Käänsin sitten Spondat melkein kaikki pois viime viikon perjantaina, kun spread meni salamannopeasti 0,60 -> 0,39. Technopolista on nyt sitten aika huolella, joten en pukeudu surupukuun, vaikka kurssi nousisi lisääkin.
Oli sellainen aika, kun toimeksiannot soitettiin puhelimella meklarille. Miun edellinen puhelinodayritys oli varmaan Sammoksi muuttuneeseen Mandatumiin joskus 2002. Siellä joku uusi tyttö vastasi vanhaan meklaripuhelinnumeroon ja vaati tunnistautumista, ennen kuin toteuttaa laitaan toteutuvan myyntimääräyksen. Sillä välin laita ammuttiin puhki. Mie sanoin, että antaa sitten olla ja lopetin kaupankäynnin siellä siihen. Kun itse tekee, ei tarvitse huolehtia siitä, että meklari ryyppää odan. Itse nyt voi omansa ryypätä halutessaan.
Salkut taitaa olla enimmäkseen ath:ssa. Olen kuitenkin kroonisesti pahantuulinen pitkän sairastelun ansiosta, joten lainapyynnöt ja startupsijoitusehdotukset kannattaa laittaa johonkin muualle.
Taisi olla sinänsä pitkästä aikaa poikkeuksellinen viikko, että en tehnyt kaupan kauppaa. Tähän tosin vaikutti sairastelu, joka alkuviikosta oli osin myös itseaiheutettua. En jaksanut juuri muuta kuin vilkaista kursseja ja todeta, että kiva kun nousevat.
Ensi viikolla on taas jännä viikko. Vahva näkemykseni on, että kurssit nousevat tai laskevat. Voivat ne pysyä paikallaankin. Kalenterin mukaanhan ne kohta nousevat. Edelleenkään en pidä Helsingin arvostustasoja pääosin mitenkään kovina. Pörssikurssien nousua kauhistellaan lama-aikana aina kovasti, mutta kannattaa pitää mielessä, että kun kurssit laskevat 50%, vaatii 100%:n nousun, että ollaan edes lähtöpisteessä.
Jäin tänään pohtimaan laumakäyttäytymistä. Siitä tuli mieleeni, että olen nähnyt useamman tilaisuuden, missä kaksi sijoittajaa läpsii toisiaan selkään. "Mulla ei ole mitään Suomessa!" "Ei mullakaan!". "Suomen näkymät ovatkin niin huonot!!!" Sitten halaillaan ja kehutaan toisiaan, miten fiksuja me olemmekaan.
Tämä ulkomaille hajauttaminen on iso muoti-ilmiö. Pitäisi myös muistaa kysyä, miksi hajautetaan. Monella oikea vastaus on, että pelätään jäävän paitsi jostain vihreästä aidan takana. Onko sitä siellä, jää usein kokonaan pohtimatta.
Suomeen sijoittaminen ei ole minulle mikään itseisarvo. Nämä markkinat toisaalta tunnen parhaiten. Jos täällä ei olisi mitään järkevää kohdetta, etsisin minäkin aidan takaa kovasti kaikenlaista. Mutta kun valuaatiot vaan sisukkaasti ovat nollakoron olosuhteisiin hyvin alhaisia. Lisäksi ymmärrän miksi ovat. Eläkeyhtiöt ja isot sijoittajat hajauttavat pois päin. Amerikkalainen uusi raha ei helpolla tule "puolueettomaan" maahan, jolla pitkä itäraja. Ilman rahan liikettä pörssikurssit eivät nouse yhtään mihinkään. Jos se on poispäin, ne laskevat.
Mistä uusi raha tulisi, en tiedä. Mutta sen tiedän, että asiat ovat vähän kuin Vesa Keskisellä. Sen juomalakko ei pysy. Eikä pysy nollakorko ja 10:n P/E:t ja 5 prosentin osinkotuotot. Joku joustaa. Joko tulokset ja osingonjakokyky heikkenee tai hinnat nousevat tai sitten korot. Joskus. Käppyrämiehet voivat katsella käppyröistään ja koittaa hypätä kyytiin, kun vastuslinja murtuu. Mie kun en niistä ymmärrä tai ainakaan luota, joudun olemaan sisällä, kun uskon joidenkin yritysten tuloksentekokykyyn jatkossakin.
