Kun sijoitus/holding-yhtiö yhtiö myy voitollisia pörssisijoituksia, saa osinkotuloja listatuista osakkeista vai vaikkapa korkotuloa määräaikaisesta pankkitalletuksesta, niin pitääkö niistä maksaa heti jotain veroja tai tehdä muita toimenpiteitä? Vai hoidetaanko kaikki könttänä tilinpäätöksen jälkeen yhtiön tuloveroilmoitusta annettaessa?
Tarviiko ennakkoveroa ottaa huomioon millään tapaa sijoitus/holding-yhtiöissä, joka käy satunnaista osakekauppaa ja jolla ei ole mitään muuta liiketoimintaa?
Ei tarvitse maksaa heti, vaan vasta verotuksen valmistuttua. Jos tekee voitollista toimintaa, verottaja määrää ennakkoveroja, jotka on maksettava. Jotka saa hakemalla takaisin tai jo etukäteen pois, jos toiminta on muuttunutkin tappiolliseksi.
Tarkennetaan vielä, että ennakkoveroihin voi hakea muutosta omaverossa ilman, että toiminta on tappiollista eikä sitä tarvitse perustella. Ennakkoveron täydennystä on aikaa maksaa kuukausi tilikauden päättymisen jälkeen korotta.
Noin yleisesti verottajan ennakkoverot perustuvat aika suoraan edellisen tilikauden tuloksesta.
Tuli sijoitusyhtiön omistajana ensimmäinen irtautuminen vastaan ja kyselisin kirjanpidollista neuvoa.
Kirjaanko saadut Mandatumin osakkeet ostohinnalla 0e vai ensimmäisen kaupankäyntipäivän ensimmäisellä kurssilla? Selkeintä olisi mielestäni nollahinnalla, jolloin Sammon arvoa taseessa ei tarvitsisi sörkkiä. Tällöin koko Mandatumin arvo olisi voittoa ja Sammon lasku tietysti vastaavasti tappiota. Voiko näin tehdä? Osakkeet siis kirjanpidossa vaihto-omaisuutta.
Lopetettuani palkkatyöt olen nyt teknisesti yrittäjä. Yhtiö on kuitenkin sijoitusyhtiö jonka liikevaihto on 0 ja nostamani vuosipalkka myös samat 0 euroa. Sijoitustuotot kirjataan muihin tuloihin ja nostan varat osinkoina.
Tuleeko minun maksaa YEL-maksua? Julkisista luvuista päätellen toiminta näyttää olemattamalta vaikka nostankin 6-numeroisen summan osinkoja per vuosi. Pitäisikö tässä proaktiivisesti kysellä asiaa vai olla hiljaa ja toivoa vapautusta maksuista?
Lähtökohtaisesti ainoa asia joka yelin pakollisuuteen vaikuttaa on työn määrä tunneissa / päivissä jonka teet yritykselle arvioituna sellaisella palkalla jolla yhtä pätevä ulkopuolinen nuo työt tekisi. Jos tämä jää vuodessa alle alarajan, jotain 8500 ja rapiat ei yel ole pakollinen.
Se, että eläkeyhtiöt ovat käyttäneet omissa automatisoiduissa ehdotuksissaan liikevaihtoa ym. tosiasiallisesti asiaan mitenkään kuulumatonta dataa yhtenä komponenttina arvion laskemiseen on vienyt julkisen keskustelun asiasta vähän sivuraiteille.
Huomioitavaa proaktiivisuuteen on lienee se, että jos yeliä ei ole lainkaan ja myöhemmin ilmenee todistetusti että olisi pitänyt olla, joutuu yeliä maksamaan myös takautuvasti. Kun taas jos yel on ollut, mutta todistettavasti liian pienenä niin riittää että asia korjataan jatkossa.
YEL-työtulon minimiraja vuonna 2024 on 9 010,28 euroa eli se nousee joka vuosi.
