Strategiassasi ei sinällään ole mitään virheitä. Oletko huomioinut todelliset henkilökohtaiset ansiotulot? 3500e/vuosi tuntuu varsin vähäiseltä, mikäli
1. Asut Suomessa
2. Elämistäsi ei maksa joku muu
3. Et saa verottomia tuloja esim pokeri/vedonlyönti ammattilaisena.
Strategiassasi ei sinällään ole mitään virheitä. Oletko huomioinut todelliset henkilökohtaiset ansiotulot? 3500e/vuosi tuntuu varsin vähäiseltä, mikäli
1. Asut Suomessa
2. Elämistäsi ei maksa joku muu
3. Et saa verottomia tuloja esim pokeri/vedonlyönti ammattilaisena.
Tilanne on juurikin 3. skenaarion kaltainen, eli ammattimaisen rahapelaamisen harjoittaja olen. Näin ollen palkkatuloni ovat pyöreät 0e.
holvius kirjoitti:
Jos tarkoitus on vain kasvattaa omaapääomaa niin silloin minusta ei yhtiöstä kannata maksaa mitään ulos.
Eikös tuossa juurikin silloin kävisi niin, että jos et maksa mitään ulos, niin yritys maksaisi 20% tuloveroa voitosta, kun antamassani esimerkissä olisi efektiivinen kokonaisveroprosentti 3,33%? Tietenkin sitten myöhemmin kun yrityksen tulot ovat kasvaneet suuremmiksi ja on ajankohtaista maksaa enemmän rahaa ulos yrityksestä vero-% nousisi korkeammaksi.
Tämän kaltaisella strategialla olisi ainakin se seuraus että svop-rahastoon maksetun lainan suuruus nousisi koko ajan suuremmaksi, onko tästä jotain negatiivisia seurauksia tai huomion arvoisia asioita, mitkä pitäisi ottaa huomioon?
Täällähän on ollut hyvää keskustelua. Tilitoimistossa tilinpäätösten ja veroilmoitusten kanssa pitää kiirettä vielä vappuun asti. Vaikka kuinka yrittää ennakoida niin ei tätä sumaa tunnu pääsevän pakoon. Varsinaisten kirjanpitotöiden lisäksi tuntuu, että uudet yhteydenotot ym. painottuvat myös keväälle. Liikkumisrajoitusten synnyttämät hätärahoitushakemuksestkin ovat tuoneet oman mausteensa, vaikka asiakaskunta koostuukin pääasiassa sijoitusyhtiöistä, joita hätärahoitus ei koske. En valita, onnekkaassa asemassahan tässä ollaan tilanteen vaikutusten osalta.
jayboy kirjoitti:
Pohdin muutama vuosi sitten tässä ketjussa sijoitusyhtiön perustamista ja nyt sen sitten alkuvuodesta toteutin. Yritys on pystyssä ja osakkeet myyty henkilökohtaiselta tililtä ja ostettu yrityksen tilille (en joutunut maksamaan juurikaan veroja). Alkupääomaa oli noin 50 000. Nyt tämä veivaus alkoi kuitenkin kaduttaa. Mietin jokaisen oston, myynnin tai muun veivaamisen yhteydessä, että tästäkin pitää taas tehdä jonkinlainen kirjaus. Mitä enemmän veivauksia, sitä enemmän työtä. Lisäksi, ulkomaan ostoksia en ole edes viitsinyt tehdä kun pitää vielä valuuttakurssien kanssa sählätä. Lisäksi, korona aikana irtisanomissuojan pelko mietityttää. Olen palkkatöissä ja haluaisin säästää palkkatuloista osakkeisiin myös, mutta jo kerran verotetun rahan siirtäminen yhtiöön tai svopin kanssa kikkaileminen ja kaiken muistaminen tuntuu sähläykseltä. Ahdistava ajatus sekin, että joudun vielä vanhoilla päivillläkin pyörittämään kirjanpitoa ja käyttämään siihen aikaa. Vastatilin jatkuvat kulut, LEI-tunnukset ja muut turhat kulut ovat vieläkin isommat kuin hyödyt tässä vaiheessa.
Nyt mietin, että kuinka usein mun tarvitsee käyttää aikaa kirjanpitoon. Teetteko kerran vuodessa kirjaukset yms. muut asiat vai useammin? Kirjaatteko jokaisen kaupan erikseen vai ette? Paljonko tämä vie teillä aikaa? Riittääkö siis kerran vuodessa kirjanpitohässäkkä vai joudunko tuhertamaan sen parissa useammin ja maksamaan esimerkiksi ennakkoveroja yms. Yrityksen veroilmoitus jne. Tilitoimiston käyttö tulee todella kalliiksi. Käyttääkö kukaan ulkopuolista kirjanpitoa? Olisi voinut näitäkin asioita katsoa vähän paremmin jo ennakkoon ja pohtia tarkemmin.
Henkilökohtaisella tilillä kaikki tuntuukin olevan niin paljon yksinkertaisempaa ja jopa isoillakin summilla melkein saman hintaista. Lisäksi, yritykselle ei ole olemassa vielä tällä hetkellä muuta toimintaa. Nyt mietinkin koko ajatuksen jäihin laittamista ja osakkeiden myymistä pois yritykseltä ja ostamista takaisin henkilökohtaiselle tilille. Jos yrityksen jättäisi pöytälaatikkoyhtiöksi ei ilmeisesti tulisi juurikaan kuluja kun sitä ei varsinaisesti lopeta. Voisi ottaa sitten joskus käyttöön jos tarvetta on.