Järkyttävän hyvä sijoituvuoteni uhkaa kaatua kalkkiviivoilla. Viimeisessä nousussa ja sitä seuranneessa toistaiseksi kolmen päivän dipissä en tehnyt mitään. Perusajatukseni oli, että kevennellään ehkä tammikuussa. Tällaiset suunnitelmat ovat muuten yleensä huonoja. Aktiivin pitää olla valmiina reivaamaan mikä päivä tahansa. En vain oikein ole muutenkaan superskarppina, kun pitkäaikainen sairastelu alkaa ottaa ohimoiden välistä.
Hyväksi toki on, että ei ala leijumaan. En ole kuvitellutkaan omaavani jotain salattua tietoa, mutta tämän vuoden operaatiot olivat tähän asti onnistuneet niin hyvin, että riski oman osaamisen yliarvioimiseen oli olemassa.
No nythän SP500 on taas lähes huipuissaan, volaa on kyllä riittänyt tässä loppuvuodesta. junk bondit ottaa osumaa aika pahasti ja usein osakkeet ovat seuranneet perässä, jännä nähdä mihin tämä lievä markkinan hermostuneisuus johtaa alkuvuodesta.
Koska indeksin biittaaminen ei kiinnosta, enkä ole tehnyt vuosianalyysia sitten 1995, päätin uhrata tarkastelulle hetken. Kaksi isointa salkkua, joita diktaattorina hoidan, ovat viiden vuoden periodilla biitanneet indeksin kirkkaasti. Tämän käppyrän sai melko mvähällä vaivalla (= vain pari kertaa sain raivarin, kun ei heti onnistunut). Tämän toki intuitiivisesti tiesinkin. Arvioisin, että pörssin ulkopuoliset sijoitukseni ovat pärjänneet vielä paremmin. En jaksa arvioida. https://www.sijoitustieto.fi/blogit/aki/indeksin-biittaaminen-ei-kiinno…
Jos siis välittäjän käppyröihin voi luottaa, en tiedä, onko osingot mukana omassa salkkuraportissa (kai?) ja huomioiko se jatkuvan rahansiirtelyn edestakaisin oikein (ehkä?). Kiinnostus ei riitä syvällisempään perehtymiseen.
Viime vuonna toinen näistä otti hyvin niukasti pataan OMX GI:ltä oltuaan kirkkaasti edellä vielä lokakuussa. GI on oikea indeksi verrata. Ihmettelin jo 1980-luvulla, miksi kun osinko tippuu, indeksi tippuu ja ei siinä sitten tapahtunut mitään. Kai sen sama industry standard kuin miksi pokeriturnaustilastoissa ei koskaan ilmoiteta nettotuloksia.
Itsetarkasteluna voisin todeta, että pari kertaa jäädyin isosti loppuvuodesta sekä myynti- että ostonapilla. Jäätymiseksi lasketaan esimerkiksi se, että ei jaksa konetta avata. Loppuvuodesta olin niin vittuuntunut ihmisten lisäksi mykoplasmaani, että en oikein jaksanut fokusoitua.
Tuli muuten mieleen, että olisi kiva, jos olisi joku backup johonkin toimintaan. Minun suurin riskisijoitukseni on korvien välissä ja sooloilen hyvin omilla linjoilla. Jos pääni lakkaa toimimasta muuten, mutta säilyttää riskinottohalukkuuden, voi joutua vielä käymään ensimmäisen kerran Kampin Lidlissä.
Omiin touhuihini olen ainakin melko kopioimaton, jos en nyt sentään korvaamaton, joten korvien välistä yritän pitää vähän parempaa huolta. Jos siis tervehdyn joskus.
Tammirallisuunnitelmani toimi tänä paremmin kuin viime vuonna. Onni on velkarahalla osakkeita ja plussalla ulos.
Toki olen kaiketi jäänyt vähän jälkeen, kun Technopolis ei ole kehittynyt suotuisasti. Kun aloin kääntämään Spondiani Technopolikseen oli spreadi 0,39, nyt 0,03. Mutta se ei haittaa, koska nykyisellä toimitusjohtajalla voin pitää vaikka syklin yli ja pidempäänkin. Jännempiä papereita näin isona en enää oikein uskaltaisikaan. Tiedän viidenkympin tietämissä olleita sijoittajia, jotka ovat pakittaneet 90+ prosenttia nettovarallisuudestaan näppärällä velkavivulla. Miulla ei ole kiinnostusta kokeilla tätä, ja olen yhä defensiivisempi.
