoon.
Otin myös Intrumin kanssa näpeilleni. Intrum on toinen lappu vuoden sisään, jonka kanssa on tullut sekoiltua. Velhon kommenttiin on todettava sen verran, että omalla kohdallani tein ostopäätöksen ilman huolella tehtyjä kotiläksyjä yhtiöstä. Lisäksi mukana oli velkavipua ja samoihin aikoihin tuli Nordnetilta ilmoitus Intrumin lainoitusasteen laskusta, jolloin oli mentävä myyntinäppäimelle. Osakesijoittamista on takana useampi vuosi, mutta niin sitä vaan on taipumusta mokailuun.. Liian kevyin perustein isosti sisään yksittäisiin yhtiöihin ja lopputulos on ollut sen mukainen. Ei auta kuin katsoa peiliin ja jatkaa harjoituksia. Parin isomman mokan jälkeen kyllä huomaa, että on huomattavasti epävarmempi olo osakemarkkinoilla. Ideoita tulee ja menee, mutta oikein mikään taktiikka ei just nyt tunnu toimivalta. Sijoittaminen toki jatkuu, mutta edelleen omien mokien prosessointi on käynnissä. Jatkossa olisi syytä välttää tämän kokoluokan munauksia. Aspirea tuli aikoinaan painettua suhteessa omaan varallisuuteen isosti ja sen kanssa lopulta kävikin hyvä tuuri. Toisinaan liika itsevarmuus kostautuu, jotta homma ei liian helppoa olisi.
Minua on alkanut hieman jännittämään tuo riittävä bondien hyväksyntäprosentti. 60% ollut jo jonkin aikaa eikä vieläkään ole kuulunut uusista ja 66,7% tarvitaan. Ensi vk tiistaina päättyy early bird ja jos ei siihen mennessä kukaan tartu, niin miksi sitten myöhemminkään enää, varsinkin kun RCF asiakin ratkesi jo? Lisäksi shortit on vieläkin jossain 9,6% maastossa eli ne pysyy yllättävän sitkeinä (tietääkö jotain?)
Mielestäni riski kasvaa koko ajan tässä keississä eteenpäin mentäessä ja etenkin ensi ti jälkeen.
Minua on alkanut hieman jännittämään tuo riittävä bondien hyväksyntäprosentti. 60% ollut jo jonkin aikaa eikä vieläkään ole kuulunut uusista ja 66,7% tarvitaan. Ensi vk tiistaina päättyy early bird ja jos ei siihen mennessä kukaan tartu, niin miksi sitten myöhemminkään enää, varsinkin kun RCF asiakin ratkesi jo? Lisäksi shortit on vieläkin jossain 9,6% maastossa eli ne pysyy yllättävän sitkeinä (tietääkö jotain?)
Mielestäni riski kasvaa koko ajan tässä keississä eteenpäin mentäessä ja etenkin ensi ti jälkeen.
Saa tässä vähän jännittää kyllä. Toisaalta en nyt näe miten tähän oikein reagoisikaan: jos diili menee läpi, niin kurssi pomppaa selvästi. Jos diili ei menisi läpi, mitä edelleen pidän epätodennäköisenä, tästä kurssi toki ottaa osumaa ja epävarmuus kasvaa, mutta yhtiöhän ei ole siinäkään tilanteessa missään akuutissa likviditeettikriisissä, vaan sitten palataan neuvottelu-/suunnittelupöydälle kehittämään toinen ratkaisu. Vaikea näistä on ulkopuolelta sanoa oikein mitään, se on toki jonkinlainen indikaatio että shorttaajat eivät ole purkaneet positioitaan enempää, toisaalta ne olivat vielä joku aika sitten lähempänä 15% ja ottivat siitä ihan hyvin osumaa. Eli eivät olleet oikeassa silloinkaan. Sittemmin on nähty reippaita sisäpiiriostoja, jotka puolestaan puhuvat sen puolesta, että ratkaisu löytyy tavalla tai toisella.
jos diili menee läpi, niin kurssi pomppaa selvästi. Jos diili ei menisi läpi, mitä edelleen pidän epätodennäköisenä, tästä kurssi toki ottaa osumaa ja epävarmuus kasvaa
Tästä voinemme päätellä, että miulle usein tyypillinen odien roikottaminen molempien laitojen takana ei olisi juuri nyt hirveän voitollinen arpa😎.
jos diili menee läpi, niin kurssi pomppaa selvästi. Jos diili ei menisi läpi, mitä edelleen pidän epätodennäköisenä, tästä kurssi toki ottaa osumaa ja epävarmuus kasvaa
Tästä voinemme päätellä, että miulle usein tyypillinen odien roikottaminen molempien laitojen takana ei olisi juuri nyt hirveän voitollinen arpa😎.