Aki ja Funkystock vastasivatkin jo hyvin. Kirjanpidon ulkoistamisen mielekkyyttä arvioidessa täytyy mielestäni miettiä ainakin:
a) säästettyä aikaa
b) säästettyä (epämieluisaa) vaivannäköä
c) riskejä liittyen vero-optimointiin (maksaa liikaa veroja kun voisi maksaa vähemmän)
- joissain tapauksissa selkeä ratkaisu olemassa, joissain tapauksissa paljon vaihtoehtoja, joista parhaan valinta ja mahdollinen muuttaminen vaatii monien asioiden kokonaisuuden hahmottamista
d) riskejä liittyen virheisiin kirjanpidossa/verotuksessa/muussa byrokratiassa
e) halua oppia itse tekemään kirjanpitoa / suunnittelemaan verotusta
Tilitoimisto, joka tietää mitä pitää tehdä ja miten, saa hoidettua homman vikkelästi ja järkevästi. Henkilöllä, joka ei tiedä mitä tekee, menee aikaa selvittää, mitä pitää tehdä ja miten. Suosittelen itse tekemistä niille, jotka haluavat säästää ja ovat valmiita näkemään selvittämisen ja opettelun vaivan ja valmiita ottamaan riskin siitä, että omat ratkaisut eivät välttämättä ole oikein tai optimaalisia. Jos haluaa oppia helposti, voi homman tehdä myös yhdessä tilitoimiston kanssa, jolloin saa opin, mutta ostaa ajansäästöä ja vaivattomuutta/alempaa riskiä tilitoimistolta.
wili kirjoitti:
Seuraavanlainen kysymys on noussut itseäni askarruttamaan ja kysynkin olenko ymmärtänyt asian oikein:
Oletetaan hypoteettinen tilanne jossa perustaisin sijoitusyhtiön, jolloin maksaisin siis osakepääomaa 2500e ja sen lisäksi siirtäisin svop-rahastoon 47500e, täten yrityksen käytössä olisi varoja 50 000e. Tämän pääoman sijoitettua saisin pääomalle tuottoa ensimmäisenä vuotena vaikkapa 7%, jolloin varallisuutta olisi 53500e ja tuotosta joutuisi maksamaan veroja 3500e x 0,2 = 700e jonka jälkeen yhtiön varallisuus olisi 52800e.
Kysymykseni on seuraavanlainen:
Voinko ennen ensimmäisen tilinpäätöskauden loppua maksaa tuon tuoton 3500e ulos itselleni palkkana, jolloin maksaisin siitä yksityishenkilönä palkkatulosta veroja 2,25% sekä 1,08% sosiaaliturvamaksun eli yhteensä 3500e x (0,0225 + 0.0108) = 116.55e. Koska ulos maksettu palkka on yritykselle kulu, sen voi vähentää verotuksesta ja yritys maksaisi näin ollen veroja 0e.
Tämän jälkeen siirtäisin pääoman takaisin yritykseen uutena svop-lainana, jolloin yrityksellä olisi pääomaa käytössään alkuperäinen 50 000e +(3500e - 116.55e) = 53,383.45e. Näin ollen verojen maksua saisi siirrettyä tulevaiseen ja strategia mahdollistaisi nopeamman pääoman kasvun yritykselle, kuin jos joka vuosi yritys maksaisi veroja 20% tuotosta.
Tietenkin yrityksellä olisi myös muita kuluja, kuten kirjanpidosta ja yrityksen perustamisesta aihetuneet kulut, mutta mietin että onko tälläinen rahojen "kierrätys"-strategia verojen vähentämiseksi sallittu, sekä onko strategiassani jotain oleellisia reikiä, mitkä on jäänyt ottamatta huomioon?
Kyllähän se menee juuri noin. Toimii niillä, ketkä eivät saa ansiotuloja muuten. Tehokkainta olisi nostaa 14000e (tai lähempänä 15000e vuonna 2020) palkkaa yhtiöstä kalenterivuoden aikana, jotta saa maksimivähennyksen. Jos yhtiön tilikausi menee tappiolle, vahvistetaan tappio verotukseen ja sitä voi vähentää tulevista voitoista seuraavan 10 vuoden ajan. Ei ole tullut vastaan, että tuollaisesta toiminnasta olisi tullut verottajalta sanomista, vaikea nähdä ongelmia. Huom nykyään ei ole enää 2500e osakepääoman vaatimusta.
Tämä viesti voisi sopia myös päiväkauppaa käsittelevän aiheen alle, mutta ehkä kuitenkin paremmin tänne. Täällä on kuitenkin käsitelty kattavasti sijoitusyhtiön verotuksen ja yksityishenkilön sijoittamisen verotuksen välisiä eroja. Ja varmaankin muissakin keskusteluissa on tullut esiin, että yksityishenkilöt eivät voi vähentää ETA-alueen ulkopuolisilla markkinoilla tehtyjen johdannaiskauppojen tappioita verotuksessa. Tämä käsittääkseni liittyy siihen, että yksityishenkilöiden sijoittamista verotetaan TVL:n mukaan. Olen aiemmin ymmärtänyt tämän niin, että kaikissa tilanteissa yksityishenkilön sijoittamisen verotus menee TVL:n mukaan. Yritin selvittää, liittyykö päiväkauppaan jotain erityisiä sääntöjä. Löysin pari verottajan opasta ja minusta näyttää nyt siltä, että päiväkaupan osalta ollaan tulkinnanvaraisemmalla alueella.
Verottajalta löytyy vuodelta 2015 ohje, joka viittaa KHO:n päätökseen vuodelta 2000. Yksityishenkilön pitkäaikaisen salkkunsa ympärillä käymä kauppa ei näyttäisi kovin helposti päätyvän elinkeinotoiminnan kategoriaan verottajan näkökulmasta.
"Pääsääntöisesti yksityishenkilön laajamittaistakaan arvopaperisijoittamista, jolle ovat luonteenomaisia pitkäaikaiset osakeomistukset, ei voida pitää elinkeinotoimintana."
"Arvopaperiomistusten koostumuksella on myös merkitystä ratkaistaessa arvopaperisijoittamisen tulolähdettä. Jos pääosa arvopaperisalkusta muodostuu muutaman yhtiön osakkeista, joiden osalta vaihtuvuus salkusta on vähäinen, osalla osakkeista käytävä vilkkaampi kauppa ei ole elinkeinotoimintaa."
Sen sijaan ei ole poissuljettua, etteikö myös yksityishenkilön harjoittama arvopaperikauppa voisi olla elinkeinotoimintaa.