Tänään katselin vatsatautitoipilaana salkkua, jota en itse hoida, mutta josta puolet on minun. Sillä käyrällä voisi rahastoja myydä. Viidessä vuodessa indeksi oli biitattu jotain 40% p.a. Käyrää en postaisi, vaikka osaisin, koska juuri kukaan ei uskoisi. Olin itsekin viiden vuoden periodilla lyönyt tuottoindeksinkin huolella, mutta en kyllä tuonnepäinkään. Jos olisin tehnyt samaa jälkeä omillani, voisin ostaa Jensin kämpän läpällä. Nyt jatkan vuokralla asumista pienemmässä ja alempana.
Olen edelleen positiivinen, mutta huolissani lähinnä vain itänaapuristamme. Yhden prosentin katastrofiskenaariotakin kannattaa pohdiskella. Velkavipupositiosta ei joustavasti pääse yleensä irti, joten siirryn ainakin vähäksi aikaa enemmän oman rahan sijoittajaksi.
Taisi päivä päättyä nettovarallisesti ath:hon, joten voisihan sitä tuuletella. Mutta toisaalta olisi voinut mennä paljon paremminkin.
Etkö muuten ole kaksi kertaa lokaalissa ATH:ssa mennyt naimisiin? Ei kahta ilman kolmatta?
Ensimmäisellä kerralla olin jotain FIM 500K miinuksella, joka siitä vielä vähän syveni. Tämän muistan hyvin. Toisella kerralla saattoi olla siellä päin, en muista tarkasti. Kaukomuisti parempi kuin lähimuisti. Lisäksi lokaaleja ath:ta nyt tulee ja menee, naimisiin ei ehdi joka kerta.
Jorma Ollila aloitti joskus Nokian yhtiökokouksen sanomalla What a year!
Tästä vuodesta melkein tekisi mieli sanoa samaa. Mie oon ollut paljon oikeassa ja väärässä, mutta tänä vuonna vähän enemmän oikeassa. Torstaina matkalla Helsinki Business Symposiumiin katsoin pörssikursseja, kuten P.J. Muukkonen 1986 opetti. Eli ekonomin on hyvä aloittaa aamunsa katsomalla pörssikurssit. Hän kyllä tarkoitti sanomalehteä ja eilisen kursseja, mutta nykyisin reaaliaika on taskussa.
Ihmettelin, että minkä vitun takia Neo Industrial nousee toista päivää putkeen. Kurkkasin sen kaksi viikkoa vanhat pörssitiedotteet ja totesin, että ei tämä muuten ole menossa nurin. Muistin, että kovassa hooosiksessa ei sa lussuttaa ja otin 1,00 myyntilaidan tyhjäksi. Sitten keskityin pilkkaamaan Vesa Puttosta sen Kreikan velkakirjaostoksista. Harmillisesti en saanut paneelissa mainostettua Sijoitustietoa. Olin ajatellut tyrkätä loppukommenttiin, mutta paneeli loppui vartin aiemmin kuin luulin. Aina ei voi voittaa.
Tänään illalla Gaalassa kävin vessassa ja tietysti tarkastin pörssikurssit. Ruokapöydässä ei ole hyvätapaista räplätä kännykkää, mutta toki vessassa saa räplätä mitä haluaa. Neo Industrial sulki 3,39. Kaikenlaista. Vuodesta 1986 olen ampunut mitä sattuu, mutta osakkeissa ei ole kyllä tullut tällaista osumaa.
Toki ammukseni oli liian pien ja monta päivää myöhässä. Vuonna 1995 olisin lukenut tiedotteet tuoreeltaan ja ostanut useana päivänä ja enemmän. Mutta maali on aina maali. Toki peliä ei ole vielä voitettu, laput on edelleen sylissä.
Lisäksi vaihdoin kaikki Spondani Technopolikseen 0,39 - 0,05 spreadilla ja Sponda on nyt sitten kalliimpaa. Minulla ei ole vieläkään Midaksen kosketusta, mutta analysoin, että jos olisi Spondaa trading-salkussa, vaihtaisinko? Aivan varmasti vaihtaisin. Jos olisi härpäke, jolla voisi betsata biittaako Technopoliksen seuraavan 5 vuoden periodilla, ilman muuta betsaisin. Vähän. Ei miusta enää ole kunnon riskipositioiden ottajaksi.
Mutta olen edelleen hengissä ja pelissä mukana. Taidan mennä Rock Pokeriin ja tempaista näppärän nousuhumalan.