Sopimuksen allekirjoitusalustan/toteuttajan Krollin sivuille oli ilmestynyt tällainen tiedote:
Further to the announcement made by Intrum AB (publ) (the “Company”) on 16 August 2024 confirming that certain of its revolving credit facility lenders had agreed to amend and extend its revolving credit facility on the terms set out in the amended and restated Lock-Up Agreement, which would become effective upon satisfaction of certain conditions precedent (the “CPs”), the Company is pleased to announce that the CPs have been satisfied in full and that the Effective Date took place on 26 August 2024.
By acceding to the Lock-Up Agreement, creditors are agreeing to be bound by the terms of the Lock-Up Agreement originally dated 10 July 2024 as amended and restated pursuant to an amended and rested on 15 August 2024.
"Lock-Up Agreement, which would become effective upon satisfaction of certain conditions precedent (the “CPs”), the Company is pleased to announce that the CPs have been satisfied in full and that the Effective Date took place on 26 August 2024."
Luenko nyt tuota oikein, että sopimus olisi täytäntöönpanokelpoinen.. "CPs have been satisfied in full .. on 26 August 2024"? Vai mitä tämä tarkoittaa. Yhtiöltä ei vieläkään ole tullut tiedotetta. Onko vahingossa Kroll julkaissut tiedon ennen aikojaan?
Onko vahingossa Kroll julkaissut tiedon ennen aikojaan?
Liittynee alla olevaan eikä siihen, että onko sopimuksen taakse saatu tarpeeksi saatavia.
"The RCF Lenders’ accession to the Lock-up Agreement and the amendments to the Lock-Up Agreement are subject to certain conditions precedent which are within Intrum’s control and which it expects to satisfy in the coming days (including the reduction of RCF commitments to €1.1bn).
Ymmärrän niin että rcf on nyt virallisesti lock-up sopimuksessa. En tiedä mitä nuo "CPs" ovat olleet, mutta ne ehdot ovat nyt täyttyneet. Intrumilta pitäisi tulla tiedote, kun 2/3 bondeista allekirjoittanut hyväksynnän. Jännittäviä aikoja, elättelin toiveita että ilmoitus olisi saatu tänään ennen pörssin aukeamista. Odotin myös rajumpaa reaktiota kurssissa, kun tiedotetta ei tullut.
Onko vahingossa Kroll julkaissut tiedon ennen aikojaan?
Liittynee alla olevaan eikä siihen, että onko sopimuksen taakse saatu tarpeeksi saatavia.
"The RCF Lenders’ accession to the Lock-up Agreement and the amendments to the Lock-Up Agreement are subject to certain conditions precedent which are within Intrum’s control and which it expects to satisfy in the coming days (including the reduction of RCF commitments to €1.1bn).
Näin varmaan, tuo oli vaan kirjoitettu niin oudosti että pani epäilemään, kun käytetään termejä "become effective" ja "effective date took place". Tuntuu kanssa vähän oudolta, että kurssi ei ole enempää nykinyt alaspäin, vaikka mitään tietoa ei ole saatu.
Nyt saatiin hyväksynnät kasaan mut en pysty linkkaamaan tänne uutista.
Intrumin sivuilta:
"Intrum has received confirmation from its Information Agent that noteholders holding more than 66.7% of Intrum’s senior unsecured notes and MTNs due 2025–2028 by value have signed Intrum’s lock-up agreement to support the Group’s refinancing and recapitalisation transaction (the “Recapitalisation Transaction”) (the “Lock-up Agreement”). The original key terms of the Recapitalisation Transaction were announced by Intrum on 11 July 2024 and the terms of the Lock-up Agreement were amended and restated to allow for the accession of certain revolving credit facility lenders (the “RCF”) (the “RCF Lenders”) as announced on 16 August 2024."
"Next Steps Under the Lock-up Agreement, the relevant parties will negotiate to agree the implementation process most appropriate to secure the successful implementation of the Recapitalisation Transaction, which may include..."
Eli käytännössä nyt aletaan neuvottelemaan, mutta onko tästäkin vielä mahdollista vetäytyä(?)
"The implementation of the Recapitalisation Transaction remains subject to certain conditions..."
Toimitusjohtajan sanat QA osiossa koskien tätä 66.7% meni jotenkin näin "nobody can stop us". Eli, nyt on varma että tällä diilillä mennään sinne käräjäsaliin. Kertoiko ne missään kuinka paljon yli? Mitä suurempi prosentti sen halvempi/helpompi yhtiölle.