"Yksityishenkilön päätoimisesti harjoittama arvopaperikauppa voi saavuttaa sellaisen laajuuden ja aktiivisuuden asteen, että arvopaperisijoittamista voidaan pitää elinkeinotoimintana. Sen sijaan yksityishenkilön sivutoiminen sijoitusluonteinen arvopaperikauppa voi vain poikkeuksellisesti olla elinkeinotoimintaa."
"Ollakseen elinkeinotoimintaa arvopaperikaupan tulee olla jatkuvaa, suunnitelmallista, aktiivista, taloudellisen riskin ottavaa (esimerkiksi suuri velkapääoman osuus) ja voittoa tavoittelevaa. Toimintaa arvioidaan näiden tunnusmerkkien täyttymisen perusteella kokonaisuutena."
"Edellä mainittujen seikkojen ohella huomiota kiinnitetään myös verovelvollisen omaan käsitykseen siitä, onko hänen harjoittamansa arvopaperisijoittaminen tuloverolain mukaan verotettavaa toimintaa vai elinkeinotoimintaa. Verovelvollisen oma käsitys ei kuitenkaan ole yksistään ratkaiseva, vaan arvopaperisijoittamisen tulolähde ratkaistaan aina kokonaisarvioinnin perusteella."
Luonnollisen henkilön elinkeinotoiminnasta on annettu viime vuoden tammikuussa ohje. En tunne aihetta tarkasti, mutta näyttäisi, että luonnollisen henkilön elinkeinotoiminnan verotus menisi suunnilleen niin kuin yrityksenkin elinkeinotoiminnan verotus. Lisäksi ohjeessa on luokka muu tulonhankkimistoiminta, jonka verotus tosin menisi TVL:n mukaan. Jos päiväkauppa menisi muuksi tulonhankkimistoiminnaksi, niin se varmaankin silloin verotettaisiin pääomatulona. "Tulonhankkimistoimintaa harjoittavan henkilön verokohtelun oleellinen ero elinkeinonharjoittajan ja maataloudenharjoittajan verotukseen nähden on, että tulonhankkimistoiminnan tuloa ei jaeta ansio- ja pääomatuloon nettovarallisuuden perusteella, vaan tulo on luonteensa mukaan joko ansiotuloa tai pääomatuloa. Pääomatuloa ovat tulot, joita varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen."
Jos en nyt ole ihan hakoteillä, niin näyttäisi siltä, että yksityishenkilön suunnitelmallinen ja voitollinen päiväkauppa voisi olla verottajan tulkinnan mukaan muuta tulonhankkimistoimintaa tai jopa elinkeinotoimintaa. Tässä tietysti kiinnostaisi tietää, miten rajanvetoa on tehty. Onkohan kenelläkään tietoa esimerkeistä tai tapauksista, joissa tätä rajanvetoa olisi tehty?
Sijoitusyhtiön kirjanpidolle on nyt kysytty tarjouksia kymmenistä eri toimistoista. Tilitoimistojen kenttä vaikuttaa melko hajanaiselta ja monipuoliselta, niitä on paljon erilaisia. Joka tapauksessa, tarjoukset ovat olleet hyvin erilaisia. Kokonaishinnat vaihtelevat noin 300e-1800e välillä ja ne sisältävät kirjanpidon, tilinpäätöksen, veroilmoituksen jne. Oma yhtiö ei tee muuta kuin sijoittaa eli kulut varmaankin kasvaa jos on muutakin toimintaa. Tinkiäkkin voi. Kyllä tuolta hintahaitarin alapäästä olen jo valmis maksamaan, niin voin itse keskittyä tuottavampaan työhön.
Tämän threadin sivulla 5 asiaa käsiteltiin. Kirjaukset tapahtuu tähän tyyliin:
Arvopaperit debet 100
Arvopaperivaraston muutos debet 50
Arvopapereiden ostot kredit 150
Arvopaperit 100 on selvä.
Arvopapereiden ostot 150 laskin niin että otin kaikki ostot kyselle arvopaperille.
Arvopaperivaraston muutos sitten noiden erotus.
Nyt epäilen että Arvopapereiden ostot tulisikin olla tällaisessa tasekirjauksessa vain ne ostot jotka on myymättä (fifo periaatteen mukaan). Jos näin, niin sitten tein viime tilikaudella tuon väärin.
Tuo olisi työläämpää. Ja se ei vaikuta tilikauden voittoon eikä varaston arvoon taseessa. Vaikuttaa vain "Arvopapereiden ostot" ja Arvopaperivaraston muutos" tilien saldoihin.
Eli mikä on oikea tapa ja onko siitä ongelmaa jos tuo meni viime kirjanpidossa (ja veroilmoituksessa) väärin?
En ole ihan varma mitä tarkoitat tuolla esittämälläsi kirjauksella, mutta yksinkertaisesti kirjaukset menevät näin:
Olet tilikaudella kirjannut kaikki arvopapereiden myynnit (kredit) ja ostot (debet) tuloslaskelmaan. Tilinpäätöksessä otat listauksen tilinpäätöshetkellä omistamistasi osakkeista. Laitat rinnakkain osakkeittain ostohinnan ja markkinahinnan. Alimman arvon periaatteen mukaisesti valitset kullekin osakkeelle joko ostohinnan tai markkina-arvon - kumpi on alempi. Tästä saatu yhteissumma pitää olla sitten vaihto-omaisuudessa - ostojen varaston muutoksen kautta laitat sen kohdalleen (varaston kasvaa: arvopaperivarasto debet / varaston muutos kredit, varasto pienenee: varaston muutos debet / arvopaperivarasto kredit).
Edellisestä tilikaudesta älä enää stressaa. Tase on kohdallaan nyt uudessa tilinpäätöksessä.