Ensimmäisellä kerralla olin jotain FIM 500K miinuksella, joka siitä vielä vähän syveni. Tämän muistan hyvin. Toisella kerralla saattoi olla siellä päin, en muista tarkasti. Kaukomuisti parempi kuin lähimuisti. Lisäksi lokaaleja ath:ta nyt tulee ja menee, naimisiin ei ehdi joka kerta.
Oliko sillä vaimolla sitten vielä isommat miinukset vai miten piti vielä maksaa?
Mielenkiintoisia päätöksiä tosin aiheesta viime aikoina:
On tämä jännää, miten jaksaa yksi Q4-tulos jännittää vanhoilla päivillä. Olen pääsääntöisesti nukkunut hyvin, ja tänään olin pystyssä kahdeksalta ilman kelloa. Hyvin painotetut salkut pitävät pirteänä.
Aika harvoin ovat visioni toteutuneet niin hyvin ja äkkiä kuin nyt alkuvuonna. Nyt olenkin sitten vähän lost in space. Osakkeet ovat jo nousseet sinne, minne arvelin niiden mahdollisesti nousevan. Noudatin poikkeuksellisesti alkuperäissuunnitelmaa, ja otin vivun pois nousun mittaan. Tulosoriointuneesti huonoja myyntejä melkein kaikki. Mutta velkarahalla ostot eivät taas ihan vituiksi menneet.
Tosin visioni Spondan ja Technopoliksen hintasuhteesta ei ole vielä toteutunut. Tämä helpottaa hold-nappulan painamista.
Kurssit varsin usein menevät tyyliin "kallis kallistuu" ja perusasetelma nollakorko vs 10-20 P/E ei ole muuttunut mihinkään.
Nyt täytyy löytää aika erikoinen lappu, että uskaltaisin velkarahalla painaa tämän nousun päälle. Vähän joutunen jopa skannailemaan uusia(yäk), kun pitkäaikaiset fokusosakkeet ovat joko ok tai jopa imo aavistuksen ylihinnoissa. Skannailu on siitä vittumaista puuhaa, että 9/10 tulos on "ei kiitos".
Mitään indeksiä en uskalla missään tapauksessa ostaa. Olen tosiaan Erolan kanssa eri puolueen miehiä, kun imo solidiin yhtiöön kohtuullisella arvostuksella sijoittaminen on hyvin vähäriskistä isollakin painolla, jos pystyy holdaamaan tai reivaamaan näkemystä tarvittaessa. Indeksisijoittaminen taas on riskaabelia, kun jää markkinoiden varaan.
Salkut lienevät lähes poikkeuksetta ath:ssa, joka on pörssikursseilla käydessä aika harvinainen tilanne. Nyt ei saa ainakaan alkaa kuvitella olevansa voittamaton guru. Sellaiset yleensä päätyvät jossain vaiheessa vuoren huipulta helvetin syvään rotkoon.
Jos etsit sijoituksia myös Suomen ulkopuolelta, suosittelen vilkaisemaan Dream Industrial REITtiä ja Edgefront REITtiä. Kanadalaiset logistiikka- ja teollisuuskiinteistöt ovat toki nyt suunnilleen yhtä seksikäs sijoituskohde kuin Oululaiset toimistotalot tai Pietarin innopolit. 7,5 % ja 8,9 % osinkotuotto on kuitenkin deflaatioaikana ihan hyvä. Kanadalaiset REITit maksavat lähes koko kassavirran ulos ja osingot ovat kuukausittaiset.
Noista Edgefront REIT on vaikeammin analysoitava, kun se on hankkinut uusia kiinteistöjä, jotka eivät vielä näy ihan kokovoimalla luvuissa Q3:llakaan. Keskimäärin noin 10 vuoden vuokrasopparit eivät vaikuta kovin pahalta ja syksyllä öljyn hinnan lasku puristi ilmat pörssikurssista. Lappu on matalan hintansa vuoksi (Kanadan osakemarkkinoilla välityspalkkiot ovat per osake perusteisia.) armottoman epälikvidi, joka pitää arvostuksen matalana. Toki hallinnointimalli ja AFFO:n hämärähkö esitystapa eivät varsinaisesti herätä riemuhuutoja, mutta ei se ole minusta myöskään sijoittamisen este. Pienenä sivuhuomiona, olin huomaavinani , että Spondakin taas sähelsi EPRA lukujen kanssa.