Aloittelevalla yrittäjällä on 6kk aikaa ottaa YEL-vakuutus ja se tulee voimaan takautuvasti toiminnan aloittamisen päivämäärän mukaan, jolloin takautuvat YEL-maksut eräytyvät maksuun kerralla.
Jo pidempään toiminnassa olevan yrityksen kohdalla YEL-vakuutus tulee ottaa, kun minimiraja ylittyy ja halutessaan voi maksaa YEL-vakuutusmaksuja jopa 3 edelliseltä vuodelta. Mutta ei ole siis pakko, takautuvien maksujen velvollisuus koskee siis vain aloittavaa yritystä.
Passiiviseen sijoitustoimintaan (erotuksena aktiiviseen pääomasijoittamiseen) keskittyvä holding-yhtiö on poikkeustapaus, tosiaankin se työhön käytettävä aika/panos ratkaisee. Jos treidaa aktiivisesti ja kauppoja/aktiviteettia on paljon, YEL- ehdot saattavat täyttyä. Jos toiminta on ”osta ja pidä” ja kauppoja on vähän, ei YEL-vakuutusvelvollisuus todennäköisesti täyty.
Julkisuudessa olleet tapaukset hirmukorotuksista ovat perustuneet väärinkäsityksiin ja niitä on korjattukin. Itsellä on holding-yhtiö, jolla asuntoja ja muita sijoituksia yli miljoonalla eurolla ja tulojakin keskimääräisen palkansaajan verran, mutta juuri tulleessa YEL-työtuloehdotuksessa niiden merkitys työtulona oli nolla euroa.
Pelkkä osakeyhtiön osakkeiden omistaminen ei tee kenestäkään yrittäjää. Yrittäjäksi voidaankin katsoa ainoastaan sellainen henkilö, joka työskentelee siinä osakeyhtiössä, jonka osakkeita hän (tai hänen perheenjäsenensä) omistaa.
Vaikka työsopimusta omistamansa yrityksen kanssa ei olekaan, suuri omistusosuus (eläkeasioissa yli 30% tai yli 50% perheen kanssa yhdessä) voidaan tulkita johtavassa asemassa olemiseen.
Johtavassa eli päättävässä asemassa olemisesta sijoitusyhtiön yksin omistavan on vaikea päästä karkuun, sillä sijoitusyhtiön nimenkirjoitusoikeuden voi tarkistaa kaupparekisteristä. Yrittäjäeläkkeestä voi kieltäytyä sillä perusteella, että sijoitusyhtiössä tehdyn työn arvo ei ylitä YEL-työtulon alarajaa (2023) eli 8575,45 euroa vuodessa (keskimäärin 715 eur kuukaudessa).
Pelkän eläkkeen karttumisen osalta YEL ei ole hyvä sijoitus. Suhteessa maksettaviin maksuihin, eläkettä kertyy heikosti. Eläkesijoituksena YEL-vakuutuksessa, kuten palkkatyöntekijän TYEL-vakuutuksessakin, on se huono puoli, että kerättyä pääomaa ei saa koskaan käyttöön, eivätkä sitä saa edes perilliset.
Käytännöt ovat parhaillaan muuttumassa ja on suurempi mahdollisuus, että työtuloja aletaan määrätä ja korottaa takautuvasti sen perusteella, mitä omistajan olisi maksettava palkatulle työntekijälle samasta työmäärästä (suhteutetaan tehtyihin työtunteihin, jos niitä on).
Hiljaa oleminen voi olla oikea keino, sillä Eläketurvakeskus luultavasti lähettää kirjeenä kysymyksen ja ehdotuksen. Siitä se riita alkaa.
"Eläketurvakeskus valvoo yrittäjien työeläkevakuuttamista. Mikäli yrittäjä ei ole ottanut vakuutusta, Eläketurvakeskus kehottaa häntä kohtuullisessa ajassa korjaamaan laiminlyönnin. Jos yrittäjä ei noudata saamaansa kehotusta, Eläketurvakeskus ottaa yrittäjän puolesta ja kustannuksella YEL-vakuutuksen työeläkevakuutusyhtiöstä."
