SP500 Fear and greed -mittari on pitkästä aikaa "extreme fear" -asennossa. Monesti on enteillyt ainakin väliaikaista käännettä laskutrendille eli mahdollista oston paikkaa.
En myöskään pitäisi minään ihmeenä, jos näiltä tasoilta USA:ssa alettaisiin vaihteeksi ponnistella taas ylöspäin (jos halutaan kuvan nousutrendin jatkuvan). Sekä S & P 500:ssä että Nasdaqissa on myös kunnon Doji eiliseltä.
Tänään ja viimeisen parin viikon aikana on nähty yksittäisissä riskiosakkeissa sellaista paniikkimyyntiä jota ei pitäisi VIX 20 tasoilla olla. Joko joku tietää jotain, tai päätti muuten vain panikoida ensin. Olen nappaillut putoavia puukkoja varovasti, mutta kyllä tässä alkaa miettiä että mitä olen missannut.
Pitääkö taso isolla maailmalla eli S & P 500:ssä? Veikkaisin, että alkaa pitää, ellei ihan ihmeitä tapahdu. Myös niiden S & P 500:n osakkeiden lukumäärä, joita treidataan nyt yli 20 päivän EMA:nsa on viimeksi ollut näin alhaalla (eli 5-10 %) viime maaliskuulla, kun vastaava lukema heinäkuun lopulla oli 85-90 %.
Tänään oli tavallista jännempi päivä. Maanantaina ei Hamasin Jihadista oikein otettu osumaa, ja jäin pohdiskelemaan, että kummallista, mutta ei niinkään harvinaista.
Tänään sitten kun selvisi, että hyvin todennäköisesti Venäjä katkoi Suomen datakaapeleita ja kaasuputkia, joten markkina ylös 2,24%.
Tarinan opetus saattaa olla, että politiikkaa ja maailmantapahtumia ei kannata pörssissä ainakaan ylipelata. Tämä ei tarkoita, etteikö politiikkaa ja maailmantapahtumia kannata seurata ymmärtääkseen megatrendejä yms. Mutta reagoida epäselviin uutisiin hyvin varovasti. Negari on selvähkö uutinen, sota jossain kaukana hyvin monivaikutuksinen. Ja tilanteen kiristyminen Itämerellä ilman muuta huono uutinen, mutta Nato-maalle vaikutuksiltaan rajallinen. Nyt jos oltaisiin ulkopuolella, panikoisin jo miekin.
Mielestäni ei tullut oikein mitään pörssille varsinaisesti positiivisia uutisia. Se mitä alkuviikosta tapahtui, oli että ostohalukkailla oli enemmän rahaa kuin paniikkimyyjillä osakkeita. Eli muidenkin kuin miun mielestä oli jo ylivaluttu arvostuksiin nähden.
"Mielestäni ei tullut oikein mitään pörssille varsinaisesti positiivisia uutisia"
Fedin "interventio" tuli siis maanantaina ja se käänsi sotasynkistelyn bulliksi, siellä käytetään näköjään myös TA:ta viestinnän tukena, tällä viittaan tuohon Heikin Ashin ylempänä postaamaan graafiin
"Mielestäni ei tullut oikein mitään pörssille varsinaisesti positiivisia uutisia"
Fedin "interventio" tuli siis maanantaina ja se käänsi sotasynkistelyn bulliksi, siellä käytetään näköjään myös TA:ta viestinnän tukena, tällä viittaan tuohon Heikin Ashin ylempänä postaamaan graafiin
Näen tuollaiset Fedin löpinät Suomen markkinoihin jo keskipitkälläkin aikavälillä aika mitättöminä. Totta kai ne sitten lyhyellä aikavälillä iskevät suonta tai antavat veritankkausta Amerikassa ja meidän nilkit painaa perässä. Mitä pidän vähän hölmönä, mutta siksihän täällä askarrellaan, että kuvitellaan näiden markkinoiden olevan ellei hölmöjä, niin ainakin ylilyöviä suuntaan ja toiseen.
Fedin "interventio" tuli siis maanantaina ja se käänsi sotasynkistelyn bulliksi, siellä käytetään näköjään myös TA:ta viestinnän tukena, tällä viittaan tuohon Heikin Ashin ylempänä postaamaan graafiin
Juu, paljastan nyt, että Fed on jo kauan sitten pyytänyt myös saada käyttää mun käppyröitä ;-D
Liekö tälle olisi ollut joku parempikin ketju, mutta mielestäni hyvä koonto Juhalta. Siitä voi sitten ihmetellä jos joku salkkuyhtiöistä kertoo ihan erilaista tarinaa.