Kanadalaisia osakkeita analysoidessa Sedar on muuten samanlainen avainsana kuin SEC jenkkipuolella.
Hah, eilen en ihan biitannut indeksiä. Markkina ylös kaksi ja minun salkkuni alas kolme prosenttia. Tämä siis tuli Technopoliksen ja Saga Fursin notkahduksista.
Tein eilen markkinatutkimusta, eli puhuin kahden sijoittajan kanssa. Toinen selkeästi toivoi laskua, eikä uskonut siihen itsekään. Toinen sanoi, että eiköhän tässä vielä tule joku sanomaan, että korot eivät nouse enää koskaan. Silloin alkaa olla sitten aika irroittaa. Tämän positiivinen näkemys ulottui kevääseen.
Olen kyllä PikkuPron linjoilla siinä, että kuplahinnoissa ei olla vielä ja että aina yleensä ollaan sellaisiin menty. Lisäksi mie olen irroittanut liian aikaisin. Tänäkin vuonna olen tehnyt niin.
Maanantaina teki mieli myydä Saga Fursia, mutta en mitenkään ilennyt, kun olin julkaissut sunnuntaikolumnin Sagasta. Eilen teki mieli taas ostaa, mutta en saanut aikaiseksi. Tämä tosin johtui siitä, että olin salilla, kun markkinat menivät kiinni. Jos olisin nämä operaatiot tehnyt, olisin vielä voinut koukuttua päiväkauppaan, joten saattoi olla hyväkin, että jäi tekemättä.
Keventelin jonkun verran Technopolista osingon alla 4,50-4,63, ja nyt aloin ottaa takaisin 4,24 tasolta alkaen. Huomattavaa on, että 0,15 osinko irtosi, eli spreadi ei ole niin hyvä. Tällaisesta pikkuväännöstä jää kuitenkin aina hyvä mieli ja vähän rahaa välistä. Verottaja toki käy taskulla myös, mutta jonkunhan se julkinen terveydenhuolto täytyy maksaa.
Edelleen parasta viihdettä on solidilla osakkeella spreadin tekeminen. Biittaa ainakin "osta ja unohda ryhmän". Tätä osta ja unohda ohjetta olen aina jaksanut taivastella. Ostetaan jotain ja sitten unohdetaan se??? Miksi?
Transaktiokulujen ja veivaamisen aiheuttaman verojen ennenaikaisen realisoitumisen jälkeen rivipiensijoittajalla taitaa olla suuria vaikeuksia biitata perus b&h tuotto. Näin ainakin tilastojen valossa. Ohjeen "unohda" osa varmaankin viittaa siihen, että kokemattomalle piensijoittajalle on turvallisempaa olla seuraamatta päivittäistä informaatiovirtaa. Tämä ajatuskulun mukaan pörssikurssien päivittäinen tuijottelu aiheuttaa liian suuren kiusauksen kaupankäyntiin, jossa odotusarvo on suhteessa b&h strategiaan negatiivinen.
En ole Akin lainaaman ohjeen varaukseton kannattaja. Silti uskon, että suurimman osan piensijoittajista kannattaa olla melko nöyriä ja tiedostaa, että tilastollisesti oman "ylimääräisen" toiminnan odotusarvo on monesti negatiivinen. Eli käytännössä valita taistelunsa tarkkaan, ja seurata toiminnan tuloksellisuutta suhteessa vaihtoehtoiseen strategiaan (b&h).
Kuten pokerissakin, niin tämänkin nolla- tai miinussummapelin pelaaminen on osalle yksittäisistä toimijoista kannattavaa. Mitä vähemmän taitoa, sitä tarkempi "pelaajan" on kuitenkin syytä olla pelinvalinnassaan.
Transaktiokulujen ja veivaamisen aiheuttaman verojen ennenaikaisen realisoitumisen jälkeen rivipiensijoittajalla taitaa olla suuria vaikeuksia biitata perus b&h tuotto. Näin ainakin tilastojen valossa. Ohjeen "unohda" osa varmaankin viittaa siihen, että kokemattomalle piensijoittajalle on turvallisempaa olla seuraamatta päivittäistä informaatiovirtaa. Tämä ajatuskulun mukaan pörssikurssien päivittäinen tuijottelu aiheuttaa liian suuren kiusauksen kaupankäyntiin, jossa odotusarvo on suhteessa b&h strategiaan negatiivinen.