75% olisi kevyempi menettely, mutta 2/3 on joka tapauksessa saletti sekin. Miten tää kurssireaktio on näin laimea? En ymmärrä, valtava positiivinen uutinen yhtiölle
Ihan ehdottomasti ostopaikka - tässä katosi kaikki konkurssiriski kerralla. Se pitää huomioida että myöhemmin reittaajat tulee antaa default-luokitukset, mutta käsittääkseni vasta sitten kun sopimus tulee lainvoimaiseksi (eli käräjien jälkeen). Niitä uutisia voi sitten koittaa frontata vähän, vaikka ei niillä vaikutusta firman liiketoimintaan olekaan (koska nyt varmistetaan rahoitus vuosiksi eikä v.2024 reittauksilla ole tulevaisuudessa enää merkitystä)
Ihan ehdottomasti ostopaikka - tässä katosi kaikki konkurssiriski kerralla. Se pitää huomioida että myöhemmin reittaajat tulee antaa default-luokitukset, mutta käsittääkseni vasta sitten kun sopimus tulee lainvoimaiseksi (eli käräjien jälkeen). Niitä uutisia voi sitten koittaa frontata vähän, vaikka ei niillä vaikutusta firman liiketoimintaan olekaan (koska nyt varmistetaan rahoitus vuosiksi eikä v.2024 reittauksilla ole tulevaisuudessa enää merkitystä)
Onko jokin varteenottettava analyytikkotalo tehnyt päivitettyjä lähivuosien ennusteita suunniteltu rahoituspaketti huomioiden? Miltä näyttää yhtiön epsi ja kassavirta uudelleenstrukturoinnin ja nousseiden korkokustannusten jälkeen?
Bisnes on sen tyyppistä että iso leveröinti on välttämätön ja yhtiön pitäisi pystyä palaamaan luottomarkkinoille jollain järkevällä markkinakorolla, jotta bisnes olisi long run elinkelpoista. Aikaa toki saadaan nyt pelattua, eli tarve tälle ei ole välitöntä. Itse en ole vastaavia caseja seurannut, mutta olisi mielenkiintoista tietää onko verrokkitapauksia joissa yhtiötä on johdettu näin vihkoon ja rahoittajien luottamus täysin menetetty. Jos samalla porukalla rullaillaan pari vuotta ja vaikka operatiiviset luvut hieman oikenisivatkin, niin tuleeko tästä yhtiöstä yhtäkkiä kiinnostava kohde bondisijoittajille jatkossa? Velkapaperimarkkinoiden hinnoittelemilla markkinakoroilla yhtiö edelleen taitaa olla elinkelvoton.
Jotenkin kuvittelisi että jos sama porukka, joka nyt kyykyttyää bondisijoittajia, jatkaa hallituksessa/johdossa eikä yhtiöön laitetta omistajien puolesta lisää rahaa, niin ei välttämättä ole ykköskorin sijoituskohde bondisijoittajalle jatkossakaan vaikka vuosi kaksi eteenpäin kituuteltaisiinkin?
Intrum AB - velkasaneerauksen edellytykset leivättömän pöydän ääressä paranevat
Dagens Industri: Kaksi kolmasosaa Intrumin joukkovelkakirjalainojen omistajista on hyväksynyt perintäyhtiön pääomapohjan uusimissuunnitelman ja se tekee mahdolliseksi edetä (saneeraukseen) tarvittavissa toimenpiteissä.
... which may include a consent solicitation and voluntary exchange ...
"Nämä toimenpiteet voivat pitää sisällään suostumuksen pyytämisen velkojilta ja vapaaehtoisen siirtymisen Englannin vuoden 2006 yhtiölain osan 26 tai osan 26A (vastaavasti) mukaiseen yhtiön uudelleen järjestelyyn tai luvun 11 mukaisen Yhdysvaltalaisen konkurssiprosessin antamaan suojaan velkojilta tai ruotsalaiseen uudelleenjärjestelymenettelyyn eli yhtiösaneeraukseen."
Eli toistaiseksi Intrumin liikkeelle laskemia velkakirjoja omistavat (noteholders) ja sille avointa luottolimiittiä (Revolving Credit Facility) myöntäneet lainanantajat odottelevat, että Intrum saisi vielä kasaan mahdollisista luotonantajista uutta vippiä antavia sen verran, että uuden luottolimiitin määrä olisi 75,6% avoimen luottolimiitin arvosta.
Samaan aikaan 3,45% kuponkikorolla olevat velkakirjat erääntyvät 2024 'debt maturity' taulukon mukaan ja 8...9% velkakirjoja tulee tilalle korkeine kuponkimaksuineen. Luototus alkaa olla pikavippitasoa yritykselle, jonka 2023 velkaantumisaste (%) = 425,47
Poimintoja tekstistä: Ennen kuin pääomapohjan vahvistaminen voi toteutua, kumppaneilla on kuitenkin vielä neuvoteltavaa. Heidän on sovittava käytettävästä oikeudellisesta menettelystä. Vaihtoehtoina ovat vapaaehtoinen sopimus yhtiön ja velkojien välillä, yhtiön uudelleen järjestely brittilainsäädännön mukaisesti, amerikkalaistyylinen konkurssisuoja velkojilta tai ruotsalainen velkasaneerausmenettely.