Nvidia taas näyttää tekevän isoa head-and-shouldersia, ja tippuessaan alle kolmen sadan vetäisi indeksejä kivasti perässä.
Näinhän se kuva kertoo. Nvdia on loistoyhtiö, mutta hype nosti vähän turhan ylös liian nopeasti. Pitää taas ostaa laariin, jos putoaa vielä kovasti. Kuten loistoyhtiöt MSFT ja GOOGL ja ehkä kaikki 7 veljestä, jotka isoja indeksejä heiluttavat.
Lisäyksenä yllä olevaan: USA:n isot indeksit kolistelevat taas laajemminkin kriittisiä tasoja. Kun näyttäisi, että megacap-indeksi, jolla on suuri vaikutus sijoittajapsykologiaan ja joka sisältää 10 megacappiä ja samalla yli 25 % S & P 500 markkina-arvosta, ei pysy tason yläpuolella, voi karhu ilmestyä kolostaan. USA:n isot indeksit voivat nousta vain kun nämä 10 osaketta nousevat.
Myös Russell 2000 eli ns. pienyhtiöindeksi, joka on heilunut 1,5 vuotta sivuttaissuunnassa, näyttäisi olevan murtautumassa alle kesäkuun 2022 bear-market pohjien. Historiassa tätä on pidetty varoitusmerkkinä huonolle jatkokehitykselle.
Molemmat viittaavat siihen, jos suunta ei nopeasti muutu, että tässä korkean riskin markkinassa saattaa olla perusteita asemoida salkkuja taas varsin defensiivisesti, kunnes alkaa varmistua kumpi jatkosuunta otetaan. Jostain syystä omalta osalta cashiä on taas kertynyt varastoon odottelemaan ostopaikkoja.
Otsikkoa myöten. Eli tunnelma on synkkä, romahdukselle ei oikein ole perusteita, mutta silti se voi toki tulla.
Lisäksi: "Käsitykseni mukaan osakkeet ovat yleensä joko yli- tai aliarvostettuja. Oikein arvostettuja ne ovat vain hetkellisesti, kun aliarvostus muuttuu yliarvostukseksi tai päinvastoin. Lyhyellä aikavälillä osakekurssit voivat heilua yrityksestä riippumatta. Myyntipuolella voi olla rahantarve, perinnönjako tai jopa pakkorealisointi."
Näin on nännin näpykät, kuten 70-luvulla SaiPan F-junioreissa hoettiin.
Salkku on taas ohentunut. Syypäänä on ollut Surgical science Sweden, joka painunut aika syvään kuoppaan. Se ei ole tainut vielä julkaista neljännesvuositulostaan, joten kaikenlaista voi sattua. Siltronic on kovassa iskussa ja metsäteollisuusosakkeet eivät ole jostain syystä pudonneet enempää. Salkku on jotenkin plussalla, ei oikein kiinnosta seurata pitääkö edes paikkansa. Lisäostot eivät ole mahdollisia rahapulan takia. Toivottavasti en joudu myyntipuolelle, nihketä on. Ensi vuoden alun päälle ei ole näkyvissä palkkatuloja.
S & P 500 yrittää laskevassa trendiputkessa uudemman kerran ylös, kun edellinen yritys epäonnistui. Tuleeko taas lower lown jälkeen uusi lower high entisten katkoksi vai päästäänkö laskevasta trendistä ulos, jää nähtäväksi, kun kristallipallo ei sitä kerro ja on olennaista jatkon suhteen. Periaatteessa marras-maaliskuun pitäisi olla vuosikierrossa tilastollisesti vuoden paras jakso, mutta onko tällä kertaa?
Seuraamieni muutamien shortattujen yhtiöiden shorttarit ovat kaikki sitä mieltä, että tämä "fed oli tässä"-pomppu ei tule kestämään. Kaikki vähintään pitivät ja muutama jopa lisäsi shortteja.
Inflaation oli 2020 joulukuussa -0,3%. Siitä inflaatio kiihdytti huippuunsa 10,6% tasolle hiukan alle kahdessa vuodessa. Huipulta on laskettu nyt 2,9%:iin (ennakko) vuodessa. Ohjauskorko oli 2020 joulukuussa nollassa ja nyt ollaan tasolla 4,5% ja inflaatio putoaa kuin kivi ja monelta osin elämme jo deflaatiossa.
Itse en omaa sitä osaamista ja pätevyyttä, mikä EKP:n hallinnolla on käytettävissä. Silti koen kyydissä olijana, että menemme painot nilkoissa vapaassa pudotuksessa kohti deflaatiota. Hinnat putoavat tällä hetkellä sellaisella vauhdilla, että 2%:n inflaatiotaso vain vilahtaa hetkellisenä tilastotietona ohi silmiemme.