En ole Akin lainaaman ohjeen varaukseton kannattaja. Silti uskon, että suurimman osan piensijoittajista kannattaa olla melko nöyriä ja tiedostaa, että tilastollisesti oman "ylimääräisen" toiminnan odotusarvo on monesti negatiivinen. Eli käytännössä valita taistelunsa tarkkaan, ja seurata toiminnan tuloksellisuutta suhteessa vaihtoehtoiseen strategiaan (b&h).
Kuten pokerissakin, niin tämänkin nolla- tai miinussummapelin pelaaminen on osalle yksittäisistä toimijoista kannattavaa. Mitä vähemmän taitoa, sitä tarkempi "pelaajan" on kuitenkin syytä olla pelinvalinnassaan.
Allekirjoitan kaiken muun, paitsi mielestäni pörssi ei ole 0 saati - summapeli. Mutta vaikka pörssi olisi, niinkuin ajattelen, +summapeli niin "pelaaminen" vs. B+H on varmaankin juuri noin miten sanoit. Tämä voi tosin olla Akin vaikeahko sisäistää kun hän itse markkinat biittaa (EI level, oma näkemykseni)
Näkemykseni on, että pörssi ja pokeri ovat biitattavissa mutta kaikki eivät siihen kykene vaikka kuinka yrittäisivät. Biittaaminen on näissä imo hieman eri asioita: pokerissa imo tarkoittaa sitä, että long run jää peleistä plussalle raken jälkeen. Pörssin biittaaminen taas tarkoittaa, että voittaa long run enemmän kuin vaikka maksimaalisesti hajautettu äärihalpa EFT (pörssin biittaamista tosiaan vaikea todistaa jos se ei ole selkeä koska mm. indeksejä niin joka lähtöön...ja ihmiselämä ei oikeastaan siihen todistamiseen taida helposti edes riittää).
Ootko Aki selostanut tuota ideaa jossain, on mennyt ohi jos olet? En ole ollut tietoinen, että koet kannattavaksi tuon tyyppisen toiminnan mitä TP kohdalla kuvasit. Voitko avata kelojasi? (itse harrastan saman tyyppistä joskus veroteknisistä syistä eli vaikka jos on salkussa kovin vähän plussaa sisällä overall niin voin myydä hyvän osingon lappua just ennen osinkoa jotta tulee myyntivoittoa osingon sijaan - jotta ei tule maksettua yliveroa jos lasku jatkuu).
En ole varma ollaanko me lopulta pelin luonteestakaan eri mieltä. Siis toki osakesijoittaminen on laajasti katsottuna plussasummapeliä, keskimääräinen sijoittajahan saa rahoilleen tuottoa. Yllä tarkoitin, että lyhyen aikavälin veivaaminen on suhteessa b&h strategiaan nolla- tai miinussummapeliä (eli "ylimääräisen" toiminnan odotusarvo keskimääräiselle sijoittajalle on <=0), riippuen vähän minkälaista veivaamista harrastaa ja mitä kuluja huomioi. Tietysti verotekniset syyt yms saattavat yksittäistapauksissa vaikuttaa tämänkin pelin luonteeseen. Mutta sijoittajat kollektiivina eivät voi veivaamalla ansaita jollakin aikaperiodilla enempää kuin markkinatuoton miinus kulut, ja kun joku saa ylituottoa löytyy aina myös joku indeksille hävinnyt vastapuoli.
PikkuPron tavoin uskon, että markkinat ovat epätehokkaat ja biitattavissa. Lisäksi uskon, että tämä voi onnistua hyvinkin erilaisia strategioita hyödyntämällä. Monilla eri treidausstrategioilla, pitkäjänteisellä osakevalinnalla, HFT:llä yms. Pitkäjänteisissä osakevalintaan perustuvissa strategioissa on se etu, että näissä transaktiokustannukset jäävät pieniksi eivätkä niin merkittävästi alenna tuoton odotusarvoa. Kun epäonnistunut treidari saattaa pitkällä aikavälillä mennä katki, voi epäonnistunut osakevalitsija päätyä pitkällä aikavälillä saamaan lähes markkinatuoton sijoituksilleen (ainakin mikäli markkinat sittenkin osoittautuvat tehokkaiksi). Tietysti menestyvän treidarin business skaalautuu mukavasti, ja optimitilanteessa oman nichen löydyttyä ryysyistä rikkauksiin voi kohota hyvinkin nopeasti.