En ole ihan varma mitä tarkoitat tuolla esittämälläsi kirjauksella, mutta yksinkertaisesti kirjaukset menevät näin:
Olet tilikaudella kirjannut kaikki arvopapereiden myynnit (kredit) ja ostot (debet) tuloslaskelmaan. Tilinpäätöksessä otat listauksen tilinpäätöshetkellä omistamistasi osakkeista. Laitat rinnakkain osakkeittain ostohinnan ja markkinahinnan. Alimman arvon periaatteen mukaisesti valitset kullekin osakkeelle joko ostohinnan tai markkina-arvon - kumpi on alempi. Tästä saatu yhteissumma pitää olla sitten vaihto-omaisuudessa - ostojen varaston muutoksen kautta laitat sen kohdalleen (varaston kasvaa: arvopaperivarasto debet / varaston muutos kredit, varasto pienenee: varaston muutos debet / arvopaperivarasto kredit).
Edellisestä tilikaudesta älä enää stressaa. Tase on kohdallaan nyt uudessa tilinpäätöksessä.
Kiitos. Tuo mun kirjaamistapa on lähtöisin sivun 5 kommentista:
"kyllä myymättä jääneet osakkeet pitää kirjata pois arvopapereiden ostoista taseeseen vaihto-omaisuuden arvopaperit tilille. Tässä yhteydessä katsot, mikä on arvonmuutos jos arvopapereiden arvo on laskenut hankintahinnasta ja sen erotuksen kirjaat tuohon varastonmuutokseen tilille joka on esim. "Vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereiden arvonalennukset" . "
En tuota kuitenkaan ole oikeasti sisäistänyt. Minusta arvopapereiden ostoista ei pidä kirjata mitään pois. Jos oikein ymmärrän sinun neuvon niin siinä ei myöskään kirjata mitään pois arvopapereiden ostoista.
Varaston muutos tili on tuloslaskelman ostot tiliryhmässä, mutta erilliselle tilille on tosiaan hyvä kirjata.
Funkystock kirjoitti:
Kauppojen määrä ei ole ratkaiseva tekijä. Kukaan eikä mikään ei estä kirjaamasta transaktioita kirjanpitoon käyttämäsi osakevälittäjän tapahtumalistoista. Itse käytän pääasiassa Nordnettiä, josta saa ajettua tapahtumalistan halutulta ajanjaksolta suoraan Exceliin. Excelin lajittelutoimintojen avulla saan lajiteltua myynnit, ostot, rahasiirrot, korkoveloitukset ym. erilleen. Tämän jälkeen vien pelkästään yhteissummat kirjanpitoon ja liitän näin järjestetyn taulukon tositteen liitteeksi.
Veroilmoitus jätetty. Kiitos hyvistä vinkeistä. Luulen että vuoden päästä kolmas tilinpäätös hoituu muutamassa tunnissa.
Jos en nyt ole ihan hakoteillä, niin näyttäisi siltä, että yksityishenkilön suunnitelmallinen ja voitollinen päiväkauppa voisi olla verottajan tulkinnan mukaan muuta tulonhankkimistoimintaa tai jopa elinkeinotoimintaa. Tässä tietysti kiinnostaisi tietää, miten rajanvetoa on tehty. Onkohan kenelläkään tietoa esimerkeistä tai tapauksista, joissa tätä rajanvetoa olisi tehty?
Kiintoisa huomio HSG. Itselläni olisi mielenkiintoa saada selville ko. rajanvetoa koskevia tapauksia, joissa yksityishenkilön suunnitelmallinen ja voitollinen päiväkauppa voisi olla verottajan tulkinnan mukaan muuta tulonhankkimistoimintaa tai jopa elinkeinotoimintaa.
Tuli vatkattua huolella optioita korona-myrskyn aikana rapakon takana ja nyt mätkyt uhkaavat ensi keväällä (kotiläksyt tekemättä). Noinko sitä saisi kaatuneen maidon takaisin tonkkaan ?
Vahingosta viisastuneena toiminta siirtyy asap sijoitusyhtiön sisälle.
Oletko saanut selville mitään tai osaisiko joku neuvoa miten asiaa kannattaisi lähteä ratkomaan ?
Moikka! Kiitos todella hyödyllisestä ketjusta, olen lukenut tämän nyt kolme kertaa läpi ja nyt ymmärrys sillä tasolla että kehtaa edes kysyä.
Olen kuumeisesti pohtinut viime kuukaudet sijoitusyhtiön perustamista ja mitä enemmän sitä miettii niin sitä paremmalta ajatukselta tuntuu. Suurin syy tähän olisi että olen opiskelija ja kelan tulorajat ovat jo paukkumassa tässä vaiheessa vuotta. Toki puhdasta voittoa ei niin paljoa mutta muutamia tuhansia kuitenkin. OST on avattu ja sieltäkin hyvät voitot mutta harmittaa vietävästi kun aktiivista kauppaa todella kallista käydä jenkkiosakkeilla ja johdannaisiakaan ei voi käyttää. Tietysti myös vero-optimointi suuri syy tähän sijoitusyhtiö innostukseen.
Mietityttää vain tuo kirjanpito ja kaikki käytännön toimet kun tuntuu että olen ihan ulapalla niistä. Myöskin likvidinä olisi vain n.10-15k laittaa yhtiöön, jonka en usko olevan suuri ongelma kun pelailen johdannaisilla paljon.
Jos käsitin oikein niin minun ei tarvitsisi kirjata kirjanpitoon kuin kerran vuodessa kaikki kaupat välittäjän raporteista yhteissummina ostot ja myynnit ,liitteeksi välittäjän raportit. Kaikki SVOP tai lainat kirjataan heti kirjanpitoon? Kaikki rahaliikenne pankkitilin ja salkkujen välillä, kirjataanko?
Maksetaanko yhtiön perustamismaksu itse vai maksaako sen perustettava yritys ja saisi kirjattua kuluksi yms?
Ajattelin aluksi ainakin ihan mielenkiinnosta tehdä kirjanpidon itse. Jos jollain on jotain linkkejä tai vinkkejä kirjanpidon opetteluun ja käytännön asioiden pyöritykseen niin otan ilolla vastaan🙂
Voi myös kommentoida kuulostaako suunnitelmani ihan idioottimaiselta🙂
Jos käsitin oikein niin minun ei tarvitsisi kirjata kirjanpitoon kuin kerran vuodessa kaikki kaupat välittäjän raporteista yhteissummina ostot ja myynnit ,liitteeksi välittäjän raportit. Kaikki SVOP tai lainat kirjataan heti kirjanpitoon? Kaikki rahaliikenne pankkitilin ja salkkujen välillä, kirjataanko?
