Mie ennustelin pari kuukautta sitten, että Veikkaus kaivaa omaa hautaansa, kun alkoivat kyykyttää urheilijoita ja urheilujärjestöjä vielä kovempaa kuin aiemmin.
Enää en ole yksin selittämässä rahapelijärjestelmämme mädännäisyyttä.
Kansanedustaja Elina Lepomäki FB:ssä:
"Suomessa on lähes kuusi kertaa enemmän rahapeliautomaatteja Ruotsiin verrattuna. Maitoa on käytännössä mahdoton ostaa ilman että törmää matkalla jonkinlaiseen Veikkauksen peliautomaattiin. Tämäkö on se monopolin vastuullinen tapa ennaltaehkäistä peliriippuvuutta? Kissan viikset!
Tässä Liberan alkuvuonna julkaisema raportti siitä, miten koko rahapelijärjestelmä on itseään ruokkiva symbioosi. Kansalaisjärjestöt on ostettu hiljaisiksi, vaikka hyviin tarkoituksiin meillä pitäisi riittää rahaa ihan valtion budjetista. Huonoihin tarkoituksiin ei niinkään. Pointti on, että koko järjestelmä pitäisi avata demokraattiseen ja läpinäkyvään tarkasteluun."
Noissa tuetuissa järjestöissä on niin paljon paskaa, että lapioitavaa riittää. Suunnittelin itse asiassa kirjaa aiheesta, mutta hanke kaatui jalkatyövoiman puutteeseen. Etsin kyllä, mutta ne muuttivat ulkomaille ja sairastelivat. Voisi kuvitella, että harvat oikeat tutkivat journalistimme haistavat nyt verta ja alkavat nuuskia, haukkua ja purra. Suomi on yleensä yhden lyöntisäkin maa, ja tässä voi hyvin käydä niin, että seuraava on Veikkaus.
Tämä ei tietenkään tarjoita sitä, että rahapelijärjestelmämme olisi radikaalisti muuttumassa. Meillä on aiheesta ehkä 10 sivistynyttä kansanedustajaa, kun ennen 2011 oli nolla ja 2011-15 yksi, eli Jukka Kopra (SaiPa). Elinahan tuli varaedustajan paikalta Arkadianmäelle 2014. 2015 pääsivät Jukan ja Elinan lisäksi mm. pokeriyhdistyksen puheenjohtaja Wille Rydman ja entinen pokeriammattilainen Antero Vartia. Muutakin vähintään puolisivistynyttä väkeä tuli kehiin. Odotan trendin jatkuvan, joten voidaan ehkä odotella jotain muutoksia vaalikaudella 2023-7.
Hilpeää on, että jos kirjoitat sijoituspalstalle sunnuntaikolumniksi verta hikeä ja kyyneleitä valuttaen omasta mielestäsi ansiokkaan yritysanalyysin, tulee sille melko vähän lukijoita, kirjoittaa oikeastaan mitä hyvänsä. Jos taas päädyt harrastamaan lastenlyömistä ja naureskelet puolihuolimattomasti Antti Rinteen logiikalle, lukijoita tulee pilvin pimein.
Tämäkin kertoo siitä, miksi suoralla osakesijoittamisella voi hyvin pärjätä. Jos ei logiikka aukea, kannattaa ehkä pysytellä rahastoissa.
Breaking news: Sunnuntaina kirjoitan Technopoliksen CMD:stä ja perussävy on positiivinen. Odotan kurssimuutosten olevan vähäisempiä kuin Dovren tapauksessa, joka parhaimmillaan kävi tiistaina jotain 25 pinnaa ylempänä kuin perjantaina.
Breaking news: Sunnuntaina kirjoitan Technopoliksen CMD:stä ja perussävy on positiivinen. Odotan kurssimuutosten olevan vähäisempiä kuin Dovren tapauksessa, joka parhaimmillaan kävi tiistaina jotain 25 pinnaa ylempänä kuin perjantaina.
Ostin piruuttani heti 3000 kpl @3,95€. Viihdearvo on verraton.
Mie lämpenin hakemaan limiitin korotusta Nordnetistä. Siirsin tosiaan Technopolikseni strrrong holdiin ja jotain vuodenvaihdeostoksia olisi kiva tehdä. Haluaisin ampua siis vähän isommalla. Kolumnia en kirjoita, koska lähihistorian huonoin vuodenalku osui kohdalle kun kirjoitin ensimmäisen kerran Sijoitustietoon tammirallista vuoden 2014 lopussa. Useampi pokeriammattilainen kiitteli kolumnista, joka oli saanut ne tekemään elämänsä ensimmäiset listaostokset. Onneksi muita lukijoita oli tyyliin kymmenesosa nykyisestä.
