big bad bear wrote:

Jos nyt oikein ymmärsin tuon kuvion niin "likviditeetin tarjoamisen" sijaan sanoisin tässä olevan kyseessä ennemminkin optioiden myyminen paketoituna johonkin APR%:ksi kutsuttavaan "tuottoon". Rahoitusmarkkinoilla kyllä maksetaan optioista rahaa jos niitä suostuu myymään, varsinkin jos kohde-etuuden volatiliteetin hinnoitellaan olevan kova tulevaisuudessa. Ei muuta kuin onnea matkaan!

Mielestäni et ymmärtänyt oikein koska kyseessä on erilainen primitiivi joka ei ole vain paketoitua optioiden myymistä.

Likviditeetin tarjoaminen (LP = liquidity provision) muistuttaa optioiden myymistä siinä mielessä että molemmat "myyvät volaa" (ts. saavat korvauksia siitä että ovat lyhyenä volatiliteettiin) mutta sitä ei voi suoraan mallintaa optioilla. Mekanismiltaan Raydium ei sinänsä eroa muista DEXeistä kuten Uniswap v3 ja Aerodrome.

Jos oletetaan että SOL on $155 juuri nyt, SOL/USDC-LP-positio välillä 150-160 muistuttaa hieman sitä että possasta puolet on Solanaa ja puolet dollareita, ja myydään sekä $150 put-optio että $160 call-optio ja toivotaan että hinta ennen pitkää palaa alkupisteen lähettyville. Erona on kuitenkin se, että optio erääntyy tiettynä päivänä ja sen preemio on tarkkaan tiedossa, mutta LP-positio tekee tuottoa ajan kanssa volyymistä riippuen, kunhan pysytään hintahaarukan sisällä.

On olemassa myös virityksiä joissa yhdistetään LP lainaan hedgausta varten; esim. yo. tilanteessa otetaan SOL-osuus lainaa ja lainaa lisätään tai maksetaan takaisin sitä mukaa kun hinta muuttuu, jolloin ollaan tavallaan riippumattomia Solanan hinnasta: positio on kokonaisuudessaan "delta neutral but gamma exposed". Luonnollisesti kaikki tuotteet eivät sovi kaikille, ja hyvin monimutkaiset tuotteet sopivat vain harvalle.

Casteliero wrote:

En tiedä saako OP tokenin holdaajat tuosta Basesta jotain hyötyä

Optimism (siis DAO) saa 2,5% Basen bruttotuotoista tai 15% nettotuotoista jos se on edellistä korkeampi. Tämä ei tietenkään valu suoraan OP-holdareille, onhan organisaatiolla omat kulunsa ja investointinsa. Optimismilla on muuten vastaava diili myös Mode- ja Fraxtal-ketjujen kanssa joten siinä on tavallaan sisällä melko hyvin hajautusta.

Citycon-osakkeet on arvostettu G Cityn taseessa yhteensä 3,205 miljardiin shekeliin. Siitä suoraan laskemalla saadaan tasearvoksi 8,75 eur / CTY-osake, joten näitä viiden euron tienoilla myymällä ei emoyhtiön tasetta ainakaan paikata. Itse asiassa velkakirjojen kovenantit paukahtaisivat aika nopeasti, joten käytännössä Katzmanilla ei ole paljoa liikkumavaraa.

TuuriTuuli wrote:

osingon leikkaus on ihan realistinen uhka. Ja näillä kursseilla se leikkaus saa olla aika reippaanlainen jotta osake alkaisi tuntua taas erityisen kalliilta.

Cityconin pääomistaja G City (entinen Gazit-Globe) on leikannut osinkonsa kerralla nollaan. Sen velkaantumisaste on 0,67 vs. Cityconin 0,40 joten on mahdollista että osinkoa pikemminkin nostetaan emon auttamiseksi.

Antti Hyppänen wrote:

--> Helpoimmalla aina pääsee kun copy-pastettaa ensin sen osoitteen, niin Binancen pitäisi valita sen perusteella oikea verkko automaattisesti. Väärään verkkoon ei pitäisi pystyä kotiuttamaan edes vahingossa (hyvä olla silti tarkkana).