No jos lohduttaa, niin Tyel-työsuhteessa oleville ei lähetellä YEL-työtuloehdotuksia. Ja YEL on henkilökohtainen, sillä kattaa kaikki yritykset, joissa on osakkaana. Käytännössä jos on osakkaana ns. leipätyöyrityksessä ja hoitaa Tyelit/YELt sitä kautta, niin se holdari ei enää lisää työtuloa - ei eläkeyhtiötkään usko, että yrittäjällä riittäisi aikaa pyörittää useampaa yritystä samaan aikaan.
Ensinnäkin kiitos kaikille tästä mainiosta ketjusta, piti nyt minunkin varta vasten liittyä tänne jotta pääsee osallistumaan. Oma sijoitusyhtiöni on pyörinyt pari vuotta ja tarkan markan miehenä olen toistaiseksi hoitanut kirjanpidon ja veroasiat itse, niitä samalla lähes nollista opetellen. Yhtiön "salkussa" on isommalla painolla sellaisia instrumentteja joita täällä on ehkä vähän vähemmän käsitelty, mm. osuuksia VC-fundeissa ja listaamattomien (startup-)yhtiöiden anneista hankittuja osakkeita. Sijoitusten luonne kun on enimmäkseen ollut sellainen, että tuottoja ei tarvitse ensimmäisinä vuosina odotella ensinkään, asiaan liittyviä kuvioita on ehtinyt opetella suhteellisen rauhassa.
Vaan asiaan.
Niinpä wrote:
Tuuliainen wrote:
Yksityistaloudessahan menisi juuri noin, eli kuten lainannostopalkkio tms. Mistä pykälästä / vero-ohjeesta tämmöisen voisi varmistaa?
EVL 14 §:n 1 momentissa säädetään vaihto-, sijoitus-, käyttö- sekä muun omaisuuden hankintamenoon aktivoitavista menoista: vaihto-, sijoitus- ja käyttöomaisuuden sekä muun omaisuuden hankintameno on hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta johtuneiden välittömien menojen määrä. Välityspalkkiot liittyvät EVL 14 §:ssä tarkoitetulla tavalla osakkeiden hankintaan - ei olisi suoritettu ilman osakkeiden hankintaa.
Rinnastuvatko yllä mainitsemani kaltaisiin osakeanteihin liittyvät merkintäpalkkiot tähän samaan, eli ne pitäisi lisätä hankintahintaan?
Entäpä vaikka tuollaisen rahansa hiljalleen vuosien kuluessa kutsuvan VC-fundin hallinnointipalkkiot, jotka on eritelty euromääräisinä pääomakutsujen yhteydessä? Tai muut toisinaan kutsussa eritellyt kulut, kuten esimerkiksi viivästyskorot ensimmäisessä kutsussa, mikäli on lähtenyt mukaan rahastoon first closingin jälkeen (sorry finglish, ei kauheasti käryä mitä tämä jargoni on suomeksi).
Ensinnäkin kiitos kaikille tästä mainiosta ketjusta, piti nyt minunkin varta vasten liittyä tänne jotta pääsee osallistumaan. Oma sijoitusyhtiöni on pyörinyt pari vuotta ja tarkan markan miehenä olen toistaiseksi hoitanut kirjanpidon ja veroasiat itse, niitä samalla lähes nollista opetellen. Yhtiön "salkussa" on isommalla painolla sellaisia instrumentteja joita täällä on ehkä vähän vähemmän käsitelty, mm. osuuksia VC-fundeissa ja listaamattomien (startup-)yhtiöiden anneista hankittuja osakkeita. Sijoitusten luonne kun on enimmäkseen ollut sellainen, että tuottoja ei tarvitse ensimmäisinä vuosina odotella ensinkään, asiaan liittyviä kuvioita on ehtinyt opetella suhteellisen rauhassa.