Velkojen uudelleen järjestelystä on esitetty menettely, jonka mukaan vuosien 2025...2029 välillä pääomalyhennettäviksi lankeavien velkakirjojen pääomia pienennettäisiin 90 prosenttiin ja korvattaisiin uusilla velkakirjalainoilla, joiden maturiteetti olisi vuosina 2027...2030 sitä vastaan, että velkakirjaehtoja parannettaisiin velkojille ja näille luovutettaisiin 10 prosenttia Intrumin osakepääomasta.
Intrumin tulisi lyhentää kokonaan kuluvana vuonna 2024 päättyvät luotot ja asettaa vakuus vuoden 2025 lainoille.
"Bolaget ska också få en ny facilitet på 400 miljoner euro att använda för rabatterade återköp av obligationer." eli Intrumille järjestettäisiin 400 miljoonan euron luottolimiitti omien velkakirjojensa takaisin ostoon alennetuilla hinnoilla!
Kuulostaa hölmöläisten peiton jatkamiselta ja varmaan varpaat jäätyvät. Vekselivedolla jatketaan.
Tässä vaiheessa on epäselvää onko yhtiö osakkeenomistajien hallussa vai velkojien hallussa. Toistaiseksi Intrum pyristelee esittämällä erilaisia aikataulupaaluja eteenpäin. Tosiasiallisesti se voi olla jo päävelkojien määräysvallan alla.
“Intrum är övertygade om att villkoren för rekapitaliseringstransaktionen ger bästa möjliga utfall för alla intressenter genom att skapa en robust kapitalstruktur som kommer att stödja långsiktigt hållbar tillväxt utan att påverka koncernens kundrelationer, verksamhet, leverantörer eller anställda”, skriver Intrum i en kommentar.
Huomaa: Osakkeenomistajista Intrum AB ei sano mitään.
Analytikerna tycker att man ska bottenfiska i Embracer och Stillfront men hålla sig borta från Intrum och Fabege. Det visar Afv:s genomgång av analytikernas syn på årets sämsta aktier på Stockholmsbörsen.
Minua mietityttää kovasti miksi suomalaiset innolla ostavat ruotsalaista yhtiötä, jota ruotsalaiset itse eivät osta vaan hyljeksivät.
Ihan ehdottomasti ostopaikka - tässä katosi kaikki konkurssiriski kerralla. Se pitää huomioida että myöhemmin reittaajat tulee antaa default-luokitukset, mutta käsittääkseni vasta sitten kun sopimus tulee lainvoimaiseksi (eli käräjien jälkeen). Niitä uutisia voi sitten koittaa frontata vähän, vaikka ei niillä vaikutusta firman liiketoimintaan olekaan (koska nyt varmistetaan rahoitus vuosiksi eikä v.2024 reittauksilla ole tulevaisuudessa enää merkitystä)
Onko jokin varteenottettava analyytikkotalo tehnyt päivitettyjä lähivuosien ennusteita suunniteltu rahoituspaketti huomioiden? Miltä näyttää yhtiön epsi ja kassavirta uudelleenstrukturoinnin ja nousseiden korkokustannusten jälkeen?
Bisnes on sen tyyppistä että iso leveröinti on välttämätön ja yhtiön pitäisi pystyä palaamaan luottomarkkinoille jollain järkevällä markkinakorolla, jotta bisnes olisi long run elinkelpoista. Aikaa toki saadaan nyt pelattua, eli tarve tälle ei ole välitöntä. Itse en ole vastaavia caseja seurannut, mutta olisi mielenkiintoista tietää onko verrokkitapauksia joissa yhtiötä on johdettu näin vihkoon ja rahoittajien luottamus täysin menetetty. Jos samalla porukalla rullaillaan pari vuotta ja vaikka operatiiviset luvut hieman oikenisivatkin, niin tuleeko tästä yhtiöstä yhtäkkiä kiinnostava kohde bondisijoittajille jatkossa? Velkapaperimarkkinoiden hinnoittelemilla markkinakoroilla yhtiö edelleen taitaa olla elinkelvoton.
Jotenkin kuvittelisi että jos sama porukka, joka nyt kyykyttyää bondisijoittajia, jatkaa hallituksessa/johdossa eikä yhtiöön laitetta omistajien puolesta lisää rahaa, niin ei välttämättä ole ykköskorin sijoituskohde bondisijoittajalle jatkossakaan vaikka vuosi kaksi eteenpäin kituuteltaisiinkin?