Tältähän se vaikuttaa. Luin tällä viikolla pätevän oloisen artikkelin tai twiittiketjun EKP:n "ennenaikaisen" koronlaskun ongelmista mutta harmikseni en nyt tähän hätään linkkiä löytänyt. Kuitenkin, sen pääpointti oli että EKP on nyt harmittavan riippuvainen FED päätöksistä koska jos EKP laskee korkoja merkittävästi FEDiä aiemmin tai enemmän johtaa se väistämättä euron heikkenemiseen dollaria ja vastaan. Se taas johtaa tuotteiden, jotka maailmalla hinnoitellaan dollareissa - kuten öljy - kallistumiseen Euroopassa, siis inflaatioon. Ja kun jenkeissä nyt talous jyllää korkotasosta huolimatta erittäin hyvin niin Euroopassa ollaan siten hyvinkin tukalassa tilanteessa korkotasapainoilun kanssa.
Niinpä. Eurooppa on sodassa. Venäjään kohdistetut pakotteiden kustannukset osuvat pääasiassa eurooppalaisiin yrityksiin ja eurooppalaisiin. Vastaavasti jenkit hyötyvät, kun eurooppa tukeutuu mm. energiassa jenkkeihin.
Eurooppa on joutunut luovuttamaan tehtaitaan venäjällä ilmaiseksi. Nämä tehtaat jatkavat toimintaansa myyden tuotteitaan Eurooopan ulkopuolella.
Eurooppa lähti poliitikoiden johdolla hiukan sokeastikin jenkkien ajamaan pakotepolitiikkaan mukaan. Pakotteiden sijaan olisi pitänyt heti alusta keskittyä aseelliseen apuun ja vasta sen jälkeen miettiä millaisilla pakotteilla Putinin sotatoimiin voidaan vaikuttaa. Nyt mentiin pakotteet edellä ja aseapu myöhästyi yli puoli vuotta. Pakotteilla ei myöskään ole ollut mitään merkitystä sodan kannalta. Venäläiset oligarkit ovat tyytyväisinä ottaneet länsimaalaisten omistamat tehtaat haltuunsa ja siten siirtyneet Putinin tukijoiksi.
Huoh, aina tämä sama Venäjältä syötetty propaganda pulpahtaa pintaan. ( en nyt muista lähdettä, mutta tätä todella syötetään Venäjältä. Väitten toistajat ei sitä välttämättä tiedä.) On useita tutkimuksia, joissa on osoitettu pakotteilla olevan merkittävä vaikutus. Esimerkiksi venäjän kykyyn valmistaa aseita, erityisesti ohjaksia. Toinen hitaasti näkyvä vaikutus on venäjän talouden hidas, mutta vääjäämätön taantuminen. Venäjän talouden kasvu perustuu nykyisin paljolti sotatalouteen, ei vientiin ja tuontiin.
Se, että aseapuun olisi pitänyt panostaa aikaisemmin ja paljon enempi on toinen asia. Näinhän se on.
Venäläisten selviytymisen kannalta pakotteista irtipääseminen on elinehto, ja tämän takia pakotteita vastaan kampanjoidaan niin voimakkaasti. Länsimaiden kannalta taas pakotteet on pitkällä aikavälillä tehokkain tapa poistaa venäjän uhkapoistamalla venäläinen maailma tai tekemällä siitä taloudellisesti vielä pienempi kääpiö.
Huoh, aina tämä sama Venäjältä syötetty propaganda pulpahtaa pintaan. ( en nyt muista lähdettä, mutta tätä todella syötetään Venäjältä. Väitten toistajat ei sitä välttämättä tiedä.) On useita tutkimuksia, joissa on osoitettu pakotteilla olevan merkittävä vaikutus. Esimerkiksi venäjän kykyyn valmistaa aseita, erityisesti ohjaksia. Toinen hitaasti näkyvä vaikutus on venäjän talouden hidas, mutta vääjäämätön taantuminen. Venäjän talouden kasvu perustuu nykyisin paljolti sotatalouteen, ei vientiin ja tuontiin.
Se, että aseapuun olisi pitänyt panostaa aikaisemmin ja paljon enempi on toinen asia. Näinhän se on.
Venäläisten selviytymisen kannalta pakotteista irtipääseminen on elinehto, ja tämän takia pakotteita vastaan kampanjoidaan niin voimakkaasti. Länsimaiden kannalta taas pakotteet on pitkällä aikavälillä tehokkain tapa poistaa venäjän uhkapoistamalla venäläinen maailma tai tekemällä siitä taloudellisesti vielä pienempi kääpiö.