Maksetaanko yhtiön perustamismaksu itse vai maksaako sen perustettava yritys ja saisi kirjattua kuluksi yms?
Kaikki mainitsemasi kirjaukset voi tehdä kerran vuodessa, kunhan yhtiö ei ole arvonlisäverovelvollinen. Kaupparekisteriin maksettavan perustamismaksun voit maksaa itsekin ja siirtää yrityksen kuluksi sen jälkeen, kun yritykselle on avattu oma pankkitili.
Jos tarkoitat rahaliikenteellä yhtiön pankkitilin ja arvopaperivälittäjän välisiä rahasiirtoja, niin välittäjän raportissa ne näkyvät samalla tavalla kuin myynnit ja ostotkin. Itse käytän vastatilinä erityistä täsmäytystiliä, johon pankin tiliotteelta kirjataan vastakkainen puoli. Mikäli täsmäytystilin loppusumma on nolla, niin silloin kirjaukset on tehty oikein.
Mikäli taas kysyt arvopaperivälittäjän likvideistä rahavaroista, niin siihen riittää tilikauden alku- ja loppusaldojen erotuksen kirjaus kerran vuodessa. Jos välittäjän tapahtumien yhteenvetokirjausten jälkeen ”tilit menevät tasan”, niin silloin kaikki on kunnossa. Mikäli ei, niin silloin syynä on yleensä joko kirjausvirhe tai valuuttamääräisissä tapahtumissa valuuttakurssiero. Joka tapauksessa asia pitää selvittää ja tietää. Selvittämättömiä eroja ei kirjanpitoon saa jäädä.
Yhtiön perustaminen saattaa vaikuttaa sosiaalietuuksiin ja –tukiin, sillä yrityksen perustamisen jälkeen sinut saatetaan katsoa yrittäjäksi. Minulla ei sosiaalipuolesta ole kokemuksia ja omasta opiskeluajastakin on jo sen verran aikaa, että jätän loppuosaan vastaamisen toisille.
Tätä myöskin mietin että mitä yrittäjäksi luokittelu tarkoittaa tukien ja verotuksen osalta. Minut ilmeisesti luokiteltaisiin sivutoimiseksi yrittäjäksi opiskelujen ajan ja myös valmistumisen jälkeenkin kun teen ansiotyötä?
Opintotukeen osakeyhtiön pyörittäminen ei vaikuta ilmeisesti mitenkään kunhan ei nosta yhtiöstä palkkaa/osinkoja kelan tulorajojen yli. Asumistuen laskeminen sivu- ja päätoimisella yrittäjällä lasketaan näköjään YEL-työtulon mukaan ja senhän taisi pystyä itse määrittelemään eikä nostettu palkka yhtiöstä vaikuta siihen. Eli käytännössä ei mitään negatiivisia vaikutuksia opiskelijan tukiin(?). Työttömyysturvaan taisi jotenkin negatiivisesti vaikuttaa mutta ei koske oikeastaan minua koska käytännön täystyöllisyys alallani.
Tässähän voisi melkein alkaa perustamispapruja netissä täyttelemään, kun empä nyt keksi äkkiseltään mitään negatiivista muuta kuin tuo kirjanpito ja eiköhän senkin opi, ehkä🤔.
Mitäs ilmaista kirjanpito-ohjelmaa muuten suosittelette? Tilitin-ohjelmasta oon kuullut sanottavan jossain blogeissa jne.. Tosin itsellä ei mitään taustaa kirjanpitoon joten siellä varmaan niitä ongelmia odotettavissa eniten. Kannattaako ostaa joku kirja tuohon liittyen vai pärjääkö tee-se-itse meiningillä kymmenen erehdyksen kautta🙂.
Kiitokset kirjoittajille laadukkaasta blogista. Muutamia kysymyksiä on esitetty tilanteesta, jossa Suomessa asuva perustaa sijoitusyhtiön ulkomaille. Käännän asetelman tässä toisin päin, koska nähdäkseni on olemassa tapa vähentää veroastetta, edellyttäen että ei tarvitse yhtiöstä vuosittaista kassavirtaa; tapa on tosin hieman monimutkainen eikä varmasti sovi kaikille.
Ajatukseni on, että yhtiö harjoittaa sijoitus- (tai muuta) toimintaa ja ei jaa osinkoa tai maksa palkkaa ollenkaan, kunnes joskus hamassa tulevaisuudessa yhtiö puretaan. Purkutilanteessahan pääoman jakamista käsitellään kuten myyntiä, ts. realisoituva voitto on kuin myyntivoittoa. Jos pääomistaja on ennen purkautumista muuttanut ulkomaille joko 1) maahan jossa osakkeiden myyntivoittoja ei veroteta, esim. Singapore ja HK, tai 2) maahan jossa ulkomailta ansaittuja tuloja ei veroteta, esim. Belize ja Paraguay, purkutulo on kokonaan verotonta, koska Suomessahan ei veroteta rajoitetusti verovelvollisen myyntivoittoja. Tulojen kokonaisveroaste on siis yhtiön maksama 20% yhteisövero.
Singaporessa ja HK:ssa ei ole myöskään lahja- tai perintöveroa, joten samaan reissuun voisi varmaan yhdistää perintösuunnittelun, jos sellaiseen on tarvetta.
Luonnollisesti ymmärrän että useimpia ei kiinnosta muutto pelkästään vero-optimoinnin takia, ja lisäksi kohdemaassa saattaa tarvita asua jonkin aikaa jotta Suomen verottaja hyväksyy rajoitetun verovelvollisuuden (3 v jos on "siteitä" Suomeen kuten omistusasunto, muuten heti eli käytännössä 1 v), mutta minusta kuvio toimisi ainakin periaatteessa. Vai missaanko nyt jotain?