Esim. niiden, jotka ovat huonoja pörssipelissä ja hyviä omassa ansiotyössään voi olla järkevää keskittyä tienaamaan rahaa ansiotyöllä ja sijoittaa rahat mahdollisimman yksinkertaisella (ja) tuottavalla tavalla, esim. B+H
Esim. niiden, jotka eivät ole erittäin hyviä pörssipelissä ja mutta ovat hyviä omassa ansiotyössään on järkevää keskittyä tienaamaan rahaa ansiotyöllä ja sijoittaa rahat mahdollisimman yksinkertaisella (ja) tuottavalla tavalla, esim. B+H
Ootko Aki selostanut tuota ideaa jossain, on mennyt ohi jos olet? En ole ollut tietoinen, että koet kannattavaksi tuon tyyppisen toiminnan mitä TP kohdalla kuvasit. Voitko avata kelojasi? (itse harrastan saman tyyppistä joskus veroteknisistä syistä eli vaikka jos on salkussa kovin vähän plussaa sisällä overall niin voin myydä hyvän osingon lappua just ennen osinkoa jotta tulee myyntivoittoa osingon sijaan - jotta ei tule maksettua yliveroa jos lasku jatkuu).
En koe "minkään tyyppistä toimintaa kannattavaksi", toimin vain tilanteen mukaan. Tosin tämä erikoistilanne ei ollut ensimmäistä kertaa vastassa.
- Minulla on lappu, jota tällä hintatasolla voin holdata onnellisena ennustettavissa olevan tulevaisuuden
- Se nousee ilman uutisia nopeasti "täysihintaiseksi" osingon alla. Huom. ei siis "ylihintaiseksi"
-> kevennän ajatuksella keventää lisää, jos nousee lisää ja ottaa takaisin, jos rekyloi
Nyt toteutui Technopoliksen nopea nousu osingon alla ja nopea droppi sen jälkeen. Myin ennen osinkoa ja ostin osingon jälkeen.
Verot jätän 20% yritysverokannalla enimmäkseen huomioimatta (Kataisen dynaamiset vaikutukset), ellei sisässä ole hirveät tilit.
Tässä tapauksessa lasku oli todennäköinen, koska eläkevakuutusyhtiöt keventävät edelleen Suomea, niillä on tiliä Technopoliksessa ja ovat hidaslikkeisiä. Eivät ehtineet reagoida nousuun heti. Nekin ymmärtää, että 4,63 (=pörssikurssi) > 4,52 (NAV). Jos ne myy kiinteistöjä Ruotsiin outrightina, kai ne painaa ulos yli NAV:n olevia kiinteistösijoitusyhtiöitäkin. En usko niiden juuri kykenevän erottelemaan "hyvää" ja "huonoa" kiinteistösijoitusyhtiötä.
Sijoitusrahastojen ja eläkevakuutusyhtiöiden biittaaminen pienillä pääomilla ei ole rakettitiedettä.
Nyt minulla on "halvemmalla" Technopolista sisässä, kuin olisi ollut ilman operaatiota ja maksan vähän veroja, ellen hukkaa rahoja loppuvuodesta. Arvopaperikauppiasyhtiö muuten saa vähentää tilinpäätöshetkellä realisoimattoman myyntitappion, mutta ei tarvitse lisätä realisoitumatonta myyntivoittoa.
itse harrastan saman tyyppistä joskus veroteknisistä syistä eli vaikka jos on salkussa kovin vähän plussaa sisällä overall niin voin myydä hyvän osingon lappua just ennen osinkoa jotta tulee myyntivoittoa osingon sijaan - jotta ei tule maksettua yliveroa jos lasku jatkuu).
Tässä en muuten näe mitään valoa. Realisoit voiton, jolloin on realisoitu myyntivoitto sisällä. Et ota 85% verotettua osinkoa sisään, ja myy halvemmalla, jolloin tulee vähemmän myyntivoittoa.
Ymmärrän pointin, että ehkä et sitten siltä vuodelta maksa mitään, jos tulee kuraa uikkariin loppuvuodesta. En silti näe mitään järkeä maksaa näin paljon tällaisesta vakuutuksesta.