Vaan asiaan.
Niinpä wrote:
Tuuliainen wrote:
Yksityistaloudessahan menisi juuri noin, eli kuten lainannostopalkkio tms. Mistä pykälästä / vero-ohjeesta tämmöisen voisi varmistaa?
EVL 14 §:n 1 momentissa säädetään vaihto-, sijoitus-, käyttö- sekä muun omaisuuden hankintamenoon aktivoitavista menoista: vaihto-, sijoitus- ja käyttöomaisuuden sekä muun omaisuuden hankintameno on hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta johtuneiden välittömien menojen määrä. Välityspalkkiot liittyvät EVL 14 §:ssä tarkoitetulla tavalla osakkeiden hankintaan - ei olisi suoritettu ilman osakkeiden hankintaa.
Rinnastuvatko yllä mainitsemani kaltaisiin osakeanteihin liittyvät merkintäpalkkiot tähän samaan, eli ne pitäisi lisätä hankintahintaan?
Entäpä vaikka tuollaisen rahansa hiljalleen vuosien kuluessa kutsuvan VC-fundin hallinnointipalkkiot, jotka on eritelty euromääräisinä pääomakutsujen yhteydessä? Tai muut toisinaan kutsussa eritellyt kulut, kuten esimerkiksi viivästyskorot ensimmäisessä kutsussa, mikäli on lähtenyt mukaan rahastoon first closingin jälkeen (sorry finglish, ei kauheasti käryä mitä tämä jargoni on suomeksi).
Näin äkkiseltään kaikki hankintaan liittyvät kulut hankintamenoksi taseeseen ja kaikki hallinnointiin liittyvät kuluina tuloslaskelmaan. Ja viivästyskorot korkokuluiksi tuloslaskelmaan.
Mutta suosittelen soittamaan verottajalle ja kysymään sieltä, itsekin teen oman firman kirjanpidon ja aina saanut hyvät ohjeet verottajalta.
Nyt on myönnettävä etten ihan kokonaan tätä blogia/ketjua ole läpi lukenut, joten pahoittelut jos kysymyksiini liittyvää aihepiiriä on jo aiemmin käsitelty. Kun noin periaatteessa ilmainen raha kiinnostaa niin onko sijoitusyhtiön perustamista / alkutaipaletta varten mahdollista saada starttirahaa yritykseen? Toinen kysymys on sitten se että onko mahdollista nostaa samanaikaisesti ansiosidonnaista päivärahaa jos omistaisi sijoitusyhtiöstä 100% tai sitten jonkin pienemmän osuuden?
Nyt on myönnettävä etten ihan kokonaan tätä blogia/ketjua ole läpi lukenut, joten pahoittelut jos kysymyksiini liittyvää aihepiiriä on jo aiemmin käsitelty. Kun noin periaatteessa ilmainen raha kiinnostaa niin onko sijoitusyhtiön perustamista / alkutaipaletta varten mahdollista saada starttirahaa yritykseen? Toinen kysymys on sitten se että onko mahdollista nostaa samanaikaisesti ansiosidonnaista päivärahaa jos omistaisi sijoitusyhtiöstä 100% tai sitten jonkin pienemmän osuuden?
Starttiraha puhtaaseen sijoitusyhtiöön on käsittääkseni no go, ellei sitten keksi jotain ihme tarinaa. En tosin missään nimessä ole starttiraha ekspertti, ja aika arveluttaviinkin hankkeisiin olen nähnyt ryyppyä annettavan. Ansiosidonnaiseen ei ole käsittääkseni mitään väliä, omistaako sijoitusyhtiötä tai ei.