Muutenkin olen murehtinut, että Suomessa ei ole tullut oikein mitään kuplaa. Jotkut toimialat, kuten videopelit ja terveys ovat joo kuplahinnoissa. En mie uskalla lähteä sokkailemaan käteisen maailmaan ainakaan vielä ja bondeihin sijoittaminen olisi aika hönöä. Käteisessä nyt voisi olla, kun sen pitäminen ei maksa juuri mitään. Mutta jos voi pitää rahat esimerkiksi P/E 10 hyvin johdetussa kiinteistösijoitusyhtiössä, niin saa 10 pinnaa syklin yli. Jos tämä ei riitä indeksin biittaamiseen, niin fak it. Ei kiinnosta. Tiedän, että all the usual criminals eivät koskaan ymmärrä tätä, mutta toistanpahan nyt niille, jotka ovat vielä uusille vaikutteille alttiita.
Haluatko avata millasella lainoitusarvo per salkku suhteella vedät ja millasta vipua pidät mielekkäänä vaikka tässä tilanteessa? Näetkö esim järkevävä mennä yli 40% lainoitusarvosta, jonka jälkeen korko nousee?
Haluatko avata millasella lainoitusarvo per salkku suhteella vedät ja millasta vipua pidät mielekkäänä vaikka tässä tilanteessa? Näetkö esim järkevävä mennä yli 40% lainoitusarvosta, jonka jälkeen korko nousee?
Mie pääsääntöisesti en ole laskenut ylikorolle. Yksi salkku tosin oli epähuomiossa hiljan viikon ja tämäkin johtui siellä olevien lappujen huonoista vakuusarvoista. Esim. Aspiren nolla on imo vähän alhainen. Ja oikeastaan vedän vain 100 prosentin osakesijoitusasteella, vaikka limiitti onkin käytössä useammassa salkussa. Minulla on nimittäin kohtuullisen kokoinen harmaa junk bond portfoliossa, jonka tosin oletan saavani takaisin varmasti.
Vuodenvaihteessa sijoitusasteeni aina nousee käytettävissä olevien likvidien verran. Poimin viimeisenä päivänä veromyyntejä ja miulle tavallista likvidempiä lappuja yms. Irrotan näistä yleensä tammikuussa ja usein ensimmäisistä ensimmäisenä treidauspäivänä.
Mikä vipu tässä tilanteessa on mielekäs riippuu ihan sijoittajasta. Jos esimerkiksi on osta ja unohda -sijoittaja, jolla kuitenkin taipumusta panikointiin, ei vipua kannata käyttää lainkaan. Sama jos on taipumusta ottaa heräteostoksia aina kun on mitään likvidiä, mutta ei kykyä myydä tappiolla.
Omien kokemusten mukaan Nordnet myöntää limiittiä suht avokätisesti, ittelle ainakin reippaasti yli salkun markkina-arvon. Hinnoittelu toki tehty sellaiseksi ettei ole tuntunut mielekkäältä mennä lähellekkään limiittiä.
Lainoitusarvot on välillä pahasti pielessä Nordnetissä, mikä vähän sääli. Olen joskus kirjoittanut asiasta palautetta, mutta se ei ole johtanut mihinkään.
Jone Nikula Radio Rock: Äänestystulos 98-94 kertoo, että puolet kansanedustajista on edelleen idiootteja.
Puskasakki sai siis pataan.
Miulla on viinakauppa lähempänä (30m) kuin ruokakauppa, joten henkilökohtaisella tasolla ei mitään väliä. Mutta Pekka Puskan Pahasta Päivästä olisin voinut maksaa paljonkin, jos sen jotenkin olisi voinut ostaa. Lisäksi liberalismin täytyy taistella lestadiolaisuutta vastaan aina ja kaikkialla, vaikka asia olisi kuinka mitätön.
Eiköhän oteta pari grogia tänään sille, että tällä kertaa populistinen valehtelu ei voittanut edes vapaitten käsien äänestyksessä eduskunnassa.
Kolumnia en kirjoita, koska lähihistorian huonoin vuodenalku osui kohdalle kun kirjoitin ensimmäisen kerran Sijoitustietoon tammirallista vuoden 2014 lopussa.
Heh, muistanpa tämän oikein hyvin. Läpällä heitin itsekin jotakin kiinni, jotta olisi innostusta seurata miten käy. Muistaakseni jotakin ropoja jäin plussalle. Mutta eipä tässä kaikki. Tämän seurauksena päädyin sitten innostumaan kohtuullisen intensiiviseen fundamenttien analysointiin ja kvantitatiiviseen mallintamiseen, jota varten puolestaan olen joutunut opiskelemaan muun muassa ohjelmointia, tilastollista mallintamista ja koneoppimista. Tällä päällä on kyllä ollut tuskaa ja aikaa on ideoiden kehittämiseen ja backtestaukseen palanut kolmen vuoden aikana satoja tunteja. Lopputuloksena olen nykyisin kai jotakin jota voisi kutsua fundamentti-semi-treidaajaksi (aikanäkökulmasta). Itse olen tällä hetkellä sijoitusfilosofiaani ja mekaniikkaan kohtuullisen tyytyväinen, mutta pitäisikö tästä kiittää vai kirota, jää vielä nähtäväksi, seikkailu jatkuu.
https://blogi.nordnet.fi/stop-loss-toiminto-nyt-kaytettavissa-kaikilla-… Pitäisiköhän tehdä elämänsä ensimmäinen stop loss -orderi? Fundamenttisijoittajana en tosiaan ole koskaan tehnyt. Tappiolla olen toki kaikenlaista myynyt. Sijoitusfilosofiassani jos osake on oston arvoinen hintaan x, on se vielä perustellummin ostokohde hintaan x -y, jossa y > 0.