Luonnollisesti ymmärrän että useimpia ei kiinnosta muutto pelkästään vero-optimoinnin takia, ja lisäksi kohdemaassa saattaa tarvita asua jonkin aikaa jotta Suomen verottaja hyväksyy rajoitetun verovelvollisuuden (3 v jos on "siteitä" Suomeen kuten omistusasunto, muuten heti eli käytännössä 1 v), mutta minusta kuvio toimisi ainakin periaatteessa. Vai missaanko nyt jotain?
Jotakunkin noin, en muista yksityiskohtia. Jos jotain missataan (nyt tulee ihan spekulaatiota linjalla "ei voi olla noin helppoa"), niin tuossa rajoitetusti verovelvollisuudessa voi olla sellainen pommi, että siteiksi luokitellaan Suomeen itse perustetun yhtiön pääomistajuus jollain X%+ osuudella. En muista.
Ulkomaille muutosta kuitenkin huomauttaisin (jos ei ole jo ketjussa mainittu), että veroparatiisit eivät hyvää hyvyyttään verovapauksia tarjoa. 3kk:n jälkeen viipymisen viisumiehdot kannattaa katsoa huolella läpi. Usein joko valtion elin- ja asumiskustannukset ovat (ulkomaalaisille) sitä luokkaa että ne nakertavat matalamman veroasteen tuomia hyötyjä, tai sitten valtiot edellyttävät jotain osallistumista paikalliseen liike-elämään (esim. vaativat satojen tonnien sijoitusta paikallisiin yrityksiin tai valtion omiin bondeihin).
Muutin itse Suomesta yli vuosikymmen sitten, joten en tiedä onko mikään muuttunut, mutta silloin rajoitetun verovelvollisuuden sai tekemällä Verohallintoon vapaamuotoisen hakemuksen, jossa ilmoittaa ettei siteitä ole. Sain sitten kyselyn verottajalta ihan sähköpostitse, jossa kysyttiin missä määrin olen mukana perheyhtiössä, josta omistan enemmistön. Koska en ollut hallituksessa ja sanoin olevani passiivinen omistaja, homma oli sillä selvä. Jos maastamuuttaja on hallituksessa tai tj, voi olla että muutos kaatuu siihen.
Nuo isot sijoitukset paikallisbondeihin ovat lähinnä tarpeen siinä tapauksessa että aikoo hakea maan kansalaisuutta, tuskin niitä pelkkään oleskeluun tarvitaan. Toki kustannuksia tulee, joten hyvin pienen yhtiön kanssa ei varmaankaan kannata yrittää.
Tuo ettei perheyhtiö tuottanut ongelmaa oli hyvä tieto.
Mieleen on jäänyt Latvia esimerkkinä maasta, jossa pelkkä oleskelulupa edellytti sitä että tulet maahan joko työskentelemään, eläkkeelle tai investoimaan. Kansalaisuutta pystyi sitten tuon päälle hakemaan useamman vuoden oleskelun jälkeen. Saattoi olla lähinnä EU:n ulkopuolisille suunnattu ongelma, kun noita oleskelulupia on hyväksikäytetty matkustusvapauden saamiseen EU-alueelle.
Niin ja veropakolaismaata valitessa kannattaa toki pohtia korruptio-, turvallisuus- ja verotustasapainoa. Nolla-veroprosentti ei oikein lämmitä mieltä jos esim. kidnappaukset ovat kohdemaassa oma teollisuuden alansa.
Mielenkiinnosta katsoin, missä valtioissa yksityishenkilöiden myyntivoittoja ei veroteta ja sain kokoon alla olevan listan. Välttämättä kaikki eivät ole niitä houkuttelevimpia asuinpaikkoja.
Mielenkiinnosta katsoin, missä valtioissa yksityishenkilöiden myyntivoittoja ei veroteta ja sain kokoon alla olevan listan. Välttämättä kaikki eivät ole niitä houkuttelevimpia asuinpaikkoja.
Listaa katsoessa näkee että pitää ottaa huomioon myös muut verot. Alankomaissa ennen asuneena voin vahvistaa, että siellä ei veroteta myyntivoitoista. Sen sijaan sijoitusomaisuuden kokonaismäärästä menee vero, joten käytännössä vero menee siellä eri nimellä ja veronkierto ei onnistu.
Harvempi kai on Kongoon muuttamassa verosyistä, mutta luulen että esimerkiksi kanaalisaaret ja Singapore eivät ole Suomea turvattomampia.
Kirjanpidosta Funkystock vastailikin Mutuinvestin kysymyksiin kattavasti. Jos haluat itse tehdä niin opeteltavaa varmasti riittää. Ehkä kannattaa lukea kirjanpidon perusteita ja sitten näistä arvopaperikaupan täsmäasioista. Jos siihen päädyt niin suosittelen ainakin ensimmäisenä vuonna tarkastuttamaan jollain asiantuntijalla. Virallista tilintarkastusta en kustannussyistä teettäisi, jos siihen ei ole velvollisuutta, vaan epävirallisen tsekkauksen.
Mutuinvest kirjoitti:
Tätä myöskin mietin että mitä yrittäjäksi luokittelu tarkoittaa tukien ja verotuksen osalta. Minut ilmeisesti luokiteltaisiin sivutoimiseksi yrittäjäksi opiskelujen ajan ja myös valmistumisen jälkeenkin kun teen ansiotyötä?
Opintotukeen osakeyhtiön pyörittäminen ei vaikuta ilmeisesti mitenkään kunhan ei nosta yhtiöstä palkkaa/osinkoja kelan tulorajojen yli. Asumistuen laskeminen sivu- ja päätoimisella yrittäjällä lasketaan näköjään YEL-työtulon mukaan ja senhän taisi pystyä itse määrittelemään eikä nostettu palkka yhtiöstä vaikuta siihen. Eli käytännössä ei mitään negatiivisia vaikutuksia opiskelijan tukiin(?). Työttömyysturvaan taisi jotenkin negatiivisesti vaikuttaa mutta ei koske oikeastaan minua koska käytännön täystyöllisyys alallani.
Tässähän voisi melkein alkaa perustamispapruja netissä täyttelemään, kun empä nyt keksi äkkiseltään mitään negatiivista muuta kuin tuo kirjanpito ja eiköhän senkin opi, ehkä🤔.