Tässä tosin kannattaa olla hyvin tarkkana, TE-toimisto on laskenut itsensä työllistäjäksi (ja täten 0 tukeen oikeutetuiksi) kaikkea pöytälaatikkoon kirjoittajista muusikoihin. Joten jos sijoitusyhtiössä tekee mitään aktiivisempaa, niin kannattaa konsultoida juristia jos samalla aikoo nostaa ansiosidonnaista.
Kun noin periaatteessa ilmainen raha kiinnostaa niin onko sijoitusyhtiön perustamista / alkutaipaletta varten mahdollista saada starttirahaa yritykseen?
Toinen kysymys on sitten se että onko mahdollista nostaa samanaikaisesti ansiosidonnaista päivärahaa jos omistaisi sijoitusyhtiöstä 100% tai sitten jonkin pienemmän osuuden?
Sivusta seuranneena täsmennän hiukan tuen edellytyksiä:
- TE-toimiston myöntämä starttirahan tarkoitus on edistää uutta yritystoimintaa ja työllistymistä. "Kaikki yritysmuodot ja toimialat ovat kelpoisia." (Tällä perusteella käynnistettävä sijoitusyhtiötoiminta edellyttäisi työpaikan luomista, mutta sijoitustoiminta ei sinänsä olisi mitenkään tuelta kiellettyä toimintaa)
- starttirahaa voi hakea työtön. (Tällä perusteella itsellleen starttirahaa hakevan henkilön on mahdollista nostaa ansiosidonnaista päivärahaa ainakin hakemisen aikana).
- starttirahaa ei anneta yritykselle.
Starttirahaa hakiessa on oleellista, ettei sijoitusyritystoimintaa ole ainakaan päätoimisesti aloitettu ennen tuen myöntämisen päätöstä.
Aloittamiseksi lasketaan tuotannollisen toiminnan aloittaminen, myynti, markkinointi mukaan lukien verkkosivujen julkaisu ja rekisteröinnit alv-, ennakkoperintä-, tai työnantajarekisteriin. Aloittamiseksi ei kuitenkaan tulkita esimerkiksi toimitilojen hankintaa tai markkinaselvityksen tekemistä.
Hakemus ja tuen saaminen edellyttää liiketoimintasuunnitelmaa ja kannattavuuslaskelmia, jotka tulee tarkastuttaa lähimmässä Uusyrityskeskuksessa.
Omista kyvyistä tulee olla todistus vaikkapa yrittäjäkurssin käymisestä tms.
Starttiraha riittää aluksi kuudeksi kuukaudeksi, mutta jatkettuna sitä maksetaan kuukausittain 12 kk ajan. Rahalle haetaan alun jälkeen jatkoa, jolloin kysymys on 'Elättääkö sijoitusyritystoiminta yrittäjän?'
Starttirahan myöntämisen jälkeen ja etuuden saamisen aikana ei ole enää tarkoitus saada muualta kuin yritystoiminnasta tuloja. Yritystoiminnan (sijoitustoiminnan) on oltava päätoimista starttirahan saamiseksi.
Toinen kysymys on voiko alkava sijoitusyritystoiminta antaa elannon jo heti ensimmäisen vuoden jälkeen? Starttiraha ei ole tarkoitettu käytettäväksi yritystoiminnan perustamiskulujen maksamiseen vaan yrittäjän henkilökohtaisen toimeentulon turvaamiseen. Sanktiota ei kuitenkaan ole.
Sijoitusyhtiö on tavallisimmin osakeyhtiö, johon varat ovat tulleet henkilöomistajilta joko apporttina, lainana tai SVOP-sijoituksena. Mikään ei estä keräämästä henkilöomistajien joukkoa ja laatimasta rahoitus- ja sijoitussuunnitelmaa. Niin Buffett ja Mungerkin aloittivat.
Lopusta voi sitten itse tehdä starttirahan avulla historiaa. Olen seurannut starttirahan avulla käynnistyviä muita toimintoja ja niissä opiskelun jälkeisten satunnaisten työsuhteiden muuttaminen ammatin harjoitukseksi oli onnistunut hyvin.