Vihdoinkin Suomeenkin aletaan laajemmin saadaan tradingin joskus oikeasti mahdollistavia työkaluja / toimintoja. Suunta on oikea, vaikka matka on pitkä. Lievällä aasinsillalla mielestäni kaikella tällaisella voi olla ainoastaan positiivinen vaikutus myös Helsingin pörssin yhtiöiden likviditeettiin. Jopa AP tekee stop-loss odan :)
Aki Pyysing kirjoitti:
Sijoitusfilosofiassani jos osake on oston arvoinen hintaan x, on se vielä perustellummin ostokohde hintaan x -y, jossa y > 0.
Näin niin kauan kun uutta fundamentteihin vaikuttavaa informaatiota ei tule markkinoille ;) Terv. toivottavasti entinen ankkuroituja
Älkää hyvät ihmiset käyttäkö S/L ordereita epälikvideihin osakkeisiin (tai muihinkaan tuotteisiin). Tai ainakin perehtykää "slippageen" tarkasti. S/L myyntiorderi fillataan seuraavaan bidiin markkinoilla, ja se voi olla todella paljon määrittämääsi S/L tasoa alempana, eikä usein minkäänlaista maksimislippagea taata. Toki aivan sama, jos kyseessä on pienet määrät, mutta jos on vähänkään tukevampaa possaa niin näissä tulee helposti rumaa jälkeä ja syyttää voit vain itseäsi.
Mutuilen myös, että epälikvideissä stoppareita saalistetaan aika paljon, vaikka se kiellettyä onkin.
Mie murehdin kuru-osaketta viikon päivät. Keksinkin sen, eli Inissionin @43. Sitten luin ohjeet kunnolla ja suomalainen piti olla. Kävin jopa muutaman partnerin kanssa niitten ideoita läpi. Lopulta suomalaisistani päädyin Oravaan lähinnä puoluspelillisistä syistä. Viime vuonna tikka osui, joten nyt olisi hyvä olla sellainen, joka ei ihan kuruun uppoa, mutta olisi jotain upsideä. Voittoa ei Oravalla tule, koska kyllä nyt joku kasvuyhtiö pärjää paremmin, mutta mikä tärkeintä, tuskin jää viimeiseksi ja näin kahden vuoden kisassa on hyvissä.
Hätäilemällä ei tule kuin kusipäitä mukuloita - ja heikohko teksti.
Vastasin Arvopaperin pyyntöön joulukalenteriin osallistumisesta yhtään joulukalenteria itse avaamatta, eli en tarkkaan ottaen tiennyt mistä on kysymys. Lupasin vastata seuraavana päivänä. 15 minuuttia ennen Poker Awards-raatiin lähtöä muistin luvanneeni vastata. Tuloksena melko sekavaa tajunnanvirtaa, jota toimittaja on onneksi stilisoinut: https://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/arvopaperin-joulukalenteri-luu…;
"Sijoittaja ja pokeriammattilainen Aki Pyysing on loppuvuodesta valppaana, veromyyntien seurauksena osakemarkkinoilla voi avautua ostotilaisuuksia.
Mitkä ovat viimeisimmät siirtosi osakemarkkinoilla?
"Pääasiassa olen hankkinut rahaa tilille, jotta voin ostaa ihan vuoden lopussa veromyyntejä. Lisäksi olen ostellut pieniä eriä aiemmin omistettuja ja osin jo moneen kertaan myytyjäkin osakkeita. Inission, Aspire Group, Orava, Dovre ja Ålandsbanken näkyivät olleen viisi viimeistä ostopuolen operaatiota", Pyysing sanoo.
Näistä Pyysing pitää eniten ruotsalaisesta Incapin omistajana tunnetusta sopimusvalmistaja Inissionista, jota salkkuun on tullut "neljänkymmennen kruunun pintaan".
"Inissionissa pääsee ensi vuonna jännittämään uusien tehtaiden suorituksia monessa osarissa. Suomalaisista Oravan riski/tuottosuhde vitosen paikkeilla vaikuttaa aika kivalta. Oravan osarit tuskin kovin suuria tunteita herättävät", Pyysing arvelee.
Mitä osakkeita kyttäät ostomielessä - muuten vain tai jos hinta laskee?
"Kyttään esimerkiksi kaikkia viittä aiemmin mainitsemaani ja yleensä muitakin salkkuosakkeita. Jos osake löytyy salkustani, on se mielestäni jossain maltillisesti hinnoiteltu, muuten myisin sen. Hinnan lasku on tavanomaisin ostoperusteeni."
Pyysing kirjoitti Sijoitustiedon kolumnissaanDovresta ja reaktiot hämmästyttivät.