Luottoa tarvitaan jatkossakin, mutta bisnestähän ollaan parhaillaan viemässä huomattavasti pääomakevyempään suuntaan. Nykyinen toimari ei ollut puikoissa kun nykyiset velat tehtiin, muistaakseni hallituskin pääosin vaihtunut sen jälkeen. Ja velkojat saavat tässä paketissa 10% yrityksestä + uusituille veloille parempaa korkoa, eli ei tämä nyt ihan pelkkää kyykyttämistä ole. Uudelleenjärjestellyt velat maturoituvat 2027-2030 eli ihan parin vuoden paketista ei ole kyse. Tässä on monta vuotta aikaa luoda bisnes ja yhtiön maine uudelleen.
Ihan ehdottomasti ostopaikka - tässä katosi kaikki konkurssiriski kerralla. Se pitää huomioida että myöhemmin reittaajat tulee antaa default-luokitukset, mutta käsittääkseni vasta sitten kun sopimus tulee lainvoimaiseksi (eli käräjien jälkeen). Niitä uutisia voi sitten koittaa frontata vähän, vaikka ei niillä vaikutusta firman liiketoimintaan olekaan (koska nyt varmistetaan rahoitus vuosiksi eikä v.2024 reittauksilla ole tulevaisuudessa enää merkitystä)
Onko jokin varteenottettava analyytikkotalo tehnyt päivitettyjä lähivuosien ennusteita suunniteltu rahoituspaketti huomioiden? Miltä näyttää yhtiön epsi ja kassavirta uudelleenstrukturoinnin ja nousseiden korkokustannusten jälkeen?
Bisnes on sen tyyppistä että iso leveröinti on välttämätön ja yhtiön pitäisi pystyä palaamaan luottomarkkinoille jollain järkevällä markkinakorolla, jotta bisnes olisi long run elinkelpoista. Aikaa toki saadaan nyt pelattua, eli tarve tälle ei ole välitöntä. Itse en ole vastaavia caseja seurannut, mutta olisi mielenkiintoista tietää onko verrokkitapauksia joissa yhtiötä on johdettu näin vihkoon ja rahoittajien luottamus täysin menetetty. Jos samalla porukalla rullaillaan pari vuotta ja vaikka operatiiviset luvut hieman oikenisivatkin, niin tuleeko tästä yhtiöstä yhtäkkiä kiinnostava kohde bondisijoittajille jatkossa? Velkapaperimarkkinoiden hinnoittelemilla markkinakoroilla yhtiö edelleen taitaa olla elinkelvoton.
Jotenkin kuvittelisi että jos sama porukka, joka nyt kyykyttyää bondisijoittajia, jatkaa hallituksessa/johdossa eikä yhtiöön laitetta omistajien puolesta lisää rahaa, niin ei välttämättä ole ykköskorin sijoituskohde bondisijoittajalle jatkossakaan vaikka vuosi kaksi eteenpäin kituuteltaisiinkin?
Luottoa tarvitaan jatkossakin, mutta bisnestähän ollaan parhaillaan viemässä huomattavasti pääomakevyempään suuntaan. Nykyinen toimari ei ollut puikoissa kun nykyiset velat tehtiin, muistaakseni hallituskin pääosin vaihtunut sen jälkeen. Ja velkojat saavat tässä paketissa 10% yrityksestä + uusituille veloille parempaa korkoa, eli ei tämä nyt ihan pelkkää kyykyttämistä ole. Uudelleenjärjestellyt velat maturoituvat 2027-2030 eli ihan parin vuoden paketista ei ole kyse. Tässä on monta vuotta aikaa luoda bisnes ja yhtiön maine uudelleen.
Kyykyttämisellä lähinnä viittaan siihen että jos merkittävä osa bondien haltijoista joudutaan edelleen pakottamaan järjestelyyn oikeusasteen tai vastaavan kautta ilman vapaaehtoista suostumusta. Nykyjohto ja hallitus junailevat tätä järjestelyä, joka varmasti yhtiön edun mukainen lyhyellä aikavälillä. Lähinnä mietityttää minkälainen muisti bondisijoittajilla yhtiön osalta jatkossa on, ollaanko innolla merkkaamassa uutta kuponkia parin vuoden päästä, kun edellisten kanssa käy näin.
Tällä hetkellä taitaa tulla luokkaa 60 -65% adj ebitistä pääomaintensiivisestä puolesta ja analyytikkonäkemykset taitavat nähdä tämän liikkuvan jonnekin 50/50 jakoon lähivuosina. Sen lisäksi että service -liiketoiminnan kasvuun liittyy epävarmuuksia, niin se ei yksin yhtiötä kanna. Tyypillisesti uusia korvaavia bondeja lasketaan liikkeelle 6 -12kk ennen maturiteettien laukeamista, eli kyllä parin vuoden päästä pitäisi jo uudet tuulet puhaltaa noita ensimmäisiä erääntymisiä ajatellen. Jos investingin volyymiä halutaan jollain tavoin ylläpitää, niin liiketoiminnan kassavirtaa ohjautuu kuitenkin isosti capexiin eikä liiketoiminnan kassavirrasta siten noita erääntymisiä maksella kuihduttamatta bisnestä kunnolla.