Sijoittajan ammatti ei kylläkään ole ammateista helpoin saada tuottamaan. Muutama traderi voinee antaa maustetta asiasta?
Myyn osakkuuteni listaamattomasta yhtiöstä A omistamalleni sijoitusyhtiölle B. Omistamani osuus on n. 15%. Tarkoitus on myydä velaksi, jolloin sijoitusyhtiö jäisi minulle velkaa kauppasumman verran. Mitä kaikkea voin kauppasumman lisäksi vyöryttää sijoitusyhtiölle kauppaan liittyen?
Ajattelin, jos olisi mahdollista kirjata kauppasumman lisäksi velaksi ainakin varainsiirtovero. Tämän joudun joka tapauksessa maksamaan itse yhtiön puolesta, koska yhtiöllä ei ole varallisuutta. Mitä muuta kannattaisi tehdä ko. tapauksessa?
En ymmärtänyt tästä kuitenkaan, milloin ko. järjestely olisi järkevää? Millaisia kuluja tulee mahdollisesta konsernirakenteesta ja millaisella tuloksella tämä olisi kannattavaa?
Myyn osakkuuteni listaamattomasta yhtiöstä A omistamalleni sijoitusyhtiölle B. Omistamani osuus on n. 15%. Tarkoitus on myydä velaksi, jolloin sijoitusyhtiö jäisi minulle velkaa kauppasumman verran. Mitä kaikkea voin kauppasumman lisäksi vyöryttää sijoitusyhtiölle kauppaan liittyen?
Ajattelin, jos olisi mahdollista kirjata kauppasumman lisäksi velaksi ainakin varainsiirtovero. Tämän joudun joka tapauksessa maksamaan itse yhtiön puolesta, koska yhtiöllä ei ole varallisuutta. Mitä muuta kannattaisi tehdä ko. tapauksessa?
En ymmärtänyt tästä kuitenkaan, milloin ko. järjestely olisi järkevää? Millaisia kuluja tulee mahdollisesta konsernirakenteesta ja millaisella tuloksella tämä olisi kannattavaa?
Kommentoimatta onko veto fiksu vai ei, vsv-kulu lisätään hankintamenoon eli sen yritys jää velkaa kauppasumman lisäksi. Tee yhteissummasta lainasopimus ja nosta korkotuloja yrityksestä.
Konsernirakenne tuplaa peruskirjanpitokulut. Kuvio kannattaa, jos olet varma, että saat paljon tuloa jatkossa - sen avulla saa siis nostettua niitä "verovapaita" osinkoja enemmän ja etupainotteisesti, mutta se ei toki itsessään lisää rahamäärää yritykselle.
Ihan mielenkiinnosta, mitä kaikkea voi laittaa sijoitusyhtiön kuluksi? Tarkoitan lähinnä omaa arkea helpottavia asioita. Puhelin, tietokone, liittymät?
Mikä on harmaalla alueella? Esim. viikon mökkireissu "sijoitussuunnitteluna", kilometrikorvaukset, auto?
Ihan mielenkiinnosta, mitä kaikkea voi laittaa sijoitusyhtiön kuluksi? Tarkoitan lähinnä omaa arkea helpottavia asioita. Puhelin, tietokone, liittymät?
Mikä on harmaalla alueella? Esim. viikon mökkireissu "sijoitussuunnitteluna", kilometrikorvaukset, auto?
No kaikkea mitä tarvitsee liiketoiminnassa, riippuen toki toiminnan laajuudesta. Puhelin ja tietokone ovat peruskauraa. Puhelinliittymästä menee verot edusta, mutta nettiliittymästä ei mene eli jos joku kysyy sano liittymä on nettiä varten.