"Markkinareaktiot kertoivat osakemarkkinoilla pyörivästä hermostuneesta likviditeetistä. Ei minkään kolumnin, missä pääsisältönä on neljä pörssipäivää vanha tapahtuma, pitäisi nostaa pörssikurssia 25 prosenttia. Kirjoitin siis sunnuntaina, että Dovre oli alkanut ostaa omia osakkeitaan."
Pyysingin sijoitusyhtiö Zeroman omistaa 570 000 Dovre Groupin osaketta. Nykyisellä 0,266 euron kurssilla niiden arvo on noin 150 000 euroa. Pyysing kasvatti pottiaan marraskuussa 40 000 osakkeella.
Dovre on yksi niistä osakkeista, joita Pyysing on sekä ostanut että myynyt vuosien varrella. Dovre-potin kasvattamisen hän aloitti viime maaliskussa.
Mitä mieltä olet bitcoinista ja muista kryptovaluutoista - meneekö vedonlyönnin puolelle ja oletko itse pannut panosta niihin?
"Ei ole ollut yhtään ja tuskin tuleekaan. En toisaalta uskalla shortatakaan, koska kuplat voivat paisua ihan minne vaan. pääsääntöisesti pyrin sijoittamaan sijoituskohteisiin, joiden ansaintalogiikan kuvittelen ymmärtäväni edes sinnepäin.""
Ymmärrän hyvin, että poliittiset ryhmät ajavat isompaa kakunpalaa äänestäjilleen. Valehteluun tavoitteeseen pääsemiseksi suhtaudun sitten penseämmin. Mutta Hyvää Joulua myös Suomen tuloeroista mariseville tulonsiirtojen saamapuolella oleville. Sijoittakaa tulonsiirtonne viisaasti!
Tosin jos onnistuu saamaan henkilökohtaisen taloutensa ylijäämäiseksi ja vielä sijoittamaan tämän järkevästi, päätyy tulonsiirtojen maksupuolelle. Tässä ei ole periaatteessa mitään väärää (en ole libertaaria lähelläkään), mutta joku tolkku pitää olla joulukakun pienentämisessäkin. Esimerkiksi veronkorotukset, jotka johtavat verotulojen pienenemiseen, voisi ihan sovinnolla jättää tekemättä. Koska on jouluaatto, en kerro keille tämä ei ole no-brainer.
Nykyiset Pro:n lakkokenraalit eivät välttämättä muista kevään 1990 pankkilakkoa. Helibor oli 16:ssa, pankit umpikusessa ja Pankkitoimihenkilöliiton Ajatusten Tonavat toivat ongelman ratkaisuksi kuukauden lakon. Mie muistan, olin opintovapaalla pankista Floridassa opiskelemassa ja lähettelin rivoja kortteja Suomeen. En tosin olisi muutenkaan lakkoillut, heittelin pöydälleni ilmestyneet ay-jäsenhakemukset aina suorilta roskiin. Muistuttelen aina välillä silloista esimiestäni ja nykyistäkin ystävääni pankin silloista päämeklaria lakkoilustaan. Muut meklarit Helsingin pörssissä eivät hekään olleet lakossa ja taisivat lakon jälkeen salissa harrastaa pienimuotoista työpaikkakiusaamista. Kaverini kyllä erosi liitosta heti lakon jälkeen, ei varsinaisesti pitänyt lakkoa kovin fiksuna liikkeenä pankkikriisin kynnyksellä.
Nyt digitalisaatio vääjäämättä vähentää pankkihenkilökunnan tarvetta, joten lakkoillaan sen puolesta, että ihmistyövoiman käyttö ei tulisi joustavammaksi. Missä niitä omaan jalkaan ampumiskursseja pidetään, joista ay-johtajia valmistuu?
Mie oon tehnyt näppäinhäiriöitä tänä vuonna enemmän kuin edelliseen kolmeenkymmeneen vuoteen yhteensä. 1989 tein yhden eli ostin Enso R vapaata, kun piti mennä myyntilaitaan noteeraamaan ja vituttaa vieläkin. Tänään tuli tämän vuoden neljäs. Yksi näistä oli aika kallis, kun ajattelin mennä noteerailemaan ostolaidan taakse ja otinkin Ålandsbankenia myyntilaidasta. Noteerauksella ei olisi tullut mitään ja kurssi sen jälkeen yli euron alas.
Nordnetin näppäimissä on joku asetus muuttunut, koska en usko että olen taantunut näin pahasti. Kirosin Nordnetin alimpaan helvettiin kun se aikoinaan osti EQ Onlinen. EQ:n softa oli paljon parempi, mutta totta kai valloittaja piti omansa. Nykyinen on toki silloista EQ:ta parempi, mutta mie kyllä suhtaudun päivityksiin päivityksen ilosta edelleen epäluuloisesti.
Heh, muistan kun Nordnet halusi vaihtaa käyttäjätunnusta ja salasanaa. Partnerini ilmoitti, että jos hänen käyttätunnuksensa vaihtuu, lähtevät tyyliin 10M salkkunsa kuin jänis makuulta. Tämä oli bluffi, en usko, että se olisi jaksanut vaihtaa. Mutta Nordnet kippasi ja antoi kaverin pitää ulkoa osaamansa tunnarit.