Propagandaa on molempiin suuntiin. Pakotteet ovat vaikea laji ja se on toki kiistatonta, että niistä on haittaa Venäjälle. Osa pakotteista vain on sellaisia, joiden merkitys Venäjän sodankäynnille on olematonta ja naivia. Toki puree yleisöön eli Eurooppalaiseen äänestäjäkuntaan. Otetaan vaikka esimerkkinä jotkin luksustuotteet (korut, vaatteet, hajuvedet etc) joiden puutteen kuvitellaan vaikuttavan venäjän eliittiin. Niiltä osin kuin puhutaan teknologiasta, niin kaikki pakotteet ovat tietenkin perusteltuja vaikka Venäjä pystyy nuokin kiertämään kohtuu hyvin. Maailma vain on sellainen, että aina löytyy jostakin myyjiä, jos on ostajia. Pakotteita paremmin olisi toiminut välitön raaka-aineiden ja energian oston lopettaminen Venäjältä. Toissijaisen tavaran myyntiä olisi voinut jatkaa, jolloin Venäjä olisi velkaantunut nopeammin. Nyt lopetettiin kaiken tavaran myynti, mutta ostettiin öljyä ja kaasua rahoittaen näin Venäjän sotaa. Tämä ei toki käynyt, koska se ei ollut Euroopalle mahdollista ja siksi kehiteltiin pakotteita, joilla näennäisesti osoitetaan poliittisten päättäjien tekevän jotakin.
Pakotteiden yksi merkittävä negatiivinen puoli on se, että niiden purkaminen on erittäin vaikeaa ainakin mitä historia on osoittanut. Kun pakotteet ovat riittävän pitkään olemassa, niin niiden varjolla pakotteet asettaneet on helppo syyllistää ja vihanpidon kierto jatkuu ja jatkuu. Hyvin yleisesti niiden maiden kansalaiset, joihin pakotteita on kohdistettu, ovat varsin nopeasti kääntyneet pakotteita asettaneiden maiden vastustajiksi. Pakotteet purevat eniten tavalliseen kansaan ja kansa harvoin itseään syyttää moisesta.
Sodan nopea päättäminen olisi vaatinut länsimailta nopeampaa reagointia aseellisen avun kanssa. Venäjän sotateollisuus pyörii täysillä ja länsi alkaa olla myöhässä avun kanssa. Mitä pidempään sota kestää, sitä mittavampaa apua Ukraina tarvitsee häätääkseen venäläiset maastaan.
Seuraamieni muutamien shortattujen yhtiöiden shorttarit ovat kaikki sitä mieltä, että tämä "fed oli tässä"-pomppu ei tule kestämään. Kaikki vähintään pitivät ja muutama jopa lisäsi shortteja.
Mites Envivassa shortit kehittyi? Onko vielä salkussa? Ostin sitä itse sun edellisen viestin jälkeen ja olisi eilen tehnyt mieli irrottaa 25% voitolla, mutta jäin kuitenkin odottamaan osaria.
EVAn shortit ovat edelleen tapissa, ja isot pelurit löysivät jostain vielä lisää sellaisia jotka eivät ole normaalisti saatavilla (ts. soittivat jollekin isolle omistajalle että saisimmeko vähän osakkeita lainaan). 19.09% floatista on päivän luku.
EVA on yhä salkussa ja odotan jännityksellä osaria. Tää fed-pomppu tuli vähän ikävään aikaan, toivoin saavani vielä lisää alle kolmosen, mutta nyt ei taida halvalla enää saada jos Israelissa ei tapahdu jotain isoa. Riskivetohan tämä on, mutta en usko että ilmoittavat konkasta ensi torstaina.
Tältähän se vaikuttaa. Luin tällä viikolla pätevän oloisen artikkelin tai twiittiketjun EKP:n "ennenaikaisen" koronlaskun ongelmista mutta harmikseni en nyt tähän hätään linkkiä löytänyt. Kuitenkin, sen pääpointti oli että EKP on nyt harmittavan riippuvainen FED päätöksistä koska jos EKP laskee korkoja merkittävästi FEDiä aiemmin tai enemmän johtaa se väistämättä euron heikkenemiseen dollaria ja vastaan. Se taas johtaa tuotteiden, jotka maailmalla hinnoitellaan dollareissa - kuten öljy - kallistumiseen Euroopassa, siis inflaatioon. Ja kun jenkeissä nyt talous jyllää korkotasosta huolimatta erittäin hyvin niin Euroopassa ollaan siten hyvinkin tukalassa tilanteessa korkotasapainoilun kanssa.
Jep. En vain usko, että EKP pystyy puolustamaan euroa dollaria vasten, mutta saapa nähdä. On tässä ennenkin oltu väärässä.