Veroilmoituksessahan ei menoja eritellä vaan ilmoitetaan yhtenä kokonaissummana menolajettain (materiaalit, palvelut, palkat jne.). Itse en ole tuloslaskelmaankaan niitä eritellyt vaan pitänyt ”kaatoluokkien” määrän minimissään.
Varmin tapa joutua verottajan syyniin on henkilökohtaiseksi menoksi helposti laskettavat eli matkakulut yms. Autoa ei kannata hankkia. Ja jos käyttää kirjanpitäjää voi tulla paheksuvia kysymyksiä.
Miten passiivinen sijoitusyhtiö voi saada maksamansa alvit takaisin ostetuista tuotteista esim. puhelin, tietokone? Jos ei ole liikevaihtoa ollenkaan ja sisään tuleva raha koostuu muista listaamattomista yhtiöistä tulevista osingoista.
Miten passiivinen sijoitusyhtiö voi saada maksamansa alvit takaisin ostetuista tuotteista esim. puhelin, tietokone? Jos ei ole liikevaihtoa ollenkaan ja sisään tuleva raha koostuu muista listaamattomista yhtiöistä tulevista osingoista.
Rekisteröimällä yritys arvonlisäverovelvolliseksi Omaverossa ja tekemällä ostojen alv-ilmoituksen verottajalle, kannattaa valita 12kk ilmoitusväli, jolloin ilmoitus pitää tehdä vain kerran vuodessa. Tosin, jos sinulla ei ole alvillista myyntiä, voi verottaja jossain vaiheessa poistaa yrityksen alv-rekisteristä.
Miten passiivinen sijoitusyhtiö voi saada maksamansa alvit takaisin ostetuista tuotteista esim. puhelin, tietokone? Jos ei ole liikevaihtoa ollenkaan ja sisään tuleva raha koostuu muista listaamattomista yhtiöistä tulevista osingoista.
Eipä oikeastaan mitenkään sillä ALV vähennysoikeus koskee vain arvonlisäverollista toimintaa.
"Autoa ei kannata hankkia. Ja jos käyttää kirjanpitäjää voi tulla paheksuvia kysymyksiä."
Miksi ei autoa kannata hankkia (oletan että tarkoitat yhtiölle etkä noin yleensä)?
Ja kirjanpitäjän pitääkin haastaa vähennyskeplottelun laillisuus.
Koska yrityksen autosta pitää maksaa verot autoedusta, omasta autosta taas voi veloittaa ajokilometrit verovapaasti.
Ihan noin suoraviivaisesti ei pysty arvioimaan autoedun järkevyyttä. Autoedun saaja kyllä joutuu veroa maksamaan, mutta vastavuoroisesti sekä auto (poistoina) että ylläpitokulut ovat yhtiöllä verovähennettävää kulua.
Viime vuodet on päässyt vielä tekemään tuplapoistoja myös työsuhdeautoista, mistä johtuen uuden auton on päässyt alaskirjaamaan suurimmilta osin muutamassa tilikaudessa = 20% yhteisöveron suuruinen alennus auton hankintahinnasta verovähennyksen kautta. Uuden ja kalliin auton kohdalla ihan merkittävä etu. Sama kaikesta muustakin juoksevasta kulusta autoon liittyen.
Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että mitä uudempi auto ja mitä vähemmän työajoa kertyy (mahd. laskuttaa kilometrikorvauksia) sitä kannattavampaa ottaa auto firman nimiin. Mitä vanhemmalla kotterolla ajaa (ei poistopohjaa) ja mitä enemmän työajoa ja kilometrikorvauksia kertyy, sitä järkevämpää pitää auto henkilökohtaisissa nimissä.
Omalla kohdalla esim. menee ensimmäiseen kategoriaan, eli melko tuore ns. premium -merkin katumaasturi alla ja työajoa todella vähän, jolloin auto yhtiön nimissä. Henk. koht. puolella verotuksessa toki autoedun lisäksi ei tule kovin kummoista palkkaa maksettua, jotta ansiotuloveroprosentin saa pidettyä alhaisena, mutta toisaalta koska firmassa on nettovarallisuutta, niin saan tarvittavan tulovirran nostettua myös alhaisesti huojennettujen osinkojen kautta, jolloin autoedun verorasite tavallaan pysyy myös maltillisena.