Jatkaakseni vielä jupinaa etsin puoli tuntia Nordnetin sokkeloista takaussitoumusta, joka tarvitaan limiitin korottamiseen. Joo, siis 0% vakuusarvoa Aspireasta ei riitä turvamarginaaliksi, nimi pitää vetää alle.Tällä ei miulle mitään merkitystä, koska yhtiön kurauttamissuunnitelmia ei ole.
Se ei ollut osoitteessa, joka oli vastausviestissä ja aika monen mutkan takaa sai kaivaa. Meinasin jo pappailla ja kävellä konttorille ja vaatia palvelua. Sitten kun olin löytänyt ja täyttänytkin sen, löysin lopusta kaksi todistajaa allekirjoitukselle -kohdan. Perkele, henkilöllisyystodistuskopio ja KAKSI todistajaa. Eikö ruotsalaisille voisi riittää jompi kumpi? Mene siinä random-naapurille selittämään, että ei et takaa mitään, vaikka tässä lukee takaussitoumus, todistat vain nimen.
Tasapainotan sen verran Nordnettiä kehumalla, että heiltä sentään löytyy oma arvo-osuustilin numero omista tiedostani. Danskella kun tätä ei löydy, vaan se pitää hakea a) viime vuosituhannella lähetetystä tilinavaustositteesta tai b) kysyä se soittamalla heille, tunnistautumalla ja sitten kirjoittamalla se ylös paperille.
Minuakin ihmetytti se Nordnetin paperin kohta että tarvitaan jotain todistajia allekirjoittamiselle. Mutta pistin paperin postiin ilman mitään todistajia ja kelpasi kuitenkin. Voi toki riippua rahasummista paljonko niitä kiinnostaa - minun salkkuni on aivan varmasti paljon pienempi.
Osaatteko vielä laskea jakokulmalla? Kysymys suunnattu lähinnä 40+ väestölle, koska kai peruskoulusta on aika vaikea päästä läpi osaamatta. Mie osaan.Tosin toissapäivänä en ainakaan sujuvasti. Aika paljon piti eilen arpoa, että mites tämä menikään, kun kuutosluokkalaiselle asiaa opetin. Kuten pyörälläajo on jakokulma "kun kerran opit, osaat aina" -osastoa, mutta kun pidät 30 vuotta taukoa, menee aika horjakasti.
Omista kouluajoistani jakokulma on esitysmuodoltaan muuttunut, joten saatoit opettaa väärää totuutta.
Näin oli, ja vanhempieni kouluaikoina oli kolmas malli. Mutta aloitin session kysymällä "Minkänäköinen jakokulma on nykyisin?" Mitään järkeä näidenkään muuttamisessa en näe, kun algoritmi on kaikissa sama. AInoa perustelu, jonka voisin hyväksyä, olisi kv. standardointi, mutta siitäkään ei ole kyse.
Huomasin myös eräänä päivänä pari vuotta sitten itse että enpäs saakeli osaakaan ja jouduin funtsimaan asiaa. Olin aivan järkyttynyt. Tällasta tää vissiin on kun tarpeeksi tulee ikää että unohtaa kaikkea. Tuskin osaisin ratkaista enää derivaattoja ja integraalejakaan jos pitäisi kynällä ja paperilla vääntää, vaikka niistä on vain 20 vuotta aikaa.
Kirjaimetkin ja numerotkin on koulussa muotoiltu uudelleen ainakin kerran sen jälkeen kun pääsin sieltä ja ei se mikään parannus minusta ole :)
Ikärajapyykki ylitetty ei niin kovin kauan sitten. En tiedä osaisinko. Pari vuotta (2-5?) sitten tuli kokeiltua ja silloin se pirunmoisen pähkäilyn jälkeen onnistui, mutta nyt on aivan samanlainen fiilis kuin silloin kokeillessa, eli mitäs hittoa tässä pitikään tehdä.. jotain numeroita pudoteltiin alaspäin tarvittaessa jne.. johtopäätös: turha taito.
Mutta niin se vain on, ettei tuolla(kaan) taidolla jonka oldschool peruskoulu on kävijöilleen antanut ole nykymaailmassa minkäänlaista tarvetta.. toki jos päässälasku sujuu niin hyvä, ja jos päissään osaa laskea niin sitäkin parempi.
Tässä voisi olla jutun juurta kolumniin asti siitä mitä peruskoulussa opetetaan (ja sittemmin unohdetaan) ja mitkä tosielämässä tarvittavat taidot jäävät sieltä saamatta. Toki pitäisi saada sisäpiirin tietoa mitä siellä nykyään opetetaan.. voisin tähän listata paljonkin mitä siellä olisi silloin 25v+ sitten opettaa, mutta mitäpä hyötyä siitä olisi.
Omista kouluajoistani jakokulma on esitysmuodoltaan muuttunut, joten saatoit opettaa väärää totuutta.