Mitäs ilmaista kirjanpito-ohjelmaa muuten suosittelette? Tilitin-ohjelmasta oon kuullut sanottavan jossain blogeissa jne.. Tosin itsellä ei mitään taustaa kirjanpitoon joten siellä varmaan niitä ongelmia odotettavissa eniten. Kannattaako ostaa joku kirja tuohon liittyen vai pärjääkö tee-se-itse meiningillä kymmenen erehdyksen kautta🙂.
Tukiasiat ovat kyllä oma alansa ja valitettavan sekavia kun eri tuet eivät edes toimi samalla logiikalla. Oma veikkaus on että sinut luokiteltaisiin sivutoimiseksi, eikä vaikuttaisi opintotukiin. Yleiseen asumistukeen yel-työtulon kautta ja jos ei ole yel-vakuutusta niin sitten palkat ja osingot katsotaan tuloksi muistaakseni.
Tilitintä voi suositella jos haluaa ilmaiseksi tehdä itse. Siinä on haastena vaan se, ettei se tallenna automaattisesti pilveen vaan tiedostoon kovalevylle. Pitää olla tarkkana ettei mene kirjanpidon eri versioissa sekaisin.
---------------------
TheSouthSeaCompanyn kysymykseen en osaa sanoa mitään kun en tunne sääntöjä. Olisi mukava kuulla miten toimii jos joku tietäisi.
Asumistuen laskeminen sivu- ja päätoimisella yrittäjällä lasketaan näköjään YEL-työtulon mukaan ja senhän taisi pystyä itse määrittelemään eikä nostettu palkka yhtiöstä vaikuta siihen.
YEL maksusta. Jos olet esim. 30-vuotias uusi yrittäjä, niin YEL-työtuloksesi minimi alaraja on 7958,99 euroa vuodessa (ja YEL maksu siten 1496 euroa vuodessa). Tällä on vaikutusta sosiaaliturvaan (ja ehkä etuuksiin, jos niitä vielä yrittäjänä saat). YEL maksun hintaa vaiukuttaa ikäsi ja se, että olet uusi yrittäjä. Nostettu palkka ei liity mitenkään YEL työtuloosi, jonka siis voit itse määritelä välille 7958,99 - paristaaatuhatta vuodessa (noin).
Tuleeko sinusta sivutoiminen yrittäjä jos otat YEL vakuutuksen?
Vaikka yrittäjä on työsuhteessa ja hänen yritystoimintansa on sivutoimista, hänen tulee ottaa YEL-vakuutus, jos hänen yrittäjätoimintansa työpanos yltää vähintään YEL-työtulon alarajaan.
Jos olet sivutoiminen yrittäjä ja arvioit, että työtulosi on alle tämän rajan (7958,99 euroa), et tarvitse YEL-vakuutusta.
Minulle tuli eteen kirjanpidon knoppikysymys. Olin ajatellut, että sekä ostojen että myyntien kaupankäyntikulut voisi/pitäisi kirjata vuosikuluiksi sitä mukaa kun niitä tulee. Nyt on tuo henkilöasiakkaan kulujen vähennys jäänyt jotenkin sotkemaan ajatusta tästä.
Eli meneehän niin, että voit kirjata sekä ostojen ja myyntien kaupankäyntikulut suoraan vuosikuluiksi (jos nyt kaupankäyntikulut haluaa erikseen kirjata). Mun hahmotuksen mukaan ostokulut menee joka tapauksessa vuosikuluiksi viimeistään tilinpäätösvienneissä vaihto-omaisuuden arvioinnin ja varastonmuutoksen kautta.
Osakkeet siis normisti vaihto-omaisuutena.
Toinen, mikä tuli mielleen. Vaihto-omaisuuskirjanpitoahan voi tehdä myös LIFO-periaatteella. En jaksanut pohtia, olisiko tuosta jotakin hyötyä. Onko joku muu jo pohtinut ja miksei koskisi arvopapereita vaihto-omaisuutena.
Olen mukana henkilöomistajana yhtiössä (yhtiö A), jossa meitä on yhteensä 4 ihmistä. Yhtiö perustetiin 6kk sitten ja firman läpi on liikkunut rahaa vasta noin 50k. Kohta konsepti on valmis ja näemme lähteekö idea yrityksen takana lentoon. Jos lähtee, niin minun saattaisi olla järkevämpi perustaa oma yhtiö (yhtiö B), joka omistaa nykyisen henkilökohtaisesti omistamani osuuden yhtiö A:sta.
Miten siinä tapauksessa omistusoikeuden vaihto tapahtuu henkilökohtaisesta omistuksesta omaan holdin-yhtiöön? Varainsiirtoveron takia mikä on käypä hinta, jolla sen voi siirtää ja onko muita asioita, jotka kannattaisi ottaa huomioon?
Minulle tuli eteen kirjanpidon knoppikysymys. Olin ajatellut, että sekä ostojen että myyntien kaupankäyntikulut voisi/pitäisi kirjata vuosikuluiksi sitä mukaa kun niitä tulee. Nyt on tuo henkilöasiakkaan kulujen vähennys jäänyt jotenkin sotkemaan ajatusta tästä.
Eli meneehän niin, että voit kirjata sekä ostojen ja myyntien kaupankäyntikulut suoraan vuosikuluiksi (jos nyt kaupankäyntikulut haluaa erikseen kirjata). Mun hahmotuksen mukaan ostokulut menee joka tapauksessa vuosikuluiksi viimeistään tilinpäätösvienneissä vaihto-omaisuuden arvioinnin ja varastonmuutoksen kautta.
Osakkeet siis normisti vaihto-omaisuutena.
Pääsee puolella määrällä kirjauksia, jos kirjaa suoraan ostot ja myynnit kaupankäyntikuluilla vähennettynä. Tämän varmaan tiesitkin, mutta varmuuden vuoksi kuitenkin.
Jos ostat jotain, muttet myy sitä, ostokulut eivät ole kuluja, vaan varastoa. Tämäkin vähän hankaloittaa kulujen erilliskirjauksen tekemistä. Eli varaston arvossa on otettava nähdäkseni ostokulut mukaan. En ole kyllä varaston arvossa vähennyttänyt myyntikuluja, vaan bruttohinnalla on kirjattu, jos siis alempi kuin hankintahinta.