Tunnistan toki että olet tähän caseen paljon paremmin syventynyt kuin mitä itse olen. Yhtiö ei taida olla helppo mallintaa, mutta jos sinulla omia estimaatteja tai olet tunnistanut hyvän analyytikon raportin jossa järjestelyn jälkeisiä lukuja mallinnettu, niin niitä mielenkiinnosta kyllä vilkaisisi.
En grupp innehavare av Intrumobligationer utställda i kronor samt en annan grupp, med obligationer som förfaller 2025, har bestämt sig för att samarbeta med Lazards hjälp för att ändra på den nuvarande refinansieringsplanen för Intrum.
Publicerad: 11 september 2024, 15:50
Dagens Industri.
EDIT, 16.20 Dagens Industri vetää uutisen pois, joten on suhtauduttava ennenaikaisena ja ilman varmistusta toisesta lähteestä.
EDIT 16.50
Bloomberg News kirjoittaa.
Joukko Intrumin kruunumääräisten joukkovelkakirjalainojen haltijoita ja toinen ryhmä, jonka joukkovelkakirjalainat erääntyvät vuonna 2025, ovat päättäneet tehdä yhteistyötä Lazardin avulla muuttaakseen Intrumin nykyistä jälleenrahoitussuunnitelmaa.
Molemmat ryhmät omistavat yhdessä noin 18 prosenttia Intrumin vakuudettomista joukkovelkakirjoista. Niille on yhteistä se, että he eivät tue Intrumin nykyistä jälleenrahoitussuunnitelmaa, joka ei heidän mielestään kunnioita käytäntöä, jonka mukaan aikaisemmin maksettaviksi lankeavilla lainoilla on etusija.
Ryhmät tulevat olemaan kuitenkin valmiita yhteistyöhön Intrumin kanssa vapaaehtoisessa uudelleenjärjestelyssä, mikäli olosuhteet ovat oikeat.
"Kaikki yritykset toteuttaa ehdotettu kauppa maksukyvyttömyysprosessin kautta olisivat sopimattomia, ottaisivat vakavia oikeudellisia haasteita ja aiheuttaisivat merkittäviä liiketoimintariskejä", ryhmät kirjoittivat lausunnossaan Bloombergin mukaan.
Intrumin jälleenrahoitussuunnitelmaa on tähän mennessä tukenut noin 71 prosenttia joukkovelkakirjalainan haltijoista. Lyhyesti sanottuna se tarkoittaa sitä, että joukkovelkakirjalainojen duraatiota pidennetään ja niiden arvo alennetaan 90 prosenttiin nimellisarvosta vastineeksi siitä, että joukkovelkakirjalainanomistajat saavat tiettyjä ns. "kannustinpalkkioita" ja myös 10 prosenttia yhtiön osakkeista.
Vielä ei kuitenkaan tiedetä, minkä menetelmän Intrum valitsee pääomapohjan vahvistamiseksi. Se voi tapahtua osapuolten välisellä vapaaehtoisella sopimuksella tai amerikkalaisen luvun 11 menettelyllä, ruotsalaisella saneerausmenettelyllä tai, jos prosessin tuki ylittää 75 prosenttia, brittiläisellä saneerausmenettelyllä.
Tarkennetaan hieman Indrid Coldin edellä kommentoimaa asiaa eli Intrum voi etsiä velallisena osakeyhtiönä suojaa velkojilta pyytämällä Yhdysvaltalaista oikeutta määräämään sitä liittovaltion konkurssilain Chapter 11 mukaiseen vapaaehtoiseen menettelyyn eli uudelleenjärjestelyyn. Se on samantapainen kuin Suomen lainsäädännön mukainen yrityssaneeraus.
Saneeraus on eri asia kuin Yhdysvaltain lainsäädännön mukainen Chapter 7 eli konkurssi, jossa velkojat ottavat maksukyvyttömän yrityksen hallintaansa ja likvidoivat sen varat myymällä kaiken omaisuuden ja jakamalla tuotot velkojien kesken.
Suurin yrityssaneeraustapaus oli Lehman Brothers pankin 639 miljardin kokonaisvarojen hakeutuminen vuonna 2008 uudelleenjärjestelyyn Chapter 11 menettelyllä. Yritys ilmoitti, että sillä oli velkaa 768 miljardia ja näistä 155 miljardia joukkovelkakirjoina. Varoja se ilmoitti olevan 639 miljardia dollaria.