Näin oli, ja vanhempieni kouluaikoina oli kolmas malli. Mutta aloitin session kysymällä "Minkänäköinen jakokulma on nykyisin?" Mitään järkeä näidenkään muuttamisessa en näe, kun algoritmi on kaikissa sama. AInoa perustelu, jonka voisin hyväksyä, olisi kv. standardointi, mutta siitäkään ei ole kyse.
Oppikirjavalmistajilla oli ainakin vahva tunku muuttaa oppimateriaaleja joillain tavoin mahdollisimman usein, jotta saisivat myytyä uusia kirjoja. Lukiossa härskeimmillään homma meni niin, että fysiikan harjoitus-/oppikirjoissa muutettiin vain lähtöarvoja ja sivunumeroita. Itse sisältö oli täysin ennallaan, niin kuin tietysti Newtonin lait ovat joitakin satoja vuosia olleetkin. Tällä tavalla saatiin kuitenkin kätevästi tehtyä vanhoilla kirjoilla työskentelystä kovin hankalaa ja oppikirjakauppa rullaamaan. En nyt sano että jakokulmassa olisi välttämättä kyse samasta, mutta tuli vain tämä anekdootti mieleen omilta kouluajoilta. Opetusvirastossa lienee myös töissä paljon ihmisiä erilaisissa kehitystehtävissä. Kehittämispäälliköiden on pakko kehittää sellaistakin, joka ei kehitystä tarvitsisi, jotta näyttäisi että on saanut jotain aikaan. Siispä opetussuunnitelmia muutetaan vuodesta toiseen hieman päämäärättömän tuntuisesti, osin ilmeisesti ihan siitä syystä että saataisiin vain jotain kehitystä aikaan.
Yleensä flunssat tulevat miulle kalliiksi. Nyt askartelin flunssaisena koko viime vuoden viimeisen pörssipäivän ja tällä kertaa kalju apina heitti tikkaa onnistuneesti. Etsin sellaisia osakkeita, joissa voisi hyvin olla veromyyntejä ja lisäksi otin Nordeaa ja Nokiaa, joihin yksityishenkilöiden verosuunnittelu ei vaikuta sen enempää kuin analyyttinen lähestymistapa alt-righteihin tai feministeihin.
Kaikki pikkukioskit osuivat tyyliin +8% ja useimmista ostoista olen irrottanut. Tein pikikset jopa Saga Fursilla.
Flunssakin alkaa ehkä helpottaa. Otin ituhipin neuvosta vaarin ja vein vähäisenkin kykyni maistaa tai haistaa mitään syömällä sinkkiasetaattitabletteja ja lisäksi pidin nenän auki poskiontelontulehduksen ja siitä minulla yleensä seuraavan keuhkoputkentulehduksen välttääkseni sellaisella määrällä Otrivinia, että luulisi pikkulapsille riittävän jälkiaborttiin asti. Tietysti myös vähän rommitotia (vain yksi 0,7l pullo mennyt toistaiseksi).
Kokeillaas avata tätä teknologiaa vähän lisää. Toivottavasti saan pidettyä asian edes jotenkin kasassa. Eli avoimissa lohkoketjuissa valuutta syntyy ikäänkuin sivutuotteena. Sen tarkoitus on pitää huolta ketjun turvallisuudesta ja datan oikeellisuudesta. Pitää olla jotain mitä menettää, ettei pahat toimijat tuota väärää dataa ketjuun. Bitcoinin tapauksessa tämä tarkoittaa menetystä sähkön muodossa. Eli mainarit kilpailee siitä kuka saa selvitettyä lohkon ketjuun ja saa siitä palkkioksi Bitcoinia. Mainaus kuluttaa reilusti sähköä, joka maksaa. Ja jos joku yrittää syöttää väärää dataa ketjuun, ketjun muut toimijat huomaa sen ja mitätöi siirron. Tässä tapauksessa tämä paha toimija on menettänyt rahaa sähkön muodossa. Proof-of-Stake ketjuissa tämä menetys tapahtuu steikatuista kolikoista. Eli esimerkiksi Ethereumin tulevassa PoS systeemissä on alustavasti suunniteltu, että steikkaus vaatii vähintään 1000 ETH tokenia ja jos yrität huijata ketjua, niin menetät nuo. Tämä pitää huolta, että ketjun data on aina validia.
Bitcoinin osalta tuo valuutta on Bitcoin ketjun ainut sovellus. Eli se ei pyri olemaan muuta kuin valuutta, tai oikeastaan arvotokeni. Alustoissa, kuten esim. Ethereumissa valuuttaominaisuus ei ole ensisijainen tarkoitus. Alustat ovat koodattavia. Niiden päälle pystyy rakentamaan erilaisia sovelluksia ja palveluita, jotka suorittaa itseään automaattisesti ennalta määrättyjen sääntöjen mukaan, jotka on määritelty smart contracteissa. Alustoissa näitä arvotokeneita tarvitaan noiden suoritusten maksamiseen. Alustoissa voit myös maksaa arvotokeneilla erilaisista ketjun päällä toimivista palveluista, kuten keskittämättömästä palvelintilasta.