Pieni selvennys tähän ettei kenellekään lukijalle jää väärää luuloa. Antin neuvo toimii kyllä tässä tapauksessa BTC-osoitteen osalta, mutta ei universaalisti, koska esimerkiksi BSC- ja ETH-verkkojen osoitteet ovat täysin samanlaisia, joten on mahdollista tehdä Binance-nosto niistä väärään verkkoon jos ei ole tarkkana.

Helsingissä on suht harvoin erikoistilanteita, ja Nixu on sen verran epälikvidi että isommat pelurit eivät sitä huomioine. Silti on yllättävää että 12,75 eurolla tämä tarjoaa 1,96% tuoton 15 päivässä, mikä IRR-kaavalla vastaa 60% vuosituottoa. Jos rahojen saaminen kestää vielä toiset 15 päivää, IRR on silti 27%. Minusta todennäköisyys kaupan kaatumisesta on erittäin pieni, joten hieman kummastuttaa että ilmainen raha ei kiinnosta useampaa.

Never_too_old_to_rock kirjoitti:

Jos vain löytyy yhtään ylimääräistä taskun pohjalta niin hommaa ennemmin hardware-lompsa, esim. Ledger tai Trezor. Jos esim. pelkkään Metamaskiin säilöt, niin pitäisin riskiä kolikkojen menettämiselle jopa suurempana mitä Binancessa. Metamaskissa kuitenkin on periaatteessa huonommat turvatoimet ja jo yhden väärän mallisen älysopimuksen hyväksyminen voi taata kolikkojesi käyttöoikeuden jollekin muulle. Eli sekä pörssi että ”nettilompsa” ovat huonoja vaihtoehtoja mikäli kryptoilleen haluaa maksimaalista turvaa.

Sen verran korjattakoon, että väärän sopimuksen hyväksyminen on mahdollista olipa käytössä hardware-lompsa tai ei, ja tuloskin on sama.

Kyllä, joten tilannetta täytyy seurata ja lisätä vakuuksia tarvittaessa, kuten yleensäkin DeFi-lainapalveluja käyttäessä.

Liideri kirjoitti:

Minua kiinnostaisi kuulla muiden mielipiteitä Crypto.Comin omasta CRO kolikosta. Näettekö te tuossa/vastaavissa kolikoissa mitään sijoituspotentiaalia? Mikäli kyllä, niin miksi? Mikäli ei, niin miksi?

Minusta toivoton tapaus. Crypto.com on heikentänyt tuotteitaan vähitellen ja Cronos-ketjulta puuttuu kasvu (kilpailijoihin verrattuna) joten on vaikea nähdä mistä ostajia tulisi. Olen itse aktiivinen ketjun käyttäjä mutta poistun sieltä heti kun yield farming ei ole enää kannattavaa.

Jos haluaa hienomman kortin tms. niin CRO on lainattavissa esim. Tectonic -markkinalla muutaman prosentin korolla, joten kurssiriskin voi hedgata kokonaan pois. Itse tein juuri niin. Steikkasin 35k euron edestä CRO:ta ja sen arvo kyykkäsi lopussa alle kymppitonnin, mutta jäin selvästi voitolle koska CRO:t oli lainattu lähes nollakorolla ja steikkaukselle maksettiin tuolloin 12% korkoa. Sitä on sittemmin huononnettu, mutta sama strategia pelannee edelleen.

himolaskihomer kirjoitti:

Mielenkiintoista. Onko listan alkuperästä tarkempaa tietoa?

Hyvä kysymys. Vuodettujen luottamuksellisten dokumenttien kanssa on se ongelma että niiden aitoutta ei voi helposti tarkistaa, vaikka tulisivatkin yleensä luotettavasta lähteestä (kuten tässä tapauksessa). On täysin mahdollista että lista on feikki tai muokattu. Linkittämäsi artikkeli on selvästi uudempi, ottaen huomioon että esim. Deribit (DRB Panama) sanoi aiemmin saataviensa olevan noin $80m. Saatavat olivat ETH-määräisiä, joten dollarimäärän lasku johtunee hinnan muutoksesta.

Asian voisi luultavasti tarkistaa pesänhoitajan selvityksestä, ja yritinkin vilkuilla sitä läpi, mutta siinä on yli 1100 sivua, joten siitä ei löydä yksittäistä velkojaa aivan helposti.