Pankki haki suojaa velkojiltaan ja yritti etsiä ostajaa meklaritoiminnalleen sekä neuvotteli varojenhoitoyksikön myynnistä. Ostajat vetäytyivät ja pankki kaatui. Yllätyshän se oli, kun vuonna 1850 perustettu pankki esitti ensimmäisen tappiollisen osavuosikatsauksensa ikinä vasta kesäkuussa 2008 maksettuaan edellisellä kvartaalilla maaliskuussa pääjohtajalleen 22 miljoonan dollarin bonuksen edellisvuoden hyvästä tuloksesta.
Saatavia paloi tuhkaksi miljardi- ja miljoonakaupalla pohjoismaissa asti. Realisoinnit toivat vain murusia velkojille, joista osa putosi ikkunoista kuin nykyisin talousjohtajat Venäjällä.
General Motors hakeutui Chapter 11 mukaiseen suojaan velkojiltaan kesäkuussa 2009 kokonaisvaroineen 83 miljardia dollaria. Siinä General Motors Corporation (vanha GM) vaihtoi nimensä Motors Liquidation Companyksi, joka meni konkurssiin. Nykyinen yhtiö General Motors Company eli (Uusi GM) uusine omistajineen osti pääosan vanhasta yhtiöstä, nimen "General Motors" mukaan lukien. Vanhoilla GM-papereilla on lähinnä näyttelyarvoa pajan seinällä.
Chapter 11 konkurssisuojaa on myös useasti käytetty väärin ja pitkitetty hankaluuksia niiden ratkaisemisen sijaan. Menettelyllä on pakotettu tavaran- ja palveluntoimittajia mitätöimään tai pienentämään laskusaataviaan, vältelty eläkevastuiden maksamista etc. Lakia on muutettu ajan mittaan niin, että yhtiön on 18 kuukauden aikana esitettävä suunnitelma kuinka päästä punaiselta takaisin voitolle. Säännöstöä on myös muutettu siten, ettei yhtiö voisi maksaa johdolleen paksuja bonuksia tai muhkeita optio-ohjelmia uudelleen järjestelyn aikana.
Saneeraus on yleensä pelkkää tekohengitystä ja epäonnistuu pääsääntöisesti. Kaikille yrityksille ei edes onnistuta vahvistamaan saneerausohjelmaa. Osana ohjelmaa järjestellään myös velkoja. Velkapääomaa leikataan ja maksuaikoja pidennetään, mutta velkajärjestelyn pitää sopia velallisyrityksen kassavirtaennusteeseen. Menettely voi toimia, jos se ajoitetaan oikein.
Tänä vuonna SAS sai maaliskuussa hyväksynnän Chapter 11 uudelleenjärjestelytoimista, 99% velkojista tuettua hakemusta. SAS odotti vapautuvansa Chapter 11 -menettelystä vuoden 2024 ensimmäisen vuosipuoliskon lopulla, jolloin kaikki SAS AB:n osakkeet ja kaupalliset hybridilainat mitätöidään, lunastetaan ja poistetaan listoilta saneerausmenettelyn mukaisesti.
SAS on ilmoittanut 3.10.2023, että yhtiön kantaosakkeet lunastetaan pois pörssistä. Osakkeille ei odoteta jäävän jäännösarvoa. Viimeinen kaupankäyntipäivä yhtiön osakkeella ja hybridibondilla on 13.8.2024.
Eli omistajat voivat niitata osake- ja lainapaperinsa hyyskän seinään tapetiksi. Samaa ilmoitusta Intrumilta odotellessani seuraan sen osakekurssin flipperiliikettä ihmetyksellä.
Kun tässä on lukenut Bingo53:n todella synkistä tulevaisuuden näkemyksistä Intrumille, niin olisi kyllä mielenkiintoista lukea, kuinka paljon ja millä painoarvolla esim. Velho taikka Aki jakavat näitä samoja huolenaiheita vai onko kyse vain tietoisesta mustapekan peluusta?
Kun tässä on lukenut Bingo53:n todella synkistä tulevaisuuden näkemyksistä Intrumille, niin olisi kyllä mielenkiintoista lukea, kuinka paljon ja millä painoarvolla esim. Velho taikka Aki jakavat näitä samoja huolenaiheita vai onko kyse vain tietoisesta mustapekan peluusta?
Miulla olisi ilman Velhoa nolla Intrumia ja ilman Bingoa tuplat nykyiseen. Pidän molempia täysipäisinä ja en ole juuri tehnyt muuta analyysiä kuin lukenut palstaa ja pörssitiedotteita. Mustaa Pekkaa pelaan vain ilman rahaa. Olisinkohan 70-luvulla viimeksi pelannut?