HanTsiip kirjoitti:
Toinen, mikä tuli mielleen. Vaihto-omaisuuskirjanpitoahan voi tehdä myös LIFO-periaatteella. En jaksanut pohtia, olisiko tuosta jotakin hyötyä. Onko joku muu jo pohtinut ja miksei koskisi arvopapereita vaihto-omaisuutena.
Kai siitä LIFO:sta voisi jollain jotain iloa olla, mutta teettäisi enemmän työtä, niin eipä ole koskaan tullut edes harkittua. Ajatus olisi varmaan jättää halvalla kauan sitten ostetut salkkuun, mutta avg down miehellä usein halvimpia ovat juuri viimeksi ostetut. Tätä kyllä mietin ensimmäisen kerran juuri nyt.
Sama lopputuloshan siitä tietysti tulee, vaikka ostot ja myynnit kirjaisi vähennettynä kaupankäyntikuluilla. Itse kirjaisin kuitenkin ainakin myynnin kulut erikseen. Muuten myynti ei ole oikein. Ei sillä tietty pienimuotoisessa toiminnassa ole niin väliä, mutta kuitenkin.
Olen mukana henkilöomistajana yhtiössä (yhtiö A), jossa meitä on yhteensä 4 ihmistä. Yhtiö perustetiin 6kk sitten ja firman läpi on liikkunut rahaa vasta noin 50k. Kohta konsepti on valmis ja näemme lähteekö idea yrityksen takana lentoon. Jos lähtee, niin minun saattaisi olla järkevämpi perustaa oma yhtiö (yhtiö B), joka omistaa nykyisen henkilökohtaisesti omistamani osuuden yhtiö A:sta.
Miten siinä tapauksessa omistusoikeuden vaihto tapahtuu henkilökohtaisesta omistuksesta omaan holdin-yhtiöön? Varainsiirtoveron takia mikä on käypä hinta, jolla sen voi siirtää ja onko muita asioita, jotka kannattaisi ottaa huomioon?
Kiitos!
Mielestäni (melkein aina) olisi fiksuinta järjestää omistus niin, että kaikilla osakkailla olisi oma osakeyhtiö, jotka sitten omistaisivat liiketoimintayhtiön. Tässä enemmän pohdintaa aiheesta: https://www.sijoitusyhtio.net/sijoitusyhtio/listaamattomien-osakkeiden-omistaminen-yhtio-vs-henkilo/ Toki jos haluaa kokeilla ensin kevyesti lähteekö liiketoiminta etenemään niin tällainen järjestely voi tuntua raskaalta.
Tässä omia ajatuksia nykytilanteeseen:
Onko yhtiön osakkeilla käyty kauppaa? Ellei ole, yhtiön käypä arvo verottajan silmissä lasketaan seuraaavasti:
Viimeisen kolmen tilikauden tulosten keskiarvo jaettuna 0,15 (15%) ja nettovarallisuuden keskiarvo, kuitenkin vähintään nettovarallisuus
Kaavaan liittyy erinäisiä oikaisuja ja laskeminen ei aina ole ihan helppo juttu. Koko kaava löytyy täältä.
Ellei vertailukauppoja ole ja yhtiö ei ole tehnyt vielä myyntiä (enemmän kuin kuluja), yhtiön käypä arvo (verottajan silmissä) on yhtiön nettovarallisuus. Kuitenkin jos teet nyt siirron pienellä nettovarallisuusarvolla holding-yhtiön alle ja pian sen jälkeen liiketoimintayhtiö alkaa tehdä suurta myyntiä, voi verottaja katsoa että nämä myynnit olivat tiedossa siirtohetkellä ja käypä arvo katsotaankin myöhemmän ajankohdan mukaan.
Sama lopputuloshan siitä tietysti tulee, vaikka ostot ja myynnit kirjaisi vähennettynä kaupankäyntikuluilla. Itse kirjaisin kuitenkin ainakin myynnin kulut erikseen. Muuten myynti ei ole oikein. Ei sillä tietty pienimuotoisessa toiminnassa ole niin väliä, mutta kuitenkin.
Lähden tässä kirjanpidon olennaisuuden periaatteesta. Onko liikevaihto sen 0,1% pienempi vai suurempi ei ole nähdäkseni mitään väliä eli sovelletaan olennaisuuden periaatetta, kun tulosvaikutustakaan ei tosiaan ole.
Pääsee puolella määrällä kirjauksia, jos kirjaa suoraan ostot ja myynnit kaupankäyntikuluilla vähennettynä. Tämän varmaan tiesitkin, mutta varmuuden vuoksi kuitenkin.
Eikö tässä itse asiassa ostot kirjata kuluineen ja myynnit kuluilla vähennettynä?
Aki Pyysing kirjoitti:
Jos ostat jotain, muttet myy sitä, ostokulut eivät ole kuluja, vaan varastoa. Tämäkin vähän hankaloittaa kulujen erilliskirjauksen tekemistä. Eli varaston arvossa on otettava nähdäkseni ostokulut mukaan. En ole kyllä varaston arvossa vähennyttänyt myyntikuluja, vaan bruttohinnalla on kirjattu, jos siis alempi kuin hankintahinta.
Selvyydeksi, että tarkoitin tarkkaan ottaen ostojen kaupankäyntikuluja, mutta itse asia ei tässä taida muuttua. Eli olin alun perin kujalla tässä, ostojen kaupankäyntikuluja ei voi kirjata vuosikuluiksi ja myymättömät pitää aktivoida varastoksi kuluineen. Tosin jos tilinpäätöksessä arvottaa hankintahinnan kurssilla kaupankäyntikuluitta, efektiivisestihän se vastaa että ostojen kaupankäyntikulut kirjattaisiin erikseen.
Normisti ei ole tarvinnut varaston kanssa puljata, joten menee vuosikuluiksi jo tottumuksesta, niin vähän hakemista tämän suhteen.