Avoimien lohkoketju-alustojen lisäksi on suljettuja lohkoketju-alustoja. Näissä ei tarvita arvotokenia, koska kaikki toimijat ovat ennalta määrättyjä ja ketjun osapuolien hyväksymiä ja näin ollen luottavat lähtökohtaisesti siihen, ettei muut toimijat pyri manipuloimaan siirtoja tai ketjun dataa. Avoimessa ketjussa ketjun ylläpitäjinä ovat mainarit ja nodet. Mainareiden tarkoitus on "kuunnella" siirtoja, pakata ne lohkoon ja siirtää lohko ketjuun. Eli ne suorittaa ketjun siirrot. Nodejen tarkoitus on "kuunnella" näitä siirtoja ja validoida ne. Siirtojen rekisteröinti tapahtuu myös näiden nodejen kautta ketjuun. Kun avoimissa ketjuissa on tuhansia mainareita ja kuka vaan voi sellainen olla, niin suljetuissa ketjuissa mainarit on ennalta määriteltyjä ja kaikkien osapuolten hyväksymiä.
Käytännön esimerkiksi suljetusta ketjusta voisi ottaa vaikka Osuuspankin. Osuuspankilla voisi olla oma suljettu ketju, jossa jokaisessa haarakonttorissa olisi yksi "mainari", joka suorittaa siirtoja ja jokaisessa henkilökunnan koneessa olisi sovellus, joka samalla toimisi nodena ketjussa. Jokainen pankissa oleva euro olisi tokenisoitu ja siirrot tapahtuisivat numeroiden sijaan tokeneina. Suljettujen ketjujen lisäksi pankit voisivat muodostaa konsortio-ketjun, eli Osuuspankki liittyisi Nordean ja Handelsbankin kanssa samaan suljettuun ketjuun, jossa he olisivat ainoat toimijat ja jokaisen omat suljetut systeemit toimisivat nyt yhteen toisten pankkien suljettujen yhteyksien kanssa, joka mahdollistaa rahojen (tokeneiden) siirron pankista toiseen lohkoketjuissa. Joidenkin arvioiden mukaan pankkien siirtyminen lohkoketjualustojen päälle säästäisi vuositasolla yhteensä 10 miljardia dollaria pankeilta.
Suljetut ketjut eivät kuitenkaan pysty toimimaan isossa mittakaavassa, vaan tarvitaan avoimia ketjuja. Idea on käytännössä sama kuin intraneteissä ja internetissä. Niimpä suljetuille ketjuille on tärkeää myös toimia yhteen avoimien ketjujen kanssa. Tulevaisuudessa voi esimerkiksi olla kaksi pankkitiliä defaulttina, joista toinen on päätili pankin suljetussa ketjussa ja toinen käyttötili, joka toimii avoimessa ketjussa. Käyttäjän ei tietenkään tarvitse teknologiasta mitään ymmärtää, vaan palvelut tulee käytettäväksi niin kuin nykyisetkin nettipalvelut ja lohkoketjut toimii taustalla.
Se hyöty mikä hajautetuilla lohkoketjuilla verrattuna perinteisiin palvelin järjestelmiin on, on niiden turvallisuus. Kun nykyisin palvelu voi toimia yhdellä palvelimella, riittää hakkerilla, että hän hakkeroi tämän palvelimen ja pääsee tekemään tuhojaan. Suljetussa lohkoketjussa jos on esimerkiksi ketju pyörimässä 5 palvelimella, niin pitää hyökätä 5 kohteeseen yhtäaikaa. Kun taas avoimissa ketjuissa ketju pyörii tuhansilla koneilla ympäri maailmaa ja kaikkiin näihin olisi hakkeroitava aina ennen uuden lohkon löytymistä, niin se on käytännössä mahdotonta. Eli puhutaan hakkeroimattomasta todennetusta tietokannasta.
Se mitä nämä avoimet ketjut tekevät, niin käytännössä ne poistaa kaikkien välikäsien tarpeen, kun kaikki siirrot voidaan tehdä suoraan kahden tahon kesken automaattisesti. Oli se sitten rahan siirto ilman maksupalveluita ja pankkeja, tai rahan siirto artistille, säveltäjälle, sanoittajalle jne. levyn oston yhteydessä ilman levy-yhtiötä välissä, tai ylimääräisen aurinkoenergian myynti ilman sähkölaitoksen palvelua välissä, tai avointa vedonlyöntiä ilman pelifirmaa välissä. Näiden lisäksi lohkoketjut mahdollistaa paljon uusia palveluita, jotka ei ole ennen ollut mahdollisia, esim. ICO:t, DAO:t, identiteettipalvelut, tokenisoinnin jne jne. Ja vaikka näillä on mahdollisuus tehdä isoja mullistuksia meillä länsimaissa, niin toivottavasti isoimmat hyödyt menee kehitysmaihin ja maihin joissa on runsaasti korruptiota ja ihmisoikeuksia poljetaan. Sillä sen lisäksi, että useimmat virtuaalivaluutat on pseudonyymejä, ne voi olla myös täysin avoimia ja data on kaikkien nähtävillä.