"Autoa ei kannata hankkia. Ja jos käyttää kirjanpitäjää voi tulla paheksuvia kysymyksiä."
Miksi ei autoa kannata hankkia (oletan että tarkoitat yhtiölle etkä noin yleensä)?
Ja kirjanpitäjän pitääkin haastaa vähennyskeplottelun laillisuus.
Koska yrityksen autosta pitää maksaa verot autoedusta, omasta autosta taas voi veloittaa ajokilometrit verovapaasti.
Ihan noin suoraviivaisesti ei pysty arvioimaan autoedun järkevyyttä. Autoedun saaja kyllä joutuu veroa maksamaan, mutta vastavuoroisesti sekä auto (poistoina) että ylläpitokulut ovat yhtiöllä verovähennettävää kulua.
Viime vuodet on päässyt vielä tekemään tuplapoistoja (50% menojäännöspoisto normi 25% sijaan) myös työsuhdeautoista, mistä johtuen uuden auton on päässyt alaskirjaamaan suurimmilta osin muutamassa tilikaudessa = 20% yhteisöveron suuruinen alennus auton hankintahinnasta verovähennyksen kautta. Uuden ja kalliin auton kohdalla ihan merkittävä etu. Sama kaikesta muustakin juoksevasta kulusta autoon liittyen.
Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että mitä uudempi auto ja mitä vähemmän työajoa kertyy (mahd. laskuttaa kilometrikorvauksia) sitä kannattavampaa ottaa auto firman nimiin. Mitä vanhemmalla kotterolla ajaa (ei poistopohjaa) ja mitä enemmän työajoa ja kilometrikorvauksia kertyy, sitä järkevämpää pitää auto henkilökohtaisissa nimissä.
Omalla kohdalla esim. menee ensimmäiseen kategoriaan, eli melko tuore ns. premium -merkin katumaasturi alla ja työajoa todella vähän, jolloin auto yhtiön nimissä ja käytössä itselläni vapaalla autoedulla. Henk. koht. puolella verotuksessa toki autoedun lisäksi ei tule kovin kummoista palkkaa maksettua, jotta ansiotuloveroprosentin saa pidettyä alhaisena, mutta toisaalta koska firmassa on nettovarallisuutta, niin saan tarvittavan tulovirran nostettua myös alhaisesti huojennettujen osinkojen kautta, jolloin autoedun verorasite tavallaan pysyy myös maltillisena.
Viime vuodet on päässyt vielä tekemään tuplapoistoja (50% menojäännöspoisto normi 25% sijaan) myös työsuhdeautoista, mistä johtuen uuden auton on päässyt alaskirjaamaan suurimmilta osin muutamassa tilikaudessa = 20% yhteisöveron suuruinen alennus auton hankintahinnasta verovähennyksen kautta. Uuden ja kalliin auton kohdalla ihan merkittävä etu.
Tämä pitää paikkansa, toisaalta näin auton tasearvo laskee käypää arvoa nopeammin, ja jos/kun autosta luovutaan muutaman vuoden ikäisenä, osan veroista joutuu maksamaan takaisin kun autosta tulee myyntivoittoa.
Eihän tuollaista yritystä ole perustetta rekisteröidä alv-rekisteriin, jos ei ole olemassa eikä edes ennusteissa mitään arvonlisäverollista toimintaa.
Kyllä kaikki osakeyhtiöt voivat ilmoittautua alv-rekisteriin. Oma yritys oli vuosia (vaikkei myyntiä ollut) ennen kuin verottaja ehdotti poistamista, mihin myönnyin kun alvillisia ostoja ei käytännössä ole.