Eli jaan toki samoja huolenaiheita kuin Bingo, mutta en näe niitä niin vakavina. Olen joskus äänestänyt bondin uusia ehtoja vastaan ja hävinnyt. En nähnyt ihmisoikeuksiani rikotun. Vaikka en ollutkaan lukenut ehtoja kunnolla merkitessäni.
Tarkennetaan hieman Indrid Coldin edellä kommentoimaa asiaa eli Intrum voi etsiä velallisena osakeyhtiönä suojaa velkojilta pyytämällä Yhdysvaltalaista oikeutta määräämään sitä liittovaltion konkurssilain Chapter 11 mukaiseen vapaaehtoiseen menettelyyn eli uudelleenjärjestelyyn. Se on samantapainen kuin Suomen lainsäädännön mukainen yrityssaneeraus.
Saneeraus on eri asia kuin Yhdysvaltain lainsäädännön mukainen Chapter 7 eli konkurssi, jossa velkojat ottavat maksukyvyttömän yrityksen hallintaansa ja likvidoivat sen varat myymällä kaiken omaisuuden ja jakamalla tuotot velkojien kesken.
***
Tänä vuonna SAS sai maaliskuussa hyväksynnän Chapter 11 uudelleenjärjestelytoimista, 99% velkojista tuettua hakemusta. SAS odotti vapautuvansa Chapter 11 -menettelystä vuoden 2024 ensimmäisen vuosipuoliskon lopulla, jolloin kaikki SAS AB:n osakkeet ja kaupalliset hybridilainat mitätöidään, lunastetaan ja poistetaan listoilta saneerausmenettelyn mukaisesti.
Sivujuonteena Bingon viestiin:
SAS:n Chapter 11 johti siihen, että se joutui irtisanoutumaan itse Lufthansan kanssa perustamastaan Star Alliancesta. Miksi? Koska merkittäväksi vähemmistöomistajaksi tuli Air France-KLM, joka vastaavassa tilanteessa jo vuosikymmen sitten samalla lailla vähemmistöomistuksella oli vetänyt Alitalian omaan SkyTeamiinsa.
SAS:n allianssinvaihdolla oli suoria seurauksia Finnairille, joka taas kuuluu kolmanteen allianssiin OneWorld. Air-France-KLM olivat epäpyhässä liitossa Helsinki-Amsterdam reitillä, mikä oli meille suomalaisille hyvää aikaa, sillä Air France-KLM:n jatkoyhteydet kautta maailman SkyTeamin kautta ovat omaa luokkaansa. KLM on maailman vanhin yhtäjaksoisesti lentänyt liikennelentoyhtiö (tämän tittelin se lunasti jatkamalla reittilentoja kaukomaihin läpi toisen maailmansodan) ja lisäksi sekä Hollannin taannoisen kaupallisen kolonalismin että pragmaattisen kaupankäynnin (Hollanti itsenäistyi 80-vuotisen sodan aikana Espanjaa vastaan 1500-1600-luvulla, jolloin silloisista Alankomaista kasvoi maailmanmahti kasvavann maailmankaupan ja sillä rahoitettujen merivoimien avulla, ja se koki ennennäkemättömän taloudellisen, tieteellisen ja kulttuurin loiston, kun taas vähemmän business savvy mahtava Espanja ajautui poliittiseen ja taloudelliseen katastrofiin) vuoksi sillä on lonkerot edelleen kaikkialle maailmassa.
Nyt uudessa tilanteessa Finnair sai lemput ja runsaat suorat lennot Amsterdamiin 2,5 tunnissa ja sieltä edelleen allianssin yhteyksiä vähenivät kolmeen KLM:n lentämään päivässä. Sen sijaan nyt on mahdollista 12 kertaa päivässä lentää Amsterdamiin Tukholman tai Kööpenhaminan kautta lyhimmillään 3,5 ja pisimmillään 6,5 tunnin yhteysajalla pääosin SAS:n koneilla. Kahden kauppa oli kolmannen korvapuusti.
Air France ja KLM mielletään usein fuusioituneina, mutta tosiasiassa se on hallinnollisesti holdingyhtiö, jonka avulla Ranskan valtion noin 55% osuus Air Francesta pudotettiin alle puoleen ja siitä se on vähentynyt edelleen 28% omistukseen, Hollannin omistus puolestaan on 9%. Yhtiö on siis pääosin kaupallinen, kuten hollantilaisille sopii. Jo ennen SAS-liitosta se oli maailman suurin lentoyhtiö liikevaihdolla ja matkustuskilometreillä mitattuna. Ja vähintään viidellä osakkeella eli vajaalla viidelläkympillä pääsee osakkeenomistajien klubiin ja tarjouksista osalliseksi. Kyllä hollantilaiset osaavat.