Ethereum esimerkiksi tarjoaa myös mahdollisuuden yhdessä ENS:n (Ethereum Name Service, vastaa nykyistä DNS:ää), sekä IPFS:n tai Swarmin kanssa keskittämättömät täysin sensuurivapaat nettisivut. Tämä tarkoittaa sitä, että nykyisen systeemin, jossa sivut sijaitsee jossain tietyllä palvelimella ja on näin ollen blokattavissa, sensuroitavissa ja palvelin sammutettavissa tai palvelimelta poistettavissa, sivut sijaitseekin tuhansilla koneilla ympäri maailmaa ja on aina verkossa, luettavina kaikkialla maailmassa, myös Kiinassa.
Hyötyjä perinteisiin järjestelmiin löytyy kyllä runsain mitoin ja nuo yllämainitut oli vaan muutamia esimerkkejä nykyisistä kehitteillä olevista palveluista, niitä tulee jatkuvasti lisää. Ja mitä tulee tuohon etabloitumiseen, niin lohkoketju-teknologia on nyt 8 vai 9 vuotta vanha ja siellä on jo reilusti epäonnistuneita projekteja alla. Bitcoin oli ensimmäinen ja toistaiseksi porskuttaa vielä vahvasti, mutta kuten sanottu, se on vaan valuuttasovellus lohkoketjun päällä. Muita yrittäjiä on myös ollut mm. nimipalveluissa ja smart contract platformeissa jne, mutta ne ei yksittäisinä palveluina ole saanut tuulta alleen. Ethereum lähti vahvaan kasvuun nimenomaan sen takia, että se rakensi näistä kaikista alustan, jonka päälle voi rakentaa palveluita ja tietyt toiminnot löytyy protokolla tasolta. Voi olla, että joku muu tulee myös takaa, mutta kova tekeminen niillä on.
Ennen tämän lukemista luulin, että en ymmärrä lohkoketjuista käytännön mitään. Olen kyllä lukenut aiheesta englanniksi ja suomeksi melko monta raapustusta.
Nyt luulen, että ymmärrän sentään pintaraapaisun. Jonka luulen vievän yli keskimääräisen Bitcoin-sijoittajan ymmärryksen.
Jos kryptoista on kiinnostunut, suosittelen ensin perehtymään käyttäjä Castelieron tuotantoon ja vasta sitten yleiseen pöhinään. Sitä paitsi piri on voimakkaasti koukuttava huume.
Tämä ei ylitä Suomessa uutiskynnystä, mutta rahapelialalla tämä on ISO uutinen. NeTent on jättiläinen ja Relax 2010 perustettu nouseva nykyisin jo keskikokoinen (80 työntekijää) pelialustoja tarjoava softafirma.
Perustajaosakas ja hallituksen jäsen ei varsinaisesti tästä rekrystä mököttele. Ei sillä, että mie olisin mitään varsinaisesti tehnyt, kunhan nyökkäillyt mukana kuullessani aiheesta. Merkittävimmät kontribuutioni yhtiölle ovat olleet vaikeiden aikojen pääomaruiskeet ja Sijoitustiedon käyttäjä "JR":n tuominen rekrykanditaatiksi.
Tästä on hyvä laittaa vielä kerran kypärä päähän ja suunnata viimeiseen Helsinki FreezeOutin turnaukseen. Toistaiseksi olen pelannut 5/5 turnausta ilman, että olisin ollut lähelläkään rahoja tai edes käynyt mitään merkittävää biittiä. Käteisissä olen pitänyt nenän pinnalla, mutta en kyllä niissäkään pelannut parasta kauttani. Flunssatoipilaana olen kärttyinen, otan vähän rommitotia piristyäkseni ja tämä ei varsinaisesti ole oikopolku sellaiseen pokerizoneen, jossa murskaisi kaikki.
Mutta olen päivä päivältä tervehtynyt (tosin tuskastuttavan hitaasti) ja ehkä pääsen jopa salille ennen Aussie Millionsia.
Hain Nordnetistä limiitin nostoa, ja sieltä tuli hauska kysely: "Hait luottolimiitin korotusta, vaikka tällä hetkellä sinulla on kuitenkin vielä käytettävää luottolimiittiä salkussasi. Sinun tulisi vielä omin sanoin selvittää heille mihin aiot käyttää luottoa. Voit tehdä selvityksen näin viestitse."
Teki mieleni kirjoittaa, että amfetamiinivarastoni ovat vähän huonoissa, ja välittäjä vaatii käteismaksua. Tottuneena luotonhakijana vastasin kuitenkin asiallisesti pitäväni reservejä arvossa mahdollisen kurssilaskun varalle ja käyttäneeni sijoitusluottoja reippaat 30 vuotta ja nykyisin varsin maltillisesti. Epäilen kyselyn juontavan juurensa regulaation tuomaan byrokratiaan. Kaukana on ne ajat, kun konttorinjohtaja tuli deskille perässä ja sanoi, että ettekö ota puolen millin sijaan 600.000 markan limiittiä, kun näköjään valtuudet riittää. Toki pojat ottivat.