Esim. niiden, jotka eivät ole erittäin hyviä pörssipelissä ja mutta ovat hyviä omassa ansiotyössään on järkevää keskittyä tienaamaan rahaa ansiotyöllä ja sijoittaa rahat mahdollisimman yksinkertaisella (ja) tuottavalla tavalla, esim. B+H
FYP
Samaa mieltä, edellyttäen että ansiotyössä on mahdollista ansaita "tarpeeksi", eikä ole innokkuutta gamblata itseään pykälän ylemmäksi hyvinvoinnissa, mutta mikä on B+H?.
innokkuutta gamblata itseään pykälän ylemmäksi hyvinvoinnissa
Mikä on pykälän ylemmäksi hyvinvoinnissa?
e: mitä noilla pisteillä saa? hyvinvointia?
Jos olet esimerkiksi erittäin hyvä kirjastonhoitaja, tykkäät työstäsi (kukapa ei tykkäisi), tulet palkallasi toimeen, mutta mitään ei juuri jää yli elinkustannusten. Sinulla on sijoitettavaa rahaa, jota et varsinaisesti tarvitse, mutta sinulla on Unelma, jonka hinta on vaikkapa 3xvapaa rahasi. Ottamalla riskiä ja pitämällä huolta sijoituksestasi, voit saada Unelmasi, muuten et. Kirjastonhoitajat eivät pysty pysäyttämään Suomen ulkomaankauppaa eivätkä siten saada merkittäviä palkankorotuksia.
Eli jos sijoitettava pääoma on liian pieni pykälän hyppäämiseen ylemmäksi normaalilla riskinotolla, on perusteltua ottaa lisää riskiä. Jos ottaa riskiä, on syytä perehtyä siihen, missä sitä riskiä ottaa.
Ei kai niillä ainakaan vielä mitään saa. Jaa, jossain kampanjassa on voinut ehkä jotain saadakin. Pahasti epäilen, että vaikka minulla on eniten, ei hyvinvointini niillä nouse pykälää ylemmäksi.
itse harrastan saman tyyppistä joskus veroteknisistä syistä eli vaikka jos on salkussa kovin vähän plussaa sisällä overall niin voin myydä hyvän osingon lappua just ennen osinkoa jotta tulee myyntivoittoa osingon sijaan - jotta ei tule maksettua yliveroa jos lasku jatkuu).
Tässä en muuten näe mitään valoa. Realisoit voiton, jolloin on realisoitu myyntivoitto sisällä. Et ota 85% verotettua osinkoa sisään, ja myy halvemmalla, jolloin tulee vähemmän myyntivoittoa.
Ymmärrän pointin, että ehkä et sitten siltä vuodelta maksa mitään, jos tulee kuraa uikkariin loppuvuodesta. En silti näe mitään järkeä maksaa näin paljon tällaisesta vakuutuksesta.
Tilanne toki aika harvinainen mutta kerran ainakin oon näin tehnyt enkä vieläkään tiedosta, että olisi ollut hupsu liikku.
Elikkä syystä tai toisesta (varmasti omia virheitäkin oli eli myynyt aiempina vuosina (2009-2010) resultwise liian leväperäisesti plussapapruja ja osin siksi 2011 sisään jäi turskaa, syksyn syöksyn jäljiltä) olin ajautunut tilanteeseen, että maaliskuussa 2012 salkku siltä vuodelta miikalla (salkku+salkun alkuvuoden kaupat huomioiden) JA 2011 jäljiltä vähennyskelpoisia tappioita. Salkussa pari isoa lappua joissa 6-7% osinkotuotto ja päätin myydä molemmat pois ennen osinkoa koska jos otan osingot, salkku menee entistä enemmän miikalle ja siis lisää riskiä "yliveroista" (ts. tappiot/osa niistä lopulta ehtivät entistä todennäköisemmin hapantua). Päätin siis maksaa 0,2% palkkion tuosta "vakuutuksesta" ja katsoa osingon irtoamisen jälkeen ostanko takaisin vai not. Asiaan kyllä vaikutti muutkin asiat mutta varmaankin ilman tuota veroulottuvuutta en olisi tuolloin myynyt.
Tuolloin maaliskuussa 2012 tappioiden hapantuminen tuntui varsin todennäköiseltä ja 0,2% hinta kohtuulliselta tavalta hallita veroriskiä. Toki jos olisin tiennyt, että pelkästään Technopoliksen nousu 2013 pyyhkii tappiot hetkessä en olisi moista tehnyt.
EDIT: tuo alkuperäinen oli ylimalkainen esitys ja esimerkki oli hypoteettinen ja huono. Toivottavasti tämä todellinen case maaliskuulta 2012 on havainnollistavampi.